Toiminnan rahoitus. Kuntayhtymän toiminta rahoitetaan vesilaitostoiminnan palvelujen myynnillä jäsenkunnille. Vedenmyynnin yksikkömaksu, joka määräytyy omakustan- nusperiaatteen mukaisesti, on kuutiometriä kohden kultakin jäsenkunnalta sama. Mikäli kuntayhtymä myy palveluja muille kuin jäsenkunnilleen, veloitetaan näistä palveluista yhtymähallituksen vahvistama, täyden korvauksen periaat- teella määritelty maksu.
Toiminnan rahoitus. Alueellisen jätehuoltolautakunnan menot muodostuvat jätelaissa säädettyjen viranomaistehtävien hoitamisesta aiheutuvista kustannuksista. Jätehuoltolautakunnan toiminnan rahoitus toteutetaan sopijakuntien jätehuollon asiakkailta perittävään jätemaksuun sisällytettynä. Jätemaksut perii Pirkanmaan Jätehuolto Oy. Tampereen kaupunki laskuttaa alueellisen jätehuoltolautakunnan kustannukset ja yhteisen jätehuollon järjestämisestä aiheutuvat kustannukset Pirkanmaan Jätehuolto Oy:ltä. Edellisen vuoden tilinpäätöksen valmistuttua Pirkanmaan Jätehuolto Oy tilittää Tampereen kaupungille toteutuneiden kulujen ja maksetun laskun erotuksen. Mikäli laskutus on toteutuneita kuluja enemmän, tilittää Tampereen kaupunki erotuksen Pirkanmaan Jätehuolto Oy:lle.
Toiminnan rahoitus. PoSan toiminnan hinnoittelussa noudatetaan sellaista kannattavuusperiaatetta, jonka mukaan toiminnas- ta aiheutetut nettokulut saadaan katetuksi. Tavoitteena on myös palvelujen vakaan kustannuskehityksen turvaaminen. PoSan tuottamista palveluista peritään maksut yhtymävaltuuston ja yhtymähallituksen hyväksymien pe- rusteiden ja erikseen talousarvion hyväksymisen yhteydessä päätettävien hintojen mukaan. Lähtökohtana on, että palveluista peritään kustannuksia vastaava hinta. Yhtymävaltuusto voi myös päättää ottaa käyt- töön siirtoviivemaksun sekä muita hinnoittelu- ja rahoitusinstrumentteja, joilla tavoitellaan jäsenkuntien maksuosuuksien tasaista kehitystä. Mikäli jäsenkunta tai osajäsen yksipuolisesti päättää palvelujen käytön merkittävästä vähentämisestä (vuositasolla vähintään 25 %:n volyymin muutos kyseessä olevaan tuoteryhmään verrattuna asianomai- sen kunnan kahden edellisen vuoden keskimääräiseen ostovolyymiin), tulee tämän jäsenyhteisön osallis- tua kyseessä olevaan tuotantoon kohdistuviin tuotantopanoksiin, joita ei voida sopeuttaa alenevaan tuo- tantomäärään tuotantoteknisistä, henkilöstömitoituksesta tai muista seikoista johtuen, vähintään kahden seuraavan toimintavuoden ajan.
Toiminnan rahoitus. Liikelaitoskuntayhtymän toiminnan hinnoittelussa noudatetaan sellaista kannattavuusperiaatetta, että toiminnasta aiheutetut nettokulut ja makset- tava peruspääoman korko saadaan katetuksi. Varsinaista voittoa ei ole tarkoitus tuottaa.
Toiminnan rahoitus. TEM:n hakuohjeen mukaan kokeilun kuntaresursointiin on viitearvona osoitettava vähintään 15 % vuoden 2018 työmarkkinatukimaksujen kuntaosuuksien määrästä käsittäen kokeiluun kohdentuvan henkilötyöpanoksen, kehittämispanoksen sekä muut kuin lakisääteiset palvelut kokeilun asiakkaille. Kuntaresursointi tarkentuu kokeilun varsinaisen valmistelun aikana. Kokeiluun mahdollisesti osoitettavista, nykytasoa lisäävistä kokeilukuntien työllisyyden hoidon palvelujen lisäresursoinneista päätetään kokeilukunnissa erikseen. Kuntien osoittama resurssi tarkentuu seuraavien vuosien kuntien talousarvioissa. Vuoden 2019 perusteella 15 % kuntien työmarkkinatukimaksuista jakautui seuraavasti kokeilualueella: Hyrynsalmi 12 490 Kajaani 449 053 Kuhmo 85 653 Paltamo 40 633 Ristijärvi 9581 Sotkamo 89 442 Suomussalmi 56 139. Kokeilualueen kuntien järjestämisvastuusta sekä työllisyysmäärärahan ja työttömyysetuusmäärärahan käytöstä määrätään kokeilualueen yhteistyösopimuksessa. Kuntakokeiluun osallistuminen ei edellytä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymältä erillistä taloudellista resursointia.
Toiminnan rahoitus. PoSan toiminnan hinnoittelussa noudatetaan sellaista kannattavuusperiaatetta, jonka mukaan toiminnasta aiheutetut nettokulut saadaan katetuksi. Tavoitteena on myös palvelujen vakaan kustannuskehityksen turvaaminen. PoSan tuottamista palveluista peritään maksut yhtymävaltuuston ja yhtymähal- lituksen hyväksymien perusteiden ja erikseen talousarvion hyväksymisen yhtey- dessä päätettävien hintojen mukaan. Lähtökohtana on, että palveluista peritään kustannuksia vastaava hinta. Yhtymävaltuusto voi myös päättää ottaa käyttöön siirtoviivemaksun sekä muita hinnoittelu- ja rahoitusinstrumentteja, joilla tavoi- tellaan jäsenkuntien maksuosuuksien tasaista kehitystä. Mikäli jäsenkunta tai osajäsen yksipuolisesti päättää palvelujen käytön merkittä- västä vähentämisestä (vuositasolla vähintään 25 %:n volyymin muutos kyseessä
Toiminnan rahoitus. Kuntayhtymä ohjaa opiston valtionosuudet, kuntaosuudet ja kurssimaksutulot kokonaisuudessaan opiston tuloiksi. Mahdollinen ylijäämä palautetaan sopimuskunnalle ja alijäämä laskutetaan sopimus- kunnalta. Kuntayhtymän yhtymähallinnon kustannukset määräytyvät suhteessa opiston käyttömenoi- hin. Kustannuksiin ei lueta laskennallisia korkoja.
Toiminnan rahoitus. Kuntayhtymän toiminta rahoitetaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa tarkoitetulla rahoituksella sekä toiminnasta saaduilla tuloilla ja muilla tuloilla. Käyttötalous- ja tuloslaskelmaosan menot on sopeutettava valtionrahoituksen ja kuntayhtymän omien tulojen tasolle kolmen vuoden taloussuunnittelujaksolla. Tuloslaskelman tilikauden yli- tai alijäämä siirretään kuntayhtymän omaan pääomaan tai siitä voidaan tehdä vapaaehtoisia varauksia.
Toiminnan rahoitus. Koulutuksen ja kuntayhtymän muun toiminnan rahoitus perustuu opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaiseen sekä muuhun tulorahoitukseen. Muun tulorahoituksen hinnoittelupe- riaatteista päättää yhtymäkokous talousarviokäsittelyn yhteydessä. Suoritehinnoittelun pe- rustana on omakustannushinta, joka sisältää suoritteen tuottamisesta aiheutuneet välittömät kustannukset, hallinnon kustannukset ja pääomakustannukset. Kuntayhtymä ei palauta jäsenkunnille saamiaan alv-palautuksia eikä peri jäsenkunnilta mak- suosuuksia toiminnan rahoitukseen ilman niiden yhtäpitävin päätöksin tapahtuvaa hyväksy- mistä.
Toiminnan rahoitus. Kuntayhtymä rahoittaa toimintamenonsa vesihuolto- ja jätehuoltotoimintojen maksuilla, kuntaosuuksilla ja muilla tuloilla. Kuntayhtymä perii jäsenkunniltaan maksuosuudet muista kuin vesihuollon tai jätehuol- lon tehtävistä sekä siitä osuudesta tukipalvelujen kustannuksia, jota ei kateta vesi- ja jätehuollon tuloksesta. Jäsenkunnilta voidaan periä ennakkoja niiden osuuksista. Maksuosuudet jaetaan jäsenkuntien virallisen asukasluvun suhteessa kuitenkin niin, että yhden kunnan maksuosuus ei voi olla yli 50 %:a ja se on vähintään 1 %:a. Korvaus niistä tehtävistä, jotka kuntayhtymä hoitaa sopimuksen perusteella, määritellään sopi- muksessa, jonka perusteet hallitus hyväksyy. Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta jäsenkuntien oman pääoman ehtoisena sijoituksena tai lainana jäsenkunnilta tai rahoituslaitoksilta. Jäsenkuntien lainoille maksettavan koron, lainojen lyhennysohjelmien sekä muiden lai- naehtojen tulee määräytyä yhtenäisin ehdoin.