Valmiussuunnittelu. Kukin Uudenmaan hyvinvointialue, Helsingin kaupunki ja HUS-yhtymä vastaa itse omasta valmiussuunnitte- lustaan valtakunnallisten ohjeistusten mukaisesti sekä hyödyntää sosiaali- ja terveydenhuollon osalta val- miussuunnittelualustana valtakunnallista valmiussuunnitteluportaalia. Uudenmaan hyvinvointialueet ja Hel- singin kaupunki vastaavat yhteistoiminnasta alueensa kuntien kanssa ja suunnitelmien yhteensovittamisesta muilta osin kuin järjestämislain 50 ja 51 §:ssä tai tartuntatautilaissa ei ole todettu. HUS-yhtymä vastaa oman toimintansa varautumisen osalta yhteydenpidosta tarvittaviin kunnallisiin toimijoihin. Kukin sopimusosapuoli vastaa itse oman henkilöstönsä asevelvollisuuslain mukaisesta varaamisesta kriittisiin tehtäviin myös poikkeusoloissa (VAP) ja niiden ajantasaisuudesta sekä mahdollisista ajoneuvovarauksista. Uudenmaan hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin on varautumisessaan varmistettava palvelujen jat- kuvuuden turvaaminen myös silloin, kun palveluja toteutetaan hankkimalla niitä yksityisiltä palveluntuotta- jilta.
Valmiussuunnittelu. HUS-yhtymällä on valtioneuvoston asetukseen hyvinvointialueiden varautumisesta sosi- aali- ja terveydenhuollon häiriötilanteisiin (308/2023) perustuva velvollisuus ohjata sopi- japuolten sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnitelmien yhteensovittamista siten, että suunnitelmat muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden yhteistyöalueelle. Valmiussuunnittelun käytännön koordinaatiosta ja tuesta vastaa Valmiuskeskus. Valmius- suunnittelu perustuu Etelä-Suomen yhteistyöalueella ajantasaisiin kansallisiin ja alueelli- siin riskiarvioihin. Sopijapuolet vastaavat kukin omasta valmiussuunnittelustaan valtakunnallisten ohjeistus- ten mukaisesti. Ajantasaisia valmiussuunnitelmia ylläpidetään valtakunnallisessa val- miussuunnitteluportaalissa (jäljempänä VALSU). Sosiaalihuollon valmiussuunnitelmat viedään valmiussuunnitteluportaali VALSU:un osana sosiaali- ja terveydenhuollon val- miussuunnitelmia. Sosiaalihuoltoa koskevat kansallisesti määritellyt tilannekuvatiedot (mukaan lukien järjestöiltä saadut tilannekuvat) toimitetaan Valmiuskeskuksen ylläpitä- mään Etelä-Suomen Valmiuskeskuksen varautumisen ja valmiuden tilannekuvajärjestel- mään (jäljempänä PAVAT) (ks. kohta 8.5). Sopijapuolet, pois lukien HUS-yhtymä, vastaavat yhteistoiminnasta alueensa kuntien ja järjestötoimijoiden kanssa ja valmiussuunnitelmien yhteensovittamisesta, ellei niistä ole säädetty järjestämislain 50–51§:ssä tai tartuntatautilaissa (1227/2016). HUS-yhtymä vas- taa oman toimintansa varautumisen osalta yhteydenpidosta tarvittaviin kunnallisiin toi- mijoihin ja järjestöihin. Sopijapuolten tulee laatiessaan sopimuksia järjestämisvastuullaan olevista toiminnoista yksityisten palveluntuottajien kanssa sopia tilannekuvan ylläpitämi- sestä ja välittämisestä sopijapuolten lisäksi Valmiuskeskukselle sekä ilmoitusmenettelystä häiriötilanteissa. Sopijapuolten tulee edellyttää sosiaali- ja terveydenhuollon ostopalve- luntuottajilta suunnitelmaa valmiudesta ja jatkuvuudenhallinnasta. Kukin sopijapuoli vastaa itse oman henkilöstönsä asevelvollisuuslain (1438/2007) mukai- sesta varaamisesta kriittisiin tehtäviin myös poikkeusoloissa (VAP) ja niiden ajantasaisuu- desta sekä mahdollisista tila- ja ajoneuvovarauksista. Varaamissuunnitelmien perusteet yhteensovitetaan sopijapuolten kesken. Kukin sopijapuoli vastaa itse omista materiaalisen valmiuden (mm. tarvikkeet, laitteet ja rokotteet) ja huoltovarmuuden järjestelyistä sekä tukipalveluidensa valmiussuunnittelusta ja yhteistoiminnasta, ellei muuten ole sovitt...
Valmiussuunnittelu. OYS-erityisvastuualueella on käytössä kaikkien sairaanhoitopiirien ja kuntien yhteinen sähköinen valmiussuunnitelma. PPSHP koordinoi valmiussuunnittelua ja kehittää valmius- suunnittelun yhteistä sähköistä portaalia.
Valmiussuunnittelu xxxxx://xxx.xxxxxx.xx/xx/xxxx/xxxxxxxx/0000/00000000 Terveydenhuoltolaki 38 § xxxxx://xxx.xxxxxx.xx/xx/xxxx/xxxxxxxx/0000/00000000 Valmiuslaki mm. 12-13 §
Valmiussuunnittelu. Taysin ervassa toimii valmiussuunnittelun ohjausryhmä, jonka tehtävänä on linjata ja ohjeistaa ervan valmiussuunnittelua ja huolehtia yhteistyöstä puolustusvoimien ja mui- den viranomaisten kanssa. Työn tavoitteena on valmiussuunnittelun yhtenäistäminen ja hyvien käytäntöjen jakaminen erityisvastuualueella. Ohjausryhmä valmistelee valmius- suunnitteluun liittyviä asioita ervan johtoryhmälle.
Valmiussuunnittelu. Naton jäsenvaltiot ja Naton sotilas- ja si- viilielimet laativat valmiussuunnitelmat Na- ton turvallisuusluokitellun tiedon suojaa- miseksi ja hävittämiseksi poikkeusolojen ai- kana estääkseen luvattoman pääsyn tähän tietoon sekä sen luvattoman ilmitulon ja sen käytettävyyden estymisen. Nämä suunnitel- mat perustuvat määräajoin tarkistettaviin uhka-arvioihin, ja niissä asetetaan etusijalle arkaluonteisin sekä tehtävän tai ajan kan- nalta ratkaisevin tieto.