Jatkuva oppiminen Mallilausekkeet

Jatkuva oppiminen. Tahtotila 2030: Metropolia tuo jatkuvan oppimisen saumattomaksi osaksi oppijan arkea. Metropolia on vetovoimainen jatkuvan oppimisen ekosysteemitoimija. Metropoliassa jatkuva oppiminen sisältää tutkintoon johtavat koulutukset ja muut oppimisratkaisut. Strategiset tavoitteet:
Jatkuva oppiminen. Yliopisto on toteuttanut jatkuvan oppimisen systeemisen muutoksen, jossa tiedekuntien ja yksiköiden ja jatkuvan oppimisen keskuksen yhteistyötä tiivistettiin ja prosessi selkeytettiin. Vuosien 2022-2025 opetussuunnitelmat valmisteltiin tiedekuntien ja Jatkuvan oppimisen keskuksen yhteistyönä.Tutkinto- opiskelijoiden, sivuaineopiskelijoiden ja avoimen yliopiston opiskelijoiden opetussuunnitelmat ovat samoja. Opetuksen eriyttämistä ja opiskelijamääriä rajoittavia kiintiöitä voi käyttää vain erityisen painavista syistä. Yliopisto on suomen toiseksi suurin avointen yliopisto-opintojen tuottaja. Vahva lukioyhteistyö lisää toiminnan vaikuttavuutta. Vuonna 2021 lukioyhteistyön piirissä oli 52 lukiota. Yliopistosta valmistuneilla (kaikki tutkintoasteet) on mahdollisuus hakea jatkuvan oppijan opinto-oikeutta. Jatkuvan oppimisen keskus muodosti yhteistyössä Savonian ja Karelia-ammattikorkeakoulujen kanssa yhteisen jatkuvan oppimisen pilotointia hakeneen yhteenliittymän, mikä valittiin yhdeksi jatkuvan oppimisen tarjotinta pilotoivaksi toimijaksi. Pilotin käynnistäminen ja edistäminen on yksi vuoden 2022 keskeisiä painopistealueita. Kansainvälistä osaamista - vahvempaa liikkuvuutta ja koulutusperusteista maahanmuuttoa Yliopistossa on 27 kansainvälistä maisteriohjelmaa. Kiinnostus ohjelmia kohtaan kasvoi, ja EU/ETA maiden ulkopuolisten lukuvuosimaksujen kannattavuus parani 30 %:a. Kaksi ensimmäistä englanninkielistä kandidaattiohjelmaa valmistui ja ensimmäiset haut olivat tammikuussa 2022. Ohjelmat osoittautuivat vetovoimaisiksi. Yliopistossa on valmisteilla neljä uutta englanninkielistä kandidaattiohjelmaa. Vuonna 2021 koulutusviennin uudelleenorganisoitumista jatkettiin yhdessä Savonia ja Karelia ammattikorkeakoulujen ja yliopiston yksiköihin rekrytoitujen koulutusvientisuunnittelijoiden kanssa. Koulutusvientiä toteutetaan alueen korkeakoulujen muodostamassa verkostossa, jolloin voidaan hyödyntää kaikkien korkeakoulujen osaamista ja luoda entistä kiinnostavampia koulutusvientiin soveltuvia koulutustuoteita ja -polkuja. Yliopiston sisäisessä UEF Trainee-harjoittelupaikkaohjelmassa työskenteli 18 kansainvälisten maisteriohjelmien opiskelijaa. Syksyllä 2021 UEF Trainee-ohjelma avattiin yliopiston ulkopuolisiin yrityksiin. Yliopisto avusti harjoittelijoiden rekrytoinneissa ja maksaa harjoittelijan palkan. Yrityksillä on myös mahdollisuus saada tukea yliopiston asiantuntijoilta harjoittelusuhteen aikana. S2 kieliopinnot on pakollisina opintoina kaikissa englanninkielisis...
Jatkuva oppiminen. Jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien parantamiseksi Aalto-yliopisto on jatkanut kehittämistyötä asemansa jo vakiinnuttaneiden toimijoiden, Aalto University Executive Education Oy ja Aalto-yliopiston avoimen yliopiston kanssa. Lisäksi yliopisto on tehnyt kansallista yhteistyötä osallistumalla aktiivisesti esimerkiksi Finnish Institute of Technology (FITech) -verkostoyliopistontoimintaan. Aalto-yliopisto on pyrkinyt tunnistamaan ja kehittämään vaikuttavia ja eri osaajien tarpeisiin parhaiten vastaavia jatkuvan oppimisen malleja. Yhteistyössä kumppaneiden kanssa on työstetty mallia, jonka avulla tunnistettuihin osaamisen kehittämisen tarpeisiin voidaan vastata osittain tai kokonaan räätälöidyllä koulutustarjoomalla ja palvelumallilla. Lisäksi on pyritty tunnistamaan teemakokonaisuuksia, joihin kohdistuu erityisiä odotuksia sekä yksilön, sidosryhmien että yhteiskunnan taholta osaamisen kehittämiseksi vastaamaan työelämän vaatimuksia. Pilotoimalla eri vaihtoehtoja pyritään arvioimaan ja tunnistamaan yhdessä eri toimijoiden kanssa parhaat toimintatavat ja rakenteet.
Jatkuva oppiminen. Vaasan yliopistossa on muodostettu jatkuvan oppimisen tiimi kehittämään jatkuvan oppimisen toimintamallia yliopistossa ja Pohjanmaan maakunnissa. Toimintamallia on pohjustettu yhdessä alueen toimijoiden kanssa. Vaasan yliopistossa on tehty selvitys erilaisista mahdollisuuksista tuottaa suunniteltuun toimintamalliin ja yhteistyöalustaan teknisiä ratkaisuja, jotta saadaan vertailupohjaa verkostomaisille, toiminnallisuuteen ja vuorovaikutukseen rakentuville vaihtoehdoille. Yliopisto tekee tiivistä yhteistyötä innovaatioekosysteemin toimijoiden kanssa alueen osaamistarpeiden ennakoinnissa ja tarvelähtöisen koulutuksen tarjoamisessa. Yliopisto on kartoittanut alueen osaamistarpeita ja tehnyt aloitteen alueellisen ennakointiyhteistyön tiivistämisestä työelämän uudistamiseksi ja osallistuu yhteistyön mallintamiseen mm. Pohjanmaan liiton, ELY:n, AVI:n ja alueen kehittämisyhtiöiden kanssa. Xxxxxxxxxxx elinikäisen ja jatkuvan oppimisen haasteeseen yliopisto tehostaa opetuksen kehittämiseen tähtääviä toimintoja ja tukee pedagogista uudistumistyötä, joka edistää jatkuvan oppimisen jalkautumista ja parantaa sen saavutettavuutta. Yliopisto on lisäksi lähestynyt muita yliopistoja, korkeakouluja ja oppilaitoksia yhteisten koulutustoteutusten puitteissa, jotta voidaan paremmin vastata työelämän tarpeisiin ja työssä käyvien osaamisen uudistamiseen. Moduulirakenteisten koulutuskokonaisuuksien tarjoamiseksi tehdään yhteistyötä Kokkolan ja Seinäjoen yliopistokeskusten kanssa, Vaasassa toimivien korkeakoulujen ja ammattioppilaitosten sekä muutaman muualla Suomessa sijaitsevan korkeakoulun kanssa. Tutkimustoiminnassa syntyvä uusi ja monitieteinen tieto halutaan saada siirrettyä nopeasti yhteiskunnan hyödynnettäväksi, ja siksi on kiinnitetty erityistä huomiota myös tutkimusalustoilla kehitettäviin moduuleihin, mikä osaltaan tukee moduulipohjaiseen tutkintorakenteeseen siirtymistä. Jatkuvan oppimisen mahdollistamiseksi on käynnistetty keskustelut osaamis- ja innovaatioekosysteemin yhteisen työ- ja elinkeinotoiminnan yhdyspintaan sijoittuvan oppimisympäristön perustamiseksi.
Jatkuva oppiminen. Tekniikan perustutkintokoulutuksen lisäksi Teknologiakampus Turku kehittää yhteistyössä jatkuvan oppimisen palveluja Aluekehitystä vahvistavien toimintamuotojen kehittäminen korkeakoulujen, yritysten ja julkisten toimijoiden välille – Koulutuspolkujen lisäksi toimivat työelämäpolut (Turun tekniikan koulutuksen kasvu!) – Jatkuva oppiminen ja yritysten henkilökunnan koulutus työn ohessa • Osaajapulaan ketterämpiä keinoja ja koulutusmuotoja • ”Tutkinnot valmiiksi”-ohjelmat • Oppisopimustyyppinen DI-koulutus tekniikan alalla? Täsmäkoulutettuja osaajia yrityksiin Vrt. Insinööriksi työssä oppien (InTO-malli) • Työvoiman liikkuvuus (työttömät, vastavalmistuneet…) ja työvoiman houkuttelu alueelle • FiTech-verkostoyliopiston jatkuvan oppimisen palvelut hyötykäyttöön

Related to Jatkuva oppiminen

  • Yleisen viemärin tuulettaminen Asiakas on velvollinen sallimaan laitoksen viemärin tuulettamisen kiinteistön viemärin kautta.

  • Vakuutusmaksun suorittaminen Vakuutusmaksu on suoritettava viimeistään vakuuttajan lähettämässä laskussa mainittuna eräpäivänä. Ensimmäistä maksua ei kuitenkaan tarvitse suorittaa ennen vakuuttajan vastuun alkamista, ellei maksun suorittaminen ole vakuutusehtojen mukaan vakuuttajan vastuun alkamisen edellytys, eikä myöhempiä maksuja ennen sovitun vakuutusmaksukauden tai vakuutuskauden alkamista. Jos vakuuttajan vastuu kuluttajaa tai kuluttajaan rinnastettavaa vakuutuksenottajaa kohtaan alkaa joltakin osin myöhemmin, tätä osaa koskevaa vakuutusmaksua ei tarvitse suorittaa ennen vastuun alkamista. Jos vakuutuksenottajan suoritus ei riitä kaikkien vakuuttajan vakuutusmaksusaatavien maksamiseen, vakuutuksenottajalla on oikeus määrätä, mitä vakuutusmaksusaatavia hänen suorituksillaan lyhennetään. Kuluttajia ja kuluttajiin rinnastettavia vakuutuksenottajia koskevat kuitenkin lievennykset, jonka mukaan silloin, jos vakuutuksenottajan suoritus ei riitä kaikkien vakuutusmaksusaatavien maksamiseen, kohdistetaan vakuutuksenottajan maksusuoritus vakuutussopimukseen ensisijaisesti maksetun laskun viitetietojen mukaisesti, ellei vakuutuksenottaja ole suorituksen yhteydessä kirjallisesti erikseen toisin määrännyt. Vaikka laskun eräpäivä olisi aikaisemmin, vakuutusmaksu voidaan suorittaa kuukauden kuluessa siitä, kun vakuuttaja on lähettänyt vakuutuksenottajalle laskun.

  • Johtojen ym. sijoittaminen Kiinteistön omistaja sallii kaupungin osoittamien yhdyskuntaa tai kiinteistöä palvelevien tarpeellisten johtojen, laitteiden yms. ja niiden kiinnikkeiden sekä jalankulkutasojen ja jalankulku-ulokkeiden ja niiden katosten kannattimien si- joittamisen kiinteistölle, sen yli ja sillä sijaitseviin rakennuksiin. Tässä tarkoitetuista toimenpiteistä kiinteistön omistajalle aiheutuva suoranai- nen haitta tai vahinko korvataan erikseen tehtävän sopimuksen mukaisesti. Kaupunki ei ole korvausvelvollinen maasto-olosuhteiden edellyttämän katu- alueen luiskan ulottamisesta tonttirajan sisäpuolelle. Mikäli katujen rakentaminen vahvistettujen suunnitelmien mukaan vaatii ka- dun ja kiinteistön pihatason korkeuseroista johtuen joko penger- tai leikkaus- luiskan ulottamista tontille, kiinteistönomistajan on sallittava tämä korvauk- setta.

  • Liittämiskohdan yksilöiminen Liittämiskohta yksilöidään sopimuksessa sanallisesti tai laitos merkitsee sen raken- nuslupa-asiakirjoihin ja sopimuksen liitteenä olevaan karttaan. Jos merkinnät poik- keavat toisistaan, sovelletaan sopimuksessa olevaa merkintää.

  • Korvauksen maksaminen Fennia maksaa korvauksen, kun vakuutuksenottaja on selvittänyt, ettei omaisuutta ole kiinnitetty velan vakuudeksi tai kun kiinnityksen haltijat ovat antaneet Fennialle tiedot korvauksen maksamiseksi. Ensiksi maksetaan korvaus, jonka määrä saadaan vähentämällä päivänarvon mukaisesta vahingon määrästä, mutta kuitenkin enintään omaisuuden käyvästä arvosta omavastuu ja ottamalla huomioon mahdollinen alivakuutus kohdan 1.13 mukaisesti sekä suojeluohjeiden mahdollisen laiminlyönnin ja yleisten sopimusehtojen perusteella tehtävät korvauksen vähennykset mainitussa järjestyksessä. Jos omaisuuden päivänarvo on alle 50 % jälleenhankinta-arvosta, mutta käypää arvoa suurempi, Fennia maksaa päivänarvoon ja käypään arvoon perustuvan korvauksen erotuksen, jos Fennia on kahden vuoden kuluessa vahingon tapahtumisesta saanut selvityksen korjaus- tai jälleenhankintatoimenpiteistä ja siitä, että ensiksi maksettu korvaus on käytetty korjaamiseen tai jälleenhankintaan. Jos omaisuuden päivänarvo on vähintään 50 % jälleenhankinta-arvosta, Fennia maksaa jälleenhankinta-arvoon ja käypään arvoon perustuvan korvauksen erotuksen, jos Fennia on kahden vuoden kuluessa vahingon tapahtumisesta saanut selvityksen korjaus- tai jälleenhankintatoimenpiteistä ja siitä, että ensiksi maksettu korvaus on käytetty korjaamiseen tai jälleenhankintaan. Oikeus jälleenhankinta-arvon mukaiseen korvaukseen on vain sillä, joka oli vakuutettuna vakuutustapahtuman sattuessa. Oikeutta ei voi siirtää kolmannelle osapuolelle. Kolmannella osapuolella on oikeus vain päivänarvon mukaiseen korvaukseen. Jos rakentaminen viivästyy viranomaisen pakottavan määräyksen vuoksi, määräyksestä välittömästi aiheutuva viivästysaika lisätään kahden vuoden määräaikaan. Jos vakuutustapahtuma on kohdistunut omaisuuteen, johon voidaan vahvistaa kiinteistö- tai yrityskiinnitys, korvausta maksettaessa noudatetaan maakaaren ja yrityskiinnityslain määräyksiä. Jos vakuutustapahtuma on kohdistunut leasing-vuokrattuun omaisuuteen, korvaus maksetaan omaisuuden omistajalle.

  • Vahinkojen korvaaminen 12.1 Lämmönmyyjä korvaa asiakkaalle näissä ehdoissa määritellyn viivästyksen, virheen tai viallisten johtojensa tai laitteidensa asiakkaalle aiheuttaman vahingon tässä luvussa mai- nituin perustein ja rajoituksin. 12.2 Viivästyksestä aiheutunutta vahinkoa ei korvata, jos lämmönmyyjä osoittaa, että viivästys johtuu hänen vaikutusmahdollisuuksiensa ulkopuolella olevasta esteestä, jota hänen ei kohtuudella voida edellyttää ottaneen huomioon lämpösopimusta tehtäessä ja jonka seurauksia hän ei myöskään kohtuudella olisi voinut välttää tai voittaa. 12.3 Jos viivästys johtuu kolmannesta tahosta, jota lämmönmyyjä on käyttänyt lämpösopi- muksen täyttämisessä, lämmönmyyjä vapautuu korvausvelvollisuudesta vain, jos tämä kolmas taho olisi kohdan 12.2 mukaan vapaa vastuusta. 12.4 Viivästyksestä aiheutunutta vahinkoa ei korvata myöskään silloin, mikäli maanomistajalta tai viranomaiselta ei saada riittävän ajoissa kaukolämpöjohdon tai laitteiden sijoittami- sessa tarvittavaa maankäyttöä tai tien käyttöä koskevaa lupaa. 12.5 Asiakkaalla ei ole oikeutta saada korvausta viivästyksestä, virheestä tai viallisten joh- doista tai laitteista aiheutuneesta välillisestä vahingosta. Asiakkaalla on kuitenkin oikeus saada korvaus myös välillisestä vahingosta, jos edellä mainitut syyt aiheutuvat lämmön- myyjän puolella olevasta huolimattomuudesta. Jos sopijapuolten välillä ei muuta ole sovittu, on lämmönmyyjän vahingonkorvauksen enimmäismäärä välillisten vahinkojen osalta kuitenkin määrä, joka vastaa asiakkaan yhden vuoden lämpölaskujen yhteismää- rää, kuitenkin enintään 8500 euroa. Jos lämmönmyyjä on syyllistynyt tahallisuuteen tai törkeään huolimattomuuteen, vahingonkorvauksen enimmäismäärän rajoitusta ei sovel- leta. 12.5.1 Vahingonkorvauksen enimmäismäärän rajoitusta ei sovelleta kuluttajan välil- listen vahinkojen korvauksiin. 12.6 Välillisenä vahinkona pidetään näissä ehdoissa: a) ansionmenetystä, joka asiakkaalle aiheutuu viivästyksen tai virheen tai niistä johtu- vien toimenpiteiden vuoksi; b) vahinkoa, joka aiheutuu muuhun sopimukseen perustuvasta velvoitteesta; c) lämmönkäyttöpaikan käyttöhyödyn olennaista menetystä, josta ei aiheudu suora- naista taloudellista vahinkoa, sekä muuta siihen rinnastettavaa olennaista haittaa; d) muun asiakkaan kuin kuluttajan kärsimää omaisuusvahinkoa, joka johtuu lämmöntoi- mituksen virheestä aiheutuneesta asiakkaan laitteen tai laitteiston toiminnan häiri- östä tai pysähtymisestä tai asiakkaan toiminnan keskeytymisestä, tai samasta syystä aiheutunutta taloudellista seurannaisvahinkoa tai tappiota; ja e) muuta samankaltaista vaikeasti ennakoitavaa vahinkoa. 12.7 Kuluttaja on oikeutettu saamaan korvauksen myös perheelleen tai perheenjäsenelleen sattuneesta vahingosta samoin perustein kuin itselleen sattuneesta vahingosta. 12.8 Asiakkaalle korvataan edellä kohdassa 12.6 d) lausutusta huolimatta vahinko, joka on ai- heutunut asiakkaan pääasiassa yksityiseen kulutukseensa käyttämälle omaisuudelle. 12.9 Sopijapuolen tulee vahingon estämiseksi, sen sattuessa tai sen uhatessa aina ryhtyä kaik- kiin sellaisiin toimiin vahingon torjumiseksi tai rajoittamiseksi, joita häneltä voidaan 12.10 Jos asiakas laiminlyö velvollisuutensa ryhtyä kohtuullisiin toimenpiteisiin vahinkonsa ra- joittamiseksi, hän saa itse kärsiä vastaavan osan vahingosta. Mikäli asiakkaan laiminlyön- tiä voidaan pitää vähäisenä, voidaan korvausta kuitenkin alentaa. 12.11 Asiakas on velvollinen korvaamaan tuottamuksellaan lämmönmyyjän omaisuudelle tai kaukolämpöjärjestelmän toiminnalle aiheuttamansa muun kuin välillisen vahingon, ellei kohdasta 5.6 muuta johdu. Lämmönmyyjän välillisinä vahinkoina pidetään vahinkoja, jotka rinnastuvat kohdassa 12.6 tarkoitettuihin asiakkaan välillisiin vahinkoihin.

  • Työntekijän kuuleminen Ennen irtisanomisen toimittamista työnantajan on varattava työntekijälle mahdollisuus tulla kuulluksi irtisanomisen syistä. Työntekijällä on oikeus häntä kuultaessa käyttää avustajaa. Sopimuksen 9 §:ssä tarkoitetaan avustajalla esimerkiksi työntekijän omaa luottamusmiestä tai työtoveria.

  • Vakuutusmaksun viivästyminen (39 §) Jos vakuutuksenottaja on laiminlyönyt vakuutusmaksun suorittamisen edellä kohdassa 4.1 tarkoitetussa määräajas- sa, Turvalla on oikeus irtisanoa vakuutussopimus päätty- väksi 14 päivän kuluttua irtisanomista koskevan ilmoituk- sen lähettämisestä. Jos vakuutuksenottaja suorittaa vakuutusmaksun ennen irtisanomisajan päättymistä, vakuutussopimus ei kuiten- kaan pääty irtisanomisajan kuluttua. Xxxxx mainitsee tästä mahdollisuudesta irtisanomista koskevassa ilmoituksessa. Jos maksun laiminlyönti on johtunut vakuutuksenotta- jan maksuvaikeuksista, joihin hän on joutunut sairauden, työttömyyden tai muun erityisen seikan vuoksi pääasiassa ilman omaa syytä, vakuutus päättyy irtisanomisesta huoli- matta vasta 14 päivän kuluttua esteen lakkaamisesta. Va- kuutus päättyy kuitenkin viimeistään kolmen kuukauden kuluttua irtisanomisajan päättymisestä. Irtisanomisilmoi- tuksessa mainitaan tästä mahdollisuudesta vakuutuksen määräaikaiseen jatkumiseen. Jos vakuutusmaksua ei suoriteta edellä kohdassa 4.1 tar- koitetussa määräajassa, myöhästymisajalta on suoritettava viivästyskorkoa korkolain mukaan.

  • Sopimusehtojen muuttaminen Laitoksella on oikeus tehdä sopimukseen lainsäädännön muutoksista, viranomaisten päätöksistä tai olosuhteiden olennaisista muutoksista johtuvia muutoksia. Lisäksi laitoksella on oikeus tehdä vähäisiä sopimusehtojen muutoksia, jotka eivät vaikuta sopimussuhteen keskeiseen sisältöön. Maksujen muuttamisesta on sanottu kohdassa 4.2. Laitos lähettää asiakkaalle hyvissä ajoin ennen sopimuksen muuttamista ilmoituksen siitä, miten ja mistä ajankohdasta sopimusehdot muuttuvat ja mikä on muutoksen peruste. Jos muutoksen perusteena on muu kuin lainsäädännön muutos tai viranomaisen siihen perustuva päätös, muutos saa tulla voimaan aikaisintaan yhden kuukauden kuluttua ilmoituksen lähettämisestä.

  • Lomautuksen keskeyttäminen Työnantaja voi saada tilapäisen työn lomautuksen jo alettua. Lomauttamisen keskeyttämisen, mikäli lomautuksen on uutta ilmoitusta antamatta tarkoitus jatkua välittömästi työn tekemisen jälkeen, tulee perustua työnantajan ja työntekijän väliselle sopimukselle. Tällainen sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamista. Samassa yhteydessä on syytä selvittää tilapäisen työn arvioitu kestoaika. Edellä esitetty koskee vain työnantajan ja työntekijän välistä suhdetta eikä sillä ole otettu kantaa työttömyysturvaa koskevien lakien säännöksiin.