Historia Mallilausekkeet

Historia. If Vahinkovakuutusyhtiö Oy perustettiin vuonna 1999 yhdistämällä ruotsalainen Skandia ja norjalainen Storebrand ja liittämällä niiden vahinkovakuutustoiminnot. Tavoitteena oli muodostaa Pohjoismaiden suurin vahinkovakuutusyhtiö. Yhtiön nimi If tulee englannin kielen sanasta JOS ja viittaa ajatukseen ”jos jotain tapahtuu”. If Vahinkovakuutusyhtiö Oy:n logo esiteltiin ensimmäistä kertaa If Stockholm Open -tennisturnauksessa, jonka pääsponsorina If Vahinkovakuutusyhtiö edelleen toimii. (If Vahinkovakuutusyhtiö Oy 2017). Vuonna 2001 Sampo-konsernin vahinkovakuutustoiminnasta tuli osa If Vahinkovakuutus Oy:tä ja sen myötä yhtiöstä tuli selkeästi suurin vakuutusyhtiö Pohjoismaissa. Vuonna 2002 yhtiöllä alkoi toiminta Baltian markkinoilla. Vuodesta 2004 Skandia ja Storebrand myivät kaikki If Vahinkovakuutusyhtiö Oy:n osakkeensa Sampo-konsernille. Sen myötä If vahinkovakuutusyhtiö Oy siirtyi kokonaan Sampo-konsernin omistukseen. Yhtiö toi- mii edelleen Sampo-konsernin omistuksessa (If Vahinkovakuutusyhtiö Oy 2017).
Sample 1
Law Insider
+
Microsoft® Word Add-in

Get the Official Word Add-in

Open in AppSource
Add to Word Now
Historia. Oppisopimuskoulutuksella on pitkä ja perinteikäs historia ja siksi sitä voidaan pitää todennäköisesti vanhimpana ammatillisen koulutuksen järjestämismuotona. Xx mui- nainen Hammurabin laki tunsi oppisopimuksen. Tuo muinaisen Mesopotamian lain- säätäjä ja kuningas Xxxxxxxxx (1792 - 1750 eaa.) viittasi ainakin kahdessa lakipykä- lässään ammatin opettamiseen työpaikalla (Koulutuskeskus Salpauksen www-sivut 2011). Myös Suomessa on pitkä perinne oppisopimuksella. Jo 1600-luvulla käsityöaloilla ammatti opetettiin mestarin ohjauksella hänen työpajassaan. Näin luotiin oppipoika- kisälli-mestari-järjestelmä, joka voidaan nähdä toiminnassa osin vielä tänäkin päivä- nä (Koulutuskeskus Salpauksen www-sivut 2011).
Sample 1
Historia. Suomessa oli vuonna 1918 käydyn sisällissodan jälkeen hyvinkin värikkään koulutuksen saa- nut armeija. Upseeristoa oli koulutettu Saksassa, Venäjällä ja Suomessa. Valkoisen armeijan taidot olivat kehittyneet sodassa, suurin osa miehistöstä oli lähtenyt rintamalle vain muutaman koulutusviikon jälkeen. Näitäkään joukkoja ei olisi voitu käyttää hyökkäyksessä koulutettua vihollista vastaan. Puna-armeijan koulutustaso oli kuitenkin valkoista armeijaa heikompi. So- dan jälkeen siirryttiin rauhan ajan kokoonpanoon, jolloin armeijan suurimmaksi tehtäväksi nousi koulutuksessa ilmenneiden puutteiden poistaminen. Koulutusta vietiin eteenpäin melko yksityiskohtaisilla käskyillä. Tuohon aikaan koulutuksen tukena ei ollut riittävästi ohjeita, op- paita, ohjesääntöjä ja kouluttajien taso vaihteli huomattavasti. Koulutusjärjestelmä vakiintui joulukuussa 1918 kun saksalaiset joukot poistuivat maasta. Tämän seurauksena armeijan kehi- tystyötä oli jatkettava omin avuin. Ulkomailta saatua asiantuntijatukea käytettiin kuitenkin apuna koulutusjärjestelmän vakiinnuttamiseksi. Sotilaspedagogiikkaan alettiin kiinnittää en- tistä enemmän huomiota. Kouluttajien pedagogiset vaatimukset herättivät keskustelua kun alettiin miettiä yhtenäistä perustaa joukko-osastojen koulutustyölle. Sotilaspedagogiikka sai vaikutteita Ruotsista. Vuosina 1924–1925 Ruotsissa järjestettiin pedagogisia kursseja, jotka olivat tarkoitettu kouluttajille. Kurssit olivat tärkeitä varsinkin vasta-aloittaneelle kouluttajal- le. Kurssilla koulutettiin omaan koulutushaaraan liittyvien välineiden lisäksi myös tehokkaan koulutustapahtuman toteuttamista. Myös erilaiset opetusmenetelmät koulutettiin kurssilla. Kursseilta jalkautui Suomeen yksinkertainen, helppotajuinen ja havainnoiva annettava opetus, jota alettiin kehittää myös Suomessa vuoden 1924 jälkeen. Tämän seurauksena Suomessakin alettiin laatia oppaita ja ohjesääntöjä kouluttamiseen, joiden tarkoitus on olla vasta-aloittaneen kouluttajan tukena koulutustapahtumien toteuttamisessa. (Lehtonen 2012, 22–25). Pääesikunta aloitti vuonna 1997 tehdyn valtioneuvoston selonteon pohjalta sopimussotilasjär- jestelmän käynnistämiseen liittyvän kokeilun vuonna 1999. Kokeilun alkuvaiheessa sopimus- sotilaan tehtäviä kuitenkin rajoitettiin vain varusmieskoulutuksen ja sodan ajan mukaisiin teh- täviin. Tässä vaiheessa kouluttajan tehtävät eivät kuuluneet sopimussotilaan tehtävänkuvaan. Sopimussotilaiden palvelusarvot olivat samat kuin kotiutuessaan varusmiespalveluksesta. Mieh...
Sample 1

Related to Historia

  • Erimielisyyksien selvittäminen Tästä sopimuksesta aiheutuvat mahdolliset riitaisuudet ratkaistaan kiinteistön sijaintipaikan käräjäoikeudessa.

  • Erimielisyydet Laitoksen ja asiakkaan välisiä sopimuksia sekä näitä yleisiä toimitusehtoja koskevat erimielisyydet ratkaistaan tuomioistuimessa. Kanne nostetaan laitokseen liitetyn kiin- teistön sijaintipaikan käräjäoikeudessa, ellei yksittäistapauksessa ole toisin sovittu tai pakottavasta lainsäädännöstä muuta johdu. Asiakas, joka on edellä kohdassa 1.10 tarkoitettu kuluttaja, voi saattaa vesihuollon sopimusehtoja koskevat kuluttajariitalautakunnan toimialaan kuuluvat erimielisyydet kuluttajariitalautakunnan (xxx.xxxxxxxxxxxxxx.xx) käsi- teltäväksi ja nostaa kanteen Suomessa olevan kotipaikkansa käräjäoikeudessa.

  • Salassapito Tilaaja noudattaa julkisyhteisönä viranomaisten toiminnan julkisuudesta an- netussa laissa (621/1999) sekä muussa lainsäädännössä olevia salassapi- toa ja julkisuutta koskevia säännöksiä. Sopijapuolet pitävät toisiltaan saa- mansa luottamukselliseksi merkityn tai muuten luottamukselliseksi tai liike- salaisuudeksi katsottavan aineiston salassa eivätkä käytä tietoja muihin kuin sopimuksen mukaisiin tarkoituksiin. Tilaajalla on kuitenkin velvollisuus nou- dattaa julkisuus- ja salassapitolainsäädännön mukaisia velvoitteitaan. Sopi- japuolet vastaavat, että kaikki heidän palveluksessaan olevat samoin kuin alihankkijat noudattavat tätä määräystä. Tämä määräys on voimassa myös sopimuksen päättymisen jälkeen. Salassapitovelvollisuus ei koske tietoa, joka on yleisesti saatavilla tai julkista tai jonka sopijapuoli on saanut lailli- sesti haltuunsa muuten kuin toiselta sopijapuolelta. Sopijapuolet huolehtivat omilla vastuualueillaan, että tietosuojaa ja salassapitoa koskevat säädökset ja viranomaisten antamat määräykset otetaan huomioon. Jos sopimus päät- tyy tai purkautuu, sopijapuoli palauttaa tai toisen sopijapuolen suostumuk- sella hävittää toisen sopijapuolen luottamuksellisen aineiston. Aineistoa ei saa hävittää, mikäli laki tai viranomaisten määräykset vaativat säilyttämistä. Sopijapuolella on oikeus käyttää toimituksen yhteydessä hankkimaansa am- mattitaitoa ja kokemusta. Tämä sopimus on julkinen.

  • Kehittämistoiminta Työntekijöiden ja heidän edustajiensa tulee tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti voida osallistua työorganisaatioiden, teknologian, työolosuhteiden ja työtehtävien kehittämiseen ja muutoksen toteuttamiseen. Kehittämistoiminnan ja siihen mahdollisesti sisältyvän uuden teknologian soveltamisen yhteydessä tulee toimia mielekkään, vaihtelevan ja kehittävän työn sisällön sekä tuottavuuden parantamiseksi. Näin luodaan työntekijälle mahdollisuus kehittyä työssään ja lisätä valmiuksiaan uusiin työtehtäviin. Suoritettavat toimenpiteet eivät saa johtaa sellaiseen kokonaiskuormituksen lisääntymiseen, josta aiheutuu haittaa työntekijän terveydelle tai turvallisuudelle. Työpaikalla seurataan yhteistoiminnassa sopivin aikavälein tuottavuutta, tuotantoa ja henkilöstöä koskevaa kehitystä. Tarvittavista seurantajärjestelmistä ja tunnusluvuista sovitaan paikallisesti.

  • Voimaantulo Kun päätös uusien yleisten toimitusehtojen käyttöönotosta tai muuttamisesta on tehty, laitos lähettää toimitusehdot asiakkaille vähintään kolme kuukautta ennen uu- sien yleisten toimitusehtojen tai muutosten voimaantuloa. Näillä yleisillä toimitusehdoilla kumotaan laitoksen aikaisemmat vesihuollon ja huleve- den viemäröinnin yleiset toimitusehdot.

  • Lomautusilmoitus Työnantajan on ilmoitettava lomautuksesta työntekijälle henkilökohtaisesti. Jos ilmoitusta ei voida toimittaa henkilökohtaisesti, sen saa toimittaa kirjeitse tai sähköisesti edellä 16 §:n 1 – 2 kappaleen mukaan määräytyvää ilmoitusaikaa noudattaen. Ilmoituksessa on mainittava lomautuksen peruste, sen alkamisaika ja kesto tai arvioitu kesto. Työnantajan on työntekijän pyynnöstä annettava lomautuksesta kirjallinen todistus, josta käyvät ilmi ainakin lomautuksen syy, alkamisaika sekä sen kesto tai arvioitu kesto. Edellä 14 §:n 1 - 2 kappaleessa tarkoitettua ilmoitusvelvollisuutta ei kuitenkaan ole, jos työnantajalla ei ole koko lomautusaikaan kohdistuvaa velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa muun työstä poissaolon vuoksi tai joissa työnteon este johtuu työsopimuslain 2:12.2 §:ssä tarkoitetuista tapauksista.

  • Tekstimuutokset Työehtosopimuksen tekstit säilyvät ennallaan lukuun ottamatta seuraavia muutoksia:

  • Rahoitus Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain (932/2014) 43§:n, ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12, 13 ja 14 §:n (siten kuin ne ovat asetuksessa 813/2016) ja ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (814/2016) perusteella yhteensä 45 651 000 euroa momentilta 29.40.55 seuraavasti: Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 41 992 000 euroa. Strategiarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoulun strategian mukaiseen toimintaan 1 600 000 euroa vuonna 2017, 1 600 000 euroa vuonna 2018, 1 300 000 euroa vuonna 2019 ja 1 300 000 euroa vuonna 2020 ottaen huomioon sopimuksessa nimetyt strategisen kehittämisen toimenpiteet ja niiden ajoittuminen. Strategiarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon erityisesti: - Valintamenettelyjen uudistaminen ml. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen - Joustavien opintopolkujen kehittäminen ja osaamisperusteisuuden vahvistaminen - Opetuksen, tutkimuksen ja palvelujen digitalisaatio - Työelämäyhteyksien ja yrittäjyyden vahvistaminen - Laurean, Haaga-Helian ja Metropolian strategisen liittouman muodostaminen ja yhteistyön tiivistäminen pääkaupunkiseudulla on otettu huomioon Metropolia Ammattikorkeakoulun strategiarahoituksessa (1,2 milj. euroa/vuosi). Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille aiheutuneista kustannuksista yhteensä 2 059 000 euroa. Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen. Strategisen kehittämisen toimenpiteet, johon OKM:n strategiarahoitusta on kohdennettu, on kuvattu korkeakoululaitoksen yhteiset tavoitteet ja korkeakoulukohtaiset toimenpiteet alakohdissa.

  • Ilmoitukset Valituista luottamusmiehistä, varamiehen toimimisesta pääluottamusmiehen sijaisena, työsuojeluvaltuutetun tai työsuojeluasiamiehen toimimisesta luottamusmiestehtävissä tai luottamusmiesten toimimisesta työsuojelutehtävissä on ammattiosaston tai vastaavan ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle. Varamiehen toimimisesta työsuojeluvaltuutetun sijaisena on työsuojeluvaltuutetun ilmoitettava työnantajalle kirjallisesti. Työnantaja ilmoittaa luottamushenkilöille, ketkä käyvät yrityksen puolesta neuvotteluja heidän kanssaan.

  • Vakuutustapahtuman aiheuttaminen (28 §, 30 § ja 34 §)