We use cookies on our site to analyze traffic, enhance your experience, and provide you with tailored content.

For more information visit our privacy policy.

Perusperiaatteet Mallilausekkeet

Perusperiaatteet. AKT–EY-yhteistyössä, jonka perustana on oikeudellisesti sitova järjestelmä ja yhteiset toimielimet, sovelletaan seuraavia perusperi- aatteita: – kumppaneiden yhdenvertaisuus ja kehi- tysstrategioiden itsehallinta: kumppanuuden tavoitteiden toteuttamiseksi AKT-valtiot määrittelevät niiden talouden ja yhteiskunnan kehitysstrategiat täysivaltaisesti jäljempänä 9 artiklassa kuvatut olennaiset osat asianmu- kaisesti huomioon ottaen; kumppanuudella rohkaistaan sitä, että asianomaiset maat ja niiden kansalaiset ottavat kehitysstrategiat omaan hallintaansa, – osallistuminen: vaikka pääasiallisena kumppanina onkin maan keskushallinto, kumppanuus on avoin muunkinlaisille toimi- joille kaikkien yhteiskuntaryhmien, myös yk- sityissektorin ja kansalaisyhteiskunnan jär- jestöjen, rohkaisemiseksi liittymään politii- kan, talouden ja yhteiskuntaelämän valtavir- taan, – vuoropuhelun avainasema ja keskinäisten velvoitteiden täyttäminen: osapuolten vuoro- puhelunsa yhteydessä omaksumat velvoitteet ovat keskeisellä sijalla niiden kumppanuus- ja yhteistyösuhteissa, ja – erilaistaminen ja alueellistaminen: yhteis- työn järjestelyt ja painopisteet vaihtelevat kumppanin kehitystason, tarpeiden, edisty- misen ja pitkän aikavälin kehitysstrategian mukaan. Erityisesti alueellista ulottuvuutta painotetaan. Vähiten kehittyneille maille suo- daan erityiskohtelu, ja sisämaa- ja saarivalti- oiden haavoittuvuus otetaan huomioon.
Perusperiaatteet. Yhteisö ja Libanon perustavat tämän osaston yksityiskohtaisten sääntöjen sekä vuoden 1994 tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen ja muiden monenvälisten tavaroiden kauppaa koskevien WTO:n perustamissopimuksen, jäljempänä 'GATT-sopimus', liitteenä olevien sopimusten määräysten mukaisesti asteittain vapaakauppa-alueen siirtymäkauden aikana, joka kestää enintään 12 vuotta ja alkaa sinä päivänä, jona tämä sopimus tulee voimaan.
Perusperiaatteet. Sopijapuolet luovuttavat luottamuksellisia tietoja vain sopijapuolten allekirjoittaman erillisen luottamuksellisten tietojen luovutussopimuksen mukaisesti. Jos luottamuksellisia tietoja luovutetaan, luottamuksellisten tietojen luovutussopimus sisältyy tähän Sopimukseen ja on sen alainen. IBM on itsenäinen alihankkija, ei Asiakkaan edustaja,yhteisyrittäjä, kumppani tai uskottu taho, eikä IBM ryhdy toimiin minkään Asiakkaan lakisääteisten velvoitteiden toteuttamiseksi tai ota vastuuta Asiakkaan liiketoimista tai toiminnasta. Kukin sopijapuoli määrää henkilökuntansa ja alihankkijoidensa osoittamisesta sekä heidän johtamisestaan, valvonnastaan ja palkoistaan. Asiakkaan vastuulla on hankkia kaikki tarvittavat luvat sisällön käyttämiseen, toimittamiseen, tallentamiseen ja käsittelyyn kaikissa palveluissa, ylläpitotoimissa ja tukipalveluissa ja Asiakas myöntää IBM:lle samat luvat. Osa Asiakkaan sisällöstä saattaa olla viranomaisten sääntelemää tai muuten edellyttää laajempia tietoturvatoimia kuin IBM:n tuotteisiinsa määrittämät tietoturvatoimet. Asiakas ei syötä eikä toimita tällaista sisältöä, ellei IBM ole etukäteen toimittanut kirjallista suostumusta toteuttaa tarvittavat lisätietoturvatoimet. Asiakas vastaa SaaS-palvelun, Laitepalvelun, IBM:n Ohjelmistojen tilaus- ja tukipalvelun ja Valikoitujen tukipalvelun käyttöön liittyvistä tietoliikennemaksuista, ellei IBM kirjallisesti toisin määritä. IBM alihankkijoineen voi liikesuhteen puitteissa käsitellä Asiakkaan liiketoiminnan yhteystietoja sekä tietoja Asiakkaan työntekijöistä ja alihankkijoista, ja Asiakas on hankkinut tähän tarvittavat suostumukset. IBM noudattaa pyyntöjä käyttää, päivittää tai poistaa tällaisia yhteystietoja. IBM:llä on oikeus käyttää tuotteiden ja palvelujen toimituksen tukena henkilöstöä ja resursseja eri puolilla maailmaa sekä kolmannen osapuolen toimittajia. Kummallakaan sopijapuolella ei ole oikeutta siirtää tätä Sopimusta osittain tai kokonaan ilman toiselta sopijapuolelta etukäteen pyydettyä kirjallista suostumusta. Tuotteet on tarkoitettu vain Asiakkaan konserniin kuuluvien yhtiöiden käyttöön, eikä niitä saa osoittaa, myydä edelleen, vuokrata tai siirtää kolmansille osapuolille. Ilman suostumusta tehty siirto on pätemätön. Laitteiden takaisinvuokraus on sallittu rahoitusmuoto. IBM:n tekemää IBM:n maksunperimisoikeuksien siirtoa, joka liittyy tuotteen tai palvelun sisältävän IBM:n liiketoiminnan osan myyntiin, ei ole rajoitettu. Tässä sopimuksessa termillä Yritys tarkoitetaan Asiakast...
Perusperiaatteet. Tupakoinnin vastaiset toimenpiteet edellyttävät vankkaa poliittista sitou- tumista. Sopimuksen mukaan kaikkia ihmisiä on valistettava tupakan ku- lutuksen ja ympäristön tupakansavulle altistumisen terveyshaitoista, riip- puvuusvaikutuksesta ja hengenvaarallisuudesta. Myös korvausvastuiden määrittely sopimuspuolien omalla lainkäyttöalueella on tärkeä osa tehokasta tupakoinnin vastaista toimintaa. Sopimuksessa muistutetaan myös, että tu- pakoinnin vastaisten strategioiden laatimisessa tulee ottaa huomioon nais- ten ja miesten tupakoinnin vähentämiseen liittyvät erityispiirteet.
Perusperiaatteet. Yhteisö ja Egypti perustavat asteittain vapaakauppa-alueen tämän osaston yksityiskohtaisten sääntöjen sekä vuoden 1994 tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen ja muiden monenvälisten tavaroiden kauppaa koskevien Maailman kauppajärjestön (WTO) perustamissopimuksen liitteenä olevien sopimusten määräysten, jäljempänä 'GATT-sopimus', mukaisesti siirtymäkauden aikana, joka kestää enintään 12 vuotta päivästä, jona tämä sopimus tulee voimaan.
Perusperiaatteet. Neljännen kappaleen perään lisätään seuraava uusi kappale: Yhdeksännestä kappaleesta poistetaan toinen virke: Viimeisen kappaleen toinen virke (”Kumpikaan sopijapuoli ei ryhdy tästä Sopimuksesta tai sen mukaisesta toimituksesta aiheutuneen tai siihen liittyvän perusteen nojalla oikeudellisiin toimiin, mikäli perusteen syntymisestä on kulunut yli kaksi vuotta.”) korvataan seuraavalla virkkeellä: Quebecin provinssissa lisätään seuraava kappale:
Perusperiaatteet. Neljännen kappaleen ensimmäiseen lauseeseen lisätään sanan ”tallentaa” perään seuraava teksti: Viimeisen kappaleen toisessa virkkeessä korvataan sana ”kaksi” seuraavalla tekstillä: Seuraava lisätään uudeksi kappaleeksi: Ensimmäisen kappaleen perään lisätään seuraavat uudet kappaleet:
Perusperiaatteet. Kuudennen kappaleen ensimmäisen virkkeen perään lisätään seuraava teksti: Neljännen kappaleen perään lisätään seuraavat uudet kappaleet: Viimeisen kappaleen loppuun lisätään seuraava teksti: Viimeisestä kappaleesta poistetaan seuraava virke: Viimeisen kappaleen toisen virkkeen loppuun lisätään seuraava teksti: Viimeisen kappaleen toisessa virkkeessä sana ”kaksi” korvataan seuraavalla tekstillä: Viimeiseen kappaleeseen lisätään jäljempänä esitetty teksti seuraavan virkkeen perään: ”Kumpikaan sopijapuoli ei vastaa ei-rahallisen sopimusvelvoitteensa täyttämättä jättämisestä, jos se on johtunut sopijapuolen vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevasta seikasta (ylivoimainen este)”:
Perusperiaatteet. Jokaisen ringin toiminta muotoutuu omannäköisekseen ringin kokoonpanon ja kyseessä olevan alan käytännöistä riippuen. On kuitenkin joitain perusperiaatteita, joita elävän perinnön rinkien toiminnassa toivotaan noudatettavan. • Rinkiä perustettaessa tulisi huomioida jäsenten moninaisuus, jotta mukaan pääsevät mahdollisimman monenlaiset toimijat. Rinkiin voi kutsua esimerkiksi perinteen vaalimiseen eri tavoin liittyviä tahoja, yhdistyksiä, koulutusorganisaatioita, museoiden ja arkistojen edustajia. Huomioi myös kielellinen moninaisuus sekä eri ikäryhmät ja kulttuurit. • Sopimus kannustaa kulttuuriseen moninaisuuteen ja yhteisöjenväliseen dialogiin. Siksi myös rinkien toiminnan on tuettava ihmisoikeuksien toteutumista, kestävää kehitystä ja yhteisöjen välistä kunnioitusta.
Perusperiaatteet. Euroopan yhteisöt (EHTY, ETY ja Xxxxxxx) syntyivät eurooppalaisen aatteen kypsyttyä hiljalleen. Tämä kehitys liittyi erottamattomasti maanosaa mullistaneisiin tapahtumiin. Perusteollisuus, erityisesti terästeollisuus, oli järjestettävä uudelleen toisen maailmansodan jälkeen. Euroopan tulevaisuus, jota uhkasi idän ja lännen välinen vastakkainasettelu, rakentui Ranskan ja Saksan väliselle sovinnolle. Ranskan ulkoministerin Xxxxxx Xxxxxxxxx 9. toukokuuta 1950 esittämää suunnitelmaa voidaan pitää Euroopan yhdentymisen lähtökohtana. Hiili- ja terästeollisuus oli tuolloin erittäin symbolinen valinta. Kivihiilikaivokset ja terästeollisuus muodostivat 1950-luvun alussa perusteollisuuden, jolle maiden valta perustui. Tämän ilmeisen taloudellisen edun lisäksi Ranskan ja Saksan voimavarojen yhdistämisellä haluttiin tehdä loppu maiden välisestä vihamielisyydestä. Xxxxxx Xxxxxxx lausui 9. toukokuuta 1950: ”Eurooppaa ei rakenneta hetkessä eikä millään kokonaisratkaisulla. Siihen tarvitaan käytännön toimenpiteitä, joilla luodaan ensin aito yhteisvastuullisuus.” Tämä oli periaatteena, kun Ranska, Italia, Saksa ja Benelux-maat (Belgia, Alankomaat ja Luxemburg) allekirjoittivat Pariisin sopimuksen, jossa taataan erityisesti — tavaroiden vapaa liikkuvuus ja tuotantolähteiden vapaa saatavuus — markkinoiden jatkuva valvonta sellaisten toimintahäiriöiden välttämiseksi, jotka edellyttäisivät tuotantokiintiöiden asettamista — kilpailusääntöjen ja hintojen avoimuuden periaatteen noudattaminen — hiili- ja teräsalan nykyaikaistamisen tukeminen ja tuotannon uudelleen suuntaaminen. Ranska vastusti Saksan sotavoimien uudelleenvarustamista. Kun Pariisin sopimus oli allekirjoitettu, Xxxx Xxxxxx esitteli ehdotuksensa eurooppalaisesta armeijasta. Neuvottelut Euroopan puolustusyhteisöstä käytiin vuonna 1952, ja sen jälkeen oli tarkoitus luoda poliittinen yhteisö. Kummatkin hankkeet hylättiin Ranskan kansalliskokouksen kieltäydyttyä 30. elokuuta 1954 ratifioimasta perustamissopimusta. Euroopan yhdentymispyrkimykset aloitettiin Euroopan puolustusyhteisön kariutumisen jälkeen uudelleen kesäkuussa 1955 Messinan konferenssissa, jossa luotiin tulliliitto ja atomienergiayhteisö. Ne johtivat ETYn ja Xxxxxxxxx perustamissopimusten allekirjoittamiseen. Euroopan talousyhteisön (ETY) perustamissopimuksessa eli Rooman sopimuksessa määrättiin muun muassa — tullien poistamisesta jäsenvaltioiden väliltä — yhteisen ulkoisen tullitariffin luomisesta — yhteisen maatalous- ja liikennepolitiikan perustamisesta ...