Tutkimustulokset. Tässä luvussa käydään läpi henkilöstövuokrausyrityksen edustajille tehdyn haastattelututkimuksen tuloksia. Haastattelukysymysten avulla pyrittiin selvittämään, millaiseksi henkilöstövuokrausyrityksen edustajat kokevat psykologisen sopimuksen vuokratyöntekijöihinsä. Tutkimustulokset on jaoteltu viiteen psykologista sopimusta kuvailevaan teemaan, ja nämä teemat toimivat myös tämän luvun alalukuina. Teemat ovat työyhteisö, odotukset ja velvollisuudet, vuorovaikutus, ristiriidat ja sitoutuminen. Tutkimustuloksia havainnollistamaan käytetään suoria lainauksia haastatteluaineistosta. Lainauksissa kohdeyrityksen nimi on muutettu Yritys X:ksi.
Tutkimustulokset. Tutkimuksessa etsin vastauksia tulosperusteisen rahoitusmallin vaikutuksesta hal- linnan tapojen muutokseen ja demokratiaan. Aineiston pohjalta voidaan erottaa nel- jä tapaa suhtautua SIB-toimintamalliin. Ensimmäisessä ryhmässä SIB-toimintamalliin suhtauduttiin varsin neutraalisti, mut- ta vastausryhmässä nousi esiin myös epäilyksiä siitä, että SIB-toimintamallilla voi olla vaikutuksia hallinnan tapojen muutokseen ja demokratiaan. Kutsun tämän ryhmän vastaajien asennoitumista SIB-toimintamalliin realistiseksi suhtautumistavaksi. Toisessa ryhmässä SIB-toimintamalliin suhtauduttiin myös neutraalisti, mutta vas- tausryhmän asennoituminen demokraattiseen päätöksenteon toteutumiseen oli jo itsessään niin pessimistinen, että tämä vaikutti enemmän vastausryhmän suhtautu- miseen SIB-toimintamalliin kuin SIB-toimintamalli itse. Kutsun tämän ryhmän vas- taajien asennoitumista ja suhtautumistapaa SIB-toimintamalliin vähäisiksi odotuksiksi. Kolmannessa ryhmässä SIB-toimintamalliin suhtauduttiin myönteisesti ja vastaus- ryhmän usko demokraattiseen päätöksenteon toteutumiseen oli vahvaa. Vastaus- ryhmässä korostui tulevaisuusorientaatio ja SIB-toimintamallin myötä saatava lisä- arvo kaupungille. Vastausryhmässä SIB-toimintamallin yhteys hallinnan tapojen muutokseen ja demokratiaan koettiin ongelmattomana. Kutsun tämän ryhmän vas- taajien asennoitumista ja suhtautumistapaa SIB-toimintamalliin tulevaisuusorientoitu- neeksi optimismiksi. Neljännessä ryhmässä SIB-toimintamalliin suhtauduttiin neutraalisti, mutta aineis- ton pohjalta vastausryhmän tietoisuus ja ymmärrys SIB-toimintamallista oli rajoittu- nutta. Kutsun tämän ryhmän vastaajien asennoitumista ja suhtautumistapaa SIB- toimintamalliin vähäisiksi tiedoiksi. Osassa aineistoa oli mahdollista tunnistaa myös yhdistelmiä näistä ryhmis- tä/suhtautumissuunnista.
Tutkimustulokset. Tutkimuksessa haastateltiin kolmea kosmetiikkaa valmistavan yrityksen edustajaa Suomesta. Kuten aikaisemmin mainittu, haastateltavat henkilöt sekä heidän edusta- mansa firmat, on jätetty tutkimuksessa nimeämättä tutkijan ehdotuksesta. Anonymi- teetin avulla haluttiin tarjota yrityksille matalampi kynnys lähteä mukaan haastatteluun sekä suojata heidän yksityisyyttään. Haastattelu oli jaettu neljään eri teemaan, jotka ovat seuraavat: haastateltava henkilön esittely, yrityksen esittely, Kanada potentiaali- sena markkina-alueena sekä CETA vapaakauppasopimus. Näistä teemoista yrityksen esittely jaettiin vielä useampaan kategoriaan. Kategoriat olivat yrityksen tuotteet, pal- velut, asiakaskunta, markkinointi, jakelu sekä kansainvälisyyden tila. Anonymiteetin suojan johdosta yrityksistä käytetään nimiä Yritys1, Yritys 2 sekä Yri- tys 3. Haastateltavista henkilöistä käytetään nimiä Henkilö 1, Henkilö 2 sekä Henkilö
Tutkimustulokset. Tutkimuksen hypoteesina oli kuluttajan heikompi oikeudellinen asema kuluttajasopimuksissa verrattuna elinkeinonharjoittajaan. Sekä käräjäoikeuden, markkinaoikeuden että hovioikeuden tuomiot tukivat tätä hypoteesia. Markkinaoikeuden tuomiot puolsivat kuluttajan heikompaa oikeudellista asemaa, kun taas korkeimman oikeuden ratkaisut olivat päinvastaisia. Oletuksena oli, että kohtuuttomia sopimusehtoja käsitteleviä oikeustapauksia, jotka olisivat tuominneet elinkeinonharjoittajan kohtuuttomista sopimusehdoista olisi enemmän. Näin ei kuitenkaan ollut. Aineistona tutkimuksessa käytettiin neljää korkeimman oikeuden ennakkopäätöstä ja yhtä markkinaoikeuden päätöstä, joita tarkastellaan seuraaavaksi. Tutkimusaineistoa analysoitaessa korostui korkeimman oikeuden kanta kuluttajan vastuun merkityksestä. Tämän tutkimuksen aineiston tapauksissa sopimusehtoihin perehtyvän kuluttajan olisi tavanomaisella tarkkuudella tullut ymmärtää sopimusehdot helposti. Kuluttajalta ei kuitenkaan voida odottaa sitä, että hän ymmärtäisi kaikki sopimuksen ehdot. Ensimmäisenä tutkimusongelmana oli se, miten kohtuuttomuus näkyy kuluttajasopimuksissa. Korkeimman oikeuden ennakkopäätöksissä KKO:2011:77 ja KKO:2016:49 kohtuuttomuus näkyi elinkeinonharjoittajan taloudellisesti vahvemman ja asiantuntevamman aseman kautta. Vakioehtojen käyttö osoitti elinkeinonharjoittajan vahvempaa asemaa markkinoilla. Xxxxxxx (2010) toteaa tutkimuksessaan, että vahvemmassa neuvotteluasemassa ollut osapuoli on voinut määräävästi vaikuttaa sopimuksentekoon, jolloin sopimus on muodostunut heikommalle osapuolelle kohtuuttomaksi (Xxxxxxx 2010, 56). Kuten luvussa 3.2.1 on todettu, ovat vakiosopimukset usein elinkeinonharjoittajan yksin laatimia sopimusehtoja, joihin kuluttajalla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa. Tapauksissa KKO:2011:77 ja KKO:2016:49 elinkeinonharjoittajat olivat käyttäneet vakioehtoja. Ensiksi mainitussa tapauksessa määräaikaisuus jatkui vakioehtojen mukaan kuluttajan passiivisuudesta huolimatta ja jälkimmäisessä tapauksessa paperilaskusta veloitettiin erillinen 1,90 euron lisämaksu. Kohtuuttomuuden arviointi tulee kyseeseen etenkin tilanteissa, joissa kuluttaja sidotaan peruuttamattomasti ehtoihin, joihin hänelle ei ole annettu mahdollisuutta tutustua ennen sopimuksen solmimista. Lisäksi vakiosopimuksilla saatetaan rajoittaa kuluttajan oikeuksia tai antaa elikeinonharjoittajalle laajemmat mahdollisuudet toimia kuluttajan vahingoksi. Tapauksessa KKO:1983-II-91 elinkeinonharjoittaja oli laatinut omaa ...
Tutkimustulokset. 28 25 20 15 15 13 13 10 7 5 4 Series1 0 Kyselyyn vastanneista suurin osa oli 20–25-vuotiaita, vastaajien keski-ikä oli 24. Vastaajista suurin osa, yhteensä 41, työskenteli osa-aikaisesti. Heistä 28:lla oli toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. 13 vastaajista työskenteli kokoaikaises- ti, määräaikaisia koko-aikaisia oli neljä. Tarvittaessa työhön kutsuttavia eli ekst- roja oli 15 ja vuokratyöyrityksen kautta työskenteli seitsemän vastaajista. (Kuvio 1.) KUVIO 1. Työsuhde Suurin osa (42) vastaajista työskenteli yksityisten yritysten palveluksessa. Ket- juyrityksissä töitä teki 30, vuokratyössä seitsemän ja muun yrityksen (Ravinto- xx.xx) palveluksessa yksi. Palvelualojen ammattiliitto PAMin Häme-Pirkanmaan aluepäällikkö Xxxxx Xxxxxxxxxxx mielestä tarvittaessa töihin kutsuttavan eli ekstran työsopimusta ei pitäisi olla lainkaan, sillä se on jo itsessään rikkomus. Sopimuksen pitäisi olla määräaikainen ja määräaikaisuudelle tulisi aina olla pe- ruste. 60 58 50 40 30
Tutkimustulokset. Tässä luvussa tuon esille tutkimuksessani ilmenneet seikat ja tutkimustulokset. Esittelen haastateltavien antamat vastaukset sekä havainnollistan tuloksia lainauksilla haastatteluista. Käytän havainnollistamiseen myös laatimiani kuvioita selventämään haastateltavien anta- mien vastausten eroavaisuuksia sekä yhtäläisyyksiä. Käsittelen tuloksissa muun muassa sopimusten dokumentointitapaa sekä niiden hyviä ja huonoja puolia, sopimusten tarkkaa sisältöä, salassapitoa, sopimuksen voimassaoloaikaa sekä sovellettavaa lakia ja sopimus- rikkomusta. Lisäksi selvitän haastateltavien mielipiteitä sopimuksen dokumentoinnista sekä sopimuspohjan hyödyllisyydestä. Kappaleen lopussa on toimeksiantoyritykselle laa- timani sopimuspohja, jonka olen koonnut soveltaen siihen sekä teoriaa että tutkimustulok- sia.
Tutkimustulokset