Vapaapäiväkorvaus Mallilausekkeet

Vapaapäiväkorvaus. Toimihenkilön yhtenä tai useampana etukäteen ilmoitettuna kahden viikon ajan- jaksoon sisältyvänä vapaapäivänä tehty työ korvataan maksamalla 8 ensimmäi- seltä tunnilta tuntipalkkaa 50 %:lla korotettuna ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettuna. Esimerkkejä vapaapäiväkorvauksesta Korvaus % Xxxxxx aikana tehdyt työtunnit Yhteensä M T K T P L S M T K T P L S 8 8 8 8 8 - - 8 8 8 8 - - 8 = 80 t 7 6 = 13 t =13 50 % 7 1 = 8 t x 0,50 = 4 100 % 5 = 5 t x 1 = 5 22 Xxxxxxx on työskennellyt työtuntijärjestelmän mukaisina työpäivinä 80 tuntia ja ilmoitettuina vapaapäivinään lisäksi 7 + 6 = 13 tuntia. Vapaapäiväkorvauksena maksetaan 13 tunnilta peruspalkkaa sekä lisäksi 8 tuntiin saakka 50 %:n koro- tusosa ja sen jälkeen 100 %. Kuukausipalkan lisäksi maksetaan vapaapäiväkor- vauksena 22 tunnin palkkaa vastaava summa. On kuitenkin huomattava, että sunnuntaina tehdystä työstä maksetaan lisäksi 100 % sunnuntaityökorvaus.
Vapaapäiväkorvaus. Ylimääräisistä työnantajan tarjoamista työvuoroista, joita työntekijä hyväksyy julkaistulla työvuorolistallaan oleville vapaapäiville, maksetaan työvuoron mukaisen lentotuntilisän ja työvuoronalkamislisän lisäksi kertakorvauksena vapaapäiväkorvaus menetettyä vapaapäivää kohden. Mikäli tarjotun vuoron aikana lentotuntilisän maksu ei katkea, maksetaan ainoastaan yksi korvaus, vaikka työvuoro jatkuisikin toiselle vuorokaudelle. Mikäli työvuoro pitenee teknisestä ongelmasta, säästä, slot-ajoista tms. syystä johtuen, ei kyseessä ole työvuoron muutos eikä kyseistä lisää makseta, eikä myöskään suostumusta edellytetä. Mikäli työvuoro ainoastaan lyhenee tai sen sisältö muuttuu, ei tämän kohdan mukaista muutoslisää makseta tai suostumusta edellytetä. Tämän kohdan mukaiset lisät eivät koske työntekijöiden keskenään vapaaehtoisesti tekemiä lennon vaihtoja tai lennonjärjestelyjä. Kahdelle vapaapäivälle jakaantuneesta työvuorosta maksetaan kaksi vapaapäiväkorvausta, mikäli lentotuntipalkanmaksu katkeaa työvuoron aikana.
Vapaapäiväkorvaus. Toimihenkilön yhtenä tai useampana etukäteen ilmoitettuna kahden viikon ajanjaksoon sisältyvänä vapaapäivänä tehty työ korvataan mak- samalla 8 ensimmäiseltä tunnilta tuntipalkkaa 50 %:lla korotettuna ja seu- raavilta tunneilta 100 %:lla korotettuna. 1. M T K T P L S M T K T P L S 8 8 8 8 8 - - 8 8 8 8 - - 8 7 6 50 % 7 1 100 % 5 Korvaus % Periodin aikana tehdyt työtunnit Yhteensä = 80 t = 13 t =13 = 8 t x 0,50 = 4 = 5 t x 1 = Xxxxxxx on työskennellyt työtuntijärjestelmän mukaisina työpäivinä 80 tuntia ja ilmoitettuina vapaapäivinään lisäksi 7 + 6 = 13 tuntia. Vapaapäi- väkorvauksena maksetaan 13 tunnilta peruspalkkaa sekä lisäksi 8 tuntiin saakka 50 %:n korotusosa ja sen jälkeen 100 %. Kuukausipalkan lisäksi maksetaan vapaapäiväkorvauksena 22 tunnin palkkaa vastaava summa. On kuitenkin huomattava, että sunnuntaina tehdystä työstä maksetaan lisäksi 100 % sunnuntaityökorvaus. 2. Korvaus % Periodin aikana tehdyt työtunnit Yhteensä M T K T P L S M T K T P L S 100 % Vapaapäivänä tehdystä työstä maksetaan perusosa ja 50 %:n suuruinen korotusosa eli yhteensä 9 tunnin palkkaa vastaava korvaus. Pitkän työpäivän korvausta ei makseta vapaapäiväkorvauksen kanssa samanaikaisesti. On kuitenkin huomattava, että sunnuntaina tehdystä työstä maksetaan lisäksi 100 % sunnuntaityökorvaus.
Vapaapäiväkorvaus. Vapaapäiväkorvauksen suuruutta ja maksuperusteita muutetaan seuraavasti • Vapaapäiväkorvauksen suuruus on 2,5 kertaa yksinkertainen lentotuntilisä (sopimuksen allekirjoitushetkellä 6,65 €) kertaa vapaapäivälle osuvan työ- vuoron pituus. Vähimmäisvapaapäiväkorvaus on 60,30 €. Esimerkkejä kor- vauksen suuruudesta on alla olevassa taulukossa kokonaisten tuntien osalta. • Edellisen lisäksi maksetaan night-duty lisää niille vuoroille, jotka sisältävät vähintään neljä tuntia yötyötä 23.00 – 06.00 välillä. Tähän neljän tunnin laskentaan otetaan mukaan myös split duty vuoroilla oleva taukoaika. Night-duty korvauksen suuruus on 100 €. • Vapaapäiväkorvauksen lisäksi maksetaan normaali TES:n mukainen palkka ja päiväraha. • Työntekijä on oikeutettu vapaapäiväkorvaukseen kaikilta niiltä päiviltä, joilta vapaapäivä vähenee. • Mikäli työntekijä ottaa kahden päivän työvuoroyhdistelmän (= työvuoro, jossa lepojakso ulkoasemalla) vapaapäivilleen ja hänen työvuoroluettelon joltain muulta päivältä poistetaan työvuoro, työntekijän vapaapäivien luku- määrä vähenee yhdellä ja hän on TES:n mukaisesti oikeutettu vapaapäi- väkorvaukseen ainoastaan yhden päivän osalta. Tällöin työntekijällä on oi- keus vapaapäiväkorvaukseen työvuoroyhdistelmän pidemmän työvuoron osalta. Vastaava käytäntö toimii myös useamman päivän vapaapäivätyö- vuoroilla. • Mikäli kahdelle eri päivälle ulottuvan työvuoron (esim. yölento tai split duty) vastaanottava työntekijä on oikeutettu vapaapäiväkorvaukseen vain toisen päivän osalta, työntekijällä on oikeus vapaapäiväkorvaukseen vapaapäivä- työvuoron pidemmän päivän osalta. • Työvuoronmuutoslisää koskeva säännökset pysyvät ennallaan. • Vapaapäiväkorvausta maksetaan myös 50: iseen lentotuntilisään oikeutta- vilta tunneilta sisältäen siirtolennot ja siirtymisen. • Kun työehtosopimuksessa mainitaan ”yksi vapaapäiväkorvaus” muussa yhteydessä kuin vapaapäivältä tehtävän työn yhteydessä (TES-kohta 9.1), tarkoittaa tämä 8 x 2,5 x yksinkertainen lentotuntilisä mukaan maksettavaa korvausta. • Esimerkkejä korvauksen suuruudesta alla olevassa taulukossa kokonais- ten tuntien osalta: 1 60,30 160,30 € 2 60,30 160,30 € 3 60,30 160,30 € 4 66,50 166,50 € 5 83,13 183,13 € 6 99,75 199,75 € 7 116,38 € 216,38 € 8 133,00 € 233,00 € 9 149,63 € 249,63 € 10 166,25 € 266,25 € 11 182,88 € 282,88 € 12 199,50 € 299,50 € 13 216,13 € 316,13 €
Vapaapäiväkorvaus. Työntekijän yhtenä tai useampana etukäteen ilmoitettuna kahden viikon ajanjaksoon sisältyvänä vapaapäivänä tehty työ korvataan maksamalla 8 ensimmäiseltä tunnilta tuntipalkkaa 50 %:lla korotettuna ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettuna. ESIMERKKEJÄ VAPAAPÄIVÄKORVAUKSESTA 1. Korvaus % Jakson aikana tehdyt tunnit Yhteensä Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su 8 8 8 8 8 – – 8 8 8 8 – – 8 80 tuntia 7 6 13 tuntia = 13 50 % 7 1 8 t x 0,50 = 4 100 % 5 5 t x 1,00 = 5 22
Vapaapäiväkorvaus. 28 - xxxxxxxxxxxxxxxx, xxxxxxxx- tai jouluaatto .................................... 29
Vapaapäiväkorvaus. Työntekijän yhtenä tai useampana etukäteen ilmoitettuna kahden viikon ajanjaksoon sisältyvänä vapaapäivänä tehty työ korvataan maksamalla 8 ensimmäiseltä tunnilta tuntipalkkaa 50 %:lla korotettuna ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettuna. 1. M T K T P L S M T K T P L S 8 8 8 8 8 - - 8 8 8 8 - - 8 = 80 t 2. M T K T P L S M T K T P L S 8 7 8 7 8 - - 8 8 7 8 - - 8 = 77 t Vapaapäivänä tehdystä työstä maksetaan perusosa ja 50 %:n suuruinen korotusosa eli yhteensä 9 tunnin palkkaa vastaava korvaus. Pitkän työpäivän korvausta ei makseta vapaapäiväkorvauksen kanssa samanaikaisesti. On kuitenkin huomattava, että sunnuntaina tehdystä työstä maksetaan lisäksi 100 % sunnuntaityökorvaus.

Related to Vapaapäiväkorvaus

  • Arkipyhäkorvaus 1. Työntekijälle maksetaan loppiaiselta, pitkäperjantailta, toisel- ta pääsiäispäivältä, vapunpäivältä, helatorstailta, juhannusaatolta, jouluaatolta sekä ensimmäiseltä joulupäivältä ja uudenvuoden- päivältä arkipyhäkorvauksena jäljempänä mainituin edellytyksin palkkaryhmän 2 mukainen tuntipalkka hänen työtuntijärjestelmän- sä mukaisilta säännöllisiltä työtunneilta, mikäli mainitut arkipyhät muuten olisivat olleet hänen työpäiviänsä. Arkipyhäkorvaus maksetaan kuitenkin vain työntekijälle, jonka työsuhde on yhtäjaksoisesti kestänyt vähintään kuusi (6) viikkoa ennen ko. arkipyhää ja edellyttäen, että työntekijä on ollut työssä työtuntijärjestelmän mukaisesti viimeisenä arkipyhää edeltäneenä ja myös sen jälkeen lähinnä seuraavana työpäivänä tai toisena näistä päivistä, jos poissaolo on johtunut työnantajan luvasta tai poissalo on perustunut työehtosopimuksen sisältämiin palkallisiin poissa- oloihin. 2. Arkipyhäkorvaus suoritetaan muiden edellytysten vallitessa myös niissä tapauksissa, joissa arkipyhää lähinnä seuraavan päivän poissaolo perustuu lomautukseen. 3. Arkipyhäkorvaukseen muuten oikeutetulle työntekijälle suo- ritetaan arkipyhäkorvaus myös sellaiseen ajanjaksoon sisältyvältä arkipyhältä, jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa. Arki- pyhäkorvaus maksetaan myös vuosiloman ajalle sattuneilta arki- pyhiltä. 4. Työntekijä ei menetä oikeutta arkipyhäkorvaukseen, jos hän arkipyhää edeltävänä tai sen jälkeen lähinnä seuraavana työpäivänä myöhästyy, mikäli sen on aiheuttanut liikennevälinettä kohdannut odottamaton vaurio tai kulkuyhteyksissä sattunut normaalista poik- keava häiriö. Yleistä sääntöä hyväksyttävän myöhästymisen pituudesta ei voida antaa. Asia on ratkaistava tapauksittain ottaen huomioon kui- tenkin, ettei mikä tahansa lyhyt viivästys aiheuta arkipyhäkorvauk- sen menetystä. 5. Mikäli työntekijä on työssä pitkäperjantaina, toisena pääsiäis- päivänä, vapunpäivänä, helatorstaina, juhannusaattona, jouluaatto- na, ensimmäisenä joulupäivänä tai uudenvuoden päivänä, makse- taan hänelle palkka samojen perusteiden mukaan kuin sunnuntai- työstä, eikä arkipyhäkorvausta suoriteta. 6. Itsenäisyyspäivältä maksetaan palkka lain (laki itsenäi- syyspäivän viettämisestä yleisenä juhla- ja vapaapäivänä 26.11. 1937/388) mukaisesti. Mikäli työntekijällä ei ole oikeutta sairau- tensa vuoksi itsenäisyyspäivän palkkaan, maksetaan hänelle siltä päivältä palkkaa sairausajan palkkamääräysten mukaisesti.

  • Sopimussakko ja vahingonkorvaus Jos vuokramies rikkoo tämän sopimuksen ehtoja tai sen nojalla annettuja määräyksiä, hän on velvollinen maksamaan kaupungille paitsi vahingonkor- vausta, myös sopimussakkoa, joka on määrältään sen hetkinen vuotuinen vuokra viisinkertaisena, sekä kaupungille asiasta aiheutuneet kustannukset.

  • Vahingonkorvaus 12.1. Verkonhaltija korvaa käyttäjälle näissä ehdoissa määritellystä verkkopalvelun viivästyksestä tai virheestä aiheutuneen vahingon tässä luvussa mainituin perustein ja rajoituksin. 12.2. Viivästyksestä aiheutunutta vahinkoa ei korvata, jos verkonhaltija osoittaa, että viivästys johtuu hänen vaikutusmahdollisuuksiensa ulkopuolella olevasta esteestä, jota hänen ei kohtuudella voida edellyttää ottaneen huomioon verkkosopimusta tehtäessä ja jonka seurauksia hän ei myöskään kohtuudella olisi voinut välttää tai voittaa. 12.3. Jos viivästys johtuu kolmannesta tahosta, jota verkonhaltija on käyttänyt verkkosopimuksen täyttämisessä, verkonhaltija vapautuu korvausvelvollisuudestaan vain, jos tämä kolmas taho olisi kohdan 12.2 mukaan vapaa vastuusta. 12.4. Käyttäjällä on oikeus saada korvaus välillisestä vahingosta vain, jos viivästys tai virhe aiheutuu verkonhaltijan puolella olevasta huolimattomuudesta. Jos käyttäjä ei ole kuluttaja eikä muuta ole sopijapuolten välillä sovittu, on verkonhaltijan vahingonkorvauksen enimmäismäärä aiheutuneiden välillisten vahinkojen osalta kuitenkin määrä, joka vastaa käyttäjän yhden vuoden verkkopalvelumaksujen yhteismäärää, kuitenkin enintään 8.500 euroa. Jos verkonhaltija on syyllistynyt tahallisuuteen tai törkeään huolimattomuuteen, vahingonkorvauksen enimmäismäärän rajoitusta ei sovelleta. 12.5. Välillisenä vahinkona pidetään näissä ehdoissa: 12.5.1. ansionmenetystä, joka käyttäjälle aiheutuu viivästyksen tai virheen tai niistä johtuvien toimenpiteiden vuoksi; 12.5.2. vahinkoa, joka johtuu muuhun sopimukseen perustuvasta velvoitteesta; 12.5.3. sähkönkäyttöpaikan käyttöhyödyn olennaista menetystä, josta ei aiheudu suoranaista taloudellista vahinkoa, sekä muuta siihen rinnastettavaa olennaista haittaa; 12.5.4. muun käyttäjän kuin kuluttajan kärsimää omaisuusvahinkoa, joka johtuu verkkopalvelun virheestä aiheutuneesta käyttäjän laitteen tai laitteiston toiminnan häiriöstä tai pysähtymisestä tai käyttäjän toiminnan keskeytymisestä, tai samasta syystä aiheutunutta taloudellista seurannaisvahinkoa tai tappiota; ja 12.5.5. muuta samankaltaista vaikeasti ennakoitavaa vahinkoa. 12.6. Kuluttaja on oikeutettu saamaan korvauksen myös perheelleen tai perheenjäsenelleen sattuneesta vahingosta samoin perustein kuin itselleen sattuneesta vahingosta. 12.7. Käyttäjälle korvataan edellä kohdassa 12.5.4 sanotusta huolimatta vahinko, joka on aiheutunut käyttäjän pääasiassa yksityiseen kulutukseensa käyttämälle omaisuudelle. Samoin korvataan edellisessä virkkeessä mainittu vahinko suoraan sellaiselle kuluttajan asemassa olevalle henkilölle, joka ei ole itse sopimussuhteessa verkonhaltijaan, vaan hankkii verkkopalvelun käyttäjältä. Vastaavaa korvausta ei suoriteta käyttäjälle. 12.8. Sopijapuolen tulee vahingon estämiseksi, sen sattuessa tai sen uhatessa aina ryhtyä kaikkiin sellaisiin toimiin vahingon torjumiseksi tai rajoittamiseksi, joita häneltä voidaan kohtuudella vaatia ja edellyttää. Jos käyttäjä omalla toiminnallaan aiheuttaa vahingon, ei verkonhaltijalla ole velvollisuutta korvata sitä. Vahinko, joka on aiheutunut sopijapuolelle näiden ehtojen mukaan korvattavan vahingon rajoittamisesta, on korvattava. 12.9. Jos sopijapuoli laiminlyö velvollisuutensa ryhtyä kohtuullisiin toimenpiteisiin vahinkonsa rajoittamiseksi, hän saa itse vastata vahingosta tältä osin. Mikäli käyttäjän laiminlyöntiä voidaan pitää vähäisenä, voidaan käyttäjän vastattavaksi jäävää osaa tältä osin kuitenkin alentaa. 12.10. Verkonhaltija ei ole velvollinen korvaamaan näiden ehtojen nojalla sellaista vahinkoa, joka tulee korvattavaksi käyttäjälle tai muulle taholle muulla perusteella, kuten liittymän kytkemisen viivästymisen johdosta.

  • Järjestäytymisvapaus Työnantajilla ja työntekijöillä on oikeus vapaasti päättää liittymisestään ammatillisiin järjestöihin.

  • Vahingonkorvausvastuu Pankki on velvollinen korvaamaan tilinomistajalle aiheutuneen välittömän ja välillisen vahingon kohtien 15.1, 15.2 ja 16 mukaisesti. Pankki on lisäksi velvollinen korvaamaan tilinomistajalle pankin virheestä tai laiminlyönnistä aiheutuneen korkotappion. Pankki palauttaa perimänsä palvelumaksut vain siltä osin kuin ne kohdistuvat vahinkoa aiheuttaneeseen virheeseen tai laiminlyöntiin. Tilinomistajalla ei ole oikeuta saada pankilta korvausta, jollei tilinomistaja tai tilin käyttöön oikeutettu ilmoita virheestä pankille kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän havaitsi virheen tai kun hänen olisi pitänyt se havaita. Pankki ei kuitenkaan vastaa vahingosta, jos pankin velvoitteen on estänyt edellä kohdassa 14 tarkoitettu ylivoimainen este.

  • Luottamusmiesten koulutus Luottamusmiehelle varataan tilaisuus osallistua koulutussopimuksessa sovittuun ja xxxx- seen työnantajan kanssa sovittavaan koulutukseen, joka on omiaan lisäämään hänen pätevyyttään luottamusmiestehtävien hoitamisessa. Koulutuskustannusten korvaamises- ta on sovittu koulutussopimuksessa. Pääluottamusmiehen luottamusmiestehtävän päättymisen jälkeen tulee hänen ja työnan- tajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö työntekijän ammattitaidon ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edel- lyttämää koulutusta. Koulutuksen sisältöä ratkaistaessa kiinnitetään huomiota työstä va- pautukseen, luottamusmieskauden kestoon ja sinä aikana tapahtuneisiin työmenetelmien muutoksiin.

  • Työsuojelua koskevat määräykset Työnantaja nimeää työsuojeluyhteistoimintaa varten työsuojelupäällikön. Työntekijöiden oikeus valita työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut määräytyy työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annetun lain mukaisesti.

  • Palvelulupaus Arkipäivinä (ma–pe) Postin ohjeen ja/tai asiakkaan ja Postin välisen sopimuksen mukaisesti Postiin jätetyt Economy-vakiokirjeet jaetaan vastaanottajille pääsään- töisesti neljänteen arkipäivään mennessä postiinjättö- päivästä lukien ja viimeistään viidentenä arkipäivänä postiinjättöpäivästä lukien.

  • Luottamusmiehen koulutus 1. Osallistumista varten sopijapuolten yhdessä tai niiden yhteistyöelimien järjestä- miin tai hyväksymiin kuukauden tai sitä lyhyemmän ajan kestäviin luottamus- miestoimintaan liittyviin kursseihin on työnantaja velvollinen antamaan työsuh- teen katkeamatta vapautuksen luottamusmiehelle, mikäli tämä voi tapahtua tuot- tamatta tuntuvaa haittaa yrityksen toiminnalle. Kielteisessä tapauksessa ilmoite- taan luottamusmiehelle viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka ta- kia vapauden myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Ilmoitus aikomuksesta osallistua kurssille on, milloin kurssi kestää enintään viikon, annettava vähintään 2 viikkoa ennen kurssin alkua, sekä milloin on kysymys pidemmästä kurssista, vähintään 6 viikkoa ennen. 2. Pääluottamusmiehellä, varapääluottamusmiehellä, neuvottelevalla luottamus- miehellä ja työpaikan luottamusmiehellä on oikeus osallistua luottamusmieskurs- seille sen vaikuttamatta hänen palkkaansa vähentävästi. Neuvotteluosaamisen varmistamiseksi neuvottelevan luottamusmiehen varaluot- tamusmiehellä ja työpaikan luottamusmiehen varaluottamusmiehellä on oikeus osallistua työtilanteen salliessa luottamusmieskoulutuksen peruskurssille sen vaikuttamatta hänen palkkaansa vähentävästi. Pöytäkirjamerkintä: Kurssille osallistumista koskevista käytännön järjeste- lyistä sovitaan neuvottelevan luottamusmiehen varaluottamusmiehen tai työ- paikan luottamusmiehen varaluottamusmiehen ja työnantajan välillä kuiten- kin siten, että varaluottamusmies osallistuu kurssille keskimäärin enintään 3 päivän ajan kalenterivuodessa. 3. Osapuolet suosittelevat, että neuvotteluosaamisen varmistamiseksi ennakoi- daan tilanteet, joissa varsinaiselle henkilöstöedustajalle tulee este hoitaa tehtävi- ään (esim. pidemmät poissaolot). 4. Luottamusmiehen osallistuessa sopijapuolten yhdessä tai niiden yhteistyöeli- mien järjestämiin tai hyväksymiin työsuojelua, rationalisointia, henkilöstöhallin- toa, yritystaloutta tai muuta sellaista käsittelevään koulutustoimintaan korvaa työnantaja sekä heidän ansionmenetyksensä että koulutustoiminnasta aiheutu- vat kustannukset. 5. Edellä tässä pykälässä tarkoitetulle kurssille osallistuminen ei saa aiheuttaa työ- suhteen katkeamista eikä vuosiloma-, eläke- tai muihin niihin verrattavien etujen vähentymistä. 6. Pääluottamusmiehen ja neuvottelevan luottamusmiehen luottamustehtävän päättymisen jälkeen tulee hänen ja työnantajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö työntekijän ammattitaidon ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön am- matillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämää koulutusta. Koulutuksen sisältöä ratkaistaessa kiinnitetään huomiota työstä vapautukseen, luottamusmieskauden kestoon ja sinä aikana tapahtuneisiin työmenetelmien muutoksiin.

  • Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähettäessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin korvataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys. Jos koulutus tapahtuu kokonaan työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset.