Vuorottelu Mallilausekkeet

Vuorottelu. 1. Aluksessa noudatetaan keskimäärin 1:1 (yksi jakso työtä, yksi jakso vapaata) vuorottelujärjestel- mää pro rata periaatteella niin, että yksi työjaksopäivä aluksella oikeuttaa yhteen vapaapäivään sisäl- täen vuosilomalain mukaiset vuosilomapäivät. Pääsopimuksen mukaiset lisävuosilomapäivät on huo- mioitu palkkataulukossa. Vaihtopäivät puolitetaan toimen kesken. Konepäälliköllä vaihtopäivä on täysi työpäivä. 2. Mikäli työsuhteen aikana syntyy enemmän ansaittuja vapaapäiviä kuin vuorottelu vaatii, ylimää- räiset vapaapäivät korvataan ensisijaisesti rahana tai molemminpuolisella sopimuksella pidettävällä vapaalla. 3. Ylimääräisen vapaan järjestäminen ei saa aiheuttaa työnantajalle kohtuutonta haittaa, eli ensisijai- sesti noudatetaan sovittua vuorottelua. 4. Maksettaessa ansaittuja vapaapäiviä rahana, työsuhteen päättyessä tai poikkeuksellisesti työsuh- teen kestäessä, käytetään jakajana 1/30 taulukkopalkasta kokemuslisineen. Maksettaessa ansaittuja vapaapäiviä rahana määräaikaisen työsuhteen päättyessä, vapaapäivien lukumäärä kerrotaan luvulla 0,9.
Vuorottelu. 5.1 poiketen siitä, mitä merityöaikalaissa (296/1976) säädetään vastikkeena suoritettavasta ylityöstä, sen käyttämisestä ja korvaamisesta noudatetaan seuraavaa. 5.2 Työnantajan ja työntekijäin kesken sovitaan laivakohtaisesti noudatettavasta vuorottelusta (1:1 sis. Vuosiloma + ½ vuosilomasta tai 1:1 + koko vuosiloma). Vuorottelun säännönmukaisuus voi vaihdella eri vuodenaikoina ja eri alustyyppien ja linjojen mu- kaan. Vuorottelu on kuitenkin keskimäärin vähintään 1:1 sis. vuosiloman. 5.3 Vapaan ansainta/työjakso seuraa noudatettavasta vuorottelusta ja ilmenee taulukkoliitteestä. Ellei toisin sovita, katsotaan vaihtopäivä puoleksi päiväksi. Jokaisesta vapaapäivästä vähennetään yksi (vaihtopäivänä puoli) ansaittu (vapaa) päivä. 5.4 Sairaus-, koulutus- ja muu tähän rinnastettava aika (äitiys-, isyys-, vanhempainloma ym.) ei lueta työ- eikä vapaajaksoihin kuuluvaksi ajaksi. Tämä aika ei oikeuta vapaapäivänansaintaan eikä tältä ajalta vähennetä ansaittuja (vapaapäiviä). 5.5 Mikäli sovitaan ansaittujen vapaapäivien korvaamisesta rahana työsuhteen päättyessä, makse- taan jokaiselta vapaapäivältä 1/30 työntekijän vapaajaksopalkasta. 5.6 Työjakson pituudesta sovitaan aluskohtaisesti. 5.7 Työnantaja laatii ehdotuksen vuorottelun lähemmästä toteutuksesta, josta sovitaan ko. aluksen sairaanhoitajien kanssa yllä olevien suuntaviivojen mukaisesti. 5.8 Vuorottelun toteuttamiseksi käytetään ansaittujen vapaapäivien lisäksi erääntyneitä vuosiloma- lain ja työehtosopimuksen perusteella syntyneitä vuosilomapäiviä, kuitenkin siten, että niiden anta- misessa noudatetaan soveltuvin osin mitä merimiesten vuosilomalaissa on säädetty vuosiloman maksamisesta, loman antamissatamasta sekä loman antamisajankohdasta. 5.9 Mahdollinen ylityökorvaus, joka ylittää takuupalkkaan sisältyvän ylityökorvauksen, maksetaan rahana tai työntekijän suostumuksella vapaana. Vuorottelun niin vaatiessa voidaan nämä ylityötun- nit vaihtaa vapaapäiviksi. Tällöin 5,7 arkiylityötuntia ja vastaavasti 4 pyhäylituntia vastaa yhtä va- paapäivää. 5.10 Työjaksoihin sisältyvistä työajoista sekä vapaajaksoihin sisältyvistä vuosiloma- ja vapaapäivis- tä on pidettävä kirjaa siten kuin merityöaikalaissa ja merimiesten vuosilomalaissa on säädetty.
Vuorottelu. 1. Päällikkö /konepäällikkö on oikeutettu yhteen vapaapäivään kustakin pyhä- tai lauantaivuoro- kaudesta, jona alus on ollut merellä. Tämä koskee myös juhannus- ja jouluaattoa sen ollessa arki- päivä. 2. Vapaapäivältä vähennetään 1 päivä jokaisesta muusta arkipäivästä paitsi lauantaista, juhannus- ja jouluaatolta, uudenvuodenaatolta sekä itsenäisyys- ja vapunpäivältä. 3. Matkustaja- ja matkustaja-autolautta-aluksissa on yleisesti sovittu tämän pykälän 1 ja 2 momen- tissa määrätystä vapaan ansaitsemisesta ja käytöstä toisin. Tällainen sopimus on tehtävä kirjallisesti päällikön/konepäällikön ja varustamon kanssa. 4. Sopimusta laadittaessa on otettava huomioon aluksen liikennealue, liikenteelliset olosuhteet, reit- tiaikataulun kireys ja muut tekijät, jotka vaikuttavat päällikön/konepäällikön tehtäviin ja mahdolli- suuksiin saada riittävää lepoa matkan aikana. 5. Siinä tapauksessa, että vuosiloma sisältyy vuorottelujärjestelmän mukaiseen vapaa-aikaan, vuo- rottelujärjestelmää laadittaessa on otettava huomioon, että yhden vapaajaksoista tulee olla vähintään merimiesten vuosilomalain edellyttämän yhtäjaksoisen loma ajan pituinen, ellei päällik- kö/konepäällikkö toisin halua. 6. Jos vuorottelu järjestelmää laadittaessa tai käytännössä toteutettaessa ei päästä molempia osapuo- lia tyydyttävään ratkaisuun, tulee varustamon neuvotella asiasta päällystöliittojen kanssa.
Vuorottelu. Aluksessa noudatetaan 1:1-vuorottelujärjestelmää. Vuorottelu toteutetaan pro rata - periaatteella siten, että yksi työjaksopäivä oikeuttaa yhteen vapaapäi- vään ja siten, että merimiesten vuosilomalain ja ulkomaanliikenteen työehtoso- pimuksen mukaiset vuosilomapäivät sisältyvät vuorottelujärjestelmään. Vuo- rotteluun käytettävän vuosiloman antamisessa, lomapalkan laskemisessa ja maksamisessa noudatetaan merimiesten vuosilomalain säännöksiä. Vuorottelujärjestelmä on toteutettava siten, että työjakson pituus on Itämeren liikenteessä enintään X viikkoa. Muun liikenteen osalta osapuolet neuvottelevat ja sopivat tarvittaessa erikseen työjakson pituuden.
Vuorottelu. 1. Konepäällikkö on oikeutettu yhteen vapaapäivään kustakin pyhä- tai lauantaivuorokaudesta, jona alus on ollut merellä. Tämä koskee myös juhannus- ja jouluaattoa sen ollessa arkipäivä. 2. Vapaapäivältä vähennetään 1 päivä jokaisesta muusta arkipäivästä paitsi lauantaista, juhannus- ja jouluaatolta, uudenvuodenaatolta sekä itsenäisyys- ja vapunpäivältä.
Vuorottelu. Sivu 6 / 22
Vuorottelu 

Related to Vuorottelu

  • Neuvottelumenettely Neuvottelut käydään liittoja sitovan tai ennen uuden työehtosopimuksen solmimista viimeksi sitoneen työ- ehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

  • Työvuoroluettelo Työnantajan on laadittava ja annettava työvuoroluettelo työntekijöille tiedoksi vähintään kaksi viikkoa etukäteen. Työvuoroluettelo on pidettävä työntekijöiden nähtävillä. Pöytäkirjamerkintä: Mikäli työvuoroluettelo tehdään sähköiseen järjestelmään (esim. ajan- varausjärjestelmään) on siitä annettava työntekijöille kirjallinen versio tiedoksiantopäivänä. Työvuoroluettelon merkitään työ- ja vapaapäivät, työn alkamis- ja päättymis- ajankohdat sekä ruokatauko. Työvuoroluetteloa voi muuttaa vain yhteisellä sopimuksella. Alle 4 tunnin työvuoroa ei tule käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai muu pe- rusteltu syy tätä edellytä. Työntekijän sairaus- ym. poissaolot eivät aiheuta muutoksia hänen työvuoroluetteloonsa. Työhönsidonnaisuusaika Työhönsidonnaisuusaika lasketaan työajan alkamisesta sen päättymiseen. Työhönsidonnaisuusaika (työpäivän pituus) saa olla enintään tunnin pidempi kuin työaika. Työhönsidonnaisuusajasta voidaan sopia paikallisesti toisin (TES 52§) työnteki- jän ja työnantajan kesken. Työhönsidonnaisuusaika ei kuitenkaan voi ylittää 10,5 tuntia Työajan sijoittelu Työntekijän säännöllinen työaika voidaan sijoittaa liikkeen aukioloaikojen puitteisiin. Työaika voidaan sopia alkavaksi 15 minuuttia ennen liikkeen avaamista ja päät- tyväksi viimeistään 2 tuntia sulkemisajan jälkeen. Työskentely sunnuntaina tai kirkollisena juhlapäivänä edellyttää työntekijän työsopimuksella tai muuten antamaa suostumusta. Lepoaika Säännöllisen työajan ollessa yli 6 tuntia työntekijällä on oikeus vähintään tun- nin kestävään lepoaikaan, jonka aikana hän saa esteettömästi poistua työpai- kalta. Lepoaikaa voidaan lyhentää yrityskohtaisella sopimuksella enintään 30 minuutilla. Lepoaikaa ei saa sijoittaa työpäivän alkuun tai loppuun. Työntekijälle annetaan työn lomassa vähintään yksi kahvitauko, jos työntekijän työaika on 4—6 tuntia ja lepoajan lisäksi kaksi kahvitaukoa, jos työntekijän työ- aika on yli 6 tuntia. Ruoka- ja kahvitaukoja annettaessa työnantajan on huolehdittava, että ne voidaan käytännössä pitää.

  • Jatkuva neuvottelumenettely Sopijaosapuolet noudattavat sopimuskauden aikana jatkuvan neuvottelu- menettelyn periaatteita osapuolten esille ottamissa virka- ja työehto- sopimusasioissa.

  • Luotonantajan/luotonvälittäjän henkilöllisyys ja yhteystiedot Luotonantaja Hyvinkään Konetalo Oy Osoite Xxxxxxxxxxxxxxx 0, 00000 Xxxxxxxx Puhelinnumero 01-94267100 Sähköpostiosoite xxxx.xxxxxxxx@xxxxxxxx.xx Faksinumero Internet-osoite

  • Työsuojeluvaltuutettu Työsuojeluorganisaation osalta noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä sekä Pal- velutyönantajat ry:n ja Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK ry:n välisen yh- teistoimintasopimuksen työsuojelua koskevia määräyksiä, ellei tästä työehtosopimuk- sesta muuta johdu. Työpaikalla tarkoitetaan yrityksen kutakin toimipaikkakuntaa (kaupunkia, kuntaa tai kaupunkien ja kuntien muodostamaa yhtenäistä talousaluetta), elleivät liitot toisin sovi. Liitot toteavat, että työsuojeluvaltuutetun vaalin käytännön järjestelyt työsuojelun valvontalain ja asetuksen mukaisesti ovat työntekijöiden asiana. Työnantajan velvolli- suutena on kuitenkin toimittaa luettelot vaalien järjestämisajankohtana työsuhteessa olevista työntekijöistä. Työsuojeluvaltuutettu on oikeutettu saamaan vapautusta työstään työsuojeluvaltuute- tun tehtävien hoitamiseksi. Näihin tehtäviin käytettävä aika määräytyy työsuojeluval- tuutetun edustamien työntekijöiden lukumäärän perusteella. Lukumäärän lasketaan sekä kokoaikaiset että osa-aikaiset työntekijät. Työsuojeluvaltuutetulle kuukausittain maksettava korvaus määräytyy samoin perus- tein kuin työstä vapautusaika. Jos sama henkilö toimii luottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna, määräytyy luottamustehtävistä maksettava korvaus enintään luottamusmiessopimuksessa määri- tellyn kokonaan vapautetun luottamusmiehen korvauksen mukaisesti. Työntekijämää- rä Työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitoon käy- tettävä aika neliviikkoisjaksolla euroa / kk 1.4.2018 euroa / kk 1.4.2020 euroa / kk 1.4.2021 Työnantaja korvaa työsuojeluvaltuutetulle tehtävien johdosta hänelle aiheutuvat pu- helinkulut selvityksen mukaan. Tehtävien hoitamisesta aiheutuneet matkakustannuk- set korvataan tämän työehtosopimuksen mukaan. Työsuojeluvaltuutetun velvollisuus on oma-aloitteisesti perehtyä työpaikkansa työym- päristöön ja työyhteisön tilaan sekä työsuojelusäännöksiin. Hänen tulee kiinnittää myös edustamiensa työntekijöiden huomiota työympäristön ja työyhteisön tilaan liit- tyviin työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttaviin asioihin. Työpaikan työn ja työolojen perusteella työsuojeluvaltuutettu ilmoittaa ja tekee esityksiä esimie- hille ja tarvittaessa muille työnantajan edustajille.

  • EHTOJEN VOIMASSAOLO Nämä ehdot ovat voimassa 1.2.2021 alkaen toistaiseksi. Nämä ehdot korvaavat 1.7.2015 voimaan tulleet yleiset sopimusehdot kuluttajille. Näitä ehtoja sovelletaan myös ennen niiden voimaantuloa tehtyihin sopimuksiin ehtojen voimaantulosta alkaen. Sopimusehdot ovat saatavissa teleyritykseltä maksutta.

  • Vakuutuksen voimassaolo Vakuutussopimus syntyy, kun vakuutuksenottaja on hyväksynyt AIG:n vakuutustarjouksen jollain seuraavista tavoista: a) vakuutuksenottaja on valinnut AIG:n laskuttajaksi verkkopankissa b) vakuutuksenottaja on tehnyt suoramaksusopimuksen AIG:n lähettämästä vakuutusmaksusta pankissa tai c) vakuutuksenottaja on hyväksynyt AIG:n vakuutustarjouk- sen muulla AIG:n kanssa sovitulla tavalla. Vakuutussopimus on ensimmäisen vakuutuskauden päätyttyä voimassa sovitun vakuutuskauden kerrallaan, jollei vakuutuksenottaja tai AIG irti- sano sopimusta. Vakuutussopimus voi päättyä myös muista jäljempänä mainituista syistä. Vakuutusturva ja vakuutussopimus päättyvät siitä hetkestä lukien, kun vakuutettu ei enää asu vakinaisesti Suomessa.

  • Vahingonkorvausvastuu Pankki on velvollinen korvaamaan tilinomistajalle aiheutuneen välittömän ja välillisen vahingon kohtien 15.1, 15.2 ja 16 mukaisesti. Pankki on lisäksi velvollinen korvaamaan tilinomistajalle pankin virheestä tai laiminlyönnistä aiheutuneen korkotappion. Pankki palauttaa perimänsä palvelumaksut vain siltä osin kuin ne kohdistuvat vahinkoa aiheuttaneeseen virheeseen tai laiminlyöntiin. Tilinomistajalla ei ole oikeuta saada pankilta korvausta, jollei tilinomistaja tai tilin käyttöön oikeutettu ilmoita virheestä pankille kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän havaitsi virheen tai kun hänen olisi pitänyt se havaita. Pankki ei kuitenkaan vastaa vahingosta, jos pankin velvoitteen on estänyt edellä kohdassa 14 tarkoitettu ylivoimainen este.

  • Vuorokausilepo 7.1 Työntekijälle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin pituinen keskeytymätön lepoaika, ellei kysymyksessä ole varallaoloai- kana tehty työ. Jos työn tarkoituksenmukainen järjestely edellyttää, voidaan paikallisesti sopia tilapäisestä vuorokausilevon lyhentämisestä. Sopimus tehdään työehtosopimuksen 35 §:n menettelytapojen mukaisesti. Vuorokausilepoa voidaan lyhentää myös liukuvassa työajassa työntekijän päättäessä työhön tulonsa ja lähtönsä ajankohdista.

  • Vakuutussopimuksen voimassaolo Vakuutussopimus on joko jatkuva tai määräaikainen. Jatkuva vakuutussopimus on ensimmäisen vakuutuskauden päätyttyä voimassa sovitun vakuutuskauden kerrallaan, jollei vakuutuksenottaja tai Fennia irtisano sopimusta. Vakuutussopimus voi päättyä myös jäljempänä kohdissa 4.2 ja 15 mainituista syistä. Määräaikainen vakuutussopimus on voimassa vakuutuskirjassa mainitun määräajan ja päättyy määräajan lopussa ilman erillistä irtisanomista. Vakuutussopimus voi päättyä myös jäljempänä kohdissa 4.2 ja 15 mainituista syistä.