Yhtiön Talous Mallilausekkeet

Yhtiön Talous. Yhtiön tulorahoitus perustuu osakaskuntien elinkeinotoimen hoitamisesta maksamaan toiminta-avustukseen ja hankerahoitukseen, erikseen sovituista lisäpalveluista kunnille sekä ulkopuolisille asiakkaille myytäviin elinkeinoelämän edistämis-, kehittämis- ja toteutuspalveluihin, yrittäjäyhdistyksille, yrittäjäyhdistysomistajien jäsenille ja muille yrityksille myytäviin koulutus- ja hankepalveluihin sekä muuhun rahoitukseen. Kunnat päättävät toiminta- ja hankerahoituksesta vuosittain budjetin ja elinkeinotoiminnan kolmivuotisjakson taloussuunnitelman laadinnan yhteydessä. Lisäksi kunnat voivat tehdä eri päätöksiä elinkeino-ohjelman mukaisten suurten ja merkittävien hankkeiden rahoituksesta.
Yhtiön Talous 

Related to Yhtiön Talous

  • Kaupungin yhteiset tavoitteet Henkilöstöohjelman painopistealue Kaupungin tavoite 2016 Palvelualueen tavoite 2016 Turussa jokaisen tulee voida kokea, että työ lisää hyvinvointia Kunta10: resurssit työhön riittävät, mittariarvo pie- nempi kuin 0. Työpaikalla tehty riskien ja vaarojen analyysi, tehty vähintään 95 % työpaikoista. Kunta10: resurssit työhön riittävät, mittariarvo pienempi kuin 0. Työpaikalla tehty riskien ja vaarojen analyysi, tehty vähintään 95 % työpaikoista. Aktiivinen osaamisen ennakointi Osaamiskartoitus laadittu SAP-järjestelmään, va- kansseista 60 % tehty Osaamiskartoitus laadittu SAP-järjestelmään, vakansseista 60 % tehty Turku on vetovoimainen työnantaja Kunta10: esimiestuki, kohtelun oikeudenmukaisuus,: tulokset parantuneet edellisestä mittauksesta (2014) Kunta10: esimiestuki, kohtelun oikeudenmukaisuus,: tulokset parantuneet edellisestä mittauksesta (2014)

  • Taloudelliset Tavoitteet 2.1 Määrärahat 1.000 € Toimintatulot 1 004 731 671 Toimintamenot 11 483 11 719 11 490 Toimintakate -10 479 -10 896 -10 819 Muutos-% 4,0 % 0,7 %

  • Irtisanomisen toimittaminen Irtisanominen on toimitettava kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun irtisanomisen peruste on tullut työnantajan tietoon.

  • Vuorokautinen ylityö 2. Vuorokautisella ylityöllä tarkoitetaan työehtosopimuksen 6 § 2. koh- dassa mainitun säännöllisen vuorokautisen työajan eli 8 tunnin tai 6 § 4. kohdan mukaisesti sovitun, tätä pidemmän säännöllisen vuoro- kautisen työajan lisäksi työvuorokauden aikana tehtyä työtä.

  • Irtisanomisajat Työnantajan noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat: Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika 1. enintään vuoden 14 päivää 2. yli vuoden mutta enintään 4 vuotta 1 kuukausi 3. yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta 2 kuukautta 4. yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta 4 kuukautta 5. yli 12 vuotta 6 kuukautta Työntekijän noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat: Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika 1. enintään 5 vuotta 14 päivää 2. yli 5 vuotta 1 kuukausi Laskettaessa työsuhteen kestoaikaa, jonka perusteella irtisanomisaika määräytyy, otetaan huomioon vain se aika, jonka työntekijä on ollut keskeytyksettä työnantajan palveluksessa samassa työsuhteessa. Esimerkiksi liikkeen luovutus, äitiys- ja vanhempainloma sekä hoitovapaa, asevelvollisuus tai opintovapaa eivät katkaise työsuhdetta. Työsuhteen keskeytymättömyyden ohella on selvitettävä, mikä aika kerryttää irtisanomisaikoja pidentävää työsuhteen kestoaikaa. Asevelvollisten osalta tällaista aikaa on vain se aika, jonka työntekijä on yhtäjaksoisesti ollut työnantajan palveluksessa ennen asevelvollisuuslain (452/1950) mukaista asevelvollisuuden suorittamista ja sen jälkeinen aika edellyttäen, että työntekijä on em. lain nojalla palannut työhön. Työsuhteen kestoaikaan ei siis lueta varsinaista asevelvollisuusaikaa. Määräaikojen laskemisesta ei ole erityissäännöksiä työoikeudellisessa lainsäädännössä eikä määräyksiä työehtosopimuksissa. Säädettyjen määräaikain laskemisesta annetussa laissa (150/30) olevia määräaikojen laskemissääntöjä noudatetaan vakiintuneesti työsuhteeseen liittyviä määräaikoja, kuten irtisanomisaikaa ym. laskettaessa. Irtisanomissuojasopimukseen sisältyviä määräaikoja laskettaessa noudatetaan siten, ellei toisin ole sovittu, seuraavia sääntöjä.

  • Toiminnan kehittämissuunnitelma ja strategiset painopisteet Strategisen sopimuksen mukaan.

  • Irtisanomisesta ilmoittaminen Ilmoitus työsopimuksen irtisanomisesta on toimitettava työnantajalle tai tämän edustajalle taikka työntekijälle henkilökohtaisesti. Jollei tämä ole mahdollista, ilmoitus voidaan toimittaa kirjeitse tai sähköisesti. Tällaisen ilmoituksen katsotaan tulleen vastaanottajan tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun ilmoitus on lähetetty. Työntekijän ollessa lain tai sopimuksen mukaisella vuosilomalla tai työajan tasaamiseksi annetulla vähintään kahden viikon pituisella vapaalla katsotaan kirjeitse ja sähköisesti lähetettyyn ilmoitukseen perustuva irtisanominen kuitenkin toimitetuksi aikaisintaan loman tai vapaa-ajan päättymistä seuraavana päivänä.

  • Asiakkaan kvv-laitteen käyttö poikkeustilanteissa Poikkeustilanteessa laitoksella on oikeus toimittaa tilapäisesti vettä asiakkaan kiinteistön tonttivesijohdon kautta toiselle asiakkaalle tai johtaa asiakkaan viemäreitä käyttäen toisen asiakkaan viemärivettä yleisiin viemäreihin. Asiakkaalla on oikeus saada todetusta haitasta mittaukseen tai arviointiin perustuvaa käyttömaksua vastaava hyvitys. Laitoksen toimintahäiriön aikana tai välittömästi sen jälkeen laitoksella on oikeus käyttää asiakkaan kvv-laitteistoja yleisen vesijohdon huuhtelemiseen. Asiakkaalla on oikeus saada mittaukseen tai arviointiin perustuvaa käyttömaksua vastaava hyvitys.

  • Vuosiloman antaminen Työntekijän kesäloman ja talviloman ajankohdan päättää työnan- taja sen jälkeen, kun työntekijä on esittänyt toiveensa loma-ajan- kohdasta. Työnantaja antaa mahdollisuuksien mukaan loman työntekijän esittämän toiveen mukaisesti. Kesäloma annetaan 2.5.–30.9. välisenä aikana ja talviloma 1.10.–30.4. välisenä aikana vuosilomalain sallimin poikkeuksin. Vuosiloma pidetään ennen työsuhteen päättymistä, mikäli työntekijä esittää asiaa koskevan pyynnön. Tämä koskee tilantei- ta, joissa työsuhde päättyy työntekijästä riippumattomista syistä. Määräaikaisissa työsuhteissa pyyntö on esitettävä työsopi- musta solmittaessa. Toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa pyyntö esitetään viimeistään vuorokauden sisällä, kun työntekijän on saanut tietoonsa työnantajan suorittaman irtisanomisen. Kun työntekijä irtisanomisilmoituksen saatuaan pyytää vuosi- lomansa pitämistä työsuhteensa aikana, työnantaja päättää, alkaa- ko vuosiloma irtisanomisaikana vai siirretäänkö työsuhteen päät- tymistä niin, että vuosiloma alkaa aiemmin ilmoitetusta työsuh- teen päättymisestä lukien. Työntekijällä on halutessaan oikeus ylimääräiseen vapaaseen, mi- käli hänellä ei ole kertynyt täyttä lomaoikeutta, kuitenkin niin, että vapaan ja mahdollisesti ansaitun kesäloman pituus on enintään 2 viikkoa. Työntekijän tulee ilmoittaa halukkuudestaan ylimääräi- seen vapaaseen työsopimusta solmittaessa. Liittojen välinen tulkinta, joka koskee lattianpäällystysalan työntekijäin vuosilomia koskevan työehtosopimuksen 3 §:n mu- kaista siirrettyä työsuhteen päättymistä ja vuosiloman pitämistä alkuperäisen irtisanomisajan jälkeen: Työntekijällä ei ole oikeutta siirretyssä työsuhteen päättämisti- lanteessa vuosilomansa ajalta sairausajan palkkaan, arkipyhäkor- vaukseen eikä oikeutta siirtää vuosilomaansa vuosilomalain 5 lu- vun 25 ja 26 §:n mukaisissa tapauksissa. Mikäli työmaa tai yritys suljetaan vuosiloman ajaksi, ovat ne työntekijät, jotka eivät ole vuosilomalla tai edellisessä kappalees- sa tarkoitetulla ylimääräisellä vapaalla ja joita ei ole tilapäisesti si- joitettu käynnissä oleviin työkohteisiin, lomautettuina.

  • Toiminnalliset Tavoitteet Projektit Henkilöstön kehi- tys Valmistelu Tavoitteena on henkilöstön osaamisen kehittäminen. Projekti toteute- taan erilaisilla sisäisillä koulutuksilla (mm. ulkopuolisten asiantuntijoiden luennot ja mestarikurssimainen työskentely) eri asemissa oleville muusi- koille. Äänenjohtajat ja 1. pulttien soittajat tarvitsevat stemmaharjoituk- sia ja pienryhmäkokoonpanojen harjoituksia varten johtamistaitoja. Te- hokkaiden työskentelytapojen omaksuminen ja vahvat johtamistaidot ovat edellytys hyvälle taiteelliselle lopputulokselle. Hyötyjä mitataan sekä taiteellisiin tavoitteisiin yltämisenä että paremmin organisoituina sisäi- sinä toimintaprosesseina. Taide itsessään ja taiteelliseen määränpäähän pääseminen ovat kaupunginorkesterin tavoitteita. Henkilöstön kehitys ei ole edistynyt toivotussa aika- taulussa tai toivotulla tavalla, koska projekti vaatii erillistä budjettia ja/tai ulkoista rahoitusta toteutuak- seen. Orkesterin toimistohenkilökunnalla ei kuiten- kaan ole tällä hetkellä tarvittavaa työaikaresurssia, jolla ylimääräistä rahoitusta voisi hakea tai henkilös- tön kehityksen vaatimia toimenpiteitä voisi järjestää. Muusikkona sai- raala- ja hoivaym- päristössä Hyötyjen arviointi Koulutus tukee orkesterissa tehtävää monipuolista yleisötyötä. Koulutuk- sesta saatua erikoisosaamista pystytään hyödyntämään suoraan mm. Saavutettavat orkesterit -hankkeessa. Sairaala- ja hoivamuusikko -kou- lutuksen antaa muusikoille valmiuden soveltaa omaa musiikillista osaa- mista sairaalaan ja hoivaympäristöön sopivalla tavalla, oppia käyttämään musiikillista improvisaatiota vuorovaikutuksen välineenä ja ymmärtää sai- raalan ja muiden hoivayhteisöjen erityisvaatimukset työskentely-ympäris- tönä. Koulutuksessa muusikko saa mahdollisuuden kohdata uudenlaista merkityksellisyyttä omassa työssään ja löytää hoivayhteisöön soveltuvan vuorovaikutteisen tason musisoimiseen, kohdata ihmisiä hyvin läheltä ja toimia musiikin välikappaleena tuoden mielihyvää ja iloa potilaille. Erikoistumiskoulutus käynnistyi elokuussa 2020, ja to- teutettiin suunnitellusti koronapandemian aiheutta- mat rajoitukset huomioiden. Koulutus päättyy loka- kuussa 2020, jonka jälkeen koulutukseen osallistu- neet muusikot ovat osallistuneet Saavutettavat orkes- terit -hankeen pilotin suunnitteluun.