Palkan suuruus Mallilausekkeet

Palkan suuruus. 1. Palkan suuruuteen vaikuttavat: • työtehtävät • koulutus • palvelusvuodet • lisät • työntekemispaikkakunta.
Palkan suuruus. 1. Palkan suuruuteen vaikuttavat: - työtehtävät - koulutus - palvelusvuodet - lisät.
Palkan suuruus. 1. Palkan suuruuteen vaikuttavat: - työtehtävät - koulutus - palvelusvuodet - lisät - xxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxx.
Palkan suuruus. 1. Toimipaikan esimiehen vähimmäispalkka määräytyy toimipaikan vuosimyynnin perusteella. Toimipaikan 1. toimintavuotena toimihenkilön myynnin mukainen vähimmäispalkka määräytyy toimipaikan laskennallisen vuosimyynnin perusteella. Mikäli toimihenkilön vastuulla on pysyvästi samanaikaisesti toinen tai useampi toimipaikka, toimihenkilön palkka määräytyy niiden toimipaikkojen, joiden päällikkönä asianomainen toimii, yhteenlasketun vuosimyynnin perusteella. Toimipaikan sijoittuessa myynnin määrän perusteella palkkaluokkien ala- tai yläpuolelle toimihenkilön palkka määräytyy työsopimuksen mukaan. Palkan tulee olla vähintään kyseessä olevan myyjäryhmän vanhimman myyjän palkka 30 %:lla korotettuna. Niissä toimipaikoissa, joissa yksikön toimintatapa ja henkilöstön määrä välttämättä edellyttävät esimiehen tekevän myös ilta-, lauantai- ja sunnuntaityötä, otetaan työntekovelvollisuuden laajuus kokonaispalkassa huomioon siten, ettei kokonaispalkkasuhde muuhun henkilöstöön olennaisesti muutu ja että kokonaispalkka on taulukkopalkkaa korkeampi. Toimipaikan esimiehen vähimmäispalkka määräytyy toimipaikan vuosimyynnin perusteella (tes 10 § 1 kohta 1. kappale). Esimies sijoittuu sen perusteella palkkataulukon mukaisesti ns. palkkaluokkaan (palkkaportaaseen). Vähimmäispalkka ei sisällä henkilökohtaisen kuukausipalkan muuta osuutta (todettu allekirjoituspöytäkirjamääräyksessä 20.4.2010). Vähimmäispalkka koostuu aina vuosimyynnistä. Siten työkohtaisuuslisä, luontoisedut ja kaikki muutkin palkkaerät (kuten erikseen myös epäsäännöllisen työajan korvaus) tulee aina maksaa tämän vähimmäispalkan päälle. Työnantaja ei voi sisällyttää esimerkiksi autoetua tai muuta luontaisetua osaksikaan vähimmäispalkkaan. Vastaavasti huoltamon- ja liikennemyymälänhoitajien palkassa myyntikatteen mukaan määräytyvä vähimmäispalkka ei sisällä henkilökohtaisen kuukausipalkan muuta osuutta. Päättyneen kalenterivuoden 1.1.-31.12. myynti määrää taulukkopalkan palkkaluokan ja vähimmäiskuukausipalkan viimeistään 1.5. lukien, koska työehtosopimuksen mukaan tarkistusneuvottelut, joissa todetaan muun muassa sijoittuminen palkkataulukkoon, tulee käydä viimeistään huhtikuun loppuun mennessä (taulukoiden yläpuolella vuoden loppuun mennessä). Pelkästään taulukkopalkan maksaminen ei ole mahdollista kuin tietyissä poikkeustapauksissa. Taulukkopalkkaa korkeamman palkan maksaminen perustuu joko työkohtaisuuslisään tai muuhun henkilökohtaiseen lisään taikka siihen, että esimies tekee lauantai-, ilta- tai sunnuntaityötä...
Palkan suuruus. 1. Toimipaikan esimiehen vähimmäispalkka määräytyy toimipaikan vuosi- myynnin perusteella. Toimipaikan 1. toimintavuotena toimihenkilön myynnin mukainen vähim- mäispalkka määräytyy toimipaikan laskennallisen vuosimyynnin perusteella. Mikäli toimihenkilön vastuulla on pysyvästi samanaikaisesti toinen tai useam- pi toimipaikka, toimihenkilön palkka määräytyy niiden toimipaikkojen, joiden päällikkönä asianomainen toimii, yhteenlasketun vuosimyynnin perusteella. Taulukkopalkat ovat sivulla 21. Toimipaikan sijoittuessa myynnin määrän perusteella palkkaluokkien ala- tai yläpuolelle toimihenkilön palkka määräytyy työsopimuksen mukaan. Palkan tulee olla vähintään kyseessä olevan myyjäryhmän vanhimman myyjän palkka 30 %:lla korotettuna. Niissä toimipaikoissa, joissa yksikön toimintatapa ja henkilöstön määrä välttämättä edellyttävät esimiehen tekevän myös ilta-, lauantai- ja sunnun- taityötä, otetaan työntekovelvollisuuden laajuus kokonaispalkassa huomioon siten, ettei kokonaispalkkasuhde muuhun henkilöstöön olennaisesti muutu ja että kokonaispalkka on taulukkopalkkaa korkeampi.

Related to Palkan suuruus

  • Palkanmaksu Työaikapankkijärjestelmässä olevan vapaan palkkaperuste sovitaan paikallisesti.

  • Palkat Ylemmän toimihenkilön palkka sovitaan yksilökohtaisesti työsopi- muksella ottaen huomioon tehtävän vaativuus, koulutus ja ammattipätevyys. Osa kokonaisansiosta voi muodostua työpaik- kakohtaisesti määritettyjen muuttuvien palkkatekijöiden perus- teella. Ylempien toimihenkilöiden työehtosopimukseen perustuvat sopi- muskorotukset toteutetaan allekirjoituspöytäkirjan mukaisesti. Paikallisesti sopimalla voidaan sopimuskorotuksesta poiketa tai korvata sopimuskorotus yritys- tai työpaikkakohtaisella tulos- sidonnaisella palkkausjärjestelmällä.

  • Saman sairauden uusiutuminen Mikäli lapsi sairastuu uudelleen samaan sairauteen työehtosopimuksiin tai alakohtaiseen käytäntöön perustuvan 30 päivän kuluessa, suoritetaan työehtosopimuksen sairausajan palkka myös lapsen hoidon osalta ilman karenssia, kuten se tapahtuisi työntekijän omankin sairauden osalta. Sopimuksen tarkoittamana saman sairauden uusimisena ei pidetä kahden tai useamman lapsen sairastumista peräkkäin alle 30 päivän välein samassa perheessä. Myöskään äidin tai isän ja lapsen peräkkäin sattuvat sairaudet eivät keskenään muodosta työehto- sopimuksen tarkoittamaa uusiutumistapausta. Sopimuksessa mainitulla lyhyellä tilapäisellä poissaololla tarkoitetaan yhden, kahden, kolmen tai neljän päivän poissaoloa. Poissaolon pituus on aina arvioitava tapaus tapaukselta ottaen huomioon muun muassa hoidon järjestämismahdollisuudet ja sairauden laatu. Sopimus ei siten merkitse automaattista oikeutta neljän päivän palkal- liseen enimmäispoissaoloon. Poissaolon ollessa sovittua pitemmän ei korvausta suoriteta. Xxxxxxxxxxxx on kuitenkin, ettei sairasta lasta voida aina jättää yksin lapsen sairauden jatkuessa pitempäänkin kuin sen ajan, jolta korvaus suoritetaan. Vuosilomalain 3 §:n luettelo työssäolopäivien veroisista päivistä ei sisällä lapsen sairastu- misesta johtuvia poissaolopäiviä. STK ja SAK ovat kuitenkin sopineet, että palkallinen poissaolo lapsen äkillisen sairastumisen johdosta ei vähennä äidin tai isän vuosiloman ansaitsemista. Tämän mukaan nämä poissaolopäivät rinnastetaan lain tarkoittamiin työssäolopäivien veroisiin päiviin.

  • Asiakkaan kvv-laitteen käyttö poikkeustilanteissa Poikkeustilanteessa laitoksella on oikeus toimittaa tilapäisesti vettä asiakkaan kiinteistön tonttivesijohdon kautta toiselle asiakkaalle tai johtaa asiakkaan viemäreitä käyttäen toisen asiakkaan viemärivettä yleisiin viemäreihin. Asiakkaalla on oikeus saada todetusta haitasta mittaukseen tai arviointiin perustuvaa käyttömaksua vastaava hyvitys. Laitoksen toimintahäiriön aikana tai välittömästi sen jälkeen laitoksella on oikeus käyttää asiakkaan kvv-laitteistoja yleisen vesijohdon huuhtelemiseen. Asiakkaalla on oikeus saada mittaukseen tai arviointiin perustuvaa käyttömaksua vastaava hyvitys.

  • Johtojen, laitteiden ja merkkikilpien sijoittaminen Laitoksella on oikeus kiinteistön omistajaa tai haltijaa kuultuaan korvauksetta sijoittaa tarpeellisia johtoja, laitteita ja merkkikilpiä liittyjän kiinteistöön tarkoituksenmukaiseen, kiinteistön käyttöä mahdollisimman vähän haittaavaan paikkaan. Tällaiset johdot, laitteet ja merkkikilvet on tarkoitettu vedentoimitusta, veden laadun tarkkailua, viemäriveden poisjohtamista, verkostojen huoltoa tai palo- ja pelastustoimen tarvitsemaa sammutusveden ottamista varten.

  • Vuosilomapalkka Kuukausipalkkaisella työntekijällä, jonka työaikaan sisältyy säännöllisenä työaikana tehtävää sunnuntai-, ilta-, yö- tai lauantaityötä, on oikeus saada em. tuntikohtaisia lisiä vastaava lisäys vuosilomapalkkaan ja vuosilomakorvaukseen. Tuntikohtaiset lisät otetaan huomioon siten, että varsinaisen kuukausipalkan perusteella laskettua vuosilomapalkkaa korotetaan sillä prosenttiluvulla, joka osoittaa, kuinka monta prosenttia lomanmääräytymisvuoden aikana maksetut tuntikohtaiset lisät ovat olleet samalta ajalta maksetuista varsinaisista säännöllisistä palkoista. Mikäli työsuhde ei vielä ole ollut voimassa edellisenä lomanmääräyty- misvuotena, lasketaan tuntikohtaisten lisien korotusosuus koko työsuhteen ajalta tai sellaiselta ajanjaksolta, joka osoittaa lisien keskimääräisen osuuden. Kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus lasketaan aiemman vuosilomalain käytännön mukaisesti käyttäen jakajana 25:ttä ja ker- tojana lomapäivien lukumäärää, ellei paikallisesti sovita osakuukauden pal- kanlaskusäännön käyttämisestä. Käytettäessä jakajaa 25 tehdään kiinteän vuosilomapalkan tasaus työntekijän varsinaisen kuukausipalkan mukaiseksi seuraavan palkanmaksun yhteydessä aiemman vuosilomalain mukaisesti, milloin yhteenlasketut loma- ja kuukausipalkkaosuudet eivät vastaa varsinaista kuukausipalkkaa. Vuosilomapalkan laskennassa käytetään vuosilomalain laskentasääntöjä. Jos työntekijän vuosilomapalkka tai lomakorvaus määräytyy prosenttiperusteisena ja hän ansaitsee lomaa TES:n 18 §:n 2 c – e kohtien perusteella yli lakimääräisen (2 tai 2,5 arkipäivää/kk) tason, korotetaan lain mukaista 9 % tai 11,5 % lomapalkkaa tai lomakorvausta 0,38 % kutakin lain tason ylittävää lomapäivää kohden.

  • Kiinteistön liittämistä koskevat ehdot 7 § Kiinteistö liitetään laitoksen vesijohtoon ja/tai jätevesiviemäriin ja/tai hulevesiviemäriin sen mukaan kuin sopimuksessa tarkemmin sanotaan. Tonttivesijohdon liittämiskohta, tonttiviemäreiden liittämiskohdat ja -korkeudet, tonttiviemäreiden sijainti laitteineen, vesijohdon painetaso liittämiskohdassa sekä kiinteistölle määritellyt jäte- ja hulevesiviemäreiden padotuskorkeudet ilmenevät tähän sopimukseen liitetyistä piirustuksista/hakemuksesta/lausunnosta.

  • Palkka Palkka työsuhteen alkaessa Palkan kehitys määräytyy työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla ottamalla erityisesti huomioon toimen vaativuus ja henkilökohtaiset tekijät. Muu kuin aikapalkka määräytyy seuraavin perustein Muut palkkaukseen liittyvät tekijät Palkka maksetaan □ pankkitilille. Tili: □ toimihenkilölle suoraan Työsuhteen päättyessä lopputili maksetaan □ työsuhteen päättymistä seuraavana normaalina palkanmaksupäivänä □ työsuhteen päättyessä

  • Sopimusehtojen ja hintojen muuttaminen 15.1. Sopijapuolet voivat yhdessä sopia yksilöllisen verkkosopimuksen muuttamisesta. Jos muuta ei ole sovittu, noudatetaan mitä kohdissa 2.6-2.6.5 on määrätty.

  • Sopimuksen irtisanominen ja purkaminen Sitralla on oikeus sopimuksen irtisanomiseen, mikäli olosuhteet tai sopimuksentekohetkellä vallinneet edellytykset ovat Toteuttajasta johtuvasta syystä muuttuneet olennaisella tavalla ja siinä määrin, että Hankkeen tarkoituksen toteutuminen on vaarantunut tai tullut mahdottomaksi saavuttaa tai jos Toteuttaja muutoin on rikkonut sopimusta eikä ole viidentoista (15) päivän kuluessa kirjallisen ilmoituksen saatuaan korjannut rikkomustaan. Sopimus päättyy irtisanomisoikeutta käytettäessä yhden (1) kuukauden pituisen irtisanomisajan kuluttua. Irtisanomisaika alkaa kulua siitä, kun toinen Osapuoli on saanut kirjallisesti tiedon irtisanomisesta. Sitralla on oikeus sopimuksen purkamiseen, mikäli Toteuttaja on rikkonut Sopimusta tahallaan tai törkeän huolimattomasti; tai: − Olennaisella tavalla laiminlyönyt sopimuksen määrittämät velvollisuutensa tai Hankesuunnitelman noudattamisen, tai − Xxxxxxx menetellyt olennaisesti sopimuksen tarkoitusta, hyvää hallinto- tai liiketapaa tai vilpitöntä mieltä loukkaavalla tavalla. Toteuttajalla on oikeus sopimuksen purkamiseen, jos Sitra laiminlyö sopimuksen mukaiset maksuvelvoitteensa tilanteessa, jossa Toteuttaja on täyttänyt kaikki sitä koskevat sopimusvelvoitteensa. Purkuoikeuden käyttäminen merkitsee sitä, että sopimussuhde päättyy purkuilmoituksen tiedoksiannolla. Sopimuksen purkaminen on tehtävä kirjallisella ilmoituksella toiselle Osapuolelle.