Tutkimuksen tulokset. Tässä luvussa kuvataan saatuja tuloksia sekä kehittämisehdotuksia. Yksilö- haastattelu suoritettiin kahdelle henkilölle ja lomakekyselyyn vastasi 10 henki- löä. Haastattelut suoritettiin henkilökohtaisesti yhdellä haastattelukerralla per vastaaja, ja lomakekyselyyn oli mahdollista vastata kuukauden ajan.
Tutkimuksen tulokset. Tässä luvussa esitetään tutkimuksen tulokset ja aineistossa nousseet keskeiset havainnot liittyen standardiuudistukseen kohdeyhteisöjen näkökulmasta. Luvussa kuvataan, kuinka pankit ja pankkitoimintaa edustavat tahot uskovat standardiuudistuksen vaikuttavan tilinpäätöksiin, niiden tuottamaan informaatioon ja sitä kautta pankkien omaan toimintaan. Tutkimuksen tulosten purkamisessa keskitytään myös IFRS 16-standardin keskeisimpiin implementoimisen ja soveltamisen haasteisiin.
Tutkimuksen tulokset. Tässä luvussa kokoan yhteen tutkimuksen keskeiset tulokset, ja pohdin niiden merkitystä tämän tutkimuksen kannalta kolmen keskeisen tutkimuskirjallisuuteen pohjautuvan teesin valossa. Ensimmäinen, kansallisten työmarkkinoiden lohkou- tumista koskeva teesi kiinnittyy ennen kaikkea kansainvälisten muuttoliikkeiden tutkimuksessa käytäviin keskusteluihin. Toisen, sairaanhoitajien ammattikunnan eriytymistä koskevan teesin kautta tarkastelen tutkimustuloksia ja niiden merki- tystä sosiologisen ammattien tutkimuksen näkökulmasta. Kolmas, maahanmuut- totaustan ja/tai etnisyyden merkitystä maahanmuuttajien toimijuuden ehtojen määrittäjänä koskeva teesi kiinnittyy erityisesti työmarkkinaorientoituneen maa- hanmuuttotutkimuksen keskusteluihin. Tämän toimijuuden näkökulmaan tarken- tuvan teesin kautta kokoan tutkimukseni tuloksia yhteen myös ammattien tutki- muksen ja kansainvälisen muuttoliiketutkimuksen suuntiin. Tutkimuksen avainkäsitteenä toimii kuulumisen politiikka. Tällä viittaan moni- tahoisiin ja –toimijaisiin neuvotteluihin, joiden ensisijaisena kohteena on EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta Suomeen muuttaneiden maahanmuuttajasairaanhoi- tajien ammattikuntaan sisäänpääsy ja sen ehdot. Laajemmin tulkittuna neuvotte- lujen ja määrittelyjen kohteena on samalla koko yhteiskuntaan kuuluminen, jo- ta ammatti ja työ vahvasti määrittävät. Tästä lähtökohdasta tutkin, miten yhtäältä maahanmuuttajasairaanhoitajat itse ja toisaalta erilaisiin institutionaalisiin toi- mintaympäristöihin kiinnittyvät toimijat rakentavat maahanmuuttajasairaanhoi- tajien työnjaollisia asemia ja toimintaehtoja osana suomalaista sairaanhoitajien ammattikuntaa. Tutkimukseen sisältyvät neljä artikkelia avaavat monitahoisen nä- kökulman maahanmuuttajasairaanhoitajien ammattikuntaan kuulumisen paikois- ta, tavoista ja ehdoista globalisoituvan yhteiskunnan politiikkakeskusteluissa sekä terveydenhuollon työmarkkinoilla ja työyhteisöissä.
Tutkimuksen tulokset. Tutkimuksessani käytin lainsäädännön ja oikeuskirjallisuuden lisäksi aineistona kolmea korkeimman oikeuden päätöstä. Näitä päätöksiä analysoitaessa nousi esille varsinkin se, kuinka työsopimuslain soveltamisesta ei voida poiketa toisin sopimalla, sillä työsopimuslaki on pakottavaa oikeutta. Tutkimuksen avulla saatiin selvyys siitä, että työsopimuslain soveltamisesta pe- laajasopimuksiin pätee samat säännökset kuin mihin tahansa muuhun työsuh- teeseen. Tässä kuitenkin olennaisinta oli erottaa ammatti- ja amatööriurheilu toi- sistaan. Tavanomaiseen harrastustoimintaan ei sovelleta työsopimuslakia, mutta kun toiminta muuttuu ammattimaiseksi ja työsuhteen tunnusmerkit täyttyvät tulee työsopimuslain säännökset sovellettavaksi. Tutkimuksessa ensimmäisenä tutkimusongelmana oli se, millaisissa tilanteissa työsopimuslaki tulee sovellettavaksi pelaajasopimuksiin. Työsopimuslain sovel- tamista pelaajasopimuksiin käsiteltiin korkeimman oikeuden päätöksissä KKO 1997:38 ja KKO 1995:145. Kummassakin päätöksessä oli pohdittu työsuhteen tunnusmerkkien täyttymistä sekä työsopimuslain pakottavuutta. Lisäksi KKO 1995:145 päätöksessä oli noussut esille työsopimuksen vapaamuotoisuus. Työ- sopimuslain mukaisesti työsopimus on vapaamuotoinen oikeustoimi, jolloin suul- lista sopimusta on pidettävä yhtä pätevänä kuin kirjallistakin työsopimusta. KKO 1997:38 tapauksessa oli puolestaan pohdittu tarkemmin sitä, onko vastikkeen suuruudella merkitystä siihen, täyttyykö vastikkeellisuus tunnusmerkki työsuh- teessa. Tapauksessa pidettiin kuitenkin olennaisimpana sitä, että pelaajan oli kat- sottu saavan vastiketta hänen tekemästään työstä, eli pelaamisesta, jolloin pe- laajasopimusta oli pidettävä työsopimuksena. Pelaajan saama vastikkeen sisältö aiheuttaakin usein epäselvyyttä siitä, onko vastike työsopimuslaissa määriteltyä vastiketta. Toisena tutkimusongelmana oli se, mitä oikeusvaikutuksia työsopimuslain sovel- tamisella on pelaajasopimuksiin. Tutkimuksessa nostin yhtenä merkittävimpänä asiana esille pelaajasopimuksen purkamiseen sekä irtisanomiseen liittyvät sään- nökset. Tätä asiaa käsittelin koreimman oikeuden päätöksen KKO 2000:50 avulla. Tapauksessa käsiteltiin pelaajasopimuksen purkamista pelaajan laiminlyötyä ta- hallaan tai huolimattomasti työvelvoitteitaan olemalla poissa harjoituksista ja kokouksesta. Korkeimman oikeuden päätöksessä oli nostettu esille seuran velvol- lisuus antaa varoitus, ennen työsuhteen purkua, kun pelaajan syyksi ei jäänyt ta- hallisuus tai tuottamuksell...
Tutkimuksen tulokset. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen laadulliset ja tilastolliset tutkimusartikkelit käytiin vaiheittain läpi. Tutkimuksessa kymmenen eri julkaisua tuottivat hieman erilaista, mutta saman suuntaista näkökulmaa psykologisen sopimuksen rikkoutumiseen ja sen aiheuttamiin välittömiin ja välillisiin seurauksiin. Tutkimuksen perusteella työantajavelka ilmiönä voidaan vahvistaa; tutkimuskysymyksen, onko työnantajavelka ilmiönä olemassa, vastaus systemaattisen kirjallisuuskatsauksen perusteella on kyllä, työnantajavelka on ilmiönä olemassa. Taulukossa 1 on lueteltuna systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa edellisen kriteeristön myötä valikoituneet tieteelliset julkaisut. Lisäksi kuvioon on merkittynä, tukeeko kyseinen julkaisu työnantajavelka-ilmiötä, ja jos tukee, miten hyvin. Plus-merkki kyllä- vastauksen edessä tarkoittaa sitä, että kyseessä on ilmiön kannalta merkittävä tutkimus, jossa paitsi vahvistetaan ilmiötä, myös kerrotaan seurauksista laajemmin. Kuvion lisäksi julkaisuista on poimittu nostoja, jotka auttavat lukijaa ymmärtämään paremmin kirjallisuuskatsauksesta löydettyjä havaintoja. Tekij ä/-t Tutkimuks en nimi Julkaisuv uosi ja kieli Tutkimuk sen kuvaus Tärkein löydös työnantajav elka- käsitteen kannalta Tulos: Tukee työnantajavelkail miötä? kyllä / ei Bal, P. ym. Psychological contract breach and work performance: Is social exchange a buffer or an intensifier? 2010, englanti Strukturoitu kyselytutkim us, regressioana lyysi, 266 palvelualan työntekijää Sosiaalisen vaihdon ja psykologisen sopimuksen välisen yhteyden vahvistaminen ja rikkoutumisen seuraukset kyllä Bal, M. & Xxxx, X. The Older the better! Age-related differences in emotion regulation after psychological contract breach 2012, enlanti Strukturoitu kyselytutkim us eri yrityksissä työskentelev ille 313 työntekijälle Tunteiden säätelyn ja iän roolin tunnistaminen, kun pohditaan psykologisen sopimusrikkom uksen seurauksia kyllä Coway, N. & Xxxxxx, X. A daily diary study of affective responses to psychological contract breach and exceeded promises 05/2002, englanti Päiväkirjama inen tutkimus henkilöstölle (daily diary study) Vahvistettiin seuraus-ilmiön olemassaolo, ja pohdittiin askeleita, jotka vaikuttavat seurauksiin. kyllä Coway, N. & Xxxxxx, X. Understandin g Psychological Contracts at Work : A Critical Evaluation of Theory and Research 2006, englanti Tutkimuksia arvioiva ja käsittelevä kirja Työnantajavela n ilmentymismuo toja koottuina löydöksinä kyllä Xxxxxx J M. ym. Psychological C...