Miehitys. Kun alus on liikenteessä, siinä on oltava vähintään liitteen mukainen miehitys. Mikäli jollekin laivaväkeen kuuluvalle järjestetään ruokailu yhteisten tilojen ul- kopuolella tai mikäli jollekin heistä järjestetään yksityispalvelua, taloushenkilö- kuntaan lisätään yksi talousapulainen. Kun aluksella pidetään merivahtia, sen kokoonpanoon on kuuluttava vahdinpi- toasetuksen mukaisesti miehistöasemassa oleva työntekijä, komentosillan miehitykseen on kuuluttava vahdinpitoasetuksen tarkoittama miehistöase- massa oleva pätevä vahtimies. Mikäli aluksen henkilökunta esittää miehityksen lisäämistä, asiasta on neuvo- teltava luottamusmiessopimuksen tarkoittamaa neuvottelujärjestystä noudat- taen. Elleivät neuvottelut johda tulokseen, asia siirretään Suomen Merimies- Unionin ja varustamon välisiin neuvotteluihin. Jokainen laivaväkeen kuuluva huolehtii oman hyttinsä päivittäisestä puhtaa- napidosta. Perusteellisempi siivous suoritetaan aina vaihdon yhteydessä tai kerran kuukaudessa. Yhteisten sosiaalisten tilojen perusteellisempaan siivouk- seen samoin kuin varustamon järjestämiä tai hyväksymiä ja laivalla järjestettä- viä tilaisuuksia varten otetaan tarvittaessa lisätyövoimaa. Kunkin työntekijän työsopimukseen merkitään hänen ammattinimikkeensä ja hänen työsopimukseensa merkitään, mitä työehtosopimusta hänen työsuh- teessaan sovelletaan. Työntekijälle selvitetään myös Suomen Merimies-Unio- nin ja varustamon välistä luottamusmies- ja neuvottelujärjestelmää ja hänet opastetaan viipymättä ja niin pian kuin mahdollista oman osastoluottamusmie- hen tai aluksen luottamusmiehen taikka pääluottamusmiehen luo.
Miehitys. 1. Uudisrakennuksiin ja ulkomailta hankittaviin aluksiin otettavan päällystön ja miehistön lukumää- rästä ja pätevyydestä varustamon tulee mahdollisimman varhaisessa vaiheessa neuvotella Suomen Konepäällystöliiton kanssa.
Miehitys. Uuden miehitysasetuksen (1256/97) voimaantulosta huolimatta aluksen miehitykseen ja miehistön pätevyyksiin huomioidaan vanhan miehitysasetuksen (250/84) 13 §, 14 § ja 15 § miehitystaulukoita. Tämä helpottamiseksi osapuolet laativat malliperusmiehistöt eri alus- kokoluokille, vuoden 1969-alusmittausyleissopimuksen perusteella. Miehitystaulukot ovat työehtosopimuksen liitteenä (Liite 1 a). Osapuolet sopivat Suomen lipun alle tämän työehtosopimuksen soveltamispiiriin tulevien uudisraken-nusten sekä uusien alusten laivahenkilökunnan lukumäärästä ja pätevyydestä. Aluskohtaiset miehityssopimukset sovitaan siten, että huomioidaan Liikenteen turvalli- suusvirasto (Trafin) antamasta miehitystodistuksesta ilmenevä vähimmäismiehitys. Miehi- tysmääriä sovittaessa on kuitenkin otettava huomioon se, että vahtia käyville työntekijöille taataan riittävä lepo. Miehityssopimus on oltava nähtävänä aluksen ilmoitus-taululla. Päällikkö voi olosuhteiden niin salliessa osallistua vahdinpitoon yli 500 brt aluksissa enin- tään 4 tuntia vuorokaudessa ja alle 500 brt aluksissa Itämeren liikenteessä 12 tuntia vuo- rokaudessa. 500 brt vastaa GT-luku on lolo-alusten osalta 1250 ja roro-alusten osalta 2000. Vähintään 750 kW:n aluksilla on merivahtiin osallistuvalle konepäällikölle järjestettä- vä konemies (YT), ellei aluksessa toisin sovita.
Miehitys. 1. Uudisrakennuksiin ja ulkomailta hankittaviin aluksiin otettavan päällystön ja miehistön lukumää- rästä ja pätevyydestä varustamon tulee mahdollisimman varhaisessa vaiheessa neuvotella päällystö- liittojen kanssa.
Miehitys. Uudisrakennuksiin ja ulkomailta hankittaviin aluksiin otettavan päällystön ja mie- histön lukumäärästä ja pätevyydestä varustamon tulee mahdollisimman varhai- sessa vaiheessa neuvotella päällystöliittojen kanssa.
Miehitys. Miehityksen osalta noudatetaan mitä 31.1.1992 päivätyssä pöytäkirjassa on so- vittu. Uusien laivojen miehityksestä sovitaan erikseen.
Miehitys. Uudisrakennuksiin ja ulkomailta hankittaviin aluksiin otettavan päällystön ja miehistön lukumäärästä ja pätevyydestä varustamon tulee mahdollisimman varhaisessa vaiheessa neuvotella päällystöliittojen kanssa.
Miehitys. Uuden miehitysasetuksen (1256/97) voimaantulosta huolimatta aluksen miehityk- seen ja miehistön pätevyyksiin huomioidaan vanhan miehitysasetuksen (250/84) 13 §, 14 § ja 15 § miehitystaulukoita. Tämän helpottamiseksi osapuolet laativat malliperusmiehistöt eri aluskokoluokille, vuoden 1969-alusmittausyleissopi- muksen perusteella. Miehitystaulukot ovat työehtosopimuksen liitteenä (Liite 1 a). Osapuolet sopivat Suomen lipun alle tämän työehtosopimuksen soveltamis- piiriin tulevien uudisrakennusten sekä uusien alusten laivahenkilökunnan luku- määrästä ja pätevyydestä. Aluskohtaiset miehityssopimukset sovitaan siten, että huomioidaan merenkulkulaitoksen antamasta miehitystodistuksesta ilmenevä vä- himmäismiehitys. Miehitysmääriä sovittaessa on kuitenkin otettava huomioon se, että vahtia käyville työntekijöille taataan riittävä lepo. Miehityssopimus on oltava
Miehitys. 1. Sopimuspuolen, joka on osittain tai kokonaan miehittänyt toisen sopimuspuolen alueen, on mahdollisuuksiensa mukaan tuettava miehitetyn maan toimivaltaisia kansallisia viranomaisia tämän maan kulttuuriomaisuuden turvaamisessa ja säilyttämisessä.
2. Jos osoittautuu välttämättömäksi ryhtyä toimiin miehitetyllä alueella sijaitsevan ja sotatoimien vahingoittaman kulttuuriomaisuuden säilyttämiseksi, ja elleivät toimivaltaiset kansalliset viranomaiset voi niihin ryhtyä, on miehitysvallan, mikäli mahdollista, ryhdyttävä välttämättömimpiin säilyttämistoimenpiteisiin läheisessä yhteistyössä näiden viranomaisten kanssa.
3. Sopimuspuolen, jonka hallitusta vastarintaliikkeen jäsenet pitävät laillisena hallituksenaan, on mikäli mahdollista kiinnitettävä näiden huomiota velvollisuuteen noudattaa niitä tämän yleissopimuksen määräyksiä, jotka koskevat kulttuuriomaisuuden kunnioittamista.