Pysyvä haitta Mallilausekkeet

Pysyvä haitta. F220.5.3.4.1 Kun haitta on muodostunut pysyväksi, maksetaan kertakorvaus. Pysyvä haitta määritellään aikaisintaan yhden vuoden kuluttua tapaturman sattu- misesta. Jos vakuutettu kuolee yhden vuoden kuluessa tapaturmasta, ei haittakorvausta makseta. F220.5.3.4.2 Täydestä pysyvästä haitasta maksetaan tapaturman sattuessa voimassa ollut vakuutusmäärä. Osittaisesta haitasta maksetaan niin monta kahdes- kymmenesosaa vakuutusmäärästä kuin haittaluokka osoittaa. F220.5.3.4.3 Korvausta ei makseta pysyvästä haitasta, joka ilmenee kolmen vuoden kuluttua tapaturmasta. F220.5.3.4.4 Korvausta ei makseta tapaturman aiheuttamista psyykkisistä seu- rauksista. Vakuutuksesta korvataan kuitenkin tapaturman aiheut- tama traumaperäinen stressireaktio tai tuhoisasta kokemuksesta seurannut persoonallisuuden muutos, joilla on lääketieteellinen syy-yhteys tapaturmaan. F220.5.3.4.5 Jos haittaluokka vamman pahentumisen vuoksi muuttuu ennen kuin kolme vuotta on kulunut pysyvän haitan korvauksen maksamisesta, mak- setaan lisäkorvaus. Lisäkorvaus on pahentumisen vuoksi muuttuneen haittaluokan ja maksetun haittaluokan erotus.
Pysyvä haitta. R200.5.3.4.1 Kun haitta on muodostunut pysyväksi, maksetaan kertakorvaus. Pysyvä haitta määritellään aikaisintaan yhden vuoden kuluttua tapaturman sattu- misesta. Jos vakuutettu kuolee yhden vuoden kuluessa tapaturmasta, ei haittakorvausta makseta. R200.5.3.4.2 Täydestä pysyvästä haitasta maksetaan tapaturman sattuessa voimassa ollut vakuutusmäärä. Osittaisesta haitasta maksetaan niin monta kahdes- kymmenesosaa vakuutusmäärästä kuin haittaluokka osoittaa. R200.5.3.4.3 Korvausta ei makseta pysyvästä haitasta, joka ilmenee kolmen vuoden kuluttua tapaturmasta. R200.5.3.4.4 Korvausta ei makseta tapaturman aiheuttamista psyykkisistä seu- rauksista. Vakuutuksesta korvataan kuitenkin tapaturman aiheut- tama traumaperäinen stressireaktio tai tuhoisasta kokemuksesta seurannut persoonallisuuden muutos, joilla on lääketieteellinen syy-yhteys tapaturmaan. R200.5.3.4.5 Jos haittaluokka vamman pahentumisen vuoksi muuttuu ennen kuin kolme vuotta on kulunut pysyvän haitan korvauksen maksamisesta, mak- setaan lisäkorvaus. Lisäkorvaus on pahentumisen vuoksi muuttuneen haittaluokan ja maksetun haittaluokan erotus. R200.5.3.4.6 Haitan pahentumisen vuoksi maksettava lisäkorvaus maksetaan vain kerran ja vain korvatun vamman pahentumisen takia. Mainitun ajan jälkeen ilmenneen vamman pahentumisen takia ei korvauksen määrää tarkisteta. R200.5.4 Korvaus tapaturmaisesta kuolemasta Vakuutetun kuolemasta maksetaan tapaturman sattuessa voimassa ollut vakuutusmäärä. Tästä korvauksesta vähennetään saman tapaturman vuoksi maksettu kertakorvaus haitasta. Korvausta ei kuitenkaan makseta, jos vakuutettu kuolee sen jäl- keen kun kolme vuotta on kulunut tapaturmasta.
Pysyvä haitta. R280.7.2.4.1 Kun haitta on muodostunut pysyväksi, maksetaan kertakorvaus. Pysyvä haitta määritellään aikaisintaan yhden vuoden kuluttua tapaturman sattu- misesta. Jos vakuutettu kuolee yhden vuoden kuluessa tapaturmasta, ei haittakorvausta makseta. R280.7.2.4.2 Täydestä pysyvästä haitasta maksetaan tapaturman sattuessa voimassa ollut vakuutusmäärä. Osittaisesta haitasta maksetaan niin monta kahdes- kymmenesosaa vakuutusmäärästä kuin haittaluokka osoittaa. R280.7.2.4.3 Korvausta ei makseta pysyvästä haitasta, joka ilmenee kolmen vuoden kuluttua tapaturmasta.
Pysyvä haitta. Pysyvällä haitalla tarkoitetaan lääketieteellisesti arvioitua pysyvää toiminnallista haittaa, joka aiheutuu vakuutetulle tapaturmasta. Haitta- luokkaa määritettäessä otetaan huomioon ainoastaan vamman laatu, ei vakuutetun yksilöllisiä olosuhteita, kuten ammattia tai harrastuksia. Pysyvän haitan haittaluokan määrittelyssä noudatetaan valtioneuvoston asetusta työtapaturma- ja ammattitautilaissa tarkoitetusta haittaluokituk- sesta (768/2015). Vammat on jaettu haittaluokkiin 1–20 siten, että haittaluokka 20 vastaa täyttä haittaa. Täydestä pysyvästä haitasta maksetaan vakuutussopimuk- sen mukainen tapaturman tapahtumahetkellä voimassa ollut vakuutusmäärä. Osittaisesta pysyvästä haitasta maksetaan niin monta kahdeskymmenesosaa (1/20) vakuutusmäärästä kuin hait- taluokka osoittaa. Useamman ruumiinosan vammautuessa yhdessä tapaturmassa on enimmäiskorvausmäärä vakuutussopimuksessa mainittu vakuutusmäärä (haitta-aste 100 %). Vakuutetulla on oikeus vakuutuksen mukaiseen pysyvän haitan kor- vaukseen, jos hänelle aiheutuu tapaturman aiheuttamasta vammasta vähintään haittaluokkaan 4 (20 %) kuuluva pysyvä haitta. Pysyvä haitta määritetään aikaisintaan yhden (1) vuoden kuluttua tapaturmasta. Jos haittaluokka nousee vähintään kaksi (2) haittaluok- kaa ennen kuin kolme (3) vuotta on kulunut siitä, kun pysyvän haitan kertakorvaus maksettiin ensimmäisen kerran, maksetaan haittaluokan korotusta vastaava lisäkorvaus. Pysyvän haitan korvausta ei makseta, jos pysyvä haitta ilmenee ensim- mäisen kerran yli kahden (2) vuoden kuluttua tapaturmasta. Haittaluo- kan muuttuminen yli kolmen vuoden (3) jälkeen ei vaikuta korvauksen määrään.
Pysyvä haitta. F270.5.3.4.1 Kun haitta on muodostunut pysyväksi, maksetaan kertakorvaus. Pysyvä haitta määritellään aikaisintaan yhden vuoden kuluttua tapaturman sattu- misesta. Jos vakuutettu kuolee yhden vuoden kuluessa tapaturmasta, ei haittakorvausta makseta. F270.5.3.4.2 Täydestä pysyvästä haitasta maksetaan tapaturman sattuessa voimassa ollut vakuutusmäärä. Osittaisesta haitasta maksetaan niin monta kahdes- kymmenesosaa vakuutusmäärästä kuin haittaluokka osoittaa. F270.5.3.4.3 Korvausta ei makseta pysyvästä haitasta, joka ilmenee kolmen vuoden kuluttua tapaturmasta.
Pysyvä haitta. R200.5.3.4.1 Jos vakuutettu kuolee yhden vuoden kuluessa tapaturmasta, ei haittakorvausta makseta. R200.5.3.4.2 R200.5.3.4.3 Korvausta ei makseta pysyvästä haitasta, joka ilmenee kolmen vuoden kuluttua tapaturmasta. R200.5.3.4.4 Korvausta ei makseta tapaturman aiheuttamista psyykkisistä seurauksista. Vakuutuksesta korvataan kuitenkin tapaturman aiheuttama traumaperäinen stressireaktio tai tuhoisasta kokemuksesta seurannut persoonallisuuden muutos, joilla on lääketieteellinen syy-yhteys tapaturmaan. R200.5.3.4.5 R200.5.3.4.6 Haitan pahentumisen vuoksi maksettava lisäkorvaus maksetaan vain kerran ja vain korvatun vamman pahentumisen takia. Mainitun ajan jälkeen ilmenneen vamman pahentumisen takia ei korvauksen määrää tarkisteta. R200.5.4 Korvaus tapaturmaisesta kuolemasta Korvausta ei kuitenkaan makseta, jos vakuutettu kuolee sen jälkeen kun kolme vuotta on kulunut tapaturmasta.
Pysyvä haitta. 300.5.5.4.1 Kun haitta on muodostunut pysyväksi, maksetaan kertakorvaus. Pysyvä haitta määritellään aikaisintaan yhden vuoden kuluttua tapaturman sattumisesta. Jos vakuutettu kuolee yhden vuoden kuluessa tapaturmasta, ei haittakorvausta makseta. Korvausta ei makseta tapaturman aiheuttamista psyykkisistä seurauksista. Vakuutuksesta korvataan kuitenkin tapa turman aiheuttama traumaperäinen stressireaktio tai tuhoisasta kokemuksesta seurannut persoonallisuuden muutos, joilla on lääketieteellinen syy-yhteys tapaturmaan.
Pysyvä haitta. R300.5.5.4.1 Jos vakuutettu kuolee yhden vuoden kuluessa tapaturmasta, ei haittakorvausta makseta. R300.5.5.4.2 Korvausta ei makseta pysyvästä haitasta, joka ilmenee kolmen vuoden kuluttua tapaturmasta. R300.5.5.4.3 Korvausta ei makseta tapaturman aiheuttamista psyykkisistä seurauksista. Vakuutuksesta korvataan kuitenkin tapaturman aiheuttama traumaperäinen stressireaktio tai tuhoisasta kokemuksesta seurannut persoonallisuuden muutos, joilla on lääketieteellinen syy yhteys tapaturmaan. R300.5.5.4.4 R300.5.5.4.5 Haitan pahentumisen vuoksi maksettava lisäkorvaus maksetaan vain kerran ja vain korvatun vamman pahentumisen takia. Mainitun ajan jälkeen ilmenneen vamman pahentumisen takia ei korvauksen määrää tarkisteta. R300.5.6 Korvaus matkasairauden aiheuttamasta haitasta R300.5.6.1 R300.5.6.2 R300.5.6.3 Pysyvä haitta R300.5.6.3.1 Jos vakuutettu kuolee alle yhden vuoden kuluessa sairauden ilmenemisestä, ei haittakorvausta makseta. R300.5.6.3.2 Korvausta ei makseta pysyvästä haitasta, joka ilmenee yli kolmen vuoden kuluttua sairauden ilmenemisestä. R300.5.6.3.3 R300.5.6.3.4 R300.5.7 Xxxxxxx kuolemantapauksesta R300.5.7.1
Pysyvä haitta. 6.4.1.1 Tapaturman aiheuttamasta täydestä invaliditeetista maksetaan sovittu vakuu- tusmäärä. Osittaisesta invaliditeetista maksetaan haitta-asteen osoittama osa vakuutusmäärästä. Kohdassa 2.3 mainittujen lasten osalta tässä tarkoitettu vakuutusmäärä on lasta kohti 50 000 markkaa. 6.4.1.2 Korvausta ei kuitenkaan makseta invaliditeetista, joka ilmenee vasta kolmen vuoden kuluttua tapaturman sattumisesta. 6.4.1.3 Invaliditeetti ilmaistaan lääketieteellisenä haitta-asteena, joka prosenttilukuna osoittaa vammasta yleensä aiheutuvan haitan. 6.4.1.4 Kertakaikkinen korvaus maksetaan, kun haitta-aste on muodostunut pysy- väksi. 6.4.1.5 Jos haitta-aste muuttuu ennen kuin kolme vuotta on kulunut kertakaikkisen korvauksen maksamisesta, on korvauksen määrää vastaavasti muutettava. Maksettua korvausta ei kuitenkaan peritä takaisin. Haitta-asteen muuttumi- sen johdosta mainitun ajan jälkeen ei korvauksen määrää tarkisteta.

Related to Pysyvä haitta

  • Työvuoroluettelo Työnantajan on laadittava ja annettava työvuoroluettelo työntekijöille tiedoksi vähintään kaksi viikkoa etukäteen. Työvuoroluettelo on pidettävä työntekijöiden nähtävillä. Pöytäkirjamerkintä: Mikäli työvuoroluettelo tehdään sähköiseen järjestelmään (esim. ajan- varausjärjestelmään) on siitä annettava työntekijöille kirjallinen versio tiedoksiantopäivänä. Työvuoroluettelon merkitään työ- ja vapaapäivät, työn alkamis- ja päättymis- ajankohdat sekä ruokatauko. Työvuoroluetteloa voi muuttaa vain yhteisellä sopimuksella. Alle 4 tunnin työvuoroa ei tule käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai muu pe- rusteltu syy tätä edellytä. Työntekijän sairaus- ym. poissaolot eivät aiheuta muutoksia hänen työvuoroluetteloonsa. Työhönsidonnaisuusaika Työhönsidonnaisuusaika lasketaan työajan alkamisesta sen päättymiseen. Työhönsidonnaisuusaika (työpäivän pituus) saa olla enintään tunnin pidempi kuin työaika. Työhönsidonnaisuusajasta voidaan sopia paikallisesti toisin (TES 52§) työnteki- jän ja työnantajan kesken. Työhönsidonnaisuusaika ei kuitenkaan voi ylittää 10,5 tuntia Työajan sijoittelu Työntekijän säännöllinen työaika voidaan sijoittaa liikkeen aukioloaikojen puitteisiin. Työaika voidaan sopia alkavaksi 15 minuuttia ennen liikkeen avaamista ja päät- tyväksi viimeistään 2 tuntia sulkemisajan jälkeen. Työskentely sunnuntaina tai kirkollisena juhlapäivänä edellyttää työntekijän työsopimuksella tai muuten antamaa suostumusta. Lepoaika Säännöllisen työajan ollessa yli 6 tuntia työntekijällä on oikeus vähintään tun- nin kestävään lepoaikaan, jonka aikana hän saa esteettömästi poistua työpai- kalta. Lepoaikaa voidaan lyhentää yrityskohtaisella sopimuksella enintään 30 minuutilla. Lepoaikaa ei saa sijoittaa työpäivän alkuun tai loppuun. Työntekijälle annetaan työn lomassa vähintään yksi kahvitauko, jos työntekijän työaika on 4—6 tuntia ja lepoajan lisäksi kaksi kahvitaukoa, jos työntekijän työ- aika on yli 6 tuntia. Ruoka- ja kahvitaukoja annettaessa työnantajan on huolehdittava, että ne voidaan käytännössä pitää.

  • Kvv-laitteistoja koskevia erillismääräyksiä Mikäli asiakas yritystoiminnan tai muun syyn vuoksi vaatii keskeytymätöntä veden- saantia, viemäriveden johtamista tai toiminta asettaa erityisvaatimuksia veden laa- dulle, asiakas on velvollinen varautumaan laitoksen toiminnan häiriöistä aiheutuviin luvussa 7 mainittuihin katkoksiin tai veden laadun vaihteluihin kiinteistökohtaisilla va- rolaitteilla, varavesisäiliöillä tai muulla vedensaannin, viemäriveden johtamisen tai ve- den laadun turvaavalla kiinteistökohtaisella laitteella, Laitoksen vesijohtoon liitetyllä vesilaitteistolla ei saa olla yhteyttä muusta vesiläh- teestä vetensä saavaan vesilaitteistoon. Mikäli yksittäisen liitettävän kiinteistön korkeus tai korkeustaso poikkeavat merkittä- västi alueella yleisesti vallitsevista kiinteistöjen korkeuksista tai korkeustasoista, on liittyjä velvollinen varustamaan kiinteistönsä kiinteistökohtaisella vesijohtopaineen ko- rotukseen tai alennukseen tarkoitetulla laitteistolla. Kiinteistökohtaiset vesijohtopai- neen korottamiseen tai alentamiseen tarvittavat laitteet saa asentaa vain vesilaitok- sen erikseen antamalla luvalla. Jos liittyvän kiinteistön korkeustaso on sellainen, että viemärivesien johtaminen ylei- siin viemäreihin ilman pumppausta ei ole mahdollista, on liittyjä velvollinen varusta- maan kiinteistönsä pumppaamoilla viemärivesien johtamiseksi. Rakennuksen sisäpuolisella viemäröinnillä ei saa olla yhteyttä hulevesiviemäriin. Rakennuksessa tulee olla rakentamista koskevien viranomaismääräysten ja -ohjei- den mukainen tuuletusviemäri. Jätemyllyn saa asentaa vain laitoksen antamalla luvalla.

  • Jatkuva neuvottelumenettely Sopijaosapuolet noudattavat sopimuskauden aikana jatkuvan neuvottelu- menettelyn periaatteita osapuolten esille ottamissa virka- ja työehto- sopimusasioissa.

  • Lakiviittaukset Siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole toisin sovittu, noudatetaan yhteistoiminnasta yrityksissä annettua lakia (334/07) sekä työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annettua lakia (44/2006), jotka eivät ole tämän sopimuksen osia.

  • Kiinteistön liittämistä koskevat ehdot Kiinteistö liitetään laitoksen vesijohtoon ja/tai jätevesiviemäriin ja/tai hulevesiviemäriin sen mukaan kuin sopimuksessa tarkemmin sanotaan. Tonttivesijohdon liittämiskohta, tonttiviemäreiden liittämiskohdat ja -korkeudet, tonttiviemäreiden sijainti laitteineen, vesijohdon painetaso liittämiskohdassa sekä kiinteistölle määritellyt jäte- ja hulevesiviemäreiden padotuskorkeudet ilmenevät tähän sopimukseen liitetyistä piirustuksista/hakemuksesta/lausunnosta.

  • Sopimuksen, puitejärjestelyn tai dynaamisen hankintajärjestelmän kesto 24 kuukautta

  • Maksamattomat vuokrat Vuokralainen on velvollinen suorittamaan myös ne vuokraerät viivästyskorkoi- neen, jotka häntä edeltänyt vuokralainen on jättänyt maksamatta, ei kuiten- kaan pidemmältä ajalta kuin kolmelta vuodelta.

  • Neuvottelumenettely Neuvottelut käydään liittoja sitovan tai ennen uuden työehtosopimuksen solmimista viimeksi sitoneen työ- ehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

  • TYÖSOPIMUKSEN VOIMASSAOLO Työsuhteen alkamispäivämääräksi merkitään päivämäärä, jolloin työntekijä aloittaa työteon. Normaalitapauksessa työsuhde on voimassa toistaiseksi. Tällöin merkitään rasti ao. kohtaan. Mikäli määräaikainen työsuhde on sidottu kalenteriaikaan, työsuhteen viimeinen kestopäivä merkitään lomakkeeseen. Tällöin tulee myös to- deta kohdassa 2 a määräaikaisen työsuhteen peruste, esim. äitiys- ja vanhempainvapaasijaisuus, vuosilomasijaisuus, työntekijän oma pyyntö jne. Jos määräaikaisen työsuhteen kesto ei ole sidottu kalenteriaikaan, vaan se on riippuvainen esim. tietyn työtehtävän suorittamisesta, yksilöidään tämä tehtävä työsopimukseen kohtaan 2 b.

  • TUTKINTOTAVOITTEET Tavoitteet Vuosina 2017 - 2020 keskimäärin