Common use of Vuorottelujärjestelmä Clause in Contracts

Vuorottelujärjestelmä. Osapuolet tehostavat yhteistoimintaansa heikon tuottavuuskehityksen syiden selvittämiseksi ja so- pivat toimenpiteistä tuottavuuden parantamiseksi. Osapuolet korostavat sitä, että miehitys- ja vuo- rottelukysymykset liittyvät oleellisesti tuottavuuden ja myös ansiotason kehittämiseen ja näin ollen tulee em. näkökohdat ottaa huomioon asian ratkaisussa ja pyrkiä myös löytämään uusia ratkaisu- malleja. 1. Suomen Varustamot jäsenvarustamoiden aluksilla sovitaan vuorottelu järjes- telmään siirtymisestä siten kuin jäljempänä on esitetty. 2. Vuorottelujärjestelmällä sopijapuolet tarkoittavat sellaista järjestelmää jossa työntekijöiden työ- ja vapaavuorot toistuvat mahdollisimman säännön- mukaisesti. 3. Mikäli suomalaisen työntekijän vapaavuoro alkaa ulkomaan satamassa ja mat- ka Suomeen edellyttää matkustamista, joka kestää yli 12 tuntia, katsotaan va- paavuoron alkavan matkalle lähtöpäivää seuraavana päivänä klo 24. Muussa tapauksessa katsotaan vapaavuoron alkavan matkalle lähtöpäivänä klo 24. Joll- ei muusta sovita, tulee työntekijän palata vapaavuorolta siten, että hän saan- nonmukaisen työaikansa mukaisesti voi aloittaa matkan alukselle. 4. Vuorottelujärjestelmää toteutetaan vähintään suhteessa 2:1 (aikayksikkö työtä: aikayksikkö vapaata) tai suhteessa 1:1. Vuorottelujärjestelmän käytön sovellu- tuksessa tulee ottaa huomioon aluksen kulkuvuorot ja liikennealue, jolloin työ- vuoron pituus on järjestettävä niin, ettei se ylitä 4-5 kuukautta. Tästä voidaan poiketa yllättävän sairaus- tai siihen rinnastettavien tapausten johdosta, sekä silloin kun alus on valtamerentakaisessa satamassa, josta se saapuu yhden kuu- kauden sisällä sellaiseen satamaan, josta kotimatka voidaan järjestää huomat- tavasti pienemmin kustannuksin tai helpommin. 5. Vuorottelujärjestelmän säännönmukaisuus voi vaihdella eri vuodenaikoina ja eri alustyyppien ja linjojen mukaan, kuitenkin siten, että vastikkeet ja vuosilo- ma pyritään jaksottamaan mielekkäällä tavalla aluksen sijainti ja mahdolliset työntekijän kotimatkat huomioonottaen. Sellaisessa liikenteessä olevassa aluk- sessa konemestarilla, jolla aluksen liikennealueesta tai 1 mom. johtuen ei ole mahdollisuutta joustavaan vuorottelujärjestelmään, pyrkii työnantaja järjestä- mään, jossa ylityötä muutetaan vastikkeeksi 2:1 työaika: vapaa-aika yksikköjen aikaansaamiseksi, jolloin tässä järjestelmässä ovat mukana myös vastikkeet ja vuosiloma. Aluksella, jolla säännöllistä vuorottelua ei voida järjestää, on sel- vennykseksi vuorottelujärjestelmän 5 kohdan 2 momentissa sovittu, että ellei- vät kertyvät vuosilomapäivät, vastikkeet ja vapaapäivät suo työntekijälle va- paata suhteessa 2:1 (työaika: vapaa-aika) saadaan ylitöitä kuukausittain muut- taa vapaa-ajaksi siten, että tähän päämäärään päästään. 6. Työnantaja laatii ehdotuksensa vuorottelujärjestelmän lähemmästä toteutuk- sesta, josta sovitaan ao. aluksen konepäällikön ja konemestareiden kanssa edel- lä olevien suuntaviivojen mukaisesti. Jos vuorottelujärjestelmää laadittaessa tai sen käytännön toteutuksessa ei päästä osapuolia tyydyttävään ratkaisuun, neu- vottelut siirtyvät suoraan Suomen Konepäällystöliiton ja varustamon välisiksi neuvotteluiksi. 7. Vuorottelujärjestelmästä pidetään kirjanpitoa samalla tavalla kuin merityö- aikalaissa on määrätty työaikapäiväkirjanpidosta. Sovittu vuorottelujärjestelmä on sitä paitsi asetettava sopivaan paikkaan niiden henkilöiden nähtäväksi, joita se koskee. 8. Ellei vuorottelujärjestelmästä päästä yhteisymmärrykseen kohdassa 6 maini- tuissa neuvotteluissa, siirretään asia ratkaistavaksi työehtosopijapuolten väli- siin neuvotteluihin, joissa noudatetaan työehtosopimuksessa määrättyä neuvot- telujärjestystä. 9. Ylityökorvaus suoritetaan rahana tai työntekijän suostumuksella vapaa-aikana. Vuorottelujärjestelmän niin vaatiessa saadaan ylitöitä muuttaa vastikkeeksi. Tällöin vastaa yksi arkiylityötunti 1,4 ja yksi pyhäylityötunti 2,0 vapaatuntia.

Vuorottelujärjestelmä. Osapuolet tehostavat yhteistoimintaansa heikon tuottavuuskehityksen syiden selvittämiseksi ja so- pivat toimenpiteistä tuottavuuden parantamiseksi. Osapuolet korostavat sitä, että miehitys- ja vuo- rottelukysymykset liittyvät oleellisesti tuottavuuden ja myös ansiotason kehittämiseen ja näin ollen tulee em. näkökohdat ottaa huomioon asian ratkaisussa ja pyrkiä myös löytämään uusia ratkaisu- malleja. 1. Suomen Varustamot jäsenvarustamoiden aluksilla sovitaan vuorottelu järjes- telmään siirtymisestä siten kuin jäljempänä on esitettyVuorottelujärjestelmällä tarkoitetaan sellaista järjestelmää, jossa työ- ja vapaajaksot toistuvat mahdollisimman säännönmukaisesti. 2. Vuorottelujärjestelmällä sopijapuolet tarkoittavat sellaista järjestelmää Niin sanotulla 1:1 – vuorottelujärjestelmällä tarkoitetaan järjestelyä, jossa työntekijöiden työ- ja vapaavuorot vapaa- jaksot toistuvat mahdollisimman säännön- mukaisestiyhtä pitkinä ja 2:1-vuorottelujärjestelmällä järjestelmää, jossa työjakso on kaksi (2) kertaa niin pitkä kuin vapaajakso. 3. Mikäli suomalaisen työntekijän vapaavuoro alkaa ulkomaan satamassa Siitä, miten jäljempänä luetelluista vuorottelujärjestelmää (A, B, C ja mat- ka Suomeen edellyttää matkustamistaD) toteutetaan aluk- sella sen ollessa tietyllä linjalla, joka kestää yli 12 tuntiasovitaan varustamon ja Suomen Merimies-Unionin kesken. Samassa yhteydessä on sovittava myös siitä, katsotaan va- paavuoron alkavan matkalle lähtöpäivää seuraavana päivänä klo 24. Muussa tapauksessa katsotaan vapaavuoron alkavan matkalle lähtöpäivänä klo 24. Joll- ei muusta sovitamiten vuorottelujärjestelmiin B ja C sisälty- vien yhdenjaksoisten pitempien vapaajaksojen järjestäminen on huomioitava vuorottelussa ja siitä, tulee työntekijän palata vapaavuorolta siten, että hän saan- nonmukaisen työaikansa mukaisesti voi aloittaa matkan aluksellemillaisia muutoksia tämä aiheuttaa työ- ja vapaajaksojen pituuksiin. 4. Vuorottelujärjestelmää toteutetaan vähintään suhteessa 2:1 Työ- ja vapaajaksot tulisi toteuttaa siten, että ne ovat keskimäärin enintään kahden (aikayksikkö työtä: aikayksikkö 2) viikon pituisia jaksoja (2 viikkoa työtä ja 2 viikkoa vapaata) tai suhteessa 1:1), ellei asianosaisten työntekijöi- den kesken toisin sovita. Vuorottelujärjestelmän käytön sovellu- tuksessa tulee ottaa huomioon aluksen kulkuvuorot ja liikennealue, jolloin työ- vuoron pituus Työnantajan edustajan on järjestettävä niin, ettei se ylitä 4-5 kuukautta. Tästä voidaan poiketa yllättävän sairaus- tai siihen rinnastettavien tapausten johdosta, sekä silloin kun alus on valtamerentakaisessa satamassa, josta se saapuu yhden kuu- kauden sisällä sellaiseen satamaan, josta kotimatka voidaan järjestää huomat- tavasti pienemmin kustannuksin tai helpomminkuitenkin vahvistettava tällainen järjes- tely. 5. Vuorottelujärjestelmän säännönmukaisuus voi vaihdella eri vuodenaikoina ja eri alustyyppien ja linjojen mukaan, kuitenkin siten, että vastikkeet ja vuosilo- ma pyritään jaksottamaan mielekkäällä tavalla aluksen sijainti ja mahdolliset työntekijän kotimatkat huomioonottaen. Sellaisessa liikenteessä olevassa aluk- sessa konemestarilla, jolla aluksen liikennealueesta tai 1 mom. johtuen ei ole mahdollisuutta joustavaan vuorottelujärjestelmään, pyrkii työnantaja järjestä- mään, jossa ylityötä muutetaan vastikkeeksi 2:1 työaika: vapaa-aika yksikköjen aikaansaamiseksi, jolloin tässä järjestelmässä ovat mukana myös vastikkeet ja vuosiloma. Aluksella, jolla säännöllistä vuorottelua ei voida järjestää, on sel- vennykseksi vuorottelujärjestelmän 5 kohdan 2 momentissa sovittu, että ellei- vät kertyvät vuosilomapäivät, vastikkeet ja vapaapäivät suo työntekijälle va- paata suhteessa 2:1 (työaika: vapaa-aika) saadaan ylitöitä kuukausittain muut- taa vapaa-ajaksi siten, että tähän päämäärään päästään. 6. Työnantaja laatii ehdotuksensa vuorottelujärjestelmän lähemmästä toteutuk- sesta, josta sovitaan ao. aluksen konepäällikön ja konemestareiden kanssa edel- lä olevien suuntaviivojen mukaisesti. Jos vuorottelujärjestelmää laadittaessa tai sen käytännön toteutuksessa ei päästä osapuolia tyydyttävään ratkaisuun, neu- vottelut siirtyvät suoraan Suomen Konepäällystöliiton ja varustamon välisiksi neuvotteluiksi. 7. Vuorottelujärjestelmästä pidetään kirjanpitoa samalla tavalla kuin merityö- aikalaissa merityöaikalaissa on määrätty työaikapäiväkirjanpidosta. Sovittu vuorottelujärjestelmä Vuorottelujärjestelmä on sitä paitsi asetettava sopivaan paikkaan niiden henkilöiden nähtäväksipaik- kaan, joita jossa se koskeeon helposti nähtävillä. 86. Ellei vuorottelujärjestelmästä päästä yhteisymmärrykseen kohdassa 6 maini- tuissa neuvotteluissaVapaa- ja työjaksojen tasaamiseksi alukselle otetaan tarvittaessa lisätyövoimaa. Tämä voi tulla kysymykseen esimerkiksi loma-, siirretään asia ratkaistavaksi työehtosopijapuolten väli- siin neuvotteluihin, joissa noudatetaan työehtosopimuksessa määrättyä neuvot- telujärjestystäkurssi- ja sairaustapauksissa. 97. Ylityökorvaus suoritetaan rahana tai työntekijän suostumuksella vapaa-aikanaTyöntekijällä on oikeus pitää vapaana ne vuorottelujärjestelmän mukaisesti ansaitut va- paapäivät, jotka ovat syntyneet kahden (2) perättäisen lomanmääräytymiskauden aikana ja joita ei ole käytetty vuorottelujärjestelmän toteutumiseen. Vuorottelujärjestelmän niin vaatiessa saadaan ylitöitä muuttaa vastikkeeksi. Tällöin vastaa yksi arkiylityötunti 1,4 Vapaa on annettava työnteki- jän esittämänä ajankohtana edellyttäen, että se tapahtuu vuorottelujärjestelmän toteutumi- sen ja yksi pyhäylityötunti 2,0 vapaatuntia.muiden töiden kannalta tarkoituksenmukaisena ajankohtana

Vuorottelujärjestelmä. Osapuolet tehostavat yhteistoimintaansa heikon tuottavuuskehityksen syiden selvittämiseksi ja so- pivat sopi- vat toimenpiteistä tuottavuuden parantamiseksi. Osapuolet korostavat sitä, että miehitys- ja vuo- rottelukysymykset vuorotte- lukysymykset liittyvät oleellisesti tuottavuuden ja myös ansiotason kehittämiseen ja näin ollen tulee em. näkökohdat ottaa huomioon asian ratkaisussa ja pyrkiä myös löytämään uusia ratkaisu- mallejaratkaisumalleja. 1. Suomen Varustamot jäsenvarustamoiden aluksilla sovitaan vuorottelu järjes- telmään järjestel- mään siirtymisestä siten kuin jäljempänä on esitetty. 2. Vuorottelujärjestelmällä sopijapuolet tarkoittavat sellaista järjestelmää järjestelmää, jossa työntekijöiden työ- ja vapaavuorot toistuvat mahdollisimman säännön- mukaisestisäännönmukai- sesti. 3. Mikäli suomalaisen työntekijän vapaavuoro alkaa ulkomaan satamassa ja mat- ka matka Suomeen edellyttää matkustamista, joka kestää yli 12 tuntia, katsotaan va- paavuoron vapaa- vuoron alkavan matkalle lähtöpäivää seuraavana päivänä klo 24. Muussa tapauksessa ta- pauksessa katsotaan vapaavuoron alkavan matkalle lähtöpäivänä klo 24. Joll- ei Jollei muusta sovita, tulee työntekijän palata vapaavuorolta siten, että hän saan- nonmukaisen säännönmu- kaisen työaikansa mukaisesti voi aloittaa matkan alukselle. 4. Vuorottelujärjestelmää toteutetaan vähintään suhteessa 2:1 (aikayksikkö työtä: aikayksikkö vapaata) tai suhteessa 1:1. Vuorottelujärjestelmän käytön sovellu- tuksessa tulee ottaa huomioon aluksen kulkuvuorot ja liikennealue, jolloin työ- vuoron pituus on järjestettävä niin, ettei se ylitä 4-5 kuukautta. Tästä voidaan poiketa yllättävän sairaus- tai siihen rinnastettavien tapausten johdosta, sekä silloin sil- loin kun alus on valtamerentakaisessa satamassa, josta se saapuu yhden kuu- kauden kuukau- den sisällä sellaiseen satamaan, josta kotimatka voidaan järjestää huomat- tavasti huomattavasti pienemmin kustannuksin tai helpommin. 5. Vuorottelujärjestelmän säännönmukaisuus voi vaihdella eri vuodenaikoina ja eri alustyyppien ja linjojen mukaan, kuitenkin siten, että vastikkeet ja vuosilo- ma vuosiloma pyritään jaksottamaan mielekkäällä tavalla aluksen sijainti ja mahdolliset työntekijän työn- tekijän kotimatkat huomioonottaenhuomioon ottaen. Sellaisessa liikenteessä olevassa aluk- sessa aluksessa konemestarilla, jolla aluksen liikennealueesta tai 1 mom. johtuen ei ole mahdollisuutta mahdol- lisuutta joustavaan vuorottelujärjestelmään, pyrkii työnantaja järjestä- määnjärjestämään, jossa ylityötä muutetaan vastikkeeksi 2:1 työaika: vapaa-aika yksikköjen aikaansaamiseksiaikaan- saamiseksi, jolloin tässä järjestelmässä ovat mukana myös vastikkeet ja vuosilomavuosi- loma. Aluksella, jolla säännöllistä vuorottelua ei voida järjestää, on sel- vennykseksi selvennykseksi vuorottelujärjestelmän 5 kohdan 2 momentissa sovittu, että ellei- vät ell- eivät kertyvät vuosilomapäivät, vastikkeet ja vapaapäivät suo työntekijälle va- paata suhteessa 2:1 (työaika: vapaa-aika) saadaan ylitöitä kuukausittain muut- taa muuttaa vapaa-ajaksi siten, että tähän päämäärään päästään. 6. Työnantaja laatii ehdotuksensa vuorottelujärjestelmän lähemmästä toteutuk- sesta, josta sovitaan ao. aluksen konepäällikön ja konemestareiden kanssa edel- lä edellä olevien suuntaviivojen mukaisesti. Jos vuorottelujärjestelmää laadittaessa tai sen käytännön toteutuksessa ei päästä osapuolia tyydyttävään ratkaisuun, neu- vottelut siirtyvät suoraan Suomen Konepäällystöliiton ja varustamon välisiksi neuvotteluiksi. 7. Vuorottelujärjestelmästä pidetään kirjanpitoa samalla tavalla kuin merityö- aikalaissa merityöaika- laissa on määrätty työaikapäiväkirjanpidosta. Sovittu vuorottelujärjestelmä on sitä paitsi asetettava sopivaan paikkaan niiden henkilöiden nähtäväksi, joita se koskee. 8. Ellei vuorottelujärjestelmästä päästä yhteisymmärrykseen kohdassa 6 maini- tuissa neuvotteluissa, siirretään asia ratkaistavaksi työehtosopijapuolten väli- siin välisiin neuvotteluihin, joissa noudatetaan työehtosopimuksessa määrättyä neuvot- telujärjestystäneuvottelu- järjestystä. 9. Ylityökorvaus suoritetaan rahana tai työntekijän suostumuksella vapaa-aikana. Vuorottelujärjestelmän niin vaatiessa saadaan ylitöitä muuttaa vastikkeeksi. Tällöin Täl- löin vastaa yksi arkiylityötunti 1,4 ja yksi pyhäylityötunti 2,0 vapaatuntia. 10. Vuorottelujärjestelmän työjakson pituuden ollessa vähintään 3 kuukautta lue- taan säännöllisen työajan osalta ulkomaille tehdyn matkan matkustustunnit työ- ajaksi. 11. Edellä oleva on voimassa kuten runkosopimus.

Vuorottelujärjestelmä. Osapuolet tehostavat yhteistoimintaansa heikon tuottavuuskehityksen syiden selvittämiseksi ja so- pivat sopivat toimenpiteistä tuottavuuden parantamiseksi. Osapuolet korostavat sitä, että miehitys- ja vuo- rottelukysymykset vuorottelukysymykset liittyvät oleellisesti tuottavuuden ja myös ansiotason kehittämiseen ja näin ollen tulee em. näkökohdat ottaa huomioon asian ratkaisussa ja pyrkiä myös löytämään uusia ratkaisu- mallejaratkaisumalleja. 1. Suomen Varustamot jäsenvarustamoiden aluksilla sovitaan vuorottelu järjes- telmään järjestelmään siirtymisestä siten kuin jäljempänä on esitetty. 2. Vuorottelujärjestelmällä sopijapuolet tarkoittavat sellaista sel- laista järjestelmää jossa työntekijöiden työ- ja vapaavuorot toistuvat mahdollisimman säännön- mukaisesti. 3. Mikäli suomalaisen työntekijän vapaavuoro alkaa ulkomaan ulko- maan satamassa ja mat- ka matka Suomeen edellyttää matkustamista, joka kestää yli 12 tuntia, katsotaan va- paavuoron vapaavuoron alkavan matkalle lähtöpäivää seuraavana päivänä klo 24. Muussa tapauksessa katsotaan vapaavuoron alkavan matkalle lähtöpäivänä klo 24. Joll- ei Jollei muusta sovita, tulee työntekijän palata vapaavuorolta siten, että hän saan- nonmukaisen saannonmukaisen työaikansa mukaisesti voi aloittaa matkan alukselle. 4. Vuorottelujärjestelmää toteutetaan vähintään suhteessa 2:1 (aikayksikkö työtä: aikayksikkö vapaata) tai suhteessa 1:1. Vuorottelujärjestelmän käytön sovellu- tuksessa sovellutuksessa tulee ottaa huomioon aluksen kulkuvuorot ja liikennealue, jolloin työ- vuoron työvuoron pituus on järjestettävä niin, ettei se ylitä 4-5 kuukautta. Tästä voidaan poiketa yllättävän sairaus- tai siihen rinnastettavien tapausten johdosta, sekä silloin kun alus on valtamerentakaisessa satamassa, josta se saapuu yhden kuu- kauden kuukauden sisällä sellaiseen satamaan, josta kotimatka voidaan järjestää huomat- tavasti huomattavasti pienemmin kustannuksin tai helpommin. 5. Vuorottelujärjestelmän säännönmukaisuus voi vaihdella eri vuodenaikoina ja eri alustyyppien ja linjojen mukaan, kuitenkin siten, että vastikkeet ja vuosilo- ma vuosiloma pyritään jaksottamaan mielekkäällä tavalla aluksen sijainti ja mahdolliset työntekijän kotimatkat huomioonottaen. Sellaisessa liikenteessä olevassa aluk- sessa aluksessa konemestarilla, jolla aluksen liikennealueesta liikennealu- eesta tai 1 mom. johtuen ei ole mahdollisuutta joustavaan jousta- vaan vuorottelujärjestelmään, pyrkii työnantaja järjestä- määnjärjestämään, jossa ylityötä muutetaan vastikkeeksi 2:1 työaika: vapaa-aika yksikköjen aikaansaamiseksi, jolloin jol- loin tässä järjestelmässä ovat mukana myös vastikkeet ja vuosiloma. Aluksella, jolla säännöllistä vuorottelua ei voida järjestää, on sel- vennykseksi selvennykseksi vuorottelujärjestelmän 5 kohdan 2 momentissa sovittu, että ellei- vät elleivät kertyvät vuosilomapäivät, vastikkeet ja vapaapäivät suo työntekijälle va- paata vapaata suhteessa 2:1 (työaika: vapaa-aika) saadaan ylitöitä kuukausittain muut- taa muuttaa vapaa-ajaksi siten, että tähän päämäärään päästään. 6. Työnantaja laatii ehdotuksensa vuorottelujärjestelmän lähemmästä toteutuk- sestatoteutuksesta, josta sovitaan ao. aluksen konepäällikön ja konemestareiden kanssa edel- lä edellä olevien suuntaviivojen mukaisesti. Jos vuorottelujärjestelmää vuorottelu- järjestelmää laadittaessa tai sen käytännön toteutuksessa ei päästä osapuolia tyydyttävään ratkaisuun, neu- vottelut neuvottelut siirtyvät suoraan Suomen Konepäällystöliiton ja varustamon välisiksi neuvotteluiksi. 7. Vuorottelujärjestelmästä pidetään kirjanpitoa samalla tavalla kuin merityö- aikalaissa merityöaikalaissa on määrätty työaikapäiväkirjanpidostatyöaika- päiväkirjanpidosta. Sovittu vuorottelujärjestelmä on sitä paitsi asetettava sopivaan paikkaan niiden henkilöiden henki- löiden nähtäväksi, joita se koskee. 8. Ellei vuorottelujärjestelmästä päästä yhteisymmärrykseen yhteisymmärryk- seen kohdassa 6 maini- tuissa mainituissa neuvotteluissa, siirretään asia ratkaistavaksi työehtosopijapuolten väli- siin välisiin neuvotteluihin, joissa noudatetaan työehtosopimuksessa työ- ehtosopimuksessa määrättyä neuvot- telujärjestystäneuvottelujärjestystä. 9. Ylityökorvaus suoritetaan rahana tai työntekijän suostumuksella suos- tumuksella vapaa-aikana. Vuorottelujärjestelmän niin vaatiessa saadaan ylitöitä muuttaa vastikkeeksi. Tällöin vastaa yksi arkiylityötunti 1,4 ja yksi pyhäylityötunti pyhäylityö- tunti 2,0 vapaatuntia. 10. Vuorottelujärjestelmän työjakson pituuden ollessa vähintään 3 kuukautta luetaan säännöllisen työajan osalta ulkomaille tehdyn matkan matkustustunnit työajaksi.

Vuorottelujärjestelmä. Osapuolet tehostavat yhteistoimintaansa heikon tuottavuuskehityksen syiden selvittämiseksi ja so- pivat toimenpiteistä tuottavuuden parantamiseksi. Osapuolet korostavat sitä, että miehitys- ja vuo- rottelukysymykset liittyvät oleellisesti tuottavuuden ja myös ansiotason kehittämiseen ja näin ollen tulee em. näkökohdat ottaa huomioon asian ratkaisussa ja pyrkiä myös löytämään uusia ratkaisu- malleja. 1. Suomen Varustamot jäsenvarustamoiden aluksilla sovitaan vuorottelu järjes- telmään siirtymisestä siten kuin jäljempänä on esitettyVuorottelujärjestelmällä tarkoitetaan sellaista järjestelmää, jossa työ- ja va- paajaksot toistuvat mahdollisimman säännönmukaisesti. 2. Vuorottelujärjestelmällä sopijapuolet tarkoittavat sellaista järjestelmää Niin sanotulla 1:1 – vuorottelujärjestelmällä tarkoitetaan järjestelyä, jossa työntekijöiden työ- ja vapaavuorot vapaajaksot toistuvat mahdollisimman säännön- mukaisestiyhtä pitkinä ja 2:1-vuorottelujärjestelmällä järjestelmää, jossa työjakso on kaksi (2) kertaa niin pitkä kuin vapaajakso. 3. Mikäli suomalaisen työntekijän vapaavuoro alkaa ulkomaan satamassa Siitä, miten jäljempänä luetelluista vuorottelujärjestelmää (A, B, C ja mat- ka Suomeen edellyttää matkustamistaD) toteu- tetaan aluksella sen ollessa tietyllä linjalla, joka kestää yli 12 tuntiasovitaan varustamon ja Suomen Me- rimies-Unionin kesken. Samassa yhteydessä on sovittava myös siitä, katsotaan va- paavuoron alkavan matkalle lähtöpäivää seuraavana päivänä klo 24. Muussa tapauksessa katsotaan vapaavuoron alkavan matkalle lähtöpäivänä klo 24. Joll- ei muusta sovitamiten vuo- rottelujärjestelmiin B ja C sisältyvien yhdenjaksoisten pitempien vapaajaksojen järjestäminen on huomioitava vuorottelussa ja siitä, tulee työntekijän palata vapaavuorolta siten, että hän saan- nonmukaisen työaikansa mukaisesti voi aloittaa matkan aluksellemillaisia muutoksia tämä ai- heuttaa työ- ja vapaajaksojen pituuksiin. 4. Vuorottelujärjestelmää toteutetaan vähintään suhteessa 2:1 Työ- ja vapaajaksot tulisi toteuttaa siten, että ne ovat keskimäärin enintään kahden (aikayksikkö työtä: aikayksikkö 2) viikon pituisia jaksoja (2 viikkoa työtä ja 2 viikkoa vapaata) tai suhteessa 1:1), ellei asi- anosaisten työntekijöiden kesken toisin sovita. Vuorottelujärjestelmän käytön sovellu- tuksessa tulee ottaa huomioon aluksen kulkuvuorot ja liikennealue, jolloin työ- vuoron pituus Työnantajan edustajan on järjestettävä niin, ettei se ylitä 4-5 kuukautta. Tästä voidaan poiketa yllättävän sairaus- tai siihen rinnastettavien tapausten johdosta, sekä silloin kun alus on valtamerentakaisessa satamassa, josta se saapuu yhden kuu- kauden sisällä sellaiseen satamaan, josta kotimatka voidaan järjestää huomat- tavasti pienemmin kustannuksin tai helpomminxxx- xxxxxx vahvistettava tällainen järjestely. 5. Vuorottelujärjestelmän säännönmukaisuus voi vaihdella eri vuodenaikoina ja eri alustyyppien ja linjojen mukaan, kuitenkin siten, että vastikkeet ja vuosilo- ma pyritään jaksottamaan mielekkäällä tavalla aluksen sijainti ja mahdolliset työntekijän kotimatkat huomioonottaen. Sellaisessa liikenteessä olevassa aluk- sessa konemestarilla, jolla aluksen liikennealueesta tai 1 mom. johtuen ei ole mahdollisuutta joustavaan vuorottelujärjestelmään, pyrkii työnantaja järjestä- mään, jossa ylityötä muutetaan vastikkeeksi 2:1 työaika: vapaa-aika yksikköjen aikaansaamiseksi, jolloin tässä järjestelmässä ovat mukana myös vastikkeet ja vuosiloma. Aluksella, jolla säännöllistä vuorottelua ei voida järjestää, on sel- vennykseksi vuorottelujärjestelmän 5 kohdan 2 momentissa sovittu, että ellei- vät kertyvät vuosilomapäivät, vastikkeet ja vapaapäivät suo työntekijälle va- paata suhteessa 2:1 (työaika: vapaa-aika) saadaan ylitöitä kuukausittain muut- taa vapaa-ajaksi siten, että tähän päämäärään päästään. 6. Työnantaja laatii ehdotuksensa vuorottelujärjestelmän lähemmästä toteutuk- sesta, josta sovitaan ao. aluksen konepäällikön ja konemestareiden kanssa edel- lä olevien suuntaviivojen mukaisesti. Jos vuorottelujärjestelmää laadittaessa tai sen käytännön toteutuksessa ei päästä osapuolia tyydyttävään ratkaisuun, neu- vottelut siirtyvät suoraan Suomen Konepäällystöliiton ja varustamon välisiksi neuvotteluiksi. 7. Vuorottelujärjestelmästä pidetään kirjanpitoa samalla tavalla kuin merityö- aikalaissa merityöai- kalaissa on määrätty työaikapäiväkirjanpidosta. Sovittu vuorottelujärjestelmä Vuorottelujärjestelmä on sitä paitsi asetettava asetet- tava sopivaan paikkaan niiden henkilöiden nähtäväksipaikkaan, joita jossa se koskeeon helposti nähtävillä. 86. Ellei vuorottelujärjestelmästä päästä yhteisymmärrykseen kohdassa 6 maini- tuissa neuvotteluissaVapaa- ja työjaksojen tasaamiseksi alukselle otetaan tarvittaessa lisätyövoi- maa. Tämä voi tulla kysymykseen esimerkiksi loma-, siirretään asia ratkaistavaksi työehtosopijapuolten väli- siin neuvotteluihin, joissa noudatetaan työehtosopimuksessa määrättyä neuvot- telujärjestystäkurssi- ja sairaustapauk- sissa. 97. Ylityökorvaus suoritetaan rahana tai Työntekijällä on oikeus pitää vapaana ne vuorottelujärjestelmän mukaisesti ansaitut vapaapäivät, jotka ovat syntyneet kahden (2) perättäisen lomanmää- räytymiskauden aikana ja joita ei ole käytetty vuorottelujärjestelmän toteutumi- seen. Vapaa on annettava työntekijän suostumuksella vapaa-aikana. Vuorottelujärjestelmän niin vaatiessa saadaan ylitöitä muuttaa vastikkeeksi. Tällöin vastaa yksi arkiylityötunti 1,4 esittämänä ajankohtana edellyttäen, että se tapahtuu vuorottelujärjestelmän toteutumisen ja yksi pyhäylityötunti 2,0 vapaatuntia.muiden töiden kannalta tar- koituksenmukaisena ajankohtana

Vuorottelujärjestelmä. Osapuolet tehostavat yhteistoimintaansa heikon tuottavuuskehityksen syiden selvittämiseksi ja so- pivat sopi- vat toimenpiteistä tuottavuuden parantamiseksi. Osapuolet korostavat sitä, että miehitys- ja vuo- rottelukysymykset vuorotte- lukysymykset liittyvät oleellisesti tuottavuuden ja myös ansiotason kehittämiseen ja näin ollen tulee em. näkökohdat ottaa huomioon asian ratkaisussa ja pyrkiä myös löytämään uusia ratkaisu- mallejaratkaisumalleja. 1. Suomen Varustamot jäsenvarustamoiden aluksilla sovitaan vuorottelu järjes- telmään järjestel- mään siirtymisestä siten kuin jäljempänä on esitetty. 2. Vuorottelujärjestelmällä sopijapuolet tarkoittavat sellaista järjestelmää järjestelmää, jossa työntekijöiden työ- ja vapaavuorot toistuvat mahdollisimman säännön- mukaisestisäännönmukai- sesti. 3. Mikäli suomalaisen työntekijän vapaavuoro alkaa ulkomaan satamassa ja mat- ka matka Suomeen edellyttää matkustamista, joka kestää yli 12 tuntia, katsotaan va- paavuoron vapaa- vuoron alkavan matkalle lähtöpäivää seuraavana päivänä klo 24. Muussa tapauksessa ta- pauksessa katsotaan vapaavuoron alkavan matkalle lähtöpäivänä klo 24. Joll- ei Jollei muusta sovita, tulee työntekijän palata vapaavuorolta siten, että hän saan- nonmukaisen säännönmu- kaisen työaikansa mukaisesti voi aloittaa matkan alukselle. 4. Vuorottelujärjestelmää toteutetaan vähintään suhteessa 2:1 (aikayksikkö työtä: aikayksikkö vapaata) tai suhteessa 1:1. Vuorottelujärjestelmän käytön sovellu- tuksessa tulee ottaa huomioon aluksen kulkuvuorot ja liikennealue, jolloin työ- vuoron pituus on järjestettävä niin, ettei se ylitä 4-5 kuukautta. Tästä voidaan poiketa yllättävän sairaus- tai siihen rinnastettavien tapausten johdosta, sekä silloin sil- loin kun alus on valtamerentakaisessa satamassa, josta se saapuu yhden kuu- kauden kuukau- den sisällä sellaiseen satamaan, josta kotimatka voidaan järjestää huomat- tavasti huomattavasti pienemmin kustannuksin tai helpommin. 5. Vuorottelujärjestelmän säännönmukaisuus voi vaihdella eri vuodenaikoina ja eri alustyyppien ja linjojen mukaan, kuitenkin siten, että vastikkeet ja vuosilo- ma vuosiloma pyritään jaksottamaan mielekkäällä tavalla aluksen sijainti ja mahdolliset työntekijän työn- tekijän kotimatkat huomioonottaenhuomioon ottaen. Sellaisessa liikenteessä olevassa aluk- sessa aluksessa konemestarilla, jolla aluksen liikennealueesta tai 1 mom. johtuen ei ole mahdollisuutta mahdol- lisuutta joustavaan vuorottelujärjestelmään, pyrkii työnantaja järjestä- määnjärjestämään, jossa ylityötä muutetaan vastikkeeksi 2:1 työaika: vapaa-aika yksikköjen aikaansaamiseksiaikaan- saamiseksi, jolloin tässä järjestelmässä ovat mukana myös vastikkeet ja vuosilomavuosi- loma. Aluksella, jolla säännöllistä vuorottelua ei voida järjestää, on sel- vennykseksi selvennykseksi vuorottelujärjestelmän 5 kohdan 2 momentissa sovittu, että ellei- vät ell- eivät kertyvät vuosilomapäivät, vastikkeet ja vapaapäivät suo työntekijälle va- paata suhteessa 2:1 (työaika: vapaa-aika) saadaan ylitöitä kuukausittain muut- taa muuttaa vapaa-ajaksi siten, että tähän päämäärään päästään. 6. Työnantaja laatii ehdotuksensa vuorottelujärjestelmän lähemmästä toteutuk- sesta, josta sovitaan ao. aluksen konepäällikön ja konemestareiden kanssa edel- lä edellä olevien suuntaviivojen mukaisesti. Jos vuorottelujärjestelmää laadittaessa tai sen käytännön toteutuksessa ei päästä osapuolia tyydyttävään ratkaisuun, neu- vottelut siirtyvät suoraan Suomen Konepäällystöliiton ja varustamon välisiksi neuvotteluiksi. 7. Vuorottelujärjestelmästä pidetään kirjanpitoa samalla tavalla kuin merityö- aikalaissa merityöaika- laissa on määrätty työaikapäiväkirjanpidosta. Sovittu vuorottelujärjestelmä on sitä paitsi asetettava sopivaan paikkaan niiden henkilöiden nähtäväksi, joita se koskee. 8. Ellei vuorottelujärjestelmästä päästä yhteisymmärrykseen kohdassa 6 maini- tuissa neuvotteluissa, siirretään asia ratkaistavaksi työehtosopijapuolten väli- siin välisiin neuvotteluihin, joissa noudatetaan työehtosopimuksessa määrättyä neuvot- telujärjestystäneuvottelu- järjestystä. 9. Ylityökorvaus suoritetaan rahana tai työntekijän suostumuksella vapaa-aikana. Vuorottelujärjestelmän niin vaatiessa saadaan ylitöitä muuttaa vastikkeeksi. Tällöin Täl- löin vastaa yksi arkiylityötunti 1,4 ja yksi pyhäylityötunti 2,0 vapaatuntia.

Vuorottelujärjestelmä. Osapuolet tehostavat yhteistoimintaansa heikon tuottavuuskehityksen syiden selvittämiseksi ja so- pivat sopivat toimenpiteistä tuottavuuden parantamiseksi. Osapuolet korostavat sitä, että miehitys- ja vuo- rottelukysymykset vuorottelukysymykset liittyvät oleellisesti tuottavuuden tuotta- vuuden ja myös ansiotason kehittämiseen ja näin ollen tulee em. näkökohdat ottaa huomioon asian ratkaisussa ja pyrkiä myös löytämään uusia ratkaisu- mallejaratkaisumalleja. 1. Suomen Varustamot jäsenvarustamoiden Varustamoyhdistyksen ja Ålands Redarföreningin jäsenvarustamoi- den aluksilla sovitaan vuorottelu järjes- telmään vuorottelujärjestelmään siirtymisestä siten kuin jäljempänä jäljem- pänä on esitetty. 2. Vuorottelujärjestelmällä sopijapuolet tarkoittavat sellaista järjestelmää jossa työntekijöiden työ- ja vapaavuorot toistuvat mahdollisimman säännön- mukaisestisäännönmukai- sesti. 3. Mikäli suomalaisen työntekijän vapaavuoro alkaa ulkomaan satamassa ja mat- ka matka Suomeen edellyttää matkustamista, joka kestää yli 12 tuntia, katsotaan va- paavuoron katso- taan vapaavuoron alkavan matkalle lähtöpäivää seuraavana päivänä klo 24. Muussa tapauksessa katsotaan vapaavuoron alkavan matkalle lähtöpäivänä klo 24. Joll- ei Jollei muusta sovita, tulee työntekijän palata vapaavuorolta siten, että hän saan- nonmukaisen säännönmukaisen työaikansa mukaisesti voi aloittaa matkan alukselle. 4. Vuorottelujärjestelmää toteutetaan vähintään suhteessa 2:1 (aikayksikkö työtätyö- tä: aikayksikkö vapaata) tai suhteessa 1:1. Vuorottelujärjestelmän käytön sovellu- tuksessa so- vellutuksessa tulee ottaa huomioon aluksen kulkuvuorot ja liikennealue, jolloin työ- vuoron työvuoron pituus on järjestettävä niin, ettei se ylitä 4-5 kuukautta. Tästä voidaan voi- daan poiketa yllättävän sairaus- tai siihen rinnastettavien tapausten johdosta, sekä silloin kun alus on valtamerentakaisessa satamassa, josta se saapuu yhden kuu- kauden kuukauden sisällä sellaiseen satamaan, josta kotimatka voidaan järjestää huomat- tavasti jär- jestää huomattavasti pienemmin kustannuksin tai helpommin. 5. Vuorottelujärjestelmän säännönmukaisuus voi vaihdella eri vuodenaikoina ja eri alustyyppien ja linjojen mukaan, kuitenkin siten, että vastikkeet ja vuosilo- ma vuosi- loma pyritään jaksottamaan mielekkäällä tavalla aluksen sijainti ja mahdolliset mahdolli- set työntekijän kotimatkat huomioonottaen. Sellaisessa liikenteessä olevassa aluk- sessa aluksessa perämiehellä/konemestarilla, jolla aluksen liikennealueesta tai 1 mom. johtuen ei ole mahdollisuutta joustavaan vuorottelujärjestelmään, pyrkii työnantaja järjestä- määnjärjestämään, jossa ylityötä muutetaan vastikkeeksi 2:1 työaika: vapaa-aika yksikköjen aikaansaamiseksi, jolloin tässä järjestelmässä ovat mukana mu- kana myös vastikkeet ja vuosiloma. Aluksella, jolla säännöllistä vuorottelua ei voida järjestää, on sel- vennykseksi selvennykseksi vuorottelujärjestelmän 5 kohdan 2 momentissa momen- tissa sovittu, että ellei- vät elleivät kertyvät vuosilomapäivät, vastikkeet ja vapaapäivät suo työntekijälle va- paata vapaata suhteessa 2:1 (työaika: vapaa-aika) saadaan ylitöitä kuukausittain muut- taa muuttaa vapaa-ajaksi siten, että tähän päämäärään päästään. 6. Työnantaja laatii ehdotuksensa vuorottelujärjestelmän lähemmästä toteutuk- sesta, josta sovitaan ao. aluksen päällikön/konepäällikön ja konemestareiden perämiesten/ko- nemestareiden kanssa edel- lä edellä olevien suuntaviivojen mukaisesti. Jos vuorottelujärjestelmää vuorot- telujärjestelmää laadittaessa tai sen käytännön toteutuksessa ei päästä osapuolia osa- puolia tyydyttävään ratkaisuun, neu- vottelut neuvottelut siirtyvät suoraan Suomen Konepäällystöliiton päällystöliiton ja varustamon välisiksi neuvotteluiksi. 7. Vuorottelujärjestelmästä pidetään kirjanpitoa samalla tavalla kuin merityö- aikalaissa merityöaika- laissa on määrätty työaikapäiväkirjanpidosta. Sovittu vuorottelujärjestelmä on sitä paitsi asetettava sopivaan paikkaan niiden henkilöiden nähtäväksi, joita se koskee. 8. Ellei vuorottelujärjestelmästä päästä yhteisymmärrykseen kohdassa 6 maini- tuissa mai- nituissa neuvotteluissa, siirretään asia ratkaistavaksi työehtosopijapuolten väli- siin välisiin neuvotteluihin, joissa noudatetaan työehtosopimuksessa määrättyä neuvot- telujärjestystäneuvottelujärjestystä. 9. Ylityökorvaus suoritetaan rahana tai työntekijän suostumuksella vapaa-aikana. Vuorottelujärjestelmän niin vaatiessa saadaan ylitöitä muuttaa vastikkeeksi. Tällöin vastaa yksi arkiylityötunti 1,4 ja yksi pyhäylityötunti 2,0 vapaatuntia. 10. Vuorottelujärjestelmän työjakson pituuden ollessa vähintään 3 kuukautta lue- taan säännöllisen työajan osalta ulkomaille tehdyn matkan matkustustunnit työajaksi. 11. Edellä oleva on voimassa kuten runkosopimus.