Toiminnan rahoitus. Kuntayhtymä rahoittaa toimintamenonsa vesihuolto- ja jätehuoltotoimintojen maksuilla, kuntaosuuksilla ja muilla tuloilla. Kuntayhtymä perii jäsenkunniltaan maksuosuudet muista kuin vesihuollon tai jätehuol- lon tehtävistä sekä siitä osuudesta tukipalvelujen kustannuksia, jota ei kateta vesi- ja jätehuollon tuloksesta. Jäsenkunnilta voidaan periä ennakkoja niiden osuuksista. Maksuosuudet jaetaan jäsenkuntien virallisen asukasluvun suhteessa kuitenkin niin, että yhden kunnan maksuosuus ei voi olla yli 50 %:a ja se on vähintään 1 %:a. Korvaus niistä tehtävistä, jotka kuntayhtymä hoitaa sopimuksen perusteella, määritellään sopi- muksessa, jonka perusteet hallitus hyväksyy. Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta jäsenkuntien oman pääoman ehtoisena sijoituksena tai lainana jäsenkunnilta tai rahoituslaitoksilta. Jäsenkuntien lainoille maksettavan koron, lainojen lyhennysohjelmien sekä muiden lai- naehtojen tulee määräytyä yhtenäisin ehdoin.
Toiminnan rahoitus. Alueellisen jätehuoltolautakunnan menot muodostuvat jätelaissa säädettyjen viranomaistehtävien hoitamisesta aiheutuvista kustannuksista. Jätehuoltolautakunnan toiminnan rahoitus toteutetaan sopijakuntien jätehuollon asiakkailta perittävään jätemaksuun sisällytettynä. Jätemaksut perii Pirkanmaan Jätehuolto Oy. Tampereen kaupunki laskuttaa alueellisen jätehuoltolautakunnan kustannukset ja yhteisen jätehuollon järjestämisestä aiheutuvat kustannukset Pirkanmaan Jätehuolto Oy:ltä. Edellisen vuoden tilinpäätöksen valmistuttua Pirkanmaan Jätehuolto Oy tilittää Tampereen kaupungille toteutuneiden kulujen ja maksetun laskun erotuksen. Mikäli laskutus on toteutuneita kuluja enemmän, tilittää Tampereen kaupunki erotuksen Pirkanmaan Jätehuolto Oy:lle.
Toiminnan rahoitus. Kuntayhtymän toiminta rahoitetaan vesilaitostoiminnan palvelujen myynnillä jäsenkunnille. Vedenmyynnin yksikkömaksu, joka määräytyy omakustan- nusperiaatteen mukaisesti, on kuutiometriä kohden kultakin jäsenkunnalta sama. Mikäli kuntayhtymä myy palveluja muille kuin jäsenkunnilleen, veloitetaan näistä palveluista yhtymähallituksen vahvistama, täyden korvauksen periaat- teella määritelty maksu.
Toiminnan rahoitus. Kuntayhtymän on rahoitettava toimintansa ja investointinsa rahoituslainsäädännön mukaisella rahoituksella, valtionosuuksilla, valtionavustuksilla, EU- ja muulla projektirahoituksella, opetus- ja muiden palvelujen myynnistä saatavilla sekä muilla tuloilla. Käyttötalous- ja tuloslaskelmaosan menot on sopeutettava valtionrahoituksen ja kuntayhtymän omien tulojen tasolle kolmen vuoden taloussuunnittelujaksolla. Tuloslaskelman tilikauden tulos siirretään kuntayhtymän omaan pääomaan.
Toiminnan rahoitus. PoSan toiminnan hinnoittelussa noudatetaan sellaista kannattavuusperiaatetta, jonka mukaan toiminnas- ta aiheutetut nettokulut saadaan katetuksi. Tavoitteena on myös palvelujen vakaan kustannuskehityksen turvaaminen. PoSan tuottamista palveluista peritään maksut yhtymävaltuuston ja yhtymähallituksen hyväksymien pe- rusteiden ja erikseen talousarvion hyväksymisen yhteydessä päätettävien hintojen mukaan. Lähtökohtana on, että palveluista peritään kustannuksia vastaava hinta. Yhtymävaltuusto voi myös päättää ottaa käyt- töön siirtoviivemaksun sekä muita hinnoittelu- ja rahoitusinstrumentteja, joilla tavoitellaan jäsenkuntien maksuosuuksien tasaista kehitystä. Mikäli jäsenkunta tai osajäsen yksipuolisesti päättää palvelujen käytön merkittävästä vähentämisestä (vuositasolla vähintään 25 %:n volyymin muutos kyseessä olevaan tuoteryhmään verrattuna asianomai- sen kunnan kahden edellisen vuoden keskimääräiseen ostovolyymiin), tulee tämän jäsenyhteisön osallis- tua kyseessä olevaan tuotantoon kohdistuviin tuotantopanoksiin, joita ei voida sopeuttaa alenevaan tuo- tantomäärään tuotantoteknisistä, henkilöstömitoituksesta tai muista seikoista johtuen, vähintään kahden seuraavan toimintavuoden ajan.
Toiminnan rahoitus. 8 §, kappaleet 1, 2, 4, nykyinen muotoilu ”Helsingin kaupunki on rahoittanut ja rahoittaa jatkossakin palvelukartan kehityksen. Jäsenkunnat maksavat ne kustannukset, jolla rahoitetaan heidän omien tietosisältöjensä tuominen järjestelmän piiriin.” ”Lisäksi tämän sopimuksen jäsenet maksavat aiemmin kohdassa 6. vahvistettujen osuuksien mukaisesti PKS-järjestelmän ylläpidosta aiheutuneet kulut, jotka on määritelty liitteenä olevassa hankesuunnitelmassa. Maksun suuruuden muuttamisen hyväksyy perustajajäsenkuntien kaupunginjohtajien kokous ohjausryhmän esityksestä, milloin kustannusten nousu johtuu esim. palvelun toimittajasta.” ”Helsinki laskuttaa ylläpitomaksut muilta jäsenkunnilta. Helsinki vastaa yksin järjestelmään kilpailuttamiensa toimittajien ylläpitolaskujen maksamisesta.” 8 §, kappaleet 1, 2, 4, uusi muotoilu ”Helsingin kaupunki on rahoittanut ja rahoittaa jatkossakin palvelukartan kehityksen. Jäsenet maksavat ne kustannukset, jolla rahoitetaan heidän omien tietosisältöjensä tuominen järjestelmän piiriin.” ”Tämän sopimuksen jäsenet maksavat aiemmin 6 §:ssä vahvistettujen osuuksien mukaisesti PKS-Palvelukarttajärjestelmän ylläpidosta aiheutuneet kulut. Kulut tarkistetaan Pääkaupunkiseudun palvelukartan ohjausryhmässä vuosittain, ennen seuraavaa budjettikautta. Kulukustannukset hyväksyy Pääkaupunkiseudun palvelukartan ohjausryhmä.” ”Helsinki laskuttaa ylläpitomaksut muilta jäseniltä. Helsinki vastaa yksin järjestelmään kilpailuttamiensa toimittajien ylläpitolaskujen maksamisesta.”
Toiminnan rahoitus. Liikelaitoskuntayhtymän toiminnan hinnoittelussa noudatetaan sellaista kannattavuusperiaatetta, että toiminnasta aiheutetut nettokulut ja makset- tava peruspääoman korko saadaan katetuksi. Varsinaista voittoa ei ole tarkoitus tuottaa.
Toiminnan rahoitus. Koulutuksen ja kuntayhtymän muun toiminnan rahoitus perustuu opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaiseen sekä muuhun tulorahoitukseen. Muun tulorahoituksen hinnoittelupe- riaatteista päättää yhtymäkokous talousarviokäsittelyn yhteydessä. Suoritehinnoittelun pe- rustana on omakustannushinta, joka sisältää suoritteen tuottamisesta aiheutuneet välittömät kustannukset, hallinnon kustannukset ja pääomakustannukset. Kuntayhtymä ei palauta jäsenkunnille saamiaan alv-palautuksia eikä peri jäsenkunnilta mak- suosuuksia toiminnan rahoitukseen ilman niiden yhtäpitävin päätöksin tapahtuvaa hyväksy- mistä.
Toiminnan rahoitus. Kuntayhtymän toiminta rahoitetaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa tarkoitetulla rahoituksella sekä toiminnasta saaduilla tuloilla ja muilla tuloilla. Käyttötalous- ja tuloslaskelmaosan menot on sopeutettava valtionrahoituksen ja kuntayhtymän omien tulojen tasolle kolmen vuoden taloussuunnittelujaksolla. Tuloslaskelman tilikauden yli- tai alijäämä siirretään kuntayhtymän omaan pääomaan tai siitä voidaan tehdä vapaaehtoisia varauksia.
Toiminnan rahoitus. Toimintansa Idän Taiga ry rahoittaa jäsenmaksuin sekä julkisella tuella. Kuhmon kaupungin tuki on tä- män sopimuksen perustella saman suuruinen kuin yrittäjien rahoitusosuus eli enintään 50 000 euroa.