Henkilöstön kehittäminen Mallilausekkeet

Henkilöstön kehittäminen koulutussuunnitelmat ja niiden toteutus; vaikutukset mahdolliseen lomautustarpeeseen 3 Muut asiat
Henkilöstön kehittäminen. Henkilöstön ammatillista osaamista ylläpidetään ja kehitetään oikeuspsykiatrisen sai- raanhoidon ja hoitotyön erityispiirteet ja -vaatimukset huomioon ottaen. Terveydenhuol- lon ammattihenkilöt ovat velvollisia ylläpitämään ja kehittämään ammattitaitoaan sekä perehtymään alansa säännöksiin ja määräyksiin. Soveltuvin osin nämä seikat koskevat kaikkia sairaalan työntekijöitä. Työnantajana sairaala huolehtii siitä, että ammatillinen täydennyskoulutus on työntekijän peruskoulutus, työn vaativuus ja toimenkuva huomioon ottaen riittävää ja terveydenhuol- lon ammattihenkilöiden kohdalla valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaiset suosituk- set täyttävää. Koulutusstrategiaa tarkennetaan terveydenhuollon täydennyskoulutusta koskevien suositusten mukaisesti. Työyksiköt esittävät koulutustarpeensa toimintasuun- nitelmassa.
Henkilöstön kehittäminen. Työpaikan toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen kan- nalta on tärkeää, että henkilöstön ammatillisen osaamisen ylläpitämisestä ja kehittämisestä huolehditaan. Suunnitelmallinen henkilöstön kehittämi- nen on yksi henkilöstön strategisen johtamisen avainalue ja menestyvän työyhteisön tunnusmerkki. Vuosia 2003–2004 koskevassa tulopoliittisessa sopimuksessa keskusjärjes- töt esittivät käynnistettäväksi sektorikohtaisia yhteisiä toimenpideohjelmia henkilöstön suunnitelmallisen kehittämisen tukemiseksi. Keskusjärjestöt korostavat henkilöstön suunnitelmallisen kehittämisen tärkeyttä ja suosittelevat jatkamaan sektoreittain käynnistettyjä yhteisiä toi- menpideohjelmia. Tällaisiin toimenpideohjelmiin liittyvien työpaikkatason kehittämishankkeiden toteutumista pyritään edistämään myös Työelämän kehittämisohjelman Tykesin avulla. Esimieskoulutusta on kehitettävä vastaamaan työelämän tarpeita. Keskusjärjestöjen TELKE-työryhmässä selvitetään, miten erilaisilla työ- paikoilla voidaan käytännön toimenpitein edistää henkilöstön suunnitel- mallista ammatillisen osaamisen ylläpitämistä sekä työnantajan ja työnte- kijöiden yhteistyötä koulutusasioissa. Keskusjärjestöt osaltaan seuraavat sektorikohtaisten toimenpideohjelmien käynnistymistä. AMMATTITUTKINTOSTIPENDI Työmarkkinakeskusjärjestöt esittävät sosiaali- ja terveysministeriölle, että ammattitutkintostipendin määrä korotetaan 330 euroon 1.8.2005 alkaen. Samalla muutetaan koulutusrahastolakia siten, että stipendin saamisen ehtona oleva 30 vuoden alaikäraja poistetaan, 60 vuoden yläikäraja koro- tetaan 63 vuoteen ja että stipendin määrää voidaan tarvittaessa tarkistaa myös työmarkkinakeskusjärjestöjen esityksestä.

Related to Henkilöstön kehittäminen

  • Lomautuksen keskeyttäminen Työnantaja voi saada tilapäisen työn lomautuksen jo alettua. Lomauttamisen keskeyttämisen, mikäli lomautuksen on uutta ilmoitusta antamatta tarkoitus jatkua välittömästi työn tekemisen jälkeen, tulee perustua työnantajan ja työntekijän väliselle sopimukselle. Tällainen sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamista. Samassa yhteydessä on syytä selvittää tilapäisen työn arvioitu kestoaika. Edellä esitetty koskee vain työnantajan ja työntekijän välistä suhdetta eikä sillä ole otettu kantaa työttömyysturvaa koskevien lakien säännöksiin.

  • Liittäminen 6.1 Jakeluverkonhaltija liittää liittyjän sähkölaitteistot verkkoonsa, kun liittymissopimus on voimassa ja liittyjä on maksanut liittymismaksun tai sovitun osan siitä ja ilmoittanut jakeluverkonhaltijalle, että liittymä voidaan kytkeä. Liittyjä vastaa siitä, että liittyjän sähkölaitteistot täyttävät jakeluverkonhaltijan julkaisemat liittämistä koskevat tekniset vaatimukset sekä järjestelmävastaavan mahdollisesti asettamat järjestelmätekniset vaatimukset. Liittyjän tulee esittää jakeluverkonhaltijalle selvitys siitä, että sähköntuotantolaitteisto on sellaisessa kunnossa, että yhteen kytkemisestä ei aiheudu vaaraa tai häiriötä ja että se täyttää yksilöllisissä sopimusehdoissa esitetyt tekniset vaatimukset sekä järjestelmävastaavan asettamat järjestelmätekniset vaatimukset. Liittyjän tulee esittää sähkölaitteistoa koskeva asianmukainen tarkastuspöytäkirja jakeluverkonhaltijan sitä vaatiessa.

  • Kauppahinnan maksaminen Kauppahinta maksetaan kokonaisuudessaan kaupantekotilaisuudessa ja kuitataan maksetuksi tämän kauppakirjan allekirjoittamisella.

  • Vahinkojen korvaaminen 12.1 Lämmönmyyjä korvaa asiakkaalle näissä ehdoissa määritellyn viivästyksen, virheen tai viallisten johtojensa tai laitteidensa asiakkaalle aiheuttaman vahingon tässä luvussa mainituin perustein ja rajoituksin.

  • Korvausoikeuden vanhentuminen Vakuutuskorvausta on haettava vakuuttajalta vuoden kuluessa siitä, kun korvauksen hakija sai tietää vakuutuksen voimassaolosta, vakuutustapahtumasta ja vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta. Korvausvaatimus on joka tapauksessa esitettävä 10 vuoden kuluessa vakuutustapahtumasta tai jos vakuutus on otettu vahingonkorvausvelvollisuuden varalta, vahinkoseuraamuksen aiheutumisesta. Korvausvaatimuksen esittämiseen rinnastetaan ilmoituksen tekeminen vakuutustapahtumasta. Jos korvausvaatimusta ei esitetä tässä ajassa, korvauksen hakija menettää oikeutensa korvaukseen.

  • Vakuutusmaksun suorittaminen Vakuutusmaksu on suoritettava viimeistään vakuuttajan lähettämässä laskussa mainittuna eräpäivänä. Ensimmäistä maksua ei kuitenkaan tarvitse suorittaa ennen vakuuttajan vastuun alkamista, ellei maksun suorittaminen ole vakuutusehtojen mukaan vakuuttajan vastuun alkamisen edellytys, eikä myöhempiä maksuja ennen sovitun vakuutusmaksukauden tai vakuutuskauden alkamista. Jos vakuuttajan vastuu kuluttajaa tai kuluttajaan rinnastettavaa vakuutuksenottajaa kohtaan alkaa joltakin osin myöhemmin, tätä osaa koskevaa vakuutusmaksua ei tarvitse suorittaa ennen vastuun alkamista. Jos vakuutuksenottajan suoritus ei riitä kaikkien vakuuttajan vakuutusmaksusaatavien maksamiseen, vakuutuksenottajalla on oikeus määrätä, mitä vakuutusmaksusaatavia hänen suorituksillaan lyhennetään. Kuluttajia ja kuluttajiin rinnastettavia vakuutuksenottajia koskevat kuitenkin lievennykset, jonka mukaan silloin, jos vakuutuksenottajan suoritus ei riitä kaikkien vakuutusmaksusaatavien maksamiseen, kohdistetaan vakuutuksenottajan maksusuoritus vakuutussopimukseen ensisijaisesti maksetun laskun viitetietojen mukaisesti, ellei vakuutuksenottaja ole suorituksen yhteydessä kirjallisesti erikseen toisin määrännyt. Vaikka laskun eräpäivä olisi aikaisemmin, vakuutusmaksu voidaan suorittaa kuukauden kuluessa siitä, kun vakuuttaja on lähettänyt vakuutuksenottajalle laskun.

  • Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähettäessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin korvataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys. Jos koulutus tapahtuu kokonaan työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset.

  • Korvauksen maksaminen 9.1 Vakuutusyhtiö suorittaa korvauksen vakuutetun oikeudenkäyntikuluista ja asianajokuluista oikeusasteittain. Lopullinen korvaus suoritetaan tuomioistuimen lainvoimai- sen päätöksen tai sovinnon syntymisen jälkeen.

  • Sopimusehtojen muuttaminen Laitoksella on oikeus tehdä sopimukseen lainsäädännön muutoksista, viranomaisten päätöksistä tai olosuhteiden olennaisista muutoksista johtuvia muutoksia. Lisäksi laitoksella on oikeus tehdä vähäisiä sopimusehtojen muutoksia, jotka eivät vaikuta sopimussuhteen keskeiseen sisältöön. Maksujen muuttamisesta on sanottu kohdassa 4.2. Laitos lähettää asiakkaalle hyvissä ajoin ennen sopimuksen muuttamista ilmoituksen siitä, miten ja mistä ajankohdasta sopimusehdot muuttuvat ja mikä on muutoksen peruste. Jos muutoksen perusteena on muu kuin lainsäädännön muutos tai viranomaisen siihen perustuva päätös, muutos saa tulla voimaan aikaisintaan yhden kuukauden kuluttua ilmoituksen lähettämisestä.

  • Johtojen, laitteiden ja merkkikilpien sijoittaminen Laitoksella on oikeus kiinteistön omistajaa tai haltijaa kuultuaan korvauksetta sijoittaa tarpeellisia johtoja, laitteita ja merkkikilpiä liittyjän kiinteistöön tarkoituksenmukaiseen, kiinteistön käyttöä mahdollisimman vähän haittaavaan paikkaan. Tällaiset johdot, laitteet ja merkkikilvet on tarkoitettu vedentoimitusta, veden laadun tarkkailua, viemäriveden poisjohtamista, verkostojen huoltoa tai palo- ja pelastustoimen tarvitsemaa sammutusveden ottamista varten.