Oppisopimuskoulutus. Oppisopimus rinnastetaan toistaiseksi voimassa ole- vaan työsopimukseen. Sopimuksessa on erikseen mainittava, miten tietopuolinen koulutus toteutetaan. Ohjelman mukaisen tietopuolisen kokopäiväopetuk- sen ajalta maksetaan oppisopimusoppilaalle palkka. Huomautus: Uutena työntekijänä aloittavan oppisopimusoppi- laan kanssa saadaan solmia työsopimus määrä- aikaisena tämän työehtosopimuskauden aikana. Sopimuskauden aikana solmittu määräaikainen työsopimus saa jatkua sopimuskauden yli. Kou- lutustyöryhmä selvittää oppisopimusten käyttöä alan yrityksissä sekä sitä, miten kokeilu vaikuttaa oppisopimusten käyttöön.
Oppisopimuskoulutus. Toisen asteen koulutusjärjestelmän kiinteänä osana on oppisopimuskoulutus. Se on yksi työelämässä toimivan henkilöstön ammatillisen peruskoulutuksen järjestämismuoto sekä ammatillisen lisäkoulutuksen muoto. Käytännössä se on työelämälähtöinen väylä hankkia ammatillinen osaaminen, täydentää sitä sekä hankkia ammatillinen tutkinto. ”Oppisopimus- koulutuksena voi suorittaa lähes kaikki ammatilliset perustutkinnot opetussuunnitelman pe- rusteiden mukaisesti. Lisäksi oppisopimuskoulutus voi olla valmistavaa koulutusta näyttötut- kintona suoritettaviin toisen asteen ammatillisiin tutkintoihin.” Oppisopimuskoulutus, joka tähtää ammatilliseen perustutkintoon voi olla siis joko opetussuunnitelman perusteiden mu- kaista koulutusta tai näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta. Oppisopimuskoulutus, joka täh- tää ammatti- tai erikoisammattitutkintoon on aina näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta. opetushallitus hyväksyy opetussuunnitelmat ja näyttötutkinnon perusteet, minkä mukaan henkilökohtainen opiskeluohjelma laaditaan. Oppisopimuskoulutuksesta noin 90 % on tutkinto- tavoitteista. Muuta kuin tutkintotavoitteista ammatillista lisäkoulutusta voi hankkia myös op- pisopimuskoulutuksena. (Opetusministeriö 2007, 13.) Laki ammatillisesta koulutuksessa on säännökset oppisopimuksesta sekä ammatillisesta koulu- tuksesta. Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta säätelee ammatillista lisäkoulutusta. Oppi- sopimuksessa sovelletaan myös työsopimuslakia ja sen säännöksiä. Opetus- ja kulttuuritoimien rahoituksesta rahoitetaan oppisopimusta annettujen lainsäädösten perusteella. (Nikkilä 2009, 8.) Oppisopimuskoulutus on hyvin suosittu opiskelumuoto ja tapa hankkia ammatti. Opiskelumuo- dossa yhdistetään tietopuolinen opetus ja käytännön työ. Käytännön työnteko on osa oppimis- tapahtumaa. Tämä asettaa melkoisia haasteita työpaikalla toimiville työpaikkakouluttajille sekä muulle työyhteisölle. Pääosin ammattitaito hankitaan työtä tekemällä työssä oppimis- paikassa ja sille onkin annettu paljon painoarvoa. Keskeistä opiskelutavassa on tietopuolisen opiskelun ja työn tekemisen yhdistäminen. Työssä oppimisessa näkee mitä seikkoja on paino- tettava teoreettisessa opiskelussa ja mihin seikkoihin painotetaan ohjausta työpaikalla. Työtä tekemällä opiskelija näkee oppimisen tuloksia ja huomioi omaa edistymistään. Perinteisen tutkinnon hankkimisen rinnalla oppisopimuskoulutus onkin yksi varteenotettavista tavoista opiskella ammattiin. (Nikkilä 2002, 4.) Pääosin oppisopimuksella tarkoitetaan t...
Oppisopimuskoulutus yhdistää opiskelun ja työnteon • mahdollistaa ammatin ja lisäkoulutuksen hankkimisen • räätälöidään opiskelijan tarpeet huomioi- den • on kestoltaan vaihteleva, riippuen mm. suoritettavasta tutkinnosta, aikaisem- masta osaamisesta ja tavoitteista • on yritykselle joustava tapa kouluttaa hy- västä tyypistä erinomainen työntekijä tai saada koulutuksella henkilöstöstään ai- empaa monipuolisempia osaajia. • Selvitä oppisopimuskoulutuksen tavoite. • Keskustele työpaikalla oppisopimuskoulutuksen edellytyksistä. • Mikäli olet työtön, etsi oppisopimuskoulutukses- ta kiinnostunut työnantaja. • Ota yhteyttä Koulutuskeskus Salpauksen haku- toimistoon: xxxxxxxxxxxx@xxxxxxx.xx. • Työpaikan työtehtävissä on mahdollista oppia tutkinnon perusteissa määritelty ammattitaito. • Työaika on vähintään 25 tuntia viikossa ja työn tulee olla päätoimista. • Työnantaja on vastuullinen työsuhteeseen liit- tyvissä asioissa (mm. palkkaus, vuosiloma, va- kuutusturva, työturvallisuus, työterveyshuolto). • Opiskelija on motivoitunut ja aktiivinen sekä noudattaa työsuhteen ja oppilaitoksen asetta- mia velvoitteita. 3
Oppisopimuskoulutus tutkinnon järjestäjä tietopuolisen koulutuk- sen järjestäjä työnantaja työ- ja elinkeinotoimisto - palkkatuki Oppisopimuskoulutus on yksi ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto. Kou- lutus toteutetaan työnantajan järjestämänä työpaikalla tapahtuvana koulutukse- na, jota täydennetään tietopuolisella koulutuksella oppilaitoksessa. Oppisopi- muskoulutuksen yhteydessä opiskelijalle järjestetään mahdollisuus suorittaa tutkinto. Koulutuksen toteuttamisen osapuolina ovat opiskelija, työnantaja, oppi- sopimuskoulutuksen järjestäjä, tietopuolisen koulutuksen järjestäjä ja tutkinnon järjestäjä. Yhteistyötä tehdään tarvittaessa työ- ja elinkeinotoimiston ja vakuu- tuslaitosten kanssa (kuvio 2). vakuutuslaitokset - uudelleenkoulutus - kuntoutus opiskelija
Oppisopimuskoulutus. Oppisopimus rinnastetaan toistaiseksi voimassa ole- vaan työsopimukseen. Sopimuksessa on erikseen mainittava, miten tietopuolinen koulutus toteutetaan. Ohjelman mukaisen tietopuolisen kokopäiväopetuk- sen ajalta maksetaan oppisopimusoppilaalle palkka.
Oppisopimuskoulutus. Toisen asteen koulutusjärjestelmän kiinteänä osana on oppisopimuskoulutus. Se on yksi työelämässä toimivan henkilöstön ammatillisen peruskoulutuksen järjestämismuoto sekä ammatillisen lisäkoulutuksen muoto. Käytännössä se on työelämälähtöinen väylä hankkia ammatillinen osaaminen, täydentää sitä sekä hankkia ammatillinen tutkinto. ”Oppisopimus- koulutuksena voi suorittaa lähes kaikki ammatilliset perustutkinnot opetussuunnitelman pe- rusteiden mukaisesti. Lisäksi oppisopimuskoulutus voi olla valmistavaa koulutusta näyttötut- kintona suoritettaviin toisen asteen ammatillisiin tutkintoihin.” Oppisopimuskoulutus, joka tähtää ammatilliseen perustutkintoon voi olla siis joko opetussuunnitelman perusteiden mu- kaista koulutusta tai näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta. Oppisopimuskoulutus, joka täh- tää ammatti- tai erikoisammattitutkintoon on aina näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta. opetushallitus hyväksyy opetussuunnitelmat ja näyttötutkinnon perusteet, minkä mukaan henkilökohtainen opiskeluohjelma laaditaan. Oppisopimuskoulutuksesta noin 90 % on tutkinto- tavoitteista. Muuta kuin tutkintotavoitteista ammatillista lisäkoulutusta voi hankkia myös op- pisopimuskoulutuksena. (Opetusministeriö 2007, 13.) Oppisopimuskoulutuksessa koulutusvastuu jakautuu koulutuksen järjestäjän ja työnantajan kesken. Koulutusvastuu on merkittävä työnantajalla, sillä noin 80 % oppisopimuskoulutuksesta tapahtuu työpaikalla. Työpaikalla tapahtuvaa koulutusta täydennetään tietopuolisilla opin- noilla jokaisen opiskelijan henkilökohtaisen opiskeluohjelman mukaan. Oppisopimuskoulutuk- sessa tarvitaan eri osapuolien vahvaa yhteistyötä ja sitoutumista, jotta asetetut tavoitteet saavutetaan. (Kuvio 1.) työpaikkakouluttajan ja työyhteisön ohjauksessa työpaikalla.
Oppisopimuskoulutus. Oppisopimuskoulutuksena toteutettava lisäkoulutus on kiintiöity. Vuoden 2004 kiintiö on 22 000 paikkaa. Ensi vuodeksi hallitus ehdottaa budjet- tiesityksessään vähennystä. Koko ajan on kuitenkin esiintynyt enemmän tarvetta ja kysyntää kiintiöidyille oppisopimuspaikoille, kuin niitä on ollut tarjolla. Työmarkkinakeskusjärjestöt esittävät, että ensi vuodeksi kiintiöityjä oppi- sopimuskoulutuksena toteutettavan lisäkoulutuksen paikkoja lisätään.
Oppisopimuskoulutus. Tässä luvussa kerrotaan, mitä oppisopimuskoulutus on järjestelmänä ja toimintana. Canning ja Lang (2004) toteavat, kuinka oppisopimuskoulutuksessa ja vanhassa oppipoika–kisälli–mestari-järjestelmässä on yhtäläistä se, että molemmissa opiskelija voi työn kautta työtä tekemällä opiskella itselleen ammatin ja muodollisen pätevyyden. Vaikka oppisopimuskoulutus ja mestari–kisälli- järjestelmä termeinä ovat erilaisia ja sijoittuvat eri aikaan, on käytännössä kyse samasta asiasta eli työnantajan ja työntekijän välisestä sopimuksesta, johon liittyy osa-aikainen koulutus ja työssä oppiminen oman alan työyhteisössä. (Canning & Xxxx 2004, 164.) Oppisopimuskoulutus on työsuhteessa tapahtuvaa oppimista, josta maksetaan palkkaa ja joka johtaa ammatilliseen tutkintoon (ks. myös Canning & Xxxx 2004, 164; Viinisalo 2008, 141; Xxxx ym. 2012; Norontaus 2016, 29). Suomessa oppisopimuskoulutuksella voidaan suorittaa ammatillisia perustutkintoja, ammattitutkintoja tai erikoisammattitutkintoja sekä erilaisia ei- tutkintotavoitteisia lisäkoulutuksia. Oppisopimuksella voi opiskella vähintään 15- vuotias henkilö, jolla on määräaikainen työsuhde ja työpaikka, jossa koulutus suoritetaan. Oppisopimuskoulutuksesta noin 80 prosenttia tapahtuu työpaikalla, ja siksi työpaikalla täytyy olla työpaikkakouluttaja, joka vastaa työpaikalla tapahtuvasta ohjauksesta. Koulutuksen järjestäjä maksaa oppisopimusopiskelijalle työpaikalla työehtosopimuksen mukaista palkkaa koko koulutuksen ajan, ja tarvittaessa koulutuksen järjestäjä xxxxxx opiskelijalle tietopuolisen koulutuksen ajalta opintososiaalisia etuja. Työnantajalle maksetaan työpaikalla tapahtuvasta koulutuksesta koulutuskorvausta. (Ks. esim. Opetus- ja kulttuuriministeriö 2014; Opetushallitus 2014; Nikkilä 2014.) Suomessa oppisopimuskoulutus on vuoteen 2018 asti toteutettu lähes täysin näyttötutkintoperusteisena koulutuksena. Näyttötutkintojärjestelmässä tunnustetaan opiskelijan hankkima osaaminen. Näyttötutkinto suoritetaan siten, että opiskelija osoittaa tutkinnon perusteissa edellytetyn ammattitaitonsa työpaikalla työtehtävissään. Näyttötutkintojärjestelmä on luotu vuonna 1994 säädetyllä ammattitutkintolailla (306/1994) sekä sitä täydentävällä asetuksella (308/1994). Näyttötutkintojärjestelmässä jokaisen oppisopimusopiskelijan koulutus suunnitellaan juuri hänelle sopivaksi eli koulutus henkilökohtaistetaan. Henkilökohtaistamisella tarkoitetaan koulutuksessa olevan opiskelijan ohjaus-, neuvonta- ja tukitoimien yksilöllistä ja asiakaslähtöi...
Oppisopimuskoulutus