Tuntiopettaja Mallilausekkeet

Tuntiopettaja. 1 Päätoimiseen tuntiopettajaan sovelletaan samoja määräyksiä kuin opettajan- toimen haltijaan. 2 Tuntiopettajiin sovelletaan AVAINOTES:n yleisen osan VII luvun tuntiopettajia koskevia määräyksiä. Tuntiopettajan hinnoittelutunnukset ovat seuraavat: AMMATILLISISSA AINEISSA Merenkulkuaineissa ja teknillisissä aineissa 4 20 07 01 0 Soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva ylempi ammattikorkeakoulututkinto 4 20 07 01 1 Muu tutkinto 4 20 07 00 8 Ammatinopetuksessa 4 20 07 00 9 Työnopetuksessa YHTEISISSÄ AINEISSA 4 20 07 00 4 Ylempi korkeakoulututkinto 4 20 07 00 5 Alempi korkeakoulututkinto 4 20 07 00 6 Muu tutkinto 3 Sivutoimisen tuntiopettajan palkkioperuste lasketaan 8 §:n ylituntipalkkiota koskevien määräysten mukaisesti 3 §:n mukaisesta vähimmäisperuspalkasta ja 6 §:n mukaan. 4 Voimaan 1.8.2017 Vähintään lukuvuoden työajaksi otettu vähintään 10 viikkotuntia opettava sivutoiminen tuntiopettaja voidaan määrätä tekemään 6 a §:n mukaisia teh- täviä, jolloin korvaus maksetaan 10 tuntia ylittävältä osalta. 5 Voimaan 1.8.2017 Vähintään lukuvuoden työajaksi otettu alle 10 viikkotuntia opettava sivutoimi- nen tuntiopettaja voidaan määrätä tekemään 6 a §:n mukaisia tehtäviä, jolloin korvaus maksetaan 4 tuntia ylittävältä osalta.
Tuntiopettaja. Suunnittelutyövelvoite koskee vähintään lukuvuoden työajaksi otettuja si- vutoimisia tuntiopettajia. Vähintään 10 viikkotuntia opettavalla velvoite on 10 suunnittelutuntia ja alle 10 viikkotuntia opettavalla 4 tuntia vuodessa. Sivutoimisen tuntiopettajan suunnittelutyövelvoite tulee voimaan 1.8.2017. Vähintään 16 tuntia opettavalla opettajalla on 1.8.2017 lukien vuotuinen 24 tunnin suunnittelutyövelvoite. Suunnittelutyö määräytyy kuten liitteessä 4. Lukuvuoden työaikaa lyhyemmissä virkasuhteissa suunnittelutyöajan tun- timäärä määräytyy virkasuhteen ja lukuvuoden työajan pituuksien perus- teella. Pykälään on lisätty uudet 3 ja 4 momentit, joiden perusteella määräytyy sivutoimisen tuntiopettajan velvollisuus 4 a §:n mukaiseen suunnittelutyö- hön ilman erillistä tuntikorvausta. Suunnittelutyövelvoite koskee vähintään lukuvuoden työajaksi otettuja si- vutoimisia tuntiopettajia. Vähintään 10 viikkotuntia opettavalla velvoite on 10 suunnittelutuntia ja alle 10 viikkotuntia opettavalla 4 tuntia vuodessa. Sivutoimisen tuntiopettajan suunnittelutyövelvoite tulee voimaan 1.8.2017.
Tuntiopettaja. Opettajaviranhaltijoiden ja tuntiopettajien tehtäväkohtaista palkkaa korote- taan 1.5.2018 lukien 1,17 %:lla ja 1.4.2019 0,99 %:lla. Lisäksi tehtäväkoh- taista palkkaa korotetaan 1.12.2018 tasokorotuksella 0,3 %.
Tuntiopettaja. Tämän osan pykälistä koskevat päätoimista tuntiopettajaa: 1 § Sovellettavat sopimusmääräykset
Tuntiopettaja. Vähintään 16 tuntia ao. oppilaitoksessa opettavan opettajan viikoittainen 1,5 tunnin suunnitteluaika on ilmaistu vuositason tuntimääränä ja siihen on lisätty 24 tuntia kilpailukykysopimuksen mukaisesti. Vuotuinen suunnitteluaika on 1.8.2107 lukien 81 tuntia. Lukuvuoden työ- aikaa lyhyemmissä virkasuhteissa suunnittelutyöajan tuntimäärä määräy- tyy virkasuhteen ja lukuvuoden työajan pituuksien perusteella. Pykälään on lisätty uudet 3 ja 4 momentit, joiden perusteella määräytyy sivutoimisen tuntiopettajan velvollisuus 5 §:n mukaiseen suunnittelutyöhön ilman erillistä tuntikorvausta.
Tuntiopettaja. Pykälään on lisätty uudet 4 ja 5 momentit, joiden perusteella määräytyy sivutoimisen tuntiopettajan velvollisuus 4 a §:n mukaiseen suunnittelutyö- hön ilman erillistä tuntikorvausta. Suunnittelutyövelvoite koskee vähintään lukuvuoden työajaksi otettuja si- vutoimisia tuntiopettajia. Vähintään 10 viikkotuntia opettavalla velvoite on 10 suunnittelutuntia ja alle 10 viikkotuntia opettavalla 4 suunnittelutuntia vuodessa. Sivutoimisen tuntiopettajan suunnittelutyövelvoite tulee voimaan 1.8.2017.
Tuntiopettaja. 1 Päätoimiseen tuntiopettajaan sovelletaan samoja määräyksiä kuin opettajantoimen haltijaan. 2 Tuntiopettajiin sovelletaan AVAINOTES:n yleisen osan VII luvun tuntiopettajia koskevia määräyksiä. Tuntiopettajan hinnoittelutun- nukset ovat seuraavat: 4 20 07 01 0 Soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva ylempi 4 20 07 01 1 Muu tutkinto 4 20 07 00 8 Ammatinopetuksessa 4 20 07 00 9 Työnopetuksessa 4 20 07 00 4 Ylempi korkeakoulututkinto 4 20 07 00 5 Alempi korkeakoulututkinto 4 20 07 00 6 Muu tutkinto 3 Sivutoimisen tuntiopettajan palkkioperuste lasketaan 8 §:n ylitunti- palkkiota koskevien määräysten mukaisesti 3 §:n mukaisesta vä- himmäisperuspalkasta ja 6 §:n mukaan.

Related to Tuntiopettaja

  • Luottamusmiehet 1. Luottamusmiehen osalta noudatetaan liittojen välistä luottamusmies- sopimusta. 2. Yritykseen voidaan valita yksi pääluottamusmies, jolle luottamus- miestehtävien hoitamista varten on annettava säännöllistä viikoit- taista vapautusta työstä työntekijöiden lukumäärän perusteella seu- raavasti: Työntekijämäärä Vapautus/viikko enintään 10 2 t 11 - 29 4 t 30 - 49 5 t 50 - 100 8 t 101 - 179 16 t 180 - 259 22 t 260 - 339 28 t 340 - 399 32 t 400 tai yli 40 t Jos luottamusmiehen vapautuksen määrä on vähemmän kuin kah- deksan tuntia viikossa, luottamusmiehellä on oikeus työstä vapautuk- sen sijasta saada rahakorvaus, joka saadaan kertomalla taulukosta ilmenevä vapautuksen määrä hänen keskituntiansiollaan. 3. Mikäli jollakin yrityksellä on toimipaikkoja useammassa pisteessä, voidaan toimipistettä kohden valita yksi luottamusmies, jolle on edellä mainittua vapaa-aikaa annettava työpisteen työntekijämäärän perus- teella seuraavasti: Työntekijämäärä Vapautus/viikko 15 - 29 1 t 30 - 49 3 t 50 - 79 6 t 80 tai yli 8 t Jos luottamusmiehen vapautuksen määrä on vähemmän kuin kah- deksan tuntia viikossa, luottamusmiehellä on oikeus työstä vapautuk- sen sijasta saada rahakorvaus, joka saadaan kertomalla taulukosta ilmenevä vapautuksen määrä hänen keskituntiansiollaan. Edellytyksenä vapaa-ajan antamiselle työpisteen luottamusmiehelle on, että myös työnantajalla on samassa työpisteessä työnjohtaja tai vastaava esimies. 4. Pääluottamusmiehelle maksetaan luottamusmiespalkkiota taulukko- palkasta laskettuna yhtiön koko työntekijämäärän mukaan seuraa- vasti: Työntekijöitä Palkkio 20 - 49 1,5 % 50 - 179 3,7 % 180 - 399 6,3 % 400 tai yli 8,3 % Palkkiota ei oteta huomioon laskettaessa 11 §:n mukaista keskitunti- ansiota tai vuosilomapalkkaa. 5. Liitot toteavat yllä olevan soveltamisesta, että - työntekijällä tarkoitetaan tämän työehtosopimuksen piirissä työskentelevää työntekijää, - vapaa-ajan ja luottamusmiespalkkion perustana oleva työnteki- jäin lukumäärä todetaan vuosittain vuoden ensimmäisenä arki- päivänä, - jos joku on sovellutuksen voimaan tullessa nauttinut parempia etuja, säilytetään nämä niin kauan kuin ao. henkilö on luottamus- henkilönä, - sopimuksen tarkoittama vapaa-aika merkitään työvuorolistaan, - edellä mainitulta vapaa-ajalta maksetaan palkka keskituntian- sion mukaan.

  • Keskituntiansio 1. Säännöllisen työajan keskituntiansiota laskettaessa käytetään laskenta-ajanjaksona edellistä vuosineljännestä. 2. Työntekijän keskituntiansio lasketaan siten, että hänen kunkin vuosineljänneksen aikana työajalta eri palkkaustapojen mukaan saamansa ansio mahdollisine erillisine lisineen, ylityö-, sunnuntaityö- ja palvelusaikalisiä lukuun ottamatta, jaetaan saman vuosineljänneksen tehtyjen tuntien kokonaismäärällä. 3. Uudelle työntekijälle maksetaan keskituntiansioon perustuva palkka enintään neljän kuukauden aikana hänen perustuntipalkkansa mukaan. Hänelle maksetaan kuitenkin taannehtivasti yllä mainitulta ajalta hänen keskituntiansionsa ja perus- tuntipalkkansa mahdollinen erotus, niin pian kuin se voidaan edellisessä 2. kappaleessa olevaa sääntöä noudattaen laskea. 4. Kappaleen 1. tarkoittamia vuosineljänneksiin perustuvia keskituntiansioita käytetään seuraavasti: - helmi-, maalis- ja huhtikuun aikana edellisen vuoden IV vuosineljänneksen keskituntiansiota, - touko-, kesä- ja heinäkuun aikana vuoden I vuosineljänneksen keskituntiansiota, - elo-, syys- ja lokakuun aikana vuoden II vuosineljänneksen keskituntiansiota sekä - marras-, joulu- ja tammikuun aikana vuoden III vuosineljänneksen keski- tuntiansiota. Tässä kappaleessa mainitut kuukausijaksot lasketaan alkaviksi ja päättyviksi tilikausien mukaan siten, että tilikauden jakautuessa kahdelle edellä mainituista maksukausista tai kahdelle vuosineljännekselle, tilikausi luetaan siihen jaksoon, jolle jakaantuu suurempi määrä säännöllisiä työtunteja. 5. Keskituntiansiota käytetään peruspalkkana työehtosopimuksessa mainittuja palkankorotusosia, kuten esimerkiksi yli- ja sunnuntaityökorotuksia laskettaessa. Lisäksi sitä käytetään tapauksissa, joissa työehtosopimus velvoittaa ansionmenetykseen kuten esimerkiksi sairausajan palkkaa ja arkipyhäkorvausta laskettaessa. Yleiskorotus maksetaan myös tunneilta, joiden keskituntiansio määräytyy ajalta ennen palkankorotusten voimaantuloa.

  • Vuokranantaja Helsingin kaupunki, jota edustaa kaupunkiympäristölautakunta. Vuokranantajalla tarkoitetaan myös maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelua.

  • Työtuntijärjestelmä Etukäteen laadittavasta työtuntijärjestelmästä tulee ilmetä sään- nöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan sijoittuminen sekä enintään vuoden pituinen ajanjakso, jonka kuluessa työaika ta- soittuu säännölliseen määräänsä. Kolmivuorotyössä työtuntijärjestelmä on luonteeltaan kollektii- vinen. Työajan tasoittumisjakso on enintään vuoden, pääsääntöi- sesti kalenterivuoden, pituinen ajanjakso. Jos säännöllisen työajan sijoittumisen yksityiskohtainen ilmoit- taminen päivä- ja kaksivuorotyötä koskevassa työtuntijärjestel- mässä koko tasoittumisjaksoksi on tasoittumisjakson pituuden tai työn epäsäännöllisyyden vuoksi erittäin vaikeaa, työtuntijärjes- telmä voidaan tältä osin laatia lyhyemmäksi ajaksi. Työaika on järjestettävä työtuntijärjestelmää laadittaessa niin, että työaikalain tarkoittama viikoittainen vapaa-aika (viikkole- po), mikäli mahdollista, sijoitetaan sunnuntain yhteyteen. Käy- tössä oleva työaikamuoto tai -järjestelmä huomioon ottaen pi- detään tavoitteena, että työntekijällä on viikon aikana toinenkin vapaapäivä. Jos tämä vapaapäivä määrätään kiinteäksi viikonpäi- väksi, sen tulee mahdollisuuksien mukaan olla lauantai. Muussa tapauksessa vapaapäivä ilmenee työtuntijärjestelmästä.

  • Luottamusmieskorvaus 1. Luottamusmiehen kuukausipalkkaa ei vähennetä, kun hän työaikana neuvottelee työnantajan kanssa tai toimii muuten työnantajan kanssa sovitussa tehtävässä. 2. Jos luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työ- aikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus. 3. Luottamusmies on oikeutettu luottamusmiestehtävien hoitopäivien korvaukseen joka vastaa 2,0 arkiylityön palkkaa. 4. Luottamusmiestehtävien hoitamisen kannalta välttämättömät matka-, viestintä-, majoitus-, ravinto- ja muut kulut korvataan varustamon ja luottamusmiehen kesken erikseen sovittavalla tavalla.

  • Työaikakirjanpito Pääluottamusmiehellä on oikeus perehtyä hätä- ja ylityöstä työaikalain (605/96) mukaisesti laadittuun luetteloon siten kuin siihen on työsuojeluvaltuutetulla lain mukaan oikeus.

  • Luottamusmiesten koulutus Luottamusmiehelle varataan tilaisuus osallistua koulutussopimuksessa sovittuun ja xxxx- seen työnantajan kanssa sovittavaan koulutukseen, joka on omiaan lisäämään hänen pätevyyttään luottamusmiestehtävien hoitamisessa. Koulutuskustannusten korvaamises- ta on sovittu koulutussopimuksessa. Pääluottamusmiehen luottamusmiestehtävän päättymisen jälkeen tulee hänen ja työnan- tajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö työntekijän ammattitaidon ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edel- lyttämää koulutusta. Koulutuksen sisältöä ratkaistaessa kiinnitetään huomiota työstä va- pautukseen, luottamusmieskauden kestoon ja sinä aikana tapahtuneisiin työmenetelmien muutoksiin.

  • Työsuojeluvaltuutettu Työsuojeluorganisaation osalta noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä sekä Pal- velutyönantajat ry:n ja Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK ry:n välisen yh- teistoimintasopimuksen työsuojelua koskevia määräyksiä, ellei tästä työehtosopimuk- sesta muuta johdu. Työpaikalla tarkoitetaan yrityksen kutakin toimipaikkakuntaa (kaupunkia, kuntaa tai kaupunkien ja kuntien muodostamaa yhtenäistä talousaluetta), elleivät liitot toisin sovi. Liitot toteavat, että työsuojeluvaltuutetun vaalin käytännön järjestelyt työsuojelun valvontalain ja asetuksen mukaisesti ovat työntekijöiden asiana. Työnantajan velvolli- suutena on kuitenkin toimittaa luettelot vaalien järjestämisajankohtana työsuhteessa olevista työntekijöistä. Työsuojeluvaltuutettu on oikeutettu saamaan vapautusta työstään työsuojeluvaltuute- tun tehtävien hoitamiseksi. Näihin tehtäviin käytettävä aika määräytyy työsuojeluval- tuutetun edustamien työntekijöiden lukumäärän perusteella. Lukumäärän lasketaan sekä kokoaikaiset että osa-aikaiset työntekijät. Työsuojeluvaltuutetulle kuukausittain maksettava korvaus määräytyy samoin perus- tein kuin työstä vapautusaika. Jos sama henkilö toimii luottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna, määräytyy luottamustehtävistä maksettava korvaus enintään luottamusmiessopimuksessa määri- tellyn kokonaan vapautetun luottamusmiehen korvauksen mukaisesti. Työntekijämää- rä Työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitoon käy- tettävä aika neliviikkoisjaksolla euroa / kk 1.4.2018 euroa / kk 1.4.2020 euroa / kk 1.4.2021 Työnantaja korvaa työsuojeluvaltuutetulle tehtävien johdosta hänelle aiheutuvat pu- helinkulut selvityksen mukaan. Tehtävien hoitamisesta aiheutuneet matkakustannuk- set korvataan tämän työehtosopimuksen mukaan. Työsuojeluvaltuutetun velvollisuus on oma-aloitteisesti perehtyä työpaikkansa työym- päristöön ja työyhteisön tilaan sekä työsuojelusäännöksiin. Hänen tulee kiinnittää myös edustamiensa työntekijöiden huomiota työympäristön ja työyhteisön tilaan liit- tyviin työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttaviin asioihin. Työpaikan työn ja työolojen perusteella työsuojeluvaltuutettu ilmoittaa ja tekee esityksiä esimie- hille ja tarvittaessa muille työnantajan edustajille.

  • Vesihuoltolaitos Vesihuoltolaitos on vesihuoltolain 3 §:n 3 kohdassa tarkoitettu laitos, joka huolehtii yhdyskunnan vesihuollosta kunnan hyväksymällä toiminta-alueella.

  • Vahingonkorvausvastuu Pankki on velvollinen korvaamaan tilinomistajalle aiheutuneen välittömän ja välillisen vahingon kohtien 15.1, 15.2 ja 16 mukaisesti. Pankki on lisäksi velvollinen korvaamaan tilinomistajalle pankin virheestä tai laiminlyönnistä aiheutuneen korkotappion. Pankki palauttaa perimänsä palvelumaksut vain siltä osin kuin ne kohdistuvat vahinkoa aiheuttaneeseen virheeseen tai laiminlyöntiin. Tilinomistajalla ei ole oikeuta saada pankilta korvausta, jollei tilinomistaja tai tilin käyttöön oikeutettu ilmoita virheestä pankille kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän havaitsi virheen tai kun hänen olisi pitänyt se havaita. Pankki ei kuitenkaan vastaa vahingosta, jos pankin velvoitteen on estänyt edellä kohdassa 14 tarkoitettu ylivoimainen este.