Hallitusohjelma. Valtion aluehallinnon uudistuksen tavoitteena on vahvistaa yhdenmukaista lupa- ja valvontakäytäntöä alueesta riippumatta ja sujuvoittaa lupaprosesseja. Kehittämisen pääperiaatteena on monialaisuus. Ensisijaisesti tämä tarkoittaa lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävien kokoamista uuteen perustettavaan monialaiseen virastoon, johon yhdistetään Valvira, Aluehallintovirastot sekä ELY-keskusten Y-vastuualueen tarkoituksenmukaiset tehtävät. Uudessa virastossa ympäristöön liittyvät lupa- ja valvontatehtävät muodostavat yhden yhtenäisen kokonaisuu- den. ELY-keskusten puitteissa järjestetyn hallinnon osalta lähtökohtana on monialainen valtion aluehallinto, joka koo- taan nykyistä vahvemmille alueille Elinvoimakeskuksiin. Uudistamisessa huomioidaan käynnissä oleva TE- uudistus. Elinvoimakeskukset ja niiden alueet muodostetaan nykyisten täyden palvelun ELY-keskusten pohjalta mahdollistaen tarvittaessa korkeamman toimipistemäärän. Elinvoimakeskusten määrää voidaan kasvattaa enin- tään yhdellä elinvoimakeskuksella palveluiden turvaamiseksi molemmilla kansalliskielillä. Edelleen mahdolliste- taan elinvoimakeskusten erikoistuminen ja keskinäinen työnjako. Valtion aluehallinnon uudistamisen osalta valmistelu tehdään niin, että uuden mallin mukaan järjestetty valtion aluehallinto käynnistää toimintansa lähtökohtaisesti vuoden 2025, mutta viimeistään vuoden 2026 alusta. Var- mistetaan, ettei muutosvaihe vaaranna käynnissä olevien prosessien sujuvuutta. Uudistamisessa huomioidaan valtionhallinnon tuottavuusohjelma ja toimintamenojen sopeutustarve.
Hallitusohjelma. Pääministeri Xxxxx Xxxxxxx 10.12.2019 nimitetyn hallituksen tavoitteena on sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä Suomi vuoteen 2030 mennessä. Hallitusohjelman mukaisesti arvioidaan tarve puuttua vakavimpiin järjestäytyneen rasismin muotoihin lainsäädännön keinoin. Lisäksi hallitus seuraa tekoälyn käytön vaikutuksia ihmisten yhdenvertaisuuteen ja pyrkii varmistamaan, ettei tekoälyjärjestelmissä hyödynnetä välittömästi tai välillisesti syrjiviä toimintamalleja. Hallitusohjelma sisältää myös useita rasismin torjuntaan ja yhdenvertaisuuden edistämiseen liittyviä kirjauksia. Hallitusohjelmakirjaukset liittyvät sekä lainsäädännön kehittämiseen että rasismin vastaisten politiikkatoimien tehostamiseen.
Hallitusohjelma. 17. Pääministeri Xxxx Xxxxxxx 29.5.2015 nimitetyn hallituksen tavoitteena6 on nostaa Suomen talous kestävän kasvun ja kohenevan työllisyyden uralle sekä turvata julkisten palvelujen ja sosi- aaliturvan rahoitus. Hallitus toteuttaa rakenteellisia uudistuksia, jotka edistävät työllisyyttä, yrit- täjyyttä ja talouskasvua. Hyvinvoinnin ja terveyden osalta painotetaan varhaista tukea, ennalta- ehkäisevää työotetta ja vaikuttavia asiakaslähtöisiä palveluketjuja yli hallinnonrajojen. Tavoit- teena on vahvistaa ihmisoikeuksien toteutumista ja mahdollistaa ihmisille omien valintojen te- keminen. Hallitus edistää työperäistä maahanmuuttoa kannustaen avoimeen keskusteluun maa- hanmuuttopolitiikasta, mutta sallimatta rasismia, sekä suvaitsevaista ja ihmisarvoa kunnioittavaa kansallista keskustelukulttuuria.
Hallitusohjelma. 46. Vuosille 2007–2011 tehdyn hallitusohjelman tasa-arvopoliittisten linjausten sisältöä on käsitel- ty edellisessä määräaikaisraportissa.
Hallitusohjelma. Pääministeri Xxxxx Xxxxxxxx johtaman hallituksen hallitusohjelma (24.6.2003 -) on ta- sa-arvoasioiden osalta kattavampi ja konkreettisempi kuin aikaisempien hallitusten hal- litusohjelmat. Siinä todetaan muun muassa, että sukupuolten välisen tasa-arvon edistä- minen kuuluu koko hallitukselle. Hallitus laatii kansallisen toimintaohjelman tasa-arvon toteuttamiseksi ja toimeenpanee sukupuolten välisen tasa-arvon valtavirtaistamisen ko- ko valtionhallinnossa. Poliittisessa ja taloudellisessa päätöksenteossa lisätään naisten määrää. Tasa-arvopoliittisia kysymyksiä tullaan arvioimaan myös miesnäkökulmasta. Miehiä kannustetaan perhevapaiden pitämiseen ja perhevapaista aiheutuvia työnantajakustan- nuksia tasataan nykyistä enemmän, millä voidaan katsoa olevan merkitystä naisten työ- markkinoille pääsylle ja siellä pysymiselle. Hallitus vahvistaa myös naisten ja miesten työssäkäynnin ja yrittäjyyden edellytyksiä esimerkiksi naisyrittäjälainojen avulla. Halli- tus laatii yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa samapalkkaisuutta ja työelämän tasa- arvoa koskevan ohjelman, jolla pyritään poistamaan perusteettomat palkkaerot. Parisuhdeväkivallan ja naisiin kohdistuvan väkivallan sekä prostituution ehkäisyyn va- rataan resurssit koko hallituskaudeksi, naiskaupan uhrien suojelua vahvistetaan ja väki- vallan uhrien sekä prostituoitujen tukipalveluihin lisätään voimavaroja. Paritusrikosten rangaistussäännöksiä kiristetään, rikosten selvittämiskeinoja parannetaan ja seksipalve- lujen oston kriminalisointia tutkitaan. Parisuhteessa tapahtuvien pahoinpitelyjen tuomit- semista edistetään poistamalla uhrin vakaaseen tahtoon perustuva syyttämättäjättämis- pykälä. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan osalta hallitus tukee Yhdistyneiden kansakuntien ja mui- den laajaan kansainväliseen yhteistyöhön perustuvien yhteistyörakenteiden toimintaky- vyn parantamista demokratian, ihmisoikeuksien kunnioittamisen ja oikeusvaltion peri- aatteiden vahvistamiseksi. Muun muassa köyhyyden vähentämistä sekä tasa-arvoa ja koulutusta painottavan kehitysyhteistyön laatua parannetaan kestävien kehitysvaikutus- ten aikaansaamiseksi. Työllisyyspolitiikan osalta mainitaan muun muassa, että työllisyysasteen kohottaminen edellyttää ratkaisuja, jotka yksinkertaistavat työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista. Työvoimapolitiikassa työmarkkinatuen tarveharkintaa puolison tulojen suhteen lieven- netään. Sosiaali- ja terveyspolitiikassa korjataan muun muassa kehittämisohjelmalla so- siaalipalvelujen puutteita lasten ja p...
Hallitusohjelma. Valtiokonttorin toimintaan suoraan liittyvät hallitusohjelman maininnat koskevat pääasiassa valtion ICT-toiminnan kehittämistä, valtionhallinnon sisäistä rakennetta sekä työurien pidentämistä ja työelämän kehittämistä sekä eräitä vakuutus- ja asun- topolitiikan linjauksia. Valtiokonttori tuottaa sisäisiä palveluja valtionhallinnolle ja tässä roolissa sen kes- keisenä strategisena tavoitteena on säästöjen ja tuottavuuden kasvun mahdollistami- nen valtion virastoissa ja laitoksissa. Keinoina tähän ovat yhteisten toimintatapojen, kuten talous- ja henkilöstöhallinnon toimintamallien ja työhyvinvoinnin kehittämi- nen sekä tietojärjestelmien ja palveluiden, kuten Valtion IT-palvelukeskuksen tarjo- amien palveluiden, Kiekun ja muiden taloushallinnon järjestelmien kehittäminen ja Henkilöstöpalvelut -yksikön osallistuminen valtionhallinnon sisäisten työmarkkinoi- den kehittämiseen. Valtiokonttorin toimintaan vaikuttavat julkisen talouden kestävyyteen liittyvät koh- dennetut menojäädytykset ja säästöt kuten atk-uudistus, hallinnon tilatehokkuuden parantaminen, yhteishankinnat ja toimintamenosäästöt kaikkialla valtionhallinnossa. Julkisen talouden kestävyyteen liittyvät myös rakenteelliset uudistukset, valtionhal- linnon ohjauksen ja rakenteiden uudistaminen sekä valtionhallinnon johtamisen ja henkilöstöpolitiikan kehittäminen. Valtiokonttori mahdollistaa toiminnallaan virastoissa ja laitoksissa säästömahdolli- suuksia ja keskittymistä ydintoimintaan. Asiakkaiden rahoitusaseman heikentyminen säästötoimenpiteiden seurauksena tulee todennäköisesti vaikuttamaan negatiivisesti myös Valtiokonttorin toimintaan ja asiakastyytyväisyyden kehittymiseen, jollei Val- tiokonttori pysty osoittamaan tukea virastojen säästöponnisteluihin. Valtionhallinnon tuottavuusohjelma korvataan uudella vaikuttavuus- ja tuloksel- lisuusohjelmalla, josta hallitus sopii vaalikauden kehyksestä päätettäessä. Työelämää uudistetaan ja kehitetään yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Työurien piden- tämisen ja työeläkejärjestelmän kehittämisen tavoitteena on eläkkeelle siirtymisiän odotteen nostaminen 62,4 ikävuoteen vuoteen 2025 mennessä. Linjaukset julkisen talouden kestävyydestä, kestävästä finanssipolitiikasta ja talous- kasvua tukevista toimista vaatinevat sekä rahoitusmarkkina- että EU-asioiden painotta- mista nykyistä enemmän. Suomen kansainvälisen päätöksenteko- ja valmisteluproses- sin nopeus, tehokkuus ja jatkuvuus on varmistettava haastavassa toimintaympäristössä.