Nykytila. Kullakin sairaanhoitopiirillä on omat yksikkönsä taudinmääritykseen liittyviä palveluja (labo- ratorio, kuvantaminen, kliininen neurofysiologia, patologia) varten. Edellä mainitussa Länsirannikko-strategiassa on ensimmäisen vaiheen tavoitteeksi määri- telty ”yhteisiä tukipalveluja Tyksin erityisvastuualueen sisällä”. Tavoitteen edistämiseksi on teetetty ulkopuolisella konsultilla esiselvitys tämän tavoitteen toteuttamisesta. Sopijapuolet tekivät esiselvityksen pohjalta jatkoselvityksen mahdollisen yhteisen sairaanhoidollisten palvelujen toimijan ja sen toimintamuodon osalta. Ensisijaisesti selvitystyö koski laborato- rio- ja kuvantamistoimintaa sekä lääkehuoltoa lainsäädännön asettamissa rajoissa. Selvi- tys käsiteltiin sairaanhoitopiirien toimielimissä.
Nykytila. YLEISPERUSTELUT
Nykytila. Tällä hetkellä OYS-erva -alueella käytössä oleva sote-tietojärjestelmäkokonaisuus on hajanainen ja käytössä on useita rinnakkaisia järjestelmiä. Tietojen yhteiskäyttö onnistuu lähinnä Kanta-palveluiden sekä esim. ESKO- sairaaloissa Kunta-ESKOn kautta. Vain Kainuussa ja Keski-Pohjanmaalla on käytössä täysin keskitetyt maakuntatasoiset järjestelmät. Länsi-Pohjassa on käytössä perusterveydenhuollossa alue-Pegasos ja erikoissairaanhoidossa ESKO-Oberon. Pohjois-Pohjanmaa ja LSHP ovat arkkitehtuuriltaan hajanaisia ja järjestelmät monessa tapauksessa kuntakohtaisia. Paine kuntalaisten digitaalisille palveluille korostuu merkittävästi sekä asiakkaiden että eri toimijoiden suunnalta. Jo kilpailutilanne edellyttää, että asiakkaille on tarjolla helppokäyttöiset sähköiset asiointi- ja tietopalvelut. Kansalaisille suunnattujen digi-palveluiden kehittäminen on edistynyt viime vuosina kohtalaisen hyvin niin kansallisesti kuin alueellisesti. Monilla alueemme organisaatioilla on erilaisia omahoitoon ja - asiointiin tarkoitettuja palveluja käytössään (esim. Oulun omahoito, Kainuun OmaSote, BCB rekistereiden omavointiosiot erikoissairaanhoidossa jne.). Myös sähköisen ajanvarauksen palveluita on kehitetty OYS-erva - alueella. Kansallisesti erityisesti suomi.fi-, Kanta-, Virtuaalisairaala 2.0 - ja ODA -projektit ovat tuottaneet kansalaisille suunnattuja sähköisiä palveluita. OYS-ervalla tullaan kehittämään ja ottamaan käyttöön alueen kaikille toimijoille mahdollisimman pitkälle yhteiset digitaaliset palvelut. Alueiden tietojärjestelmäratkaisut konsolidoituvat todennäköisesti jatkossa ja selkeä yhteistyön tarve uudistamistyössä on todettu. ERVA-yhteistyötä tullaan konkreettisesti tekemään mm. UNA Oy:n kautta. UNA on valtakunnallinen julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistyöhanke, jonka avulla sote-tietojärjestelmien ekosysteemiä uudistetaan vaiheittain. OYS-ervan kaikki sairaanhoitopiirit sekä Oulun kaupunki ovat UNA Oy:ssa mukana. ERVA-alueen toimijoiden yhteisinä tavoitteita voisivat olla mm. ydintietojärjestelmän avulla toteuttavan tietointegraation toteuttaminen, toiminnanohjausratkaisujen yhteishankinnat sekä vaikkapa sosiaalihuollon ratkaisut. Pohjois-Suomen kannattaa harkita Esko-tietojärjestelmän käyttöönottoa nykyistä laajemmin. Toukokuussa 2018 voimaan astunut GDPR-asetus eli uusi EU-tietosuoja-asetus vaatii kaikilta organisaatioilta paljon henkilötyötä ja lisää ict-kustannuksia investointien ja palvelumaksujen korotusten muodossa. Henkilötiedon suojaaminen, ...
Nykytila. YLEISPERUSTELUT ta aluksi seuraavien alueiden kanssa: Alan- komaiden Antillit, Aruba, Bermuda, Brittiläi- Suomen ja Montserratin välillä ei ole voi- massa kaksinkertaisen tuloverotuksen vält- tämistä tai verotustietojen vaihtamista koske- via sopimuksia. Suomi on muiden EU:n jäsenvaltioiden ta- voin tehnyt Montserratin kanssa Euroopan unionin neuvoston säästöjen tuottamien kor- kotulojen verotuksesta 3 päivänä kesäkuuta 2003 antaman direktiivin (direktiivi 2003/48/EY, säästödirektiivi) perusteella säästötulojen verottamista koskevan sopi- muksen (SopS 63 ja 80/2005). Sen perusteel- la Montserrat ilmoittaa Suomelle sieltä Suo- meen maksetuista korkotuloista, jotta ne voi- daan verottaa Suomessa, jos verovelvollisen verotuksellinen asuinpaikka on Suomessa. Sopimus koskee vain luonnollisten henkilöi- den korkotuloja eikä sisällä yleistä tiedon- vaihtovelvollisuutta.
Nykytila. Vanhat menettelytavat ja asenteet rasittavat edelleen yhteistoimintamenettelyä. Säännön- mukaisesta yhteistoimintamenettelystä, muualla kuin johtoryhmässä, on kuitenkin havaitta- vissa merkkejä. Viraston johto on jo muutaman vuoden järjestänyt joka kuukausi yhteistoi- mintakokouksen, jossa käsitellään henkilöstön asioita avoimesti ja kehityshakuisesti. Nämä kokoukset ovat osoittautuneet erittäin merkityksellisiksi. Tämä on ollut tervetullut parannus. Viraston johto myös kutsuu henkilöstön edustajat säännöllisesti johtoryhmään, mikäli siellä käsitellään yhteistoiminnan piiriin kuuluvia asioita. Viraston kulloisenkin johdon, ylituomarin ja hallintopäällikön, suhtautumisella yhteistoimin- taan on selvästikin merkitystä. Se tarkoittaa kuitenkin samalla sitä, että yhteistoimintaperin- ne ei ole vielä kehittynyt niin vahvaksi, että kulloisenkin ylituomarin on otettava se vakavasti huomioon, halusi tai ei. Kokemukseni ja käymieni keskustelujen perusteella yhteistoiminta muissa valtionvirastoissa on samalla tavalla kuin hallinto-oikeudessa vieläkin käymistilassa ja viraston johdon suhtau- tumisen varassa. Virastoilta vaadittu taloudellisuus, tehokkuus ja tuloksellisuus, puhumatta- kaan tavoiteohjelmasta, eivät ole juuri asiain tilaa parantaneet. Yhteistoiminnan muotoja on monia ja uusia menettelytapoja voidaan kehittää jatkuvasti lain estämättä, jos vain halutaan. Kaiken edellytys on kuitenkin riittävä tiedonkulku molempiin suuntiin. Yksinkertaisimmillaan yhteistoiminta onkin tiedottamista ja palautteen antamista. Vaikuttaakin siltä, että sukupolven vaihtuessa hallinto-oikeudessa ja tiedonvälityksen sen myötä parantuessa asenne yhteistoimintaan on muuttumassa ja siitä tulee luonteva osa työn tekemistä. (hallinto-oikeustuomari, luottamusmies Xxxxx Xxxxxxx)
Nykytila a. Xxxxx tavalla henkilötietoja yrityksessä käsitellään tällä hetkellä?
Nykytila