Sopimuksen tavoite. Tällä sopimuksella Kuopion kaupunki ja Pohjois-Savon Liikunta ry sopi- vat Finland Ice Marathon-tapahtuman ja mahdollisesti myös Kalevan Kierroksen luistelun järjestämisestä vuosina 2023-2025. Finland ice Marathon on Kuopiossa Kallaveden jäällä järjestettävä pit- kien matkojen kilpa- ja kuntoluistelutapahtuma. Lähtö- ja maalialue sijoittuvat Kuopion matkustajasatama-alueella. Ta- pahtuma on Kuopion näkyvyyden, tunnettavuuden, matkailun ja kau- punkilaisten hyvinvoinnin ja liikunnan kannalta merkittävä ja perintei- nen tapahtuma. Koululaisluistelut järjestetään Kuopion koulujen lähikentillä ja Lippu- mäen tekojääradalla useana päivänä FIM-viikon aikana. Muidenkin kuntien kouluja innostetaan luistelemaan omalla paikkakunnallaan FIM-hengessä tapahtumaviikon aikana. Yhteistyösopimuksen tarkoituksena on auttaa Pohjois-Savon Liikunta ry:tä järjestämään vuosittain onnistunut ja taloudellisesti kannattava luistelutapahtuma. Tässä tarkoituksessa molemmat sitoutuvat teke- mään yhteistyötä ja tekemään parhaansa tapahtuman onnistumiseksi. Tämän sopimuskauden yhteiset tavoitteet: - Finland Ice Marathon pitää asemansa laadukkaana ja ve- tovoimaisena talvitapahtumana Kuopiossa - Tapahtumassa huomioidaan Kuopion kaupungin strate- gian mukaiset painopisteet, joista tärkeimpinä tavoitteina ovat kuopiolaisten liikkumisen ja hyvinvoinnin edistämi- nen - Kansainvälisyyden lisääminen ml. ulkomaiset vierailijat ja Kuopiossa asuvat kansainväliset opiskelijat
Sopimuksen tavoite. Sopimuksen tärkeimpänä tavoitteena on tiivistää sopimuspuol ten välistä yhteistyötä täydentämällä satelliittinavigointiin sovel lettavia ETA-sopimuksen määräyksiä.
Sopimuksen tavoite. Aavikoitumissopimuksen tavoitteena on torjua aavikoitumista luomalla yhteisökeskeisiä pitkän tähtäimen strategioita, jotka samanaikaisesti huomioivat luonnonresurssien kestävän hoidon, maaperän tuotantokyvyn parantamisen ja ympäristönsuojelun. So- pimuksessa aavikoitumisella tarkoitetaan kuivilla, puolikuivilla ja puolikosteilla alueil- la tapahtuvaa maaperän laadun ja määrän heikkenemistä, joka johtaa kasvipeitteen vähenemiseen, biodiversiteetin köyhtymiseen ja maatalouden tuotannon heikkene- miseen.
Sopimuksen tavoite. YK:n biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen eli ns. biodiversiteet- tisopimuksen (UNCBD) päätavoitteena on kestävän kehityksen periaatteiden mukai- nen biologisen monimuotoisuuden suojelu, sen kestävä käyttö sekä perintöaineksen käytöstä saadun hyödyn oikeudenmukainen ja tasapuolinen jako. Biodiversiteetti- sopimus tuli voimaan vuonna 1994. Biodiversiteettisopimuksen alaisen Cartagenan bioturvallisuuspöytäkirjan päätavoit- teena on ennalta varautumisen periaatteen mukaisesti huolehtia siitä, että eläviä muun- togeenisiä organismeja siirretään, käsitellään ja käytetään valtioiden rajat ylittävissä siirroissa tavalla, joka ei aiheuta haittaa luonnon monimuotoisuudelle ja sen kestävälle käytölle ottaen huomioon myös ihmisen terveydelle aiheutuvat riskit. Pöytäkirjan alai- suuteen eivät kuulu lääketeollisuudessa käytettävät muuntogeeniset organismit. Bio- turvallisuuspöytäkirja tuli voimaan vuonna 2003.
Sopimuksen tavoite. YK:n ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen (UN Framework Convention on Climate Change, UNFCCC) tavoitteena on vakauttaa ilmakehän kasvihuonekaasu- pitoisuudet tasolle, joka estää ihmistoiminnasta aiheutuvat vaaralliset häiriöt ilmake- hässä. Vakauttamisen tulisi tapahtua sellaisella aikavälillä, että ekosysteemit pystyvät luonnollisesti sopeutumaan ilmastonmuutokseen. Puitesopimus tuli voimaan 1994. Ilmastonmuutoksen puitesopimusta täsmentävä, oikeudellisesti sitova Kioton pöytä- kirja hyväksyttiin vuonna 1997. Pöytäkirja täsmentää ilmastosopimusta ja asettaa teollisuusmaille numeeriset päästövähennysvelvoitteet. Kioton pöytäkirja tuli voimaan 16.2.2005.
Sopimuksen tavoite. Baselin sopimuksen tavoitteena on ongelmajätteiden ympäristöllisesti ja terveydelli- sesti kestävä hallinta. Tähän päämäärään pyritään kolmen tavoitteen avulla: minimoi- malla vaarallisten jätteiden siirrot valtioiden rajojen yli, käsittelemällä jätteet mahdol- lisimman lähellä niiden syntypaikkaa sekä minimoimalla vaarallisten jätteiden synty- minen. Baselin sopimus tuli voimaan vuonna 1992.
Sopimuksen tavoite. Rotterdamin yleissopimuksen tavoitteena on vahvistaa osapuolten välistä yhteistä vas- tuuta ja yhteistyötä tiettyjen vaarallisten kemikaalien ja torjunta-aineiden kansainväli- sessä kaupankäynnissä. Sopimuksella suojellaan ihmisten terveyttä ja ympäristöä mah- dollisilta haittavaikutuksilta. Rotterdamin sopimus tuli voimaan helmikuussa 2004.
Sopimuksen tavoite. Tukholman sopimuksen tavoitteena on suojella ihmisten terveyttä ja ympäristön hy- vinvointia pysyvien haitallisten orgaanisten yhdisteiden (Persistent Organic Pollutant (POP)-yhdisteiden) haittavaikutuksilta. POP-sopimus tuli voimaan toukokuussa 2004.
Sopimuksen tavoite. CITES (Convention on International Trade in Endangered Species of Wild Fauna and Flora) sopimuksen tavoitteena on valvoa eläin- ja kasvilajien kansainvälistä kaup- paa varmistamalla ettei kauppa tai hyödyntämistoimenpiteet aiheuta uhanalaistumista tai lajin kuolemista sukupuuttoon.
Sopimuksen tavoite. Bonnin sopimuksen tavoitteena on suojella muuttavia maalla ja merissä eläviä eläimiä ja muuttolintuja koko niiden elinalueella.