Miehitys Mallilausekkeet

Miehitys. 1. Uudisrakennuksiin ja ulkomailta hankittaviin aluksiin otettavan päällystön ja miehistön lukumää- rästä ja pätevyydestä varustamon tulee mahdollisimman varhaisessa vaiheessa neuvotella Suomen Konepäällystöliiton kanssa.
Miehitys. Uuden miehitysasetuksen (1256/97) voimaantulosta huolimatta aluksen miehitykseen ja miehistön pätevyyksiin huomioidaan vanhan miehitysasetuksen (250/84) 13 §, 14 § ja 15 § miehitystaulukoita. Tämä helpottamiseksi osapuolet laativat malliperusmiehistöt eri alus- kokoluokille, vuoden 1969-alusmittausyleissopimuksen perusteella. Miehitystaulukot ovat työehtosopimuksen liitteenä (Liite 1 a). Osapuolet sopivat Suomen lipun alle tämän työehtosopimuksen soveltamispiiriin tulevien uudisraken-nusten sekä uusien alusten laivahenkilökunnan lukumäärästä ja pätevyydestä. Aluskohtaiset miehityssopimukset sovitaan siten, että huomioidaan Liikenteen turvalli- suusvirasto (Trafin) antamasta miehitystodistuksesta ilmenevä vähimmäismiehitys. Miehi- tysmääriä sovittaessa on kuitenkin otettava huomioon se, että vahtia käyville työntekijöille taataan riittävä lepo. Miehityssopimus on oltava nähtävänä aluksen ilmoitus-taululla. Päällikkö voi olosuhteiden niin salliessa osallistua vahdinpitoon yli 500 brt aluksissa enin- tään 4 tuntia vuorokaudessa ja alle 500 brt aluksissa Itämeren liikenteessä 12 tuntia vuo- rokaudessa. 500 brt vastaa GT-luku on lolo-alusten osalta 1250 ja roro-alusten osalta 2000. Vähintään 750 kW:n aluksilla on merivahtiin osallistuvalle konepäällikölle järjestettä- vä konemies (YT), ellei aluksessa toisin sovita.
Miehitys. 1. Uudisrakennuksiin ja ulkomailta hankittaviin aluksiin otettavan päällystön ja miehistön lukumää- rästä ja pätevyydestä varustamon tulee mahdollisimman varhaisessa vaiheessa neuvotella päällystö- liittojen kanssa.
Miehitys. Kun alus on liikenteessä, siinä on oltava vähintään liitteen mukainen miehitys. Mikäli jollekin laivaväkeen kuuluvalle järjestetään ruokailu yhteisten tilojen ul- kopuolella tai mikäli jollekin heistä järjestetään yksityispalvelua, taloushenkilö- kuntaan lisätään yksi talousapulainen. Kun aluksella pidetään merivahtia, sen kokoonpanoon on kuuluttava vahdinpi- toasetuksen mukaisesti miehistöasemassa oleva työntekijä, komentosillan miehitykseen on kuuluttava vahdinpitoasetuksen tarkoittama miehistöase- massa oleva pätevä vahtimies. Mikäli aluksen henkilökunta esittää miehityksen lisäämistä, asiasta on neuvo- teltava luottamusmiessopimuksen tarkoittamaa neuvottelujärjestystä noudat- taen. Elleivät neuvottelut johda tulokseen, asia siirretään Suomen Merimies- Unionin ja varustamon välisiin neuvotteluihin. Jokainen laivaväkeen kuuluva huolehtii oman hyttinsä päivittäisestä puhtaa- napidosta. Perusteellisempi siivous suoritetaan aina vaihdon yhteydessä tai kerran kuukaudessa. Yhteisten sosiaalisten tilojen perusteellisempaan siivouk- seen samoin kuin varustamon järjestämiä tai hyväksymiä ja laivalla järjestettä- viä tilaisuuksia varten otetaan tarvittaessa lisätyövoimaa. Kunkin työntekijän työsopimukseen merkitään hänen ammattinimikkeensä ja hänen työsopimukseensa merkitään, mitä työehtosopimusta hänen työsuh- teessaan sovelletaan. Työntekijälle selvitetään myös Suomen Merimies-Unio- nin ja varustamon välistä luottamusmies- ja neuvottelujärjestelmää ja hänet opastetaan viipymättä ja niin pian kuin mahdollista oman osastoluottamusmie- hen tai aluksen luottamusmiehen taikka pääluottamusmiehen luo.
Miehitys. Uudisrakennuksiin ja ulkomailta hankittaviin aluksiin otettavan päällystön ja mie- histön lukumäärästä ja pätevyydestä varustamon tulee mahdollisimman varhai- sessa vaiheessa neuvotella päällystöliittojen kanssa.
Miehitys. Miehityksen osalta noudatetaan mitä 31.1.1992 päivätyssä pöytäkirjassa on so- vittu. Uusien laivojen miehityksestä sovitaan erikseen.
Miehitys. 1. Sopimuspuolen, joka on osittain tai kokonaan miehittänyt toisen sopimuspuolen alueen, on mahdollisuuksiensa mukaan tuettava miehitetyn maan toimivaltaisia kansallisia viranomaisia tämän maan kulttuuriomaisuuden turvaamisessa ja säilyttämisessä.
Miehitys. Uuden miehitysasetuksen (1256/97) voimaantulosta huolimatta aluksen miehityk- seen ja miehistön pätevyyksiin huomioidaan vanhan miehitysasetuksen (250/84) 13 §, 14 § ja 15 § miehitystaulukoita. Tämän helpottamiseksi osapuolet laativat malliperusmiehistöt eri aluskokoluokille, vuoden 1969-alusmittausyleissopi- muksen perusteella. Miehitystaulukot ovat työehtosopimuksen liitteenä (Liite 1 a). Osapuolet sopivat Suomen lipun alle tämän työehtosopimuksen soveltamis- piiriin tulevien uudisrakennusten sekä uusien alusten laivahenkilökunnan luku- määrästä ja pätevyydestä. Aluskohtaiset miehityssopimukset sovitaan siten, että huomioidaan merenkulkulaitoksen antamasta miehitystodistuksesta ilmenevä vä- himmäismiehitys. Miehitysmääriä sovittaessa on kuitenkin otettava huomioon se, että vahtia käyville työntekijöille taataan riittävä lepo. Miehityssopimus on oltava
Miehitys. Uudisrakennuksiin ja ulkomailta hankittaviin aluksiin otettavan päällystön ja miehistön lukumäärästä ja pätevyydestä varustamon tulee mahdollisimman varhaisessa vaiheessa neuvotella päällystöliittojen kanssa.

Related to Miehitys

  • Kehittämistoiminta Työntekijöiden ja heidän edustajiensa tulee tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti voida osallistua työorganisaatioiden, teknologian, työolosuhteiden ja työtehtävien kehittämiseen ja muutoksen toteuttamiseen. Kehittämistoiminnan ja siihen mahdollisesti sisältyvän uuden teknologian soveltamisen yhteydessä tulee toimia mielekkään, vaihtelevan ja kehittävän työn sisällön sekä tuottavuuden parantamiseksi. Näin luodaan työntekijälle mahdollisuus kehittyä työssään ja lisätä valmiuksiaan uusiin työtehtäviin. Suoritettavat toimenpiteet eivät saa johtaa sellaiseen kokonaiskuormituksen lisääntymiseen, josta aiheutuu haittaa työntekijän terveydelle tai turvallisuudelle. Työpaikalla seurataan yhteistoiminnassa sopivin aikavälein tuottavuutta, tuotantoa ja henkilöstöä koskevaa kehitystä. Tarvittavista seurantajärjestelmistä ja tunnusluvuista sovitaan paikallisesti.

  • Sopimuskappaleet Tätä sopimusta on laadittu kaksi yhdenmukaista kappaletta, yksi kummallekin sopijaosapuolelle.

  • Tietoturvaloukkaukset 8.1. Palveluntuottajan on ilmoitettava Tilaajalle kirjallisesti tietoonsa tulleesta henkilötietojen tie- toturvaloukkauksesta ilman aiheetonta viivytystä. Lisäksi Palveluntuottaja sitoutuu ilmoitta- maan Tilaajalle ilman aiheetonta viivytystä muista palvelun häiriö- tai ongelmatilanteista, joilla voi olla vaikutuksia rekisteröityjen asemaan ja oikeuksiin.

  • Toiminnan kehittämissuunnitelma ja strategiset painopisteet Strategisen sopimuksen mukaan.

  • Työrauhavelvoite Tähän sopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassaoloaikana ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta tai oikeasta sisällöstä tai sopimukseen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassaolevan sopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaansaamiseksi. Lisäksi tähän sopimukseen sidottu yhdistys on velvollinen valvomaan, että sen alaiset yhdistykset ja henkilöstö, joita sopimus koskee, eivät riko edellisessä momentissa tarkoitettua työrauhavelvoitetta eivätkä sopimuksen määräyksiä. Tämä yhdistykselle kuuluva velvollisuus sisältää sen, ettei yhdistys saa tukea tai avustaa kiellettyä työtaistelutoimenpidettä eikä muullakaan tavalla vaikuttaa sellaisiin toimenpiteisiin, vaan on velvollinen pyrkimään niiden lopettamiseen.

  • Toimintaympäristön muutostekijät Opetus- ja kulttuuriministeriön maaliskuussa 2017 julkaisemassa Museopoliittisessa ohjelmassa linjataan museoalan keskeiset menestystekijät vuoteen 2030. Alueellisen ja valtakunnallisen museotoiminnan osalta esitetään vastuiden, rakenteiden ja rahoituksen uudistamista. Nykyinen valtakunnallisista museoista, val- takunnallisista erikoismuseoista sekä maakunta- ja aluetaidemuseoista muodostuva järjestelmä esitetään korvattavaksi kansallisilla museoilla sekä valtakunnal- lisilla ja alueellisilla vastuumuseoilla. Turun kaupungin museoille on ollut vahva valtionosuustuki (VOS), vuositasolla noin 2,85 miljoonaa. Parhaillaan VOS- järjes- telmän uudistusta ollaan valmistelemassa ja tulevien muutoksien vaikutus Turun museotoiminnalle saatavaan tukeen on vielä epäselvä. Museokävijät etsivät museoista yhä enemmän elämyksellisyyttä ja tarinallisuutta, näyttelykohteilta halutaan sisällöllistä ja tiedollista vuorovaikutuksellisuutta ja museovierailu vertautuu muuhun vapaa-ajantoimintaan. Laadukkaat museot ja vapaa-aikapalvelut ovat kasvukeskuksien kilpailuetu, jolla on merkitys asuin- paikan valinnassa. Kulttuurimatkailu on nopeimmin kasvavia elinkeinoaloja ja museoilla on iso merkitys kaupunkien matkailulliselle vetovoimalle. Museotoimi- paikkoja on uudistettu vastaamaan muuttuneita kävijäodotuksia ja tätä työtä jatketaan tulevina vuosina. Museoihin kohdistuu muutospaineita asiantuntijuuden roolin osalta. Jaettu asiantuntijuus, siihen liittyvät yhteisöllisyyden korostuminen ja tiedon saatavuus pitää ottaa huomioon museotyön tulevaisuutta mietittäessä. Samaan muutoskehitykseen liittyvät myös saavutettavuuden, osallisuuden mahdollisuuksien ja vuorovai- kutuksen lisääminen osana perustyötä, sekä museotyön hahmottaminen museotoimipaikkoja laajempana toimintana. Museolaiset bloggaavat ja somettavat, ja siten antavat asiantuntijuudelle kasvot. Digitaalisuudella on lisääntyvä merkitys museotoiminnalle. Se tulee lähivuosien aikana tarkoittamaan sekä toimintatapojen uudistamista, sisäisten prosessien ja palveluiden digitalisointia, ja näkymään ulospäin mm. datan avaamisena ja digitaalisina joukkoistamisprojekteina. Vapaa-aikatoimialan kohde- ja aluetyössä museon pitää omalta osaltaan mahdollistaa museosisältöjen hyödyntäminen osana asuinalueiden eriytymisen haasteisiin vastaamista, sekä vahvistaa paikallista identiteettiä ja edistää hyvinvointia ja terveyttä. Tämän toiminnan vahvistaminen tullee olemaan myös osa maakuntauu- distuksen myötä kunnille jäävää kulttuurihyvinvointityötä.

  • Keskitettävä hoito Sairaala/sairaalat Edellytykset toiminnalle Muu sovittu erikoissairaanhoidon työnjako

  • Salassapitovelvollisuus Milloin yrityksen työntekijät tai henkilöstön edustajat ovat tämän sopimuksen mukaisesti saaneet työnantajan liike- tai ammattisalaisuuksia koskevia tietoja, saadaan näitä tietoja käsitellä vain niiden työntekijöiden ja henkilöstön edustajien kesken, joita asia koskee, ellei työnantajan ja tiedonsaantiin oikeutettujen kesken muuta sovita. Ilmoittaessaan salassapitovelvollisuudesta työnantajan tulee yksilöidä, mitkä tiedot salassapitovelvollisuus käsittää ja mikä on tietojen salassapitoaika. Ennen kuin työnantaja ilmoittaa kysymyksessä olevan liike- tai ammattisalaisuuden, salassapidon perusteet selvitetään asianomaiselle työntekijälle tai henkilöstön edustajalle.

  • Kiinteistön liittämistä koskevat ehdot 7 § Kiinteistö liitetään laitoksen vesijohtoon ja/tai jätevesiviemäriin ja/tai hulevesiviemäriin sen mukaan kuin sopimuksessa tarkemmin sanotaan. Tonttivesijohdon liittämiskohta, tonttiviemäreiden liittämiskohdat ja -korkeudet, tonttiviemäreiden sijainti laitteineen, vesijohdon painetaso liittämiskohdassa sekä kiinteistölle määritellyt jäte- ja hulevesiviemäreiden padotuskorkeudet ilmenevät tähän sopimukseen liitetyistä piirustuksista/hakemuksesta/lausunnosta.

  • Sopimuskausi Työehtosopimus on voimassa 18.2.2022 lukien 30.11.2023 saakka ja jatkuu sen jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu. Mikäli osapuolet eivät kuitenkaan pääse sopimukseen vuoden 2023 palkankorotuksista 31.10.2022 mennessä, voidaan työehtosopimus irtisanoa päättymään 30.11.2022. Sovittu palkkaratkaisu on tämän neuvottelutuloksen liitteenä 1.