Yliopettajan ja lehtorin työaika Mallilausekkeet

Yliopettajan ja lehtorin työaika. 1 Voimaan 1.8.2017 Vuosityöaika on 1 624 tuntia, joista vähintään 406 tunnin osalta opettaja saa määrätä tehtävän työn ajan ja paikan. Yliopettajan ja lehtorin kanssa voidaan sopia 1 kohdan mukaisen vuosityöajan alittamisesta. Tekniikan ja liikenteen koulutusalalla opettajan työaikasuunnitelmassa vahvis- tettu työn tekemisen ajan ja paikan suhteen valinnainen työaika on 609 tuntia. Opettaja ja työnantaja voivat sopia työn tekemisen ajan ja paikan suhteen valin- naisen työajan 1 kohdan mukaiseksi eli vähintään 406 tunniksi. Tekniikan ja lii- kenteen koulutusalalla työnantaja voi sijoittaa määrättävissään olevaa työaikaa 35 viikolle. Työaikaa voidaan sijoittaa myös useammille viikoille, siten kuin siitä sovitaan ao. opettajan kanssa. 2 Opettajalle on annettava 2.5.–30.9.välisenä aikana kahdeksan viikon (56 ka- lenteripäivää) pituinen vapaajakso, johon työnantaja ei saa sijoittaa työaikaa. Vapaajakso voidaan antaa kahdessa osassa. Luonnonvara-alan opetustyön alan luonteesta johtuen työnantaja voi poiketa edellä olevasta ajoituksesta.
Yliopettajan ja lehtorin työaika. Vuosityöaika on 1600 tuntia, joista vähintään 28 % osalta opettaja saa määrätä tehtävän työn ajan ja paikan. Soveltamisohje Siirtymämääräys
Yliopettajan ja lehtorin työaika. Vuosilomajärjestelmästä liitteen 13 mukaiseen työaikajärjestelmään siirty- vän opettajan lomapäivien käsittelystä on määrätty 2 § 8 momentissa. Määräyksen mukaista periaatetta on sovellettu jo 1.8.1998 alkaen eli ajankohdasta, jolloin ammattikorkeakoululiitettä ryhdyttiin soveltamaan. Jos henkilö, jolla on oikeus vuosilomaan, siirtyy liitteen 13 sovelta- misalaan, hänen lomapäiviensä katsotaan kuittaantuvan uuteen työaika- järjestelmään siirtymisellä. Vuosilomajärjestelmässä ovat olleet sosiaali- ja terveydenhuolto-oppilaitosten sekä metsä- ja puutalousoppilaitosten opet- tajat. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan lehtorin vuosilomaa on annettu siten, että opettaja olisi sen mukaisesti lomalla elokuun ensimmäisellä viikolla. Opettajan kanssa sovitaan liitteen 13 mukaisten palvelussuhteen ehtojen soveltamisesta 1.8.2000 alkaen. Opettaja siirtyy ammattikorkeakoulun työaikajärjestelmään, eikä hänelle makseta erikseen lomakorvausta pitä- mättä jääneestä vuosilomasta. Opettaja saattaa tosin siirtyä suoraan liit- teen 13 mukaiselle vapaajaksolle, jos sillä yksiköllä, johon opettaja sijoite- taan, on kesävapaajaksoa vielä elokuussa.
Yliopettajan ja lehtorin työaika. 1 mom. Vuosityöaika on 1600 tuntia, joista vähintään 28 % osalta opettaja saa määrätä tehtävän työn ajan ja paikan. Yliopettajan ja lehtorin kanssa voidaan sopia 1 momentin mu- kaisen vuosityöajan alittamisesta. Siirtymämääräystä noudatetaan tekniikan ja liikenteen koulu- tusalalle sijoitettuun ammattikorkeakoulun opettajaan, joka on ollut työsuhteessa lukuvuosirytmiä noudattavassa ammatti- korkeakoulussa 31.7.2020 tai kalenterivuosirytmiä noudatta- vassa ammattikorkeakoulussa 31.12.2020 niin kauan kuin hän on työsuhteessa samaan työnantajaan tekniikan ja liiken- teen koulutusalalla: Tekniikan ja liikenteen opettajan vuosityöajasta 37,5 %:n osalta opettaja saa itse määrätä työn tekemisen ajan ja pai- kan. Tekniikan ja liikenteen koulutusalalla työnantaja voi sijoit- taa määrättävissään olevaa työaikaa 35 viikolle. Työaikaa voi- daan sijoittaa myös useammille viikoille, siten kuin siitä sovi- taan ao. opettajan kanssa. Opettajan kanssa on mahdollista sopia pienemmästä sitomattoman työajan määrästä kuitenkin siten, että sitomattoman työajan määrä on vähintään 28 %
Yliopettajan ja lehtorin työaika. 1 Vuosityöaika on 1 600 tuntia, joista vähintään 400 tunnin osalta opettaja saa määrätä tehtävän työn ajan ja paikan. Yliopettajan ja lehtorin kanssa voidaan sopia 1 kohdan mukai- sen vuosityöajan alittamisesta. Tekniikan ja liikenteen koulutusalalla opettajan työaikasuunni- telmassa vahvistettu työn tekemisen ajan ja paikan suhteen valinnainen työaika on 600 tuntia. Opettaja ja työnantaja voi- vat sopia työn tekemisen ajan ja paikan suhteen valinnaisen työajan 1 kohdan mukaiseksi eli vähintään 400 tunniksi. Tek- niikan ja liikenteen koulutusalalla työnantaja voi sijoittaa mää- rättävissään olevaa työaikaa 35 viikolle. Työaikaa voidaan si- joittaa myös useammille viikoille, siten kuin siitä sovitaan ao. opettajan kanssa. 2 Opettajalle on annettava 2.5.–30.9.välisenä aikana kahdeksan vii- kon (56 kalenteripäivää) pituinen vapaajakso, johon työnantaja ei saa sijoittaa työaikaa. Vapaajakso voidaan antaa kahdessa osassa. Luonnonvara-alan opetustyön alan luonteesta johtuen työnantaja voi poiketa edellä olevasta ajoituksesta. 3 Opettajalle on annettava muulloin kuin 2.5.–30.9. neljän viikon (28 kalenteripäivää) pituinen vapaajakso ammattikorkeakoulun toimin- nan kannalta sopivana aikana (esimerkiksi joulun, uudenvuoden ja opiskelijoiden muiden lomien yhteydessä) ja se voidaan antaa enin- tään neljässä jaksossa. 4 Opettajan kanssa voidaan sopia toisin vapaajakson sijoitusajan- kohdasta ja jaksotuksesta. 5 Opettajalle vahvistetaan ennen työkauden alkua työaikasuunnitel- ma, joka sisältää opetus- ja ohjaustyön määrän sekä opettajan muut tehtävät. Työaikasuunnitelman toteuttamista seurataan sään- nöllisesti. Työaikasuunnitelma sisältää lisäksi työ- ja vapaajaksot. Jos työkauden aikana on tarpeen muuttaa vahvistettua työ- aikasuunnitelmaa esimerkiksi sen vuoksi, että tehtäviä ja nii- den vaatimaa työaikaa ei ole kyetty riittävästi ennakoimaan, se tehdään poistamalla opettajalle määrättyjä tehtäviä ja työ- aikaa tai vaihtamalla opettajalle määrättyjä tehtäviä toisiin teh- täviin tai määräämällä opettajalle lisätehtäviä ja työaikaa. 6 Vuosityöaika voidaan henkilön suostumuksella ylittää, jolloin kyse on lisätyöstä. 7 Jos henkilö siirtyy muusta vuosilomajärjestelmästä tämän sopimuk- sen työaikajärjestelmään, hänen lomapäiviensä katsotaan kuittaan- tuvan siirtymisellä tämän liitteen mukaiseen työaikajärjestelmään.

Related to Yliopettajan ja lehtorin työaika

  • HENKILÖSTÖN KESKINÄINEN TIEDOTUSTOIMINTA JA KOKOUSTEN JÄRJESTÄMINEN Työpaikalla sovellettavan työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla tai työhuonekunnalla on oikeus järjestää työpaikalla tai muussa sovitussa tilassa kokouksia työmarkkina-asioissa tai työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä siten kuin keskusjärjestöjen kesken tai alakohtaisesti tai työpaikalla vakiintuneen käytännön mukaisesti on sovittu. Edellisessä kappaleessa mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä on oikeus työajan ulkopuolella, joko ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai työajan päättymisen jälkeen jakaa jäsenilleen kokousilmoituksiaan, työpaikan työsuhteisiin tai yleensä työmarkkinakysymyksiin liittyviä kirjallisia tiedonantoja, ruokalassa, pukusuojassa tai muussa työnantajan kanssa sovittavassa vastaavanlaisessa tilassa varsinaisen työpaikan, kuten tehdassalin tms. ulkopuolella. Tiedonannossa tulee olla merkittynä sen liikkeellepanija. Mikäli työpaikalla ilmestyy henkilöstölle tarkoitettu tiedotuslehti, on edellä mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä oikeus käyttää sitä edellä mainittujen kokousilmoitusten tai tiedonantojen julkaisemiseen tai julkaista ne työnantajan työntekijöiden käyttöön osoittamalla ilmoitustaululla. Ilmoitustaulun sisällöstä ja hoidosta vastaa ilmoittaja.

  • Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tiedonantovelvollisuus (22 §, 23 § ja 34 §)

  • Palvelujen käyttöä ja toimittamista koskevat ehdot Xxxxxx toimittaa asiakkaalle talousvettä ja/tai vastaanottaa asiakkaan asumajätevettä tai laadultaan vastaavia muita käytöstä poistettuja vesiä ja/tai hule- ja perustusten kuivatusvesiä tätä sopimusta ja laitoksen voimassa olevia vesihuollon yleisiä toimitusehtoja noudattaen.

  • Yleiseen viemäriin johdettavan veden määrän ja laadun rajoitukset Asiakas ei saa johtaa laitoksen viemäriin sellaisia vesiä tai sellaisia haitta-ainepitoi- suuksia sisältäviä vesiä, joiden osalta on erikseen valtioneuvoston päätöksissä tai vi- ranomaismääräyksissä säädetty tai määrätty tai, jotka ovat vahingollisia viemäreiden, pumppaamoiden ja puhdistamoiden toiminnalle tai jätevesilietteen käsittelylle ja hyö- tykäytölle tai vastaanottovesistölle. Viemärivettä ei saa jäähdyttää niin kylmäksi, että se aiheuttaa viemäriverkostossa jäätymisen vaaraa tai haittaa puhdistamon toimintaa. Laitoksen viemäriin ei saa johtaa bensiiniä, liuottimia tai palo- ja räjähdysvaaraa ai- heuttavia aineita tai muita vaarallisia jätteitä. Laitoksen viemäriin ei saa johtaa haittaa tai vahingon vaaraa tuottavasti: • esineitä, tekstiilejä, metalleja, hiekkaa, multaa, lasia, kumia, muovia, rasvaa, öljyä tai muita sellaisia yhdyskunta- tai teollisuusjätteitä, jotka saattavat ai- heuttaa viemärin tukkeutumista tai vaikeuttaa viemärivesien käsittelyä tai ai- netta, joka reagoidessaan viemäriveden kanssa voi aiheuttaa tukkeutumista, myrkkyjä, syöpymistä tai viemäriveden merkittävää lämmön nousua, • myrkkyjä tai myrkyllisiä kaasuja muodostavia aineita, happoja tai viemärilai- toksen rakenteita syövyttäviä aineita, • viemärivettä, jonka pH-luku (happamuusarvo) yleisen viemärin liitoskohdassa on pienempi kuin 6,0 tai suurempi kuin 11, • suurta hetkellistä vesimäärää tai suurta määrää vettä, jonka lämpötila ylittää +40 oC, • viemärilaitoksen tai purkuvesistön kannalta muita vahingollisia tai myrkyllisiä aineita tai aineita, jotka häiritsevät viemäriverkoston tai jätevedenpuhdistamon toimintaa tai vaarantavat työntekijöiden terveyden. Huleveden ja/tai perustusten kuivatusveden johtaminen jätevesiviemäriin samoin kuin jäteveden johtaminen hulevesiviemäriin on kielletty, ellei johtamisesta ole sovittu erilli- sellä sopimuksella.

  • Asiakkaan vastuu ja ilmoitusvelvollisuus Asiakas on korvausvelvollinen laitokselle, muille asiakkaille ja kolmannelle osapuolelle niistä haitoista ja vahingoista, joita em. ohjeiden ja varoaikojen noudattamatta jättämisestä, sopimuksessa ja valtioneuvoston asetuksissa tai päätöksissä mainittujen enimmäispitoisuuksien ylittämisestä ja 7.9 kohdassa mainittujen kieltojen noudattamatta jättämisestä aiheutuu laitokselle, viemäriveden käsittelylle, vastaanottovesistölle tai jätevesilietteen hyötykäytölle. Jos kiinteistöltä on joutunut tai uhkaa joutua viemäriin kiellettyjä tai haitallisia aineita, on asiakkaan viipymättä ilmoitettava asiasta laitokselle. Asiakas on velvollinen ilmoittamaan laitokselle sellaiset muutokset, jotka vaikuttavat kiinteistöltä laitokselle tulevan viemäriveden tai jätevesilietteen laatuun. Tieto viemäriveden tai jätevesilietteen laadun muuttumisesta ja niihin vaikuttavista olosuhteista on annettava laitokselle vähintään kaksi viikkoa ennen muutosten toimeenpanoa.

  • Kvv-laitteistoja koskevia erillismääräyksiä Mikäli asiakas yritystoiminnan tai muun syyn vuoksi vaatii keskeytymätöntä veden- saantia, viemäriveden johtamista tai toiminta asettaa erityisvaatimuksia veden laa- dulle, asiakas on velvollinen varautumaan laitoksen toiminnan häiriöistä aiheutuviin luvussa 7 mainittuihin katkoksiin tai veden laadun vaihteluihin kiinteistökohtaisilla va- rolaitteilla, varavesisäiliöillä tai muulla vedensaannin, viemäriveden johtamisen tai ve- den laadun turvaavalla kiinteistökohtaisella laitteella, Laitoksen vesijohtoon liitetyllä vesilaitteistolla ei saa olla yhteyttä muusta vesiläh- teestä vetensä saavaan vesilaitteistoon. Mikäli yksittäisen liitettävän kiinteistön korkeus tai korkeustaso poikkeavat merkittä- västi alueella yleisesti vallitsevista kiinteistöjen korkeuksista tai korkeustasoista, on liittyjä velvollinen varustamaan kiinteistönsä kiinteistökohtaisella vesijohtopaineen ko- rotukseen tai alennukseen tarkoitetulla laitteistolla. Kiinteistökohtaiset vesijohtopai- neen korottamiseen tai alentamiseen tarvittavat laitteet saa asentaa vain vesilaitok- sen erikseen antamalla luvalla. Jos liittyvän kiinteistön korkeustaso on sellainen, että viemärivesien johtaminen ylei- siin viemäreihin ilman pumppausta ei ole mahdollista, on liittyjä velvollinen varusta- maan kiinteistönsä pumppaamoilla viemärivesien johtamiseksi. Rakennuksen sisäpuolisella viemäröinnillä ei saa olla yhteyttä hulevesiviemäriin. Rakennuksessa tulee olla rakentamista koskevien viranomaismääräysten ja -ohjei- den mukainen tuuletusviemäri. Jätemyllyn saa asentaa vain laitoksen antamalla luvalla.

  • Sovellettava laki ja erimielisyydet Tähän sopimukseen ja sen tulkintaan sovelletaan Suomen lakia. Osapuolet pyrkivät ratkaisemaan kaikki erimielisyytensä neuvottelemalla. Mikäli Osapuolet eivät pääse neuvottelemalla sovintoon, ratkaistaan tästä sopimuksesta aiheutuvat riidat Helsingin käräjäoikeudessa.

  • Kuluttajien ja kuluttajiin rinnastettavien oikeushenkilöiden vakuutukset Jos Fennia tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai on antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

  • Sopimuskappaleet ja allekirjoitukset Tätä sopimusta on laadittu kaksi (2) samasanaista kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle.

  • Vuokranantajan ilmoitus maaperän puhtaudesta Vuokranantaja ilmoittaa käytettävissään olevien tietojen perusteella, ettei vuokra-alueella aiemmin ole harjoitettu toimintaa, joka saattaisi ai- heuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Mikäli vuokra-alueella ilmenee tarvetta maaperän puhdistamiseen, vuokralainen on velvollinen välittömästi ottamaan yhteyttä vuokrananta- jaan (Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelu). Vuokranantaja korvaa vuokralaiselle pilaantuneen maaperän puhdistamisesta aiheutu- neet tavanomaisiin maarakennuskustannuksiin nähden ylimääräiset kustannukset, mikäli korvattavista toimenpiteistä ja kustannuksista on sovittu vuokranantajan kanssa ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Sel- vyyden vuoksi todetaan, että alemman ohjearvon alittavista haitta-ai- nepitoisuuksista aiheutuvia toimenpiteitä tai kustannuksia ei pidetä tässä tarkoitettuna pilaantuneen maaperän puhdistamisena. Vuokranantaja ei vastaa maaperän puhdistamisesta aiheutuvasta vii- västymisestä, eikä viivästyksestä johtuvista vahingoista, haitoista eikä kustannuksista, joita vuokralaisen hankkeelle tai kolmannelle osapuo- lelle saattaa aiheutua. Edellä mainittu vuokranantajan korvausvelvollisuus pilaantuneesta maaperästä on voimassa siihen asti, kun kaikki vuokra-alueelle raken- nettavat rakennukset ovat asemakaavan nro 12220 ja tämän vuokraso- pimuksen käyttötarkoituksen mukaisesti ensimmäisen kerran viran- omaisen toimesta hyväksytty käyttöönotettavaksi, kuitenkin enintään viisi vuotta vuokrasuhteen alkamisesta lukien. Tämän jälkeen vuokra- lainen vastaa pilaantumisesta ja siitä aiheutuvista kustannuksista. Edellä mainittu vuokranantajan korvausvelvollisuus ei koske vuokralai- sen tai vuokralaisen lukuun toimineen toiminnasta ennen vuokrasuh- teen alkamista aiheutunutta pilaantumista. Edellä mainittu ei myöskään koske vuokra-aikana aiheutunutta pilaantumista riippumatta sen aiheut- tajasta.