Toiminnan rahoitus. Kuntayhtymän toiminta rahoitetaan vesilaitostoiminnan palvelujen myynnillä jäsenkunnille. Vedenmyynnin yksikkömaksu, joka määräytyy omakustan- nusperiaatteen mukaisesti, on kuutiometriä kohden kultakin jäsenkunnalta sama. Mikäli kuntayhtymä myy palveluja muille kuin jäsenkunnilleen, veloitetaan näistä palveluista yhtymähallituksen vahvistama, täyden korvauksen periaat- teella määritelty maksu.
Toiminnan rahoitus. Alueellisen jätehuoltolautakunnan menot muodostuvat jätelaissa säädettyjen viranomaistehtävien hoitamisesta aiheutuvista kustannuksista. Jätehuoltolautakunnan toiminnan rahoitus toteutetaan sopijakuntien jätehuollon asiakkailta perittävään jätemaksuun sisällytettynä. Jätemaksut perii Pirkanmaan Jätehuolto Oy. Tampereen kaupunki laskuttaa alueellisen jätehuoltolautakunnan kustannukset ja yhteisen jätehuollon järjestämisestä aiheutuvat kustannukset Pirkanmaan Jätehuolto Oy:ltä. Edellisen vuoden tilinpäätöksen valmistuttua Pirkanmaan Jätehuolto Oy tilittää Tampereen kaupungille toteutuneiden kulujen ja maksetun laskun erotuksen. Mikäli laskutus on toteutuneita kuluja enemmän, tilittää Tampereen kaupunki erotuksen Pirkanmaan Jätehuolto Oy:lle.
Toiminnan rahoitus. Kuntayhtymä rahoittaa toimintamenonsa vesihuolto- ja jätehuoltotoimintojen maksuilla, kuntaosuuksilla ja muilla tuloilla. Kuntayhtymä perii jäsenkunniltaan maksuosuudet muista kuin vesihuollon tai jätehuol- lon tehtävistä sekä siitä osuudesta tukipalvelujen kustannuksia, jota ei kateta vesi- ja jätehuollon tuloksesta. Jäsenkunnilta voidaan periä ennakkoja niiden osuuksista. Maksuosuudet jaetaan jäsenkuntien virallisen asukasluvun suhteessa kuitenkin niin, että yhden kunnan maksuosuus ei voi olla yli 50 %:a ja se on vähintään 1 %:a. Korvaus niistä tehtävistä, jotka kuntayhtymä hoitaa sopimuksen perusteella, määritellään sopi- muksessa, jonka perusteet hallitus hyväksyy. Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta jäsenkuntien oman pääoman ehtoisena sijoituksena tai lainana jäsenkunnilta tai rahoituslaitoksilta. Jäsenkuntien lainoille maksettavan koron, lainojen lyhennysohjelmien sekä muiden lai- naehtojen tulee määräytyä yhtenäisin ehdoin.
Toiminnan rahoitus. Kuntayhtymän on rahoitettava toimintansa ja investointinsa rahoituslainsäädännön mukaisella rahoituksella, valtionosuuksilla, valtionavustuksilla, EU- ja muulla projektirahoituksella, opetus- ja muiden palvelujen myynnistä saatavilla sekä muilla tuloilla. Käyttötalous- ja tuloslaskelmaosan menot on sopeutettava valtionrahoituksen ja kuntayhtymän omien tulojen tasolle kolmen vuoden taloussuunnittelujaksolla. Tuloslaskelman tilikauden tulos siirretään kuntayhtymän omaan pääomaan.
Toiminnan rahoitus. 6.1. Sopijapuolet sitoutuvat osallistumaan Kansallisen neurokeskuksen rahoitukseen siten kuin tässä sopimuksessa jäljempänä määrätään. Rahoitus koostuu Koordinoivan yksikön ra- hoituksesta ja Alueellisten neurokeskusverkostojen rahoituksesta. Jokainen Sopijapuoli vas- taa omasta Kansallisen neurokeskuksen talousarvion ulkopuolisesta hankerahoituksestaan ja siihen liittyvistä sopimuksistaan.
6.2. Sopijapuolet rahoittavat Kansallisen neurokeskuksen toimintoja tasaosuuksin vuosittain Sopijapuolten vahvistaman talousarvion perusteella. Rahoitus jakaantuu Koordinoivan yksi- kön toimintojen rahoittamiseen ja omien Alueellisten neurokeskusverkostojen rahoittami- seen. Johtoryhmä esittelee seuraavan vuoden toimintasuunnitelman ja talousarvion Sopija- puolten toimivaltaisille edustajille vahvistettavaksi viimeistään syyskuun loppuun mennessä.
6.3. Kukin sopijapuoli varaa vuoden 2021 toimintaan 50 000 euroa. Tämä rahoitus jaetaan Koordinoivan yksikön toiminnan rahoittamiseen sekä sopijapuolen oman alueen Alueellisen neurokeskusverkoston rahoittamiseen kohtien 6.4 ja 6.7 mukaisesti.
6.4. Vuoden 2021 osalta kukin Sopijapuoli rahoittaa Koordinoivan yksikön toimintoja 20 000 eurolla, jonka Itä-Suomen yliopisto laskuttaa Sopijapuolilta kuukauden kuluttua tämän sopi- muksen allekirjoittamisesta. Koordinoivan yksikön tulevien vuosien talousarvioista pääte- tään Johtoryhmässä vuosittain yksimielisesti. Talousarvion käsittelyä edeltävästi Kansallisen neurokeskuksen johtaja esittelee Xxxxxxxxxxxxx Kansallisen neurokeskuksen toiminnasta saadut hyödyt, ja toimintaa verrataan yhteisesti sovittuihin mittareihin (Liite 1. Toiminta- suunnitelma vuodelle 2021, jonka liitteenä talousarvio).
6.5. Kansallisen neurokeskuksen johtajan on tarkoin seurattava Koordinoivan yksikön talous- arviota ja raportoitava siitä Johtoryhmälle neljännesvuosittain. Mikäli jollakin vuosineljän- neksellä ilmenee, että talousarvio tulisi ylittymään toteutettaessa yhteisesti päätetyt toimet, aloitetut projektit, sopimusvelvoitteet ja vastaavat, tulee Kansallisen neurokeskuksen johta- jan ryhtyä toimiin siten, että muusta rahoitusta vaativasta toiminnasta kuin lakisääteisistä maksuista ja velvoitteista luovutaan. Lisäksi Kansallisen neurokeskuksen johtajan on pyrit- tävä irtisanoutumaan sellaisista sopimusvelvoitteista, joiden osalta rahoitus tulee osoittau- tumaan muutoin riittämättömäksi. Itä-Suomen yliopisto vastaa mahdollisista Koordinoivan yksikön talousarvioylityksistä omalla rahoituksellaan, ja muut So...
Toiminnan rahoitus. Liikelaitoskuntayhtymän toiminnan hinnoittelussa noudatetaan sellaista kannattavuusperi- aatetta, jonka mukaan toiminnasta aiheutetut nettokulut saadaan katetuksi. Tavoitteena on myös palvelujen vakaan kustannuskehityksen turvaaminen. Liikelaitoskuntayhtymän tuottamista palveluista peritään maksut johtokunnan hyväksymien perusteiden ja erikseen talousarvion hyväksymisen yhteydessä päätettävien hintojen mu- kaan. Lähtökohtana on, että palveluista peritään kustannuksia vastaava hinta. Liikelaitos- kuntayhtymän johtokunta voi myös päättää ottaa käyttöön hinnoittelu- ja rahoitusinstru- mentteja, joilla tavoitellaan jäsenkuntien maksuosuuksien tasaista kehitystä. Mikäli jäsenyhteisö yksipuolisesti päättää palvelujen käytön merkittävästä vähentämisestä, tulee kyseisen jäsenyhteisön osallistua kyseessä olevaan tuotantoon kohdistuviin tuotan- topanoksiin, joita ei voida sopeuttaa alenevaan tuotantomäärään tuotantoteknisistä, henki- löstömitoituksesta tai muista seikoista johtuen, vähintään kahden seuraavan toimintavuo- den ajan. Merkittävänä palvelujen käytön muutoksena pidetään vähintään 25 %:n vähe- nemistä hankintana Liikelaitoskuntayhtymältä suhteutettuna jäsenyhteisön ko. palvelujen rahalliseen kokonaishankintamäärään.
Toiminnan rahoitus. PoSan toiminnan hinnoittelussa noudatetaan sellaista kannattavuusperiaatetta, jonka mukaan toiminnasta aiheutetut nettokulut saadaan katetuksi. Tavoitteena on myös palvelujen vakaan kustannuskehityksen turvaaminen. PoSan tuottamista palveluista peritään maksut yhtymävaltuuston ja yhtymähal- lituksen hyväksymien perusteiden ja erikseen talousarvion hyväksymisen yhtey- dessä päätettävien hintojen mukaan. Lähtökohtana on, että palveluista peritään kustannuksia vastaava hinta. Yhtymävaltuusto voi myös päättää ottaa käyttöön siirtoviivemaksun sekä muita hinnoittelu- ja rahoitusinstrumentteja, joilla tavoi- tellaan jäsenkuntien maksuosuuksien tasaista kehitystä. Mikäli jäsenkunta tai osajäsen yksipuolisesti päättää palvelujen käytön merkittä- västä vähentämisestä (vuositasolla vähintään 25 %:n volyymin muutos kyseessä
Toiminnan rahoitus. Liikelaitoskuntayhtymän toiminnan hinnoittelussa noudatetaan sellaista kannattavuusperiaatetta, että toiminnasta aiheutetut nettokulut ja makset- tava peruspääoman korko saadaan katetuksi. Varsinaista voittoa ei ole tarkoitus tuottaa.
Toiminnan rahoitus. Kuntayhtymän toiminta rahoitetaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa tarkoitetulla rahoituksella sekä toiminnasta saaduilla tuloilla ja muilla tuloilla. Käyttötalous- ja tuloslaskelmaosan menot on sopeutettava valtionrahoituksen ja kuntayhtymän omien tulojen tasolle kolmen vuoden taloussuunnittelujaksolla. Tuloslaskelman tilikauden yli- tai alijäämä siirretään kuntayhtymän omaan pääomaan tai siitä voidaan tehdä vapaaehtoisia varauksia.
Toiminnan rahoitus. Toimintansa Idän Taiga ry rahoittaa jäsenmaksuin sekä julkisella tuella. Kuhmon kaupungin tuki on tä- män sopimuksen perustella saman suuruinen kuin yrittäjien rahoitusosuus eli enintään 50 000 euroa.