Common use of Työaikamääräykset Clause in Contracts

Työaikamääräykset. Työaikalain piiriin kuuluvien ylempien toimihenkilöiden säännöllinen työaika määräytyy työaikalain 5 § mukaisesti. Vuorokautista säännöllistä työaikaa voidaan pidentää paikallisesti sopimalla enintään 4 tunnilla. Viikoittainen säännöllinen työaika voi olla tällöin enintään 60 tuntia. Ylityön tekeminen määräytyy työaikalain 16 ja 17 § mukaisesti ja ylityökorvaukset työaikalain 20 ja 21 § mukaisesti. Ylityökorvauksen suuruudesta voi tapauskohtaisesti sopia toisin paikallisesti. Ylityön tekeminen edellyttää työnantajan aloitetta sekä työntekijän suostumusta ylityön tekemiseen. Kappaleen 3 muutoksella ei ole tarkoitus muuttaa kappaleen 4 mukaista mahdollisuutta yli- ja sunnuntaityön korvaamisesta sopimiseen. Ylemmän toimihenkilön kanssa voidaan sopia yli- ja sunnuntaityön korvaamisesta maksamalla edellä mainitut korvaukset työaikalain mukaisesti rahassa tai antamalla vapaata edellä mainitun lain mukaisesti tai maksamalla näiden töiden arvioituun määrään perustuvaa erillistä kiinteää kuukausikorvausta. Arvioitujen ylityötuntien määrää verrataan tehtyihin ylityötunteihin ja vertailun tulosta arvioidaan suhteessa maksettavaan kuukausikorvaukseen kalenterivuosittain. Ylempien toimihenkilöiden työaikalain 18 §:n mukaisena työajan enimmäismäärän tarkastelujaksona käytetään kalenterivuotta. Työaikalain liukuvaa työaikaa koskevasta määräyksestä poiketen paikallisesti voidaan työnantajan ja luottamushenkilön välillä sopia liukuma-ajan pidentämisestä tai lyhentämisestä yli neljän tunnin ja enimmäiskertymästä siten, että enimmäiskertymä voi olla enintään 120 tuntia. Xxxxxxxx työajan seurantajakso on kalenterivuosi, ellei paikallisesti toisin sovita. Viikkolevon osalta sovelletaan myös jatkossa 31.12.2019 asti voimassa olleen työaikalain säännöksiä. Viikkolevon katsotaan toteutuvan myös silloin, kun viikkolepo jakautuu kahden viikon puolelle, kunhan enin osa viikkolevosta sijoittautuu sen viikon puolelle, jonka viikkolevosta on kyse. Liukuvan työajan järjestelmässä ylempi toimihenkilö päättää itse liukumarajojen puitteissa päivittäisen työaikansa alkamis- ja päättymisajankohdan. Liukuvan työajan järjestelmässä kertyneet saldotunnit eivät ole ylityönä korvattavia tunteja, vaan ylemmän toimihenkilön tulee tasata työaikansa liukuvaa työaikaa koskevan järjestelmän mukaisesti. Jaksotyön tekemisestä on mahdollista sopia paikallisesti luottamushenkilön kanssa muissakin kuin työaikalain 7 §:ssä mainituissa töissä. Pöytäkirjan liitteenä on sopijapuolten laatima luettelo työaikapankin käyttöönotossa huomioon otettavista asioista.

Työaikamääräykset. Työaikalain piiriin kuuluvien ylempien toimihenkilöiden säännöllinen työaika määräytyy Lisätään uusi kappale viikkolevosta, joka on seuraava (tarkoituksena säilyttää nykyisen työaikalain 5 § mukaisestitulkinta ja soveltamiskäytäntö): ”Viikkolevon osalta sovelletaan myös jatkossa 31.12.2019 asti voimassa olleen työaikalain säännöksiä. Vuorokautista säännöllistä työaikaa voidaan pidentää paikallisesti sopimalla enintään 4 tunnilla. Viikoittainen säännöllinen työaika voi olla tällöin enintään 60 tuntia. Viikkolevon katsotaan toteutuvan myös silloin, kun viikkolepo jakautuu kahden viikon puolelle, kunhan enin osa viikkolevosta sijoittautuu sen viikon puolelle, jonka viikkolevosta on kyse.” Muutetaan kappale 3 seuraavaksi: Ylityön tekeminen määräytyy työaikalain 16 ja 17 § mukaisesti ja ylityökorvaukset työaikalain 20 ja 21 § mukaisesti. Ylityökorvauksen suuruudesta voi tapauskohtaisesti sopia toisin paikallisesti. Ylityön tekeminen edellyttää työnantajan aloitetta sekä työntekijän suostumusta ylityön tekemiseen. Kappaleen 3 muutoksella ei ole tarkoitus muuttaa kappaleen 4 5 mukaista mahdollisuutta yli- ja sunnuntaityön korvaamisesta sopimiseen. Ylemmän toimihenkilön kanssa voidaan sopia yli- ja sunnuntaityön korvaamisesta maksamalla edellä mainitut korvaukset työaikalain mukaisesti rahassa tai antamalla vapaata edellä mainitun lain mukaisesti tai maksamalla näiden töiden arvioituun määrään perustuvaa erillistä kiinteää kuukausikorvausta. Arvioitujen ylityötuntien määrää verrataan tehtyihin ylityötunteihin ja vertailun tulosta arvioidaan suhteessa maksettavaan kuukausikorvaukseen kalenterivuosittain. Ylempien toimihenkilöiden työaikalain 18 §:n mukaisena työajan enimmäismäärän tarkastelujaksona käytetään kalenterivuotta. Muutetaan kappale 4 seuraavaksi: Työaikalain liukuvaa työaikaa koskevasta määräyksestä poiketen paikallisesti voidaan työnantajan ja luottamushenkilön välillä sopia liukuma-ajan pidentämisestä tai lyhentämisestä yli neljän tunnin ja enimmäiskertymästä siten, että enimmäiskertymä voi olla enintään 120 tuntia. Xxxxxxxx työajan seurantajakso on kalenterivuosi, ellei paikallisesti toisin sovita. Viikkolevon osalta sovelletaan myös jatkossa 31.12.2019 asti voimassa olleen Muutetaan kappale 6 seuraavaksi: Ylempien toimihenkilöiden työaikalain 18 §:n mukaisena työajan enimmäismäärän tarkastelujaksona käytetään kalenterivuotta. Ylityön enimmäismäärän tarkastelujaksona voidaan käyttää kalenterivuotta 31.12.2020 asti. Lisätään uusi kappale kappaleeksi 9, joka on seuraava: Joustotyöaika Työaikalain mukaisesta joustotyöajasta sovittaessa otetaan huomioon, että joustotyön aikana tehty työaika tasataan työehtosopimuksen vuotuiseen työaikaan. Joustotyöajan tasoittumisjakso on 26 viikkoa, ellei paikallisesti toisin sovita. Joustotyön ajalta ei makseta työaikaan liittyviä korvauksia siltä osin, kun toimihenkilö saa päättää työajan sijoittelusta ja työskentelypaikasta. Poistetaan nykyinen kohta 5.1 Kilpailukykysopimukseen perustuvan 24 tunnin työajan pidentämisen toteuttaminen 1.1.2017 alkaen ja korvataan se uudella kohdalla 5.1 Työaikamääräyksistä poikkeaminen seuraavasti: Paikallisesti sopien Paikallisesti sopien voidaan poiketa työehtosopimuksen 5. kohdan työaikamääräyksistä ja työsopimuksen määräyksistä työaikaa koskien. Osapuolten on kuitenkin kaikissa tapauksissa noudatettava työaikalain pakottavia säännöksiä. Viikkolevon katsotaan toteutuvan myös silloinJärjestelyä suunniteltaessa tulee keskustella järjestelyn tarpeesta, kun viikkolepo jakautuu kahden viikon puolellehyödystä yritykselle ja osapuolten työaikatarpeista sekä sopia toteutustavasta ja korvauksesta. Jos paikallisesti sovitaan työajan sijoittamisesta arkipyhälle, kunhan enin osa viikkolevosta sijoittautuu sen viikon puolelleei arkipyhän ajalta makseta työaikalain mukaista sunnuntaityökorotusta, jonka viikkolevosta ellei toisin sovita. Paikallisesti sovittavan järjestelyn tarkoituksena on kyse. Liukuvan työajan järjestelmässä ylempi toimihenkilö päättää itse liukumarajojen puitteissa päivittäisen työaikansa alkamis- edistää työaikaratkaisuja, joilla tuetaan yrityksen tuottavuutta ja päättymisajankohdan. Liukuvan työajan järjestelmässä kertyneet saldotunnit eivät ole ylityönä korvattavia tunteja, vaan ylemmän toimihenkilön tulee tasata työaikansa liukuvaa työaikaa koskevan järjestelmän mukaisesti. Jaksotyön tekemisestä on mahdollista sopia paikallisesti luottamushenkilön kanssa muissakin kuin työaikalain 7 §:ssä mainituissa töissä. Pöytäkirjan liitteenä on sopijapuolten laatima luettelo työaikapankin käyttöönotossa kilpailukykyä sekä ylempien toimihenkilöiden yksilöllisten työaikatarpeiden huomioon otettavista asioistaottamista.

Työaikamääräykset. Työaikalain piiriin kuuluvien ylempien toimihenkilöiden säännöllinen työaika määräytyy työaikalain 5 § mukaisesti. Vuorokautista säännöllistä työaikaa voidaan pidentää paikallisesti sopimalla enintään 4 tunnilla. Viikoittainen säännöllinen työaika voi olla tällöin enintään 60 tuntia. Ylityön tekeminen määräytyy työaikalain 16 ja Muutetaan TES 17 § mukaisesti ja ylityökorvaukset Viikoittainen vapaa-aika 2. kohtaa seuraavasti: ”2. Tämä vapaa-aika on sijoitettava sunnuntain yhteyteen. Vapaa-aika voidaan an- taa muunakin viikonpäivänä, jos •se käyttäjäyrityksen työaikajärjestelmän mukaan on tarpeellista tai •työtä tehdään sen laadun vuoksi kaikkina viikon päivinä tai •toimihenkilöä tarvitaan tilapäisesti työhön työn säännöllisen kulun turvaamiseksi tai •siitä sovitaan työaikalain 20 ja 21 § mukaisesti. Ylityökorvauksen suuruudesta voi tapauskohtaisesti sopia toisin paikallisesti. Ylityön tekeminen edellyttää työnantajan aloitetta sekä työntekijän suostumusta ylityön tekemiseen. Kappaleen 3 muutoksella ei ole tarkoitus muuttaa kappaleen 4 mukaista mahdollisuutta yli- ja sunnuntaityön korvaamisesta sopimiseen. Ylemmän toimihenkilön kanssa voidaan sopia yli- ja sunnuntaityön korvaamisesta maksamalla edellä mainitut korvaukset työaikalain mukaisesti rahassa tai antamalla vapaata edellä mainitun lain mukaisesti tai maksamalla näiden töiden arvioituun määrään perustuvaa erillistä kiinteää kuukausikorvausta. Arvioitujen ylityötuntien määrää verrataan tehtyihin ylityötunteihin ja vertailun tulosta arvioidaan suhteessa maksettavaan kuukausikorvaukseen kalenterivuosittain. Ylempien toimihenkilöiden työaikalain 18 §:n mukaisena työajan enimmäismäärän tarkastelujaksona käytetään kalenterivuotta. Työaikalain liukuvaa työaikaa koskevasta määräyksestä poiketen paikallisesti voidaan työnantajan ja luottamushenkilön välillä sopia liukuma-ajan pidentämisestä tai lyhentämisestä yli neljän tunnin ja enimmäiskertymästä siten, että enimmäiskertymä voi olla enintään 120 tuntia. Xxxxxxxx työajan seurantajakso on kalenterivuosi, ellei paikallisesti toisin sovita. Viikkolevon osalta sovelletaan myös jatkossa 31.12.2019 asti voimassa olleen työaikalain säännöksiä. Viikkolevon katsotaan toteutuvan myös silloin, kun viikkolepo jakautuu kahden viikon puolelle, kunhan enin osa viikkolevosta sijoittautuu sen viikon puolelle, jonka jon- ka viikkolevosta on kyse.” Muutetaan TES:sta ”viikottainen vapaa-aika” -termiuuden työaikalain mukaiseksi”viikkolepo”. Liukuvan työajan järjestelmässä ylempi toimihenkilö päättää itse liukumarajojen puitteissa päivittäisen työaikansa alkamis- ja päättymisajankohdanLisätään TES 19 § Ylityö uusi 9. Liukuvan työajan järjestelmässä kertyneet saldotunnit eivät ole ylityönä korvattavia tunteja, vaan ylemmän toimihenkilön tulee tasata työaikansa liukuvaa työaikaa koskevan järjestelmän mukaisestikohta: ”9. Jaksotyön tekemisestä on mahdollista sopia paikallisesti luottamushenkilön kanssa muissakin kuin työaikalain 7 Työaikalain 18 §:ssä mainituissa töissän mukaisena työajan enimmäismäärän tasoittumisjaksona voi- daan käyttää 12 kuukautta.” Muutetaan TES 12 § Säännöllinen työaika 1. Pöytäkirjan liitteenä kohtaa seuraavasti: ”Säännöllinen työaika on sopijapuolten laatima luettelo työaikapankin käyttöönotossa huomioon otettavista asioistaenintään 7h 30min (7,5 h) päivässä ja 37,5 tuntia viikossa.” Muutetaan TES 12 § Keskimääräinen säännöllinen työaika kuulumaan seuraavasti: ”1. Työnantaja voi järjestää työajan keskimääräisenä. Tasoittumisjaksona voidaan käyttää enintään 52 viikkoa, jonka aikana viikko- työajan tulee tasoittua keskimäärin enintään 37,5 tuntiin. Työajan tulee lyhentyä tähän määrään noudattamalla käyttäjäyrityksen työaikajärjestelmää tai sopimalla erikseen asiasta työnantajan ja toimihenkilön välillä. Toimihenkilön säännöllinen työaika ei saa ylittää 8 tuntia vuorokaudessa tai 40 tuntia viikossa. Jos yrityksen kausivaihteluista tai vastaavista yrityksen toiminnallisista syistä on perusteltua, työnantaja voi järjestää työajan keskimääräiseksi siten että, sään- nöllinen työaika ei minään vuorokautena saa ylittää 10 tuntia vuorokaudessa tai 48 tuntia viikossa Tällöin tasoittumisjakson enimmäispituus on 26 viikkoa. Työehtosopimuksen 40 §:n mukaan paikallisesti sopien säännöllinen työaika voidaan järjestää siten, että työaika ei minään vuorokautena saa ylittää 12 tuntia vuorokaudessa tai 55 tuntia viikossa.

Työaikamääräykset. Työaikalain piiriin kuuluvien ylempien toimihenkilöiden Työaikajoustot perustuvat tavallisesti työehtosopimuksiin. Työehtosopimusten osapuolilla on oikeus siirtää päätösvaltaa työajan järjestämisessä sekä muissa lain sallimissa asioissa myös työpaikkatasolle. (Saarinen 2005, 242- 243.) Työ- ajaksi luetaan työn tekemiseen käytetty aika ja se aika, jonka työntekijä on vel- vollinen olemaan työnantajan käytettävissä työpaikalla tai jossain muussa mää- rätyssä paikassa (Saarinen 2005, 246). Työaika määräytyy kolmiviikkoisjaksoittain ja säännöllinen työaika määräytyy työaikalain 5 § mukaisestion enintään 111 tuntia kolmea viikkoa kohden. Vuorokautista säännöllistä työaikaa voidaan pidentää paikallisesti sopimalla enintään 4 tunnillaTyöntekijä on osa-aikainen, jos hänen työ- aikansa alittaa 111 tuntia kolmessa viikossa. Viikoittainen säännöllinen Työnantaja ja työntekijä sopivat kiinteästä tai keskimääräisestä kolmiviikkoisjakson vähimmäistyöajasta. (Mat- kailu- ja Ravintolapalvelut MARA Ry 2010, 16–17.) Jos työantaja ja työntekijä sopivat kiinteästä kolmiviikkoisjakson vähimmäis- työajasta, tulee tämän työajan toteutua jokaisella kolmiviikkoisjaksolla. Jos on sovittu keskimääräisestä kolmiviikkoisjakson työajasta, tulee sovitun työajan toteutua tarkastelujakson aikana. Tarkastelujakso on vuoden pituinen, ellei työ- paikkakohtaisesti ole sovittu muuta. Jos työaika jää alle sovitus vähimmäisajan, työnantaja maksaa saamatta jääneiltä työtunneilta korvauksen. Työnantaja ei kuitenkaan ole korvausvelvollinen, jos tuntimäärä on jäänyt toteutumatta työnte- kijästä johtuvasta syystä tai palkattoman poissaolon takia. (Matkailu- ja Ravinto- lapalvelut MARA Ry 2010, 17.) Työvuoron tulee pääsääntöisesti olla vähintään neljä tuntia pitkä. Työvuoro voi kuitenkin olla lyhyempi työntekijän pyynnöstä tai perustellusta syystä. Perusteltu syy voi olla tällöin esimerkiksi palvelun kysynnästä johtuva työvoiman tarve, liikkeen aukiolo- tai palveluaikaan liittyvä syy tai työn lyhytkestoisuus. Työvuoron pituus saa olla enintään 60 10 tuntia. Ylityön tekeminen määräytyy työaikalain Kymmenen tunnin pituisia vuoroja ei kuitenkaan saa teettää kohtuuttomasti. Työtekijän omasta toivomuksesta voidaan teettää pe- räkkäisiä 10 tunnin vuoroja, mutta vuorokautinen työaika saa olla enintään 16 tuntia. (Matkailu- ja 17 § mukaisesti Ravintolapalvelut MARA Ry 2010, 18.) Työvuorolista on laadittava niin, että se on työntekijöiden nähtävillä vähintään viikkoa ennen uutta kolmiviikkoisjaksoa, ellei työpaikkakohtaisesti olla sovittu muuta. Listaa ei voida laatia lyijykynällä. Työvuorolistasta tulee käydä ilmi työn alkamis- ja ylityökorvaukset työaikalain 20 päättymisajat sekä vapaapäivät. Listaa ei saa muuttaa ilman työnte- kijän ja 21 § mukaisestityönantajan suostumusta. Ylityökorvauksen suuruudesta voi tapauskohtaisesti sopia toisin paikallisesti(Matkailu- ja Ravintolapalvelut MARA Ry 2010, 21.) Lepoaikaa työvuorojen välillä kutsutaan vuorokausilevoksi. Ylityön tekeminen edellyttää työnantajan aloitetta sekä työntekijän suostumusta ylityön tekemiseenVuorokausilepo pi- tää antaa jokaisen 24 tunnin jakson aikana, joka alkaa työvuoron alkamisesta. Kappaleen 3 muutoksella (Saarinen 2005, 263–264.) Työvuorojen välinen lepoaika pitää olla vähintään 8 tuntia. Jos työntekijä on tehnyt peräkkäisinä päivinä vähintään 10 tunnin työvuo- roja, on lepoajan oltava vuorojen välissä vähintään 10 tuntia. Työnantajan on pyrittävä järjestämään lepoaika pidemmäksi kuin ehdoton aika. (Matkailu- ja Ravintolapalvelut MARA Ry 2010, 18.) Mikäli työnantaja tarvitsee lisää työntekijöitä sellaisiin tehtäviin, joita hänen osa- aikaiset työntekijänsä pystyvät tekemään, on näitä töitä tarjottava osa-aikaisille työntekijöille. Lisätyötä pitää tarjota 111 tuntiin asti kolmiviikkoisjaksoa kohti. (Matkailu- ja Ravintolapalvelut MARA Ry 2010, 12.) Osa-aikaisilla on etulyön- tiasema tuotannollisten ja taloudellisten syiden vuoksi irtisanottuihin työntekijöi- hin nähden (Saarinen 2005, 20). Jos yrityksessä on lomautettu tai irtisanottu työntekijöitä taloudellisten tai tuo- tannollisten syiden perusteella ja tänä aikana ilmeneekin työn tarvetta, tulee työtä tarjota ensisijaisesti lomautetuille. Mikäli lomautettuja ei ole, tulee työtä tarjota irtisanotuille, mikäli työsuhteen päättymisestä ei ole tarkoitus muuttaa kappaleen 4 mukaista mahdollisuutta yli- kulunut vielä yhdek- sää kuukautta ja sunnuntaityön korvaamisesta sopimiseentyöntekijä on työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa. Ylemmän toimihenkilön kanssa Työnantaja ei kuitenkaan syyllisty tarjoamisvelvollisuuden rikkomiseen, mikäli hän palkkaa irtisanottujen tilalle uusia työntekijöitä yrityksen sisältä. (Saarinen 2005, 20–21.) Viiden päivän työviikkoa kohden ansaitaan kaksi vapaapäivää. Toinen näistä on 30 tunnin mittainen viikkolepopäivä V ja toinen vähintään 24 tunnin mittainen lisävapaapäivä X. Viikkolepopäivä on annettava jokaisella täydellä työssäolovii- kolla, lisävapaapäivä voidaan antaa ansaintaviikon aikana tai se voidaan siirtää jonkin muun vapaan yhteyteen saman kolmiviikkoisjakson aikana. Mikäli X- päivä annetaan sillä viikolla, jolla se on ansaittu, pitää se mahdollisuuksien mu- kaan sijoittaa V-päivän yhteyteen. (Matkailu- ja Ravintolapalvelut MARA Ry 2010, 19.) Työpäiväksi rinnastetaan myös viikolta toiselle siirretty X-päivä, tasoitusvapaa- päivä (annettu työajan tasoittamiseksi) sekä JP-vapaa (juhlapyhä). Vapaapäivi- en välissä saa olla enintään seitsemän työpäivää, mutta työntekijän aloitteesta tästä voidaan myös sopia yli- toisin. Vapaapäiviä edeltävä vuoro tulee järjestää aamuvuoroksi ja sunnuntaityön korvaamisesta maksamalla edellä mainitut korvaukset työaikalain mukaisesti rahassa tai antamalla vapaata edellä mainitun lain mukaisesti tai maksamalla näiden töiden arvioituun määrään perustuvaa erillistä kiinteää kuukausikorvaustavapaapäiviä seuraava vuoro iltavuoroksi, jos vapaapäiviä an- netaan parillinen määrä peräkkäin. Arvioitujen ylityötuntien määrää verrataan tehtyihin ylityötunteihin Tätä määräystä sovelletaan työpaikoissa, jotka ovat viikon jokaisena päivänä auki ja vertailun tulosta arvioidaan suhteessa maksettavaan kuukausikorvaukseen kalenterivuosittainjossa työtä tehdään kolmessa vuo- rossa. Ylempien toimihenkilöiden työaikalain 18 §:n mukaisena työajan enimmäismäärän tarkastelujaksona käytetään kalenterivuottaMikäli työntekijä tekee vapaapäivien välillä vain yhtä vuoroa, ei tätä mää- räystä tarvitse noudattaa. Työaikalain liukuvaa työaikaa koskevasta määräyksestä poiketen paikallisesti voidaan työnantajan (Matkailu- ja luottamushenkilön välillä sopia liukuma-ajan pidentämisestä tai lyhentämisestä yli neljän tunnin ja enimmäiskertymästä Ravintolapalvelut MARA Ry 2010, 20.) Vähintään joka viides viikonloppu tulee järjestää vapaaksi siten, että enimmäiskertymä voi joko per- jantai ja lauantai tai lauantai ja sunnuntai annetaan peräkkäisinä vapaina. Pai- kallisesti voidaan sopia, että vapaa annetaan sunnuntai-maanantai yhdistelmä- nä. Säännöstä voidaan poiketa myös työntekijän omasta halusta tai pakottavan syyn vuoksi. Säädös koskee niitä työntekijöitä, jotka ovat oikeutettuja V- ja X- vapaisiin. (Matkailu- ja Ravintolapalvelut MARA Ry 2010, 20.) Kokoaikaisen kuukausipalkkaisen työntekijän työaika voidaan järjestää keski- määrin 111 tuntiin myös työajan tasoittumisjärjestelmän avulla. Työaika tasoite- taan 111 tuntiin tasoittumiskauden eli enintään kuuden kolmiviikkoisjakson ai- kana. Yksittäisellä kolmiviikkoisjaksolla työaika saa tällöin olla enintään 120 129 tun- tia. Tasoittumiskauden pituus sekä alkamis- ja päättymisajankohta tulee merkitä työvuorolistaan. Viikkolepopäivä V tulee antaa jokaisella työssäoloviikolla, mutta kaksi X-vapaata voidaan siirtää annettavaksi muuna ajankohtana tasoittumis- kauden aikana. Työaikaa tasoitetaan joko päivittäistä työaikaa lyhentämällä tai antamalla erillisiä tasoitusvapaita (TS). Tasoitusvapaa TS merkitään työvuoro- listaan ja se rinnastetaan työpäivään X-, V-, JP- ja vuosilomapäiviä laskettaes- sa. Tasoitusvapaa ei saa mennä vuosiloman tai vapaapäivän kanssa päällek- käin. (Matkailu- ja Ravintolapalvelut MARA Ry 2010, 24.) Edellisessä kappaleessa esitelty tasoittumisjärjestelmä on niin sanottu 18 viikon tasoittumisjärjestelmä, josta on sovittu työehtosopimuksella. Paikallisesti voi- daan sopia 27 viikon tasoittumisjärjestelmästä (9 x 3 viikkoa). Tällöin kolmiviik- koisjaksolla voidaan työskennellä 135 tuntia ja täyden tasoittumisjakson työaika on näin ollen 999 tuntia. Xxxxxxxx työajan seurantajakso V-päivät pitää antaa joka viikko, mutta X-päiviä voidaan siirtää tasoittumisjakson sisällä. Paikallisesti voidaan sopia myös vuosityöajas- ta. (Eräsalo 2011, 78.) Työaikajoustolla saadaan aikaan myös palkkajoustoja. Työntekijä voi tasoittu- misjärjestelmän mukaisesti työskennellä jaksokohtaisesti yli 120 tuntia ilman, että syntyy ylityötä. Tasoittumisjakso on kalenterivuosiaina kiinteä, ellei paikallisesti toisin sovitaeli tasoitettavaa työaikaa ei voida siirtää jaksolta toiselle. Viikkolevon osalta sovelletaan myös jatkossa 31.12.2019 asti voimassa olleen työaikalain säännöksiäTasoittumisjärjestelmää ei voida soveltaa osa- aikaisiin työntekijöihin, eikä yötyön aikahyvityksen piirissä oleviin työntekijöihin, joiden työaika on 90 tuntia kolmiviikkoisjaksoa kohden. Viikkolevon katsotaan toteutuvan myös silloin(Eräsalo 2011, kun viikkolepo jakautuu kahden viikon puolelle, kunhan enin osa viikkolevosta sijoittautuu sen viikon puolelle, jonka viikkolevosta on kyse. Liukuvan työajan järjestelmässä ylempi toimihenkilö päättää itse liukumarajojen puitteissa päivittäisen työaikansa alkamis- ja päättymisajankohdan. Liukuvan työajan järjestelmässä kertyneet saldotunnit eivät ole ylityönä korvattavia tunteja, vaan ylemmän toimihenkilön tulee tasata työaikansa liukuvaa työaikaa koskevan järjestelmän mukaisesti. Jaksotyön tekemisestä on mahdollista sopia paikallisesti luottamushenkilön kanssa muissakin kuin työaikalain 7 §:ssä mainituissa töissä. Pöytäkirjan liitteenä on sopijapuolten laatima luettelo työaikapankin käyttöönotossa huomioon otettavista asioista78.)

Työaikamääräykset. Työaikalain piiriin kuuluvien ylempien toimihenkilöiden säännöllinen työaika määräytyy työaikalain 5 § mukaisesti. Vuorokautista säännöllistä työaikaa voidaan pidentää paikallisesti sopimalla enintään 4 tunnilla. Viikoittainen säännöllinen työaika voi olla tällöin enintään 60 tuntia. Ylityön tekeminen määräytyy työaikalain 16 ja 17 § mukaisesti ja ylityökorvaukset työaikalain 20 ja 21 § mukaisesti. Ylityökorvauksen suuruudesta voi tapauskohtaisesti sopia toisin paikallisesti. Ylityön tekeminen edellyttää työnantajan aloitetta sekä työntekijän suostumusta ylityön tekemiseen. Kappaleen 3 muutoksella ei ole tarkoitus muuttaa kappaleen 4 mukaista mahdollisuutta yli- ja sunnuntaityön korvaamisesta sopimiseen. Ylemmän toimihenkilön kanssa voidaan sopia yli- ja sunnuntaityön korvaamisesta maksamalla edellä mainitut korvaukset työaikalain mukaisesti rahassa tai antamalla vapaata edellä mainitun lain mukaisesti tai maksamalla näiden töiden arvioituun määrään perustuvaa erillistä kiinteää kuukausikorvausta. Arvioitujen ylityötuntien määrää verrataan tehtyihin ylityötunteihin ja vertailun tulosta arvioidaan suhteessa maksettavaan kuukausikorvaukseen kalenterivuosittain. Ylempien toimihenkilöiden työaikalain 18 §:n mukaisena työajan enimmäismäärän tarkastelujaksona käytetään kalenterivuotta. Ylityön enimmäismäärän tarkastelujaksona voidaan käyttää kalenterivuotta 31.12.2020 asti. Työaikalain liukuvaa työaikaa koskevasta määräyksestä poiketen paikallisesti voidaan työnantajan ja luottamushenkilön välillä sopia liukuma-ajan pidentämisestä tai lyhentämisestä yli neljän tunnin ja enimmäiskertymästä siten, että enimmäiskertymä voi olla enintään 120 tuntia. Xxxxxxxx työajan seurantajakso on kalenterivuosi, ellei paikallisesti toisin sovita. Viikkolevon osalta sovelletaan myös jatkossa 31.12.2019 asti voimassa olleen työaikalain säännöksiä. Viikkolevon katsotaan toteutuvan myös silloin, kun viikkolepo jakautuu kahden viikon puolelle, kunhan enin osa viikkolevosta sijoittautuu sen viikon puolelle, jonka viikkolevosta on kyse. Liukuvan työajan järjestelmässä ylempi toimihenkilö päättää itse liukumarajojen puitteissa päivittäisen työaikansa alkamis- ja päättymisajankohdan. Liukuvan työajan järjestelmässä kertyneet saldotunnit eivät ole ylityönä korvattavia tunteja, vaan ylemmän toimihenkilön tulee tasata työaikansa liukuvaa työaikaa koskevan järjestelmän mukaisesti. Jaksotyön tekemisestä on mahdollista sopia paikallisesti luottamushenkilön kanssa muissakin kuin työaikalain 7 §:ssä mainituissa töissä. Pöytäkirjan liitteenä on sopijapuolten laatima luettelo työaikapankin käyttöönotossa huomioon otettavista asioista.