Pysyvä haitta Mallilausekkeet

Pysyvä haitta. F220.5.3.4.1 Kun haitta on muodostunut pysyväksi, maksetaan kertakorvaus. Pysyvä haitta määritellään aikaisintaan yhden vuoden kuluttua tapaturman sattu- misesta. Jos vakuutettu kuolee yhden vuoden kuluessa tapaturmasta, ei haittakorvausta makseta. F220.5.3.4.2 Täydestä pysyvästä haitasta maksetaan tapaturman sattuessa voimassa ollut vakuutusmäärä. Osittaisesta haitasta maksetaan niin monta kahdes- kymmenesosaa vakuutusmäärästä kuin haittaluokka osoittaa. F220.5.3.4.3 Korvausta ei makseta pysyvästä haitasta, joka ilmenee kolmen vuoden kuluttua tapaturmasta. F220.5.3.4.4 Korvausta ei makseta tapaturman aiheuttamista psyykkisistä seu- rauksista. Vakuutuksesta korvataan kuitenkin tapaturman aiheut- tama traumaperäinen stressireaktio tai tuhoisasta kokemuksesta seurannut persoonallisuuden muutos, joilla on lääketieteellinen syy-yhteys tapaturmaan. F220.5.3.4.5 Jos haittaluokka vamman pahentumisen vuoksi muuttuu ennen kuin kolme vuotta on kulunut pysyvän haitan korvauksen maksamisesta, mak- setaan lisäkorvaus. Lisäkorvaus on pahentumisen vuoksi muuttuneen haittaluokan ja maksetun haittaluokan erotus.
Pysyvä haitta. F280.7.2.4.1 Kun haitta on muodostunut pysyväksi, maksetaan kertakorvaus. Pysyvä haitta määritellään aikaisintaan yhden vuoden kuluttua tapaturman sattu- misesta. Jos vakuutettu kuolee yhden vuoden kuluessa tapaturmasta, ei haittakorvausta makseta. F280.7.2.4.2 Täydestä pysyvästä haitasta maksetaan tapaturman sattuessa voimassa ollut vakuutusmäärä. Osittaisesta haitasta maksetaan niin monta kahdes- kymmenesosaa vakuutusmäärästä kuin haittaluokka osoittaa.
Pysyvä haitta. R200.5.3.4.1 Kun haitta on muodostunut pysyväksi, maksetaan kertakorvaus. Pysyvä haitta määritellään aikaisintaan yhden vuoden kuluttua tapaturman sattu- misesta. Jos vakuutettu kuolee yhden vuoden kuluessa tapaturmasta, ei haittakorvausta makseta. R200.5.3.4.2 Täydestä pysyvästä haitasta maksetaan tapaturman sattuessa voimassa ollut vakuutusmäärä. Osittaisesta haitasta maksetaan niin monta kahdes- kymmenesosaa vakuutusmäärästä kuin haittaluokka osoittaa. R200.5.3.4.3 Korvausta ei makseta pysyvästä haitasta, joka ilmenee kolmen vuoden kuluttua tapaturmasta. R200.5.3.4.4 Korvausta ei makseta tapaturman aiheuttamista psyykkisistä seu- rauksista. Vakuutuksesta korvataan kuitenkin tapaturman aiheut- tama traumaperäinen stressireaktio tai tuhoisasta kokemuksesta seurannut persoonallisuuden muutos, joilla on lääketieteellinen syy-yhteys tapaturmaan. R200.5.3.4.5 Jos haittaluokka vamman pahentumisen vuoksi muuttuu ennen kuin kolme vuotta on kulunut pysyvän haitan korvauksen maksamisesta, mak- setaan lisäkorvaus. Lisäkorvaus on pahentumisen vuoksi muuttuneen haittaluokan ja maksetun haittaluokan erotus. R200.5.3.4.6 Haitan pahentumisen vuoksi maksettava lisäkorvaus maksetaan vain kerran ja vain korvatun vamman pahentumisen takia. Mainitun ajan jälkeen ilmenneen vamman pahentumisen takia ei korvauksen määrää tarkisteta. R200.5.4 Korvaus tapaturmaisesta kuolemasta Vakuutetun kuolemasta maksetaan tapaturman sattuessa voimassa ollut vakuutusmäärä. Tästä korvauksesta vähennetään saman tapaturman vuoksi maksettu kertakorvaus haitasta. Korvausta ei kuitenkaan makseta, jos vakuutettu kuolee sen jäl- keen kun kolme vuotta on kulunut tapaturmasta.
Pysyvä haitta. R280.7.2.4.1 Kun haitta on muodostunut pysyväksi, maksetaan kertakorvaus. Pysyvä haitta määritellään aikaisintaan yhden vuoden kuluttua tapaturman sattu- misesta. Jos vakuutettu kuolee yhden vuoden kuluessa tapaturmasta, ei haittakorvausta makseta. R280.7.2.4.2 Täydestä pysyvästä haitasta maksetaan tapaturman sattuessa voimassa ollut vakuutusmäärä. Osittaisesta haitasta maksetaan niin monta kahdes- kymmenesosaa vakuutusmäärästä kuin haittaluokka osoittaa. R280.7.2.4.3 Korvausta ei makseta pysyvästä haitasta, joka ilmenee kolmen vuoden kuluttua tapaturmasta.
Pysyvä haitta. Pysyvällä haitalla tarkoitetaan lääketieteellisesti arvioitua pysyvää toiminnallista haittaa, joka aiheutuu vakuutetulle tapaturmasta. Haitta- luokkaa määritettäessä otetaan huomioon ainoastaan vamman laatu, ei vakuutetun yksilöllisiä olosuhteita, kuten ammattia tai harrastuksia. Pysyvän haitan haittaluokan määrittelyssä noudatetaan valtioneuvoston asetusta työtapaturma- ja ammattitautilaissa tarkoitetusta haittaluokituk- sesta (768/2015). Vammat on jaettu haittaluokkiin 1–20 siten, että haittaluokka 20 vastaa täyttä haittaa. Täydestä pysyvästä haitasta maksetaan vakuutussopimuk- sen mukainen tapaturman tapahtumahetkellä voimassa ollut vakuutusmäärä. Osittaisesta pysyvästä haitasta maksetaan niin monta kahdeskymmenesosaa (1/20) vakuutusmäärästä kuin hait- taluokka osoittaa. Useamman ruumiinosan vammautuessa yhdessä tapaturmassa on enimmäiskorvausmäärä vakuutussopimuksessa mainittu vakuutusmäärä (haitta-aste 100 %). Vakuutetulla on oikeus vakuutuksen mukaiseen pysyvän haitan kor- vaukseen, jos hänelle aiheutuu tapaturman aiheuttamasta vammasta vähintään haittaluokkaan 4 (20 %) kuuluva pysyvä haitta. Pysyvä haitta määritetään aikaisintaan yhden (1) vuoden kuluttua tapaturmasta. Jos haittaluokka nousee vähintään kaksi (2) haittaluok- kaa ennen kuin kolme (3) vuotta on kulunut siitä, kun pysyvän haitan kertakorvaus maksettiin ensimmäisen kerran, maksetaan haittaluokan korotusta vastaava lisäkorvaus. Pysyvän haitan korvausta ei makseta, jos pysyvä haitta ilmenee ensim- mäisen kerran yli kahden (2) vuoden kuluttua tapaturmasta. Haittaluo- kan muuttuminen yli kolmen vuoden (3) jälkeen ei vaikuta korvauksen määrään.
Pysyvä haitta. 300.5.5.4.1 Kun haitta on muodostunut pysyväksi, maksetaan kertakorvaus. Pysyvä haitta määritellään aikaisintaan yhden vuoden kuluttua tapaturman sattumisesta. Jos vakuutettu kuolee yhden vuoden kuluessa tapaturmasta, ei haittakorvausta makseta. Korvausta ei makseta tapaturman aiheuttamista psyykkisistä seurauksista. Vakuutuksesta korvataan kuitenkin tapa turman aiheuttama traumaperäinen stressireaktio tai tuhoisasta kokemuksesta seurannut persoonallisuuden muutos, joilla on lääketieteellinen syy-yhteys tapaturmaan.
Pysyvä haitta. Y240.5.2.4.1 Kun haitta on muodostunut pysyväksi, maksetaan kertakorvaus. Pysyvä haitta määritellään aikaisintaan yhden vuoden kuluttua tapaturman sattu- misesta. Jos vakuutettu kuolee yhden vuoden kuluessa tapaturmasta, ei haittakorvausta makseta. Y240.5.2.4.2 Täydestä pysyvästä haitasta maksetaan tapaturman sattuessa voimassa ollut vakuutusmäärä. Osittaisesta haitasta maksetaan niin monta kahdes- kymmenesosaa vakuutusmäärästä kuin haittaluokka osoittaa. Y240.5.2.4.3 Korvausta ei makseta pysyvästä haitasta, joka ilmenee kolmen vuoden kuluttua tapaturmasta. Y240.5.2.4.4 Korvausta ei makseta tapaturman aiheuttamista psyykkisistä seu- rauksista. Vakuutuksesta korvataan kuitenkin tapaturman aiheuttama traumaperäinen stressireaktio tai tuhoisasta kokemuksesta seurannut persoonallisuuden muutos, joilla on lääketieteellinen syy-yhteys tapaturmaan.
Pysyvä haitta. 6.4.1.1 Tapaturman aiheuttamasta täydestä invaliditeetista maksetaan sovittu vakuu- tusmäärä. Osittaisesta invaliditeetista maksetaan haitta-asteen osoittama osa vakuutusmäärästä. Kohdassa 2.3 mainittujen lasten osalta tässä tarkoitettu vakuutusmäärä on lasta kohti 50 000 markkaa.

Related to Pysyvä haitta

  • Työvuoroluettelo 1. Työpaikalla on laadittava työvuoroluettelo, milloin se on työaikojen selvittämiseksi tarpeellista. Työvuoroluettelosta tulee ilmetä päivittäisen säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisajankohta, ruokailutauon pituus ja ajankohta sekä viikoittaiset vapaapäivät.

  • Jatkuva neuvottelumenettely Sopijaosapuolet noudattavat sopimuskauden aikana jatkuvan neuvottelu- menettelyn periaatteita osapuolten esille ottamissa virka- ja työehto- sopimusasioissa.

  • Kiinteistön liittämistä koskevat ehdot 7 § Kiinteistö liitetään laitoksen vesijohtoon ja/tai jätevesiviemäriin ja/tai hulevesiviemäriin sen mukaan kuin sopimuksessa tarkemmin sanotaan. Tonttivesijohdon liittämiskohta, tonttiviemäreiden liittämiskohdat ja -korkeudet, tonttiviemäreiden sijainti laitteineen, vesijohdon painetaso liittämiskohdassa sekä kiinteistölle määritellyt jäte- ja hulevesiviemäreiden padotuskorkeudet ilmenevät tähän sopimukseen liitetyistä piirustuksista/hakemuksesta/lausunnosta.

  • Neuvottelumenettely Neuvottelut käydään liittoja sitovan tai ennen uuden työehtosopimuksen solmimista viimeksi sitoneen työ- ehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

  • TUTKINTOTAVOITTEET Tavoitteet Vuosina 2017 - 2020 keskimäärin

  • Alihankkijat JYSE kohdan 3.2 ensimmäisen virkkeen sijasta todetaan, että Palveluntuottaja voi teettää Sopimukseen kuuluvia tehtäviään alihankkijoilla, jotka Tilaaja on hyväksynyt tarjouskilpailun yhteydessä alihankkijoiksi. Muilta osin Palveluntuottajalla ei ole oikeutta teettää Sopimukseen kuuluvia tehtäviä alihankkijalla ilman Tilaajan etukäteen antamaa nimenomaista kirjallista lupaa tai vaihtaa tarjouskilpailussa ilmoittamaansa alihankkijaa.

  • Luottamusmieskorvaus 1. Luottamusmiehen kuukausipalkkaa ei vähennetä, kun hän työaikana neuvottelee työnantajan kanssa tai toimii muuten työnantajan kanssa sovitussa tehtävässä.

  • Palkkausjärjestelmä Luottamusmiehille varataan mahdollisuus perehtyä toimialueellaan kulloinkin voimassa oleviin puusepänteollisuuden toimihenkilösopimuksen soveltamisalueella työskenteleviin toimihenkilöstöä koskeviin palkanmääräytymis- ja palkanlaskentajärjestelmiin kuten eri palkkausmuotoihin ja niissä käytettäviin vuorotyölisien määräytymis- ja laskentasääntöihin. Lisäksi luottamusmiehellä on oikeus perehtyä toimialueensa toimihenkilöiden osalta hätä- ja ylityöstä sekä niistä maksetusta korotetusta palkasta työlainsäädännön mukaisesti laadittuun luetteloon.

  • Ammattiyhdistyskoulutus Tämän sopimuksen tarkoittamaa ammattiyhdistyskoulutusta on luottamusmies- koulutus, työsuojelukoulutus ja yhteistoimintakoulutus. Luottamusmieskoulutus lisää luottamusmiehen pätevyyttä luottamusmiestehtä- vien hoidossa ja siten edistää luottamusmiestoiminnan tavoitteita. Työsuojelukoulutus parantaa työsuojelun valvontalain (44/2006) ja sen nojalla tehtyjen sopimusten edellyttämää yhteistoimintaa ja siten edistää työsuojelutoi- minnalle asetettujen tavoitteiden toteuttamista. Yhteistoimintakoulutus parantaa yliopiston johdon ja henkilöstön välisen yhteis- toiminnan edellytyksiä ja siten edistää sisäistä yhteistoimintaa.

  • Indeksiehto Vuokra on sidottu elinkustannusindeksiin seuraavasti: Vuotuinen vuokra sidotaan elinkustannusindeksiin (1951:10 = 100) siten, että perusvuokrana on edellä kohdassa 3.1 mainittu vuotuinen vuokra ja perusin- deksinä vuokrasopimuksen solmimista edeltävän vuoden keski-indeksi. Ver- tailuindeksinä käytetään vuokravuotta edeltävän vuoden keski-indeksiä. Kun- kin vuokravuoden vuokra lasketaan muuttamalla perusvuokraa samassa suh- teessa kuin vertailuindeksi on muuttunut perusindeksiin nähden.