Oppisopimuskoulutus. Oppisopimus rinnastetaan toistaiseksi voimassa ole- vaan työsopimukseen. Sopimuksessa on erikseen mainittava, miten tietopuolinen koulutus toteutetaan. Ohjelman mukaisen tietopuolisen kokopäiväopetuk- sen ajalta maksetaan oppisopimusoppilaalle palkka. Huomautus: Uutena työntekijänä aloittavan oppisopimusoppi- laan kanssa saadaan solmia työsopimus määrä- aikaisena tämän työehtosopimuskauden aikana. Sopimuskauden aikana solmittu määräaikainen työsopimus saa jatkua sopimuskauden yli. Kou- lutustyöryhmä selvittää oppisopimusten käyttöä alan yrityksissä sekä sitä, miten kokeilu vaikuttaa oppisopimusten käyttöön.
Oppisopimuskoulutus yhdistää opiskelun ja työnteon • mahdollistaa ammatin ja lisäkoulutuksen hankkimisen • räätälöidään opiskelijan tarpeet huomioi- den • on kestoltaan vaihteleva, riippuen mm. suoritettavasta tutkinnosta, aikaisem- masta osaamisesta ja tavoitteista • on yritykselle joustava tapa kouluttaa hy- västä tyypistä erinomainen työntekijä tai saada koulutuksella henkilöstöstään ai- empaa monipuolisempia osaajia. • Selvitä oppisopimuskoulutuksen tavoite. • Keskustele työpaikalla oppisopimuskoulutuksen edellytyksistä. • Mikäli sinulla ei ole työpaikkaa, etsi oppisopi- muskoulutuksesta kiinnostunut työnantaja. • Ota yhteyttä Koulutuskeskus Salpauksen haku- toimistoon: xxxxxxxxxxxx@xxxxxxx.xx. • Työpaikan työtehtävissä on mahdollista oppia tutkinnon perusteissa määritelty ammattitaito. • Työaika on vähintään 25 tuntia viikossa ja työn tulee olla päätoimista. • Työnantaja on vastuullinen työsuhteeseen liit- tyvissä asioissa (mm. palkkaus, vuosiloma, va- kuutusturva, työturvallisuus, työterveyshuolto). • Opiskelija on motivoitunut ja aktiivinen sekä noudattaa työsuhteen ja oppilaitoksen asetta- mia velvoitteita. 3
Oppisopimuskoulutus. Tässä luvussa kerrotaan, mitä oppisopimuskoulutus on järjestelmänä ja toimintana. Canning ja Lang (2004) toteavat, kuinka oppisopimuskoulutuksessa ja vanhassa oppipoika–kisälli–mestari-järjestelmässä on yhtäläistä se, että molemmissa opiskelija voi työn kautta työtä tekemällä opiskella itselleen ammatin ja muodollisen pätevyyden. Vaikka oppisopimuskoulutus ja mestari–kisälli- järjestelmä termeinä ovat erilaisia ja sijoittuvat eri aikaan, on käytännössä kyse samasta asiasta eli työnantajan ja työntekijän välisestä sopimuksesta, johon liittyy osa-aikainen koulutus ja työssä oppiminen oman alan työyhteisössä. (Canning & Xxxx 2004, 164.) Oppisopimuskoulutus on työsuhteessa tapahtuvaa oppimista, josta maksetaan palkkaa ja joka johtaa ammatilliseen tutkintoon (ks. myös Canning & Xxxx 2004, 164; Viinisalo 2008, 141; Xxxx ym. 2012; Norontaus 2016, 29). Suomessa oppisopimuskoulutuksella voidaan suorittaa ammatillisia perustutkintoja, ammattitutkintoja tai erikoisammattitutkintoja sekä erilaisia ei- tutkintotavoitteisia lisäkoulutuksia. Oppisopimuksella voi opiskella vähintään 15- vuotias henkilö, jolla on määräaikainen työsuhde ja työpaikka, jossa koulutus suoritetaan. Oppisopimuskoulutuksesta noin 80 prosenttia tapahtuu työpaikalla, ja siksi työpaikalla täytyy olla työpaikkakouluttaja, joka vastaa työpaikalla tapahtuvasta ohjauksesta. Koulutuksen järjestäjä maksaa oppisopimusopiskelijalle työpaikalla työehtosopimuksen mukaista palkkaa koko koulutuksen ajan, ja tarvittaessa koulutuksen järjestäjä xxxxxx opiskelijalle tietopuolisen koulutuksen ajalta opintososiaalisia etuja. Työnantajalle maksetaan työpaikalla tapahtuvasta koulutuksesta koulutuskorvausta. (Ks. esim. Opetus- ja kulttuuriministeriö 2014; Opetushallitus 2014; Nikkilä 2014.) Suomessa oppisopimuskoulutus on vuoteen 2018 asti toteutettu lähes täysin näyttötutkintoperusteisena koulutuksena. Näyttötutkintojärjestelmässä tunnustetaan opiskelijan hankkima osaaminen. Näyttötutkinto suoritetaan siten, että opiskelija osoittaa tutkinnon perusteissa edellytetyn ammattitaitonsa työpaikalla työtehtävissään. Näyttötutkintojärjestelmä on luotu vuonna 1994 säädetyllä ammattitutkintolailla (306/1994) sekä sitä täydentävällä asetuksella (308/1994). Näyttötutkintojärjestelmässä jokaisen oppisopimusopiskelijan koulutus suunnitellaan juuri hänelle sopivaksi eli koulutus henkilökohtaistetaan. Henkilökohtaistamisella tarkoitetaan koulutuksessa olevan opiskelijan ohjaus-, neuvonta- ja tukitoimien yksilöllistä ja asiakaslähtöi...
Oppisopimuskoulutus. Oppisopimuskoulutus on pääosin työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävää koulutusta ja sitä täydennetään tarvittaessa muissa oppimisympäristöissä tapahtuvalla opiskelulla (Opetushallitus, n.d.a). Oppisopimuskoulutuksen avulla työnantaja voi kouluttaa opiskelijasta erinomaisen työntekijän tai kouluttaa yrityksen henkilökunnasta aiempaa monipuolisempia osaajia. Oppisopimus sopii hyvin työntekijöiden rekrytointiin tai nykyisen henkilökunnan kouluttamiseen. Työnantajan kouluttaessa henkilökuntaa, se saa tarpeeseensa sopivaa osaamista nopeasti ja työntekijät saavat koulutuksen ilman tutkintomaksua. Työnantaja maksaa oppisopimuskoulutuksessa vain työntekijöiden palkkakulut. Henkilökunnan kouluttaminen on aina investointi tulevaan, sillä osaava ja koulutettu henkilökunta auttavat yritystä menestymään. (Oppisopimus, n.d.a) Tärkeimpinä syitä yrityksillä on oppisopimuskoulutuksen valintaan yrityksen henkilöstön kehittäminen. EK:n jäsenyrityksistä 49 % eli lähes puolet käyttää sitä yrityksen henkilöstön kehittämiseen ja 27 % uusien työntekijöiden rekrytointiin sekä kouluttamiseen. 14 % yrityksistä kertoi oppisopimuskoulutuksen käytön syyksi henkilöstön sitouttamisen sekä motivoinnin ja 10 % yrityksistä puolestaan valitsee oppisopimuskoulutuksen kustannustehokkuuden takia. (Elinkeinoelämän keskusliitto EK, 2016, s. 14) Oppisopimusopiskelijoiden määrä on kasvanut viime vuosien aikana, vaikka ammatillisessa koulutuksessa opiskelijoiden määrä on laskenut. Oheisessa taulukossa (taulukko 1) on kuvattu ammatillisessa koulutuksessa olevien opiskelijoiden määrää vuosina 2018-2020 ja oppisopimusopiskelijoiden määrä suhteutettuna ammatillisessa koulutuksessa opiskeleviin opiskelijoihin. (Opetus- ja kulttuuriministeriö & Työ- ja elinkeinoministeriö, 2020, s. 17) Taulukko 1. Oppisopimusopiskelijoiden määrä ammatillisessa koulutuksessa Oppisopimuskoulutuksessa opiskelijalle maksettava palkkaa määräytyy alan työ- tai virkaehtosopimusten perusteella. Työantajalle puolestaan maksetaan oppisopimuskoulutuksesta koulutuskorvausta, jos koulutuksen järjestämisestä katsotaan aiheutuvan työnantajalle kustannuksia. Myös yrittäjälle voidaan järjestää oppisopimuskoulutusta omassa yrityksessä. Tällöin sopijaosapuolina ovat koulutuksen järjestäjä ja yrittäjä. Tässä tapauksessa koulutuskorvausta voidaan maksaa joko toiselle yrittäjälle tai henkilölle, joka toimii opiskelevan yrittäjän ohjaajana. (Oppisopimus, n.d.b) Oppisopimus voi olla myös monityönantajainen oppisopimus eli t...
Oppisopimuskoulutus. Oppisopimus rinnastetaan toistaiseksi voimassa ole- vaan työsopimukseen. Sopimuksessa on erikseen mainittava, miten tietopuolinen koulutus toteutetaan. Ohjelman mukaisen tietopuolisen kokopäiväopetuk- sen ajalta maksetaan oppisopimusoppilaalle palkka.
Oppisopimuskoulutus. TE -toimisto voi myöntää kaupungille palkkatuen perustuen niistä oppisopimuksen aloittavista, jotka täyttävät tuen myöntämisen ehdot. Palkkatuen tavoitteena oppisopimukseen on, että kaupunki solmii työsopimuksen oppisopimuskoulutuksen hyväksyttävästi suorittaneen ja tehtävään soveltuvan kanssa, jos koulutettu työpaikan haluaa. Tuki myönnetään koulutuksen ajaksi. Oppisopimuskoulutuksessa aloittavia on vuonna 2013 vähintään 130. Näistä oppisopimuskoulutuksista 65 alkaa ajalla 1.1.- 30.6.2013 ja 65 ajalla 1.7.–31.12.2013.
Oppisopimuskoulutus. Toisen asteen koulutusjärjestelmän kiinteänä osana on oppisopimuskoulutus. Se on yksi työelämässä toimivan henkilöstön ammatillisen peruskoulutuksen järjestämismuoto sekä ammatillisen lisäkoulutuksen muoto. Käytännössä se on työelämälähtöinen väylä hankkia ammatillinen osaaminen, täydentää sitä sekä hankkia ammatillinen tutkinto. ”Oppisopimus- koulutuksena voi suorittaa lähes kaikki ammatilliset perustutkinnot opetussuunnitelman pe- rusteiden mukaisesti. Lisäksi oppisopimuskoulutus voi olla valmistavaa koulutusta näyttötut- kintona suoritettaviin toisen asteen ammatillisiin tutkintoihin.” Oppisopimuskoulutus, joka tähtää ammatilliseen perustutkintoon voi olla siis joko opetussuunnitelman perusteiden mu- kaista koulutusta tai näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta. Oppisopimuskoulutus, joka täh- tää ammatti- tai erikoisammattitutkintoon on aina näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta. opetushallitus hyväksyy opetussuunnitelmat ja näyttötutkinnon perusteet, minkä mukaan henkilökohtainen opiskeluohjelma laaditaan. Oppisopimuskoulutuksesta noin 90 % on tutkinto- tavoitteista. Muuta kuin tutkintotavoitteista ammatillista lisäkoulutusta voi hankkia myös op- pisopimuskoulutuksena. (Opetusministeriö 2007, 13.) Oppisopimuskoulutuksessa koulutusvastuu jakautuu koulutuksen järjestäjän ja työnantajan kesken. Koulutusvastuu on merkittävä työnantajalla, sillä noin 80 % oppisopimuskoulutuksesta tapahtuu työpaikalla. Työpaikalla tapahtuvaa koulutusta täydennetään tietopuolisilla opin- noilla jokaisen opiskelijan henkilökohtaisen opiskeluohjelman mukaan. Oppisopimuskoulutuk- sessa tarvitaan eri osapuolien vahvaa yhteistyötä ja sitoutumista, jotta asetetut tavoitteet saavutetaan. (Kuvio 1.) työpaikkakouluttajan ja työyhteisön ohjauksessa työpaikalla.
Oppisopimuskoulutus. Oppisopimuskoulutuksena toteutettava lisäkoulutus on kiintiöity. Vuoden 2004 kiintiö on 22 000 paikkaa. Ensi vuodeksi hallitus ehdottaa budjet- tiesityksessään vähennystä. Koko ajan on kuitenkin esiintynyt enemmän tarvetta ja kysyntää kiintiöidyille oppisopimuspaikoille, kuin niitä on ollut tarjolla. Työmarkkinakeskusjärjestöt esittävät, että ensi vuodeksi kiintiöityjä oppi- sopimuskoulutuksena toteutettavan lisäkoulutuksen paikkoja lisätään.
Oppisopimuskoulutus. Noin puolet 40-59 vuotiaista ei ole suorittanut ammatillista tutkintoa. He ovat vuodesta 1994 voineet hyödyntää aikuisten ammattitutkintojärjes- telmää, jossa näyttökokeilla osoitetaan ammattitaito riippumatta siitä, miten se on hankittu. Käytännössä näyttökokeita useimmiten edeltää koulutusjakso. Tutkinnot ovat ammatillisia perustutkintoja, ammattitut- kintoja ja erikoisammattitutkintoja, jotka ulottuvat jo lähes kaikille am- matti- ja koulutusaloille. Vuoteen 1999 asti ammatillisiin perustutkintoihin ja ammattitutkintoihin johtavia oppisopimuksia voitiin solmia ilman määrällisiä kiintiöitä. Sen jälkeen ammattitutkinnoille asetettiin vuosittaiset alueelliset kiintiöt, jot- ka ovat osoittautuneet riittämättömiksi kysyntään nähden siitä huolimatta, että niitä on asteittain lisätty (14 000 vuonna 2000, 16 000 vuonna 2001). Myös erikoisammattitutkinnot ovat kiintiöjärjestelmän piirissä. Esitetään valtiovallalle, että - lisäkoulutuksen kiintiöjärjestelmästä irrotetaan sellainen ammattitutkintoon johtava oppisopimuskoulutus, jossa so- pimus on tehty työntekijän kanssa, jolta puuttuu ammatilli- nen perustutkinto - opetusministeriö asettaa työryhmän selvittämään kiin- tiöjärjestelmän toimivuutta ja kehittämistä paremmin vas- taamaan työelämän tarpeita. Tehostetaan yhdessä opetushallinnon kanssa toimia ammattitutkintojär- jestelmän tunnettuuden ja käytön lisäämiseksi.
Oppisopimuskoulutus tutkinnon järjestäjä tietopuolisen koulutuk- sen järjestäjä työnantaja työ- ja elinkeinotoimisto - palkkatuki Oppisopimuskoulutus on yksi ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto. Kou- lutus toteutetaan työnantajan järjestämänä työpaikalla tapahtuvana koulutukse- na, jota täydennetään tietopuolisella koulutuksella oppilaitoksessa. Oppisopi- muskoulutuksen yhteydessä opiskelijalle järjestetään mahdollisuus suorittaa tutkinto. Koulutuksen toteuttamisen osapuolina ovat opiskelija, työnantaja, oppi- sopimuskoulutuksen järjestäjä, tietopuolisen koulutuksen järjestäjä ja tutkinnon järjestäjä. Yhteistyötä tehdään tarvittaessa työ- ja elinkeinotoimiston ja vakuu- tuslaitosten kanssa (kuvio 2). vakuutuslaitokset - uudelleenkoulutus - kuntoutus opiskelija