Sairausloma-ajan palkka Mallilausekkeet

Sairausloma-ajan palkka. 1. Työntekijällä on saman kalenterivuoden aikana oikeus saada sairausloman ajalta 1) varsinainen palkkansa 60 kalenteripäivän ajalta, 2) sen jälkeen kaksi kolmasosaa varsinaisesta palkastaan 120 kalenteripäivän ajalta, ja 3) lisäksi voidaan harkinnan mukaan maksaa enintään kaksi kolmasosaa varsinaisesta palkasta enintään 185 kalenteripäivän ajalta. 2. Edellytyksenä sairausajan palkan saamiselle on, että työntekijän työsuhde on välittömästi ennen sairauslomaa jatkunut keskeytymättä vähintään 60 kalenteripäivää. Sairausloman palkanmaksu Esimerkki 1: A:n sairausloma on lääkärintodistuksen perusteella myönnetty ajalle 10.6.–15.1. A saa 1/1 palkkaa 10.6.–8.8. (60 kalenteripäivää), 2/3 palkasta 9.8.–6.12. (120 kalenteripäivää) sekä mahdollisesti harkinnanvaraista palkkaa 6.12.–31.12. Täysimääräisen palkkansa A saa taas 1.1.–15.1. Palkattoman työloman aikana työntekijällä ei ole oikeutta saada sairausajan palkkaa. Hän saa kuitenkin sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan itse. Esimerkki 2: B:lle on myönnetty palkaton työloma 1.11.–30.11. B sairastuu 28.10. ja lääkärintodistuksen perusteella sairaus jatkuu 15.12. asti. B:lle suoritetaan sairausajan palkka 28.10.–31.10. sekä 1.12.–15.12. Marraskuun ajalta hänellä on oikeus saada sairausvakuutuspäiväraha. 3. Sellaisella työntekijällä, jonka työsuhde ei ole jatkunut 2. kohdassa edellytettyä aikaa ennen sairauslomaa, on oikeus kalenterivuoden aikana saada sairausloman ajalta varsinainen palkka 14 kalenteripäivän ajalta, jonka jälkeen mitään palkkaetuja ei suoriteta. Sairausajan palkkaa suoritetaan enintään niin kauan, kun työsuhde kestää, vaikka työkyvyttömyys jatkuisi tämän ajan jälkeenkin. Sairausajan palkan maksaminen edellyttää, että työsuhde on jo alkanut, ts. että työntekijä on aloittanut työnteon. Karenssiajan täyttyminen sairausloman aikana ei oikeuta soveltamaan 1. kohdan mukaisia palkanmaksuaikoja täyttymisen jälkeiseen sairausloman osaan. 1. kohdan mukaisia aikoja laskettaessa otetaan huomioon myös karenssiaikana maksetut sairausajan palkat. Kutakin eri työsuhdetta tarkastellaan karenssiaikojen ja maksuaikojen osalta erikseen. 4. Xxxxxxxxxxxx ajalta ei makseta palkkaa sen jälkeen kun sairauslomaa on myönnetty jatkuvana yhdessä tai useammassa erässä yli 12 kuukaudeksi. Sairausloma katsotaan jatkuvaksi, ellei sitä ole keskeyttänyt vähintään 30 kalenteripäivän pituinen yhdenjaksoinen työssäolo. Yli 12 kuukauden menevältä ajalta voidaan harkinnan mukaan maksaa enintään puolet varsinaisesta palkasta. Merkitystä ...
Sairausloma-ajan palkka. TOIMIHENKILÖLLE JA päätoimiselle tuntiopet- tajalle maksetaan työsuhteen jatkuessa täysi palkka kunkin työkyvyttömyystapauksen yhte- ydessä sen mukaan, miten kauan hänen työ- suhteensa on jatkunut yhdenjaksoisesti ennen sairauslomaa. Jos toimihenkilö sairastuu uudelleen samaan sairauteen 30 päivän kuluessa työhön palaami- sestaan, lasketaan aika, jolta työnantaja on vel- vollinen suorittamaan sairausajan palkkaa, ikään kuin kysymyksessä olisi yksi sairastumisajanjak- so. Sairausajan palkka maksetaan kuitenkin sa- man sairauden näin uusiutuessa vähintään saira- usvakuutuslain tarkoittamalta karenssiajalta, joka on sairastumispäivä ja 9 sitä seuraavaa arkipäivää. Yhdenjaksoinen työsuhde Täysi palkka kunkin työ- kyvyttömyystapauksen yhteydessä alle 1 kk täysi palkka enintään sairastumispäivä ja 9 sitä seuraavaa arkipäivää 1 kk - alle 3 vuotta täysi palkka 4 viikkoa 3 vuotta - alle 5 vuotta täysi palkka 5 viikkoa 5 vuotta - alle 10 vuotta täysi palkka 6 viikkoa vähintään 10 vuotta täysi palkka 8 viikkoa Osa opettajan tehtävistä on sellaisia, joiden tekeminen toimistotyöajan sisällä on vaikeaa, ja osa sellaisia, jotka voidaan tarkoituksenmukai- semmin tehdä muualla kuin työpaikalla. Näistä Kunkin opettajan työajan jakaantumisesta opetus- ja muuhun työhön päätetään paikallisesti kussakin oppilaitoksessa. Muuhun kuin opetus- työhön on varattava sosiaali- ja terveysalan op- Yksityinen yleissivistävä oppilaitos syistä työaika muodostuu joustavaksi lukuvuo- den eri aikoina ja päivittäinkin poiketen tältä osin toimistotyössä noudatettavasta työajasta. Lukuvuotinen kokonaistyöaika riippuu siitä, miten pitkä vuosiloma viranhaltijalla on. Vuosi- loma on pisimmillään 38 työpäivää. Vuotuinen työaika saadaan seuraavalla taval- la: Kalenterivuoden päivistä (365 päivää) vähen- netään lauantait, sunnuntait ja työaikaa lyhentä- vät arkipyhät (ma–pe) sekä kyseisen opettajan vuosilomapäivät (ma–pe). Näin saatu luku kerro- taan päivittäisen toimistotyöajan pituudella (7,25). Opinto-ohjaajat, apulaisrehtorit, aikuiskoulutusjohtajat ja rehtorit Opetustuntimäärä vahvistetaan paikallisesti luku- vuosittain ottaen huomioon oppilaitoksen koko pilaitoksissa vähintään 752 tuntia lukuvuodessa ja metsä- ja puutalousalan oppilaitoksissa vähin- tään 700 tuntia lukuvuodessa Lukio-opetus Lehtorille, jolla on lukion aineenopetuksen opet- tajan kelpoisuus ja joka opettaa lukion opetus- suunnitelman mukaisesti ammatillisen oppilai- toksen opiskelijoista koottua ylioppilastutkintoon valmentautuvaa...
Sairausloma-ajan palkka. Soveltamisohje
Sairausloma-ajan palkka. Huom: Poistettu 2 momentista sivuviranhaltijan sairaus- ajan palkkaa koskeva määräys.
Sairausloma-ajan palkka. 1. Työntekijällä on oikeus saada 20 §:ssä tarkoitetun sairausloman ajalta 1) varsinainen palkkansa, mikäli sairauslomapäivien lukumäärä kalenterivuodessa on enintään G0; 2) 75 % varsinaisesta palkasta siltä osin, kuin sairauslomapäivien lukumäärä kalenterivuodessa ylittää G0; sekä 3) G0 % varsinaisesta palkasta siltä osin kuin yhdenjaksoisten sai- rauslomapäivien lukumäärä ylittää 180 sairausloman alkamis- päivästä lukien. Sairausajan palkka maksetaan kalenterivuoden vaihtumisen jälkeen 1 ja 3 kohtien mukaisesti myös silloin, kun yhdenjaksoisten sairaus- lomapäivien määrä on ylittänyt 180. 2. Työntekijällä on oikeus sairausajan palkkaan työsuhteen alusta lukien. Työehtosopimus 3. Xxxxxxxxxxxx ajalta ei makseta palkkaa sen jälkeen, kun sairauslo- maa on myönnetty jatkuvana yhdessä tai useammassa erässä yli 12 kuukaudeksi. Sairausloma katsotaan jatkuvaksi, ellei sitä ole kes- keyttänyt vähintään 30 kalenteripäivän pituinen työssäolo.‌‌ 4. Sairausajan palkkaa laskettaessa otetaan huomioon säännöllisenä työaikana edellisenä kalenterivuonna työntekijälle ilta- ja yötyöstä sekä sunnuntaityöstä maksettujen korvausten keskiarvon mukaan laskettu summa.
Sairausloma-ajan palkka. 1. Työntekijällä on saman kalenterivuoden aikana oikeus saada sairausloman ajalta 1) varsinainen palkkansa 60 kalenteripäivän ajalta, 2) sen jälkeen kaksi kolmasosaa varsinaisesta palkastaan 120 kalenteripäivän ajalta, ja 3) lisäksi voidaan harkinnan mukaan maksaa enintään kaksi kolmasosaa varsinaisesta palkasta enintään 185 kalenteripäivän ajalta. 2. Edellytyksenä sairausajan palkan saamiselle on, että työntekijän työsuhde on välittömästi ennen sairauslomaa jatkunut keskeytymättä vähintään 60 kalenteripäivää. A:n sairausloma on lääkärintodistuksen perusteella myönnetty ajalle 10.6. – 15.1. A saa 1/1 palkkaa 10.6. – 8.8. (60 kalenteripäivää), 2/3 palkasta 9.8. – 6.12. (120 kalenteripäivää) sekä mahdollisesti harkinnanvaraista palkkaa 6.12. – 31.12. Täysimääräisen palkkansa A saa taas 1.1. – 15.1. Palkattoman työloman aikana työntekijällä ei ole oikeutta saada sairausajan palkkaa. Hän saa kuitenkin sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan itse. B:lle on myönnetty palkaton työloma 1.11. – 30.11. B sairastuu 28.10. ja lääkärintodistuksen perusteella sairaus jatkuu 15.12. asti. B:lle suoritetaan sairausajan palkka 28.10. – 31.10. sekä

Related to Sairausloma-ajan palkka

  • Sairausajan palkka Mikäli Xxxxxxx ei kykene tekemään Sopimuksessa sovittua työtä sairaudesta tai muusta kuin tämän Sopimuksen tarkoittamissa työtehtävissä tapahtuneen tapaturman johdosta, on Pelaajalle korvattava sairausajan palkka 2 kuukauden ajalta yhtä ja samaa sairautta kohden sairauden alkamisesta lukien. Työkyvyttömyyden toteaa Seuran määräämä lääkäri, mikäli Xxxxxxxx on tällainen henkilö toiminnassaan määritelty. Mikäli Xxxxxxx ei kykene tekemään pelaajasopimuksessa sovittua työtä tämän Sopimuksen tarkoittamissa työtehtävissä tapahtuneen tapaturman tai sairauden johdosta, on Pelaajalle maksettava yhtä ja samaa sairautta ja tapaturmaa kohden täysi palkka koko työkyvyttömyyden ajalta, kuitenkin enintään 7 kuukaudelta. Lisäksi Pelaajalle on maksettava 75 prosenttia täydestä palkasta työkyvyttömyysajalta, joka ylittää 7 kuukautta, kuitenkin aina enintään 12 kuukaudelta sairauden alusta lukien. Pelaajan oikeus saada Xxxxxxxx sairasajan palkkaa päättyy kuitenkin viimeistään Sopimuksen päättymishetkellä. Työkyvyttömyyden aikana Xxxxxxx on vapautettu niistä työtehtävistä, joihin hän lääkärin lausunnon mukaan ei voi osallistua. Työtehtävillä tarkoitetaan tässä ohjattua, valvottua, Xxxxxx määräämää tai harjoitusohjelmaan perustuvaa harjoittelua sekä peli-, harjoitus-, leiritys- tai sponsoritapahtumia tai muita tähän Sopimukseen perustuvia velvoitteita sekä niihin liittyviä matkoja. Edellä tässä pykälässä mainituista sairausajan ja tapaturma-ajan palkkaa koskevista maksuvelvoitteista voidaan vähentää Pelaajan kolmannelta taholta saamat ansionmenetyskorvaukset pois lukien Pelaajan vapaaehtoisista sairaus- tai tapaturmavakuutuksista saadut korvaukset. Pelaaja on velvollinen antamaan Xxxxxxxx siirtovaltakirjan sairasajan palkkaa vastaavan määrän osalta, jonka nojalla Seura voi hakea maksamiaan korvauksia kolmannelta takaisin. Tässä pykälässä säädettyä sairasajan palkkaa tai tapaturma-ajan palkkaa Seura ei kuitenkaan ole Pelaajalle velvollinen maksamaan, jos sairaus tai tapaturma on pelaajan itselleen tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella aiheuttama. Tällä tarkoitetaan myös Kaupallisissa Ehdoissa mukaisesti kiellettyjen urheilu- ja/tai liikuntatoiminnan harjoittamisen yhteydessä sattuneita tapaturmia. Seura ei ole velvollinen suorittamaan Pelaajalle tässä pykälässä maksettavaa sairaus tai tapaturma- ajan palkkaa, xxxxx Xxxxxxx noudata lääkärin antamia lääkitys-, huolto-, ja kuntoutusta koskevia ohjeita ja määräyksiä.

  • Asiakkaan vastuu ja ilmoitusvelvollisuus Asiakas on korvausvelvollinen laitokselle, muille asiakkaille ja kolmannelle osapuolelle niistä haitoista ja vahingoista, joita em. ohjeiden ja varoaikojen noudattamatta jättämisestä, sopimuksessa ja valtioneuvoston asetuksissa tai päätöksissä mainittujen enimmäispitoisuuksien ylittämisestä ja 7.9 kohdassa mainittujen kieltojen noudattamatta jättämisestä aiheutuu laitokselle, viemäriveden käsittelylle, vastaanottovesistölle tai jätevesilietteen hyötykäytölle. Jos kiinteistöltä on joutunut tai uhkaa joutua viemäriin kiellettyjä tai haitallisia aineita, on asiakkaan viipymättä ilmoitettava asiasta laitokselle. Asiakas on velvollinen ilmoittamaan laitokselle sellaiset muutokset, jotka vaikuttavat kiinteistöltä laitokselle tulevan viemäriveden tai jätevesilietteen laatuun. Tieto viemäriveden tai jätevesilietteen laadun muuttumisesta ja niihin vaikuttavista olosuhteista on annettava laitokselle vähintään kaksi viikkoa ennen muutosten toimeenpanoa.

  • Johtojen, laitteiden ja merkkikilpien sijoittaminen Laitoksella on oikeus kiinteistön omistajaa tai haltijaa kuultuaan korvauksetta sijoittaa tarpeellisia johtoja, laitteita ja merkkikilpiä liittyjän kiinteistöön tarkoituksenmukaiseen, kiinteistön käyttöä mahdollisimman vähän haittaavaan paikkaan. Tällaiset johdot, laitteet ja merkkikilvet on tarkoitettu vedentoimitusta, veden laadun tarkkailua, viemäriveden poisjohtamista, verkostojen huoltoa tai palo- ja pelastustoimen tarvitsemaa sammutusveden ottamista varten.

  • Yleiseen viemäriin johdettavan veden määrän ja laadun rajoitukset Asiakas ei saa johtaa laitoksen viemäriin sellaisia vesiä tai sellaisia haitta-ainepitoi- suuksia sisältäviä vesiä, joiden osalta on erikseen valtioneuvoston päätöksissä tai vi- ranomaismääräyksissä säädetty tai määrätty tai, jotka ovat vahingollisia viemäreiden, pumppaamoiden ja puhdistamoiden toiminnalle tai jätevesilietteen käsittelylle ja hyö- tykäytölle tai vastaanottovesistölle. Viemärivettä ei saa jäähdyttää niin kylmäksi, että se aiheuttaa viemäriverkostossa jäätymisen vaaraa tai haittaa puhdistamon toimintaa. Laitoksen viemäriin ei saa johtaa bensiiniä, liuottimia tai palo- ja räjähdysvaaraa ai- heuttavia aineita tai muita vaarallisia jätteitä. Laitoksen viemäriin ei saa johtaa haittaa tai vahingon vaaraa tuottavasti: • esineitä, tekstiilejä, metalleja, hiekkaa, multaa, lasia, kumia, muovia, rasvaa, öljyä tai muita sellaisia yhdyskunta- tai teollisuusjätteitä, jotka saattavat ai- heuttaa viemärin tukkeutumista tai vaikeuttaa viemärivesien käsittelyä tai ai- netta, joka reagoidessaan viemäriveden kanssa voi aiheuttaa tukkeutumista, myrkkyjä, syöpymistä tai viemäriveden merkittävää lämmön nousua, • myrkkyjä tai myrkyllisiä kaasuja muodostavia aineita, happoja tai viemärilai- toksen rakenteita syövyttäviä aineita, • viemärivettä, jonka pH-luku (happamuusarvo) yleisen viemärin liitoskohdassa on pienempi kuin 6,0 tai suurempi kuin 11, • suurta hetkellistä vesimäärää tai suurta määrää vettä, jonka lämpötila ylittää +40 oC, • viemärilaitoksen tai purkuvesistön kannalta muita vahingollisia tai myrkyllisiä aineita tai aineita, jotka häiritsevät viemäriverkoston tai jätevedenpuhdistamon toimintaa tai vaarantavat työntekijöiden terveyden. Huleveden ja/tai perustusten kuivatusveden johtaminen jätevesiviemäriin samoin kuin jäteveden johtaminen hulevesiviemäriin on kielletty, ellei johtamisesta ole sovittu erilli- sellä sopimuksella.

  • Toimituksen jatkaminen keskeytyksen jälkeen Kun palvelun toimittaminen on keskeytetty muusta syystä kuin asiakkaan pyynnöstä, palvelun toimittamista jatketaan sen jälkeen, kun keskeyttämisen aihe on poistettu, edellyttäen, että liittymis- ja käyttösopimus on yhä voimassa. Laitos ei ole kuitenkaan velvollinen jatkamaan palvelun toimittamista ennen kuin asiakas on maksanut kirjallisesta huomautuksesta tai muista ilmoituksista sekä muista keskeytykseen ja jälleenkytkentään liittyvistä toimenpiteistä aiheutuneet maksut ja kustannukset ja erääntyneet laitoksen saatavat. Kun palvelun toimittaminen on keskeytetty asiakkaan pyynnöstä, palvelun toimittamisen jatkamisen edellytyksenä on, että asiakas korvaa laitokselle palvelun keskeyttämisestä ja aloittamisesta aiheutuvat kustannukset ja mahdolliset verkostosta erottamisesta ja uudelleen liittämisestä ja uudelleen liittämiseen kuuluvista toimenpiteistä aiheutuneet kustannukset siltä osin kun niitä ei ole korvattu keskeytyksen yhteydessä.

  • Sovellettava laki ja erimielisyydet Tähän sopimukseen ja sen tulkintaan sovelletaan Suomen lakia. Osapuolet pyrkivät ratkaisemaan kaikki erimielisyytensä neuvottelemalla. Mikäli Osapuolet eivät pääse neuvottelemalla sovintoon, ratkaistaan tästä sopimuksesta aiheutuvat riidat Helsingin käräjäoikeudessa.

  • HENKILÖSTÖN KESKINÄINEN TIEDOTUSTOIMINTA JA KOKOUSTEN JÄRJESTÄMINEN Työpaikalla sovellettavan työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla tai työhuonekunnalla on oikeus järjestää työpaikalla tai muussa sovitussa tilassa kokouksia työmarkkina-asioissa tai työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä siten kuin keskusjärjestöjen kesken tai alakohtaisesti tai työpaikalla vakiintuneen käytännön mukaisesti on sovittu. Edellisessä kappaleessa mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä on oikeus työajan ulkopuolella, joko ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai työajan päättymisen jälkeen jakaa jäsenilleen kokousilmoituksiaan, työpaikan työsuhteisiin tai yleensä työmarkkinakysymyksiin liittyviä kirjallisia tiedonantoja, ruokalassa, pukusuojassa tai muussa työnantajan kanssa sovittavassa vastaavanlaisessa tilassa varsinaisen työpaikan, kuten tehdassalin tms. ulkopuolella. Tiedonannossa tulee olla merkittynä sen liikkeellepanija. Mikäli työpaikalla ilmestyy henkilöstölle tarkoitettu tiedotuslehti, on edellä mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä oikeus käyttää sitä edellä mainittujen kokousilmoitusten tai tiedonantojen julkaisemiseen tai julkaista ne työnantajan työntekijöiden käyttöön osoittamalla ilmoitustaululla. Ilmoitustaulun sisällöstä ja hoidosta vastaa ilmoittaja.

  • Erimielisyydet ja sovellettava laki 24.1 Hankintasopimusta koskevat asiat ratkaistaan ensisijaisesti keskinäisin neuvotteluin. 24.2 Jos kiistakysymys ei ratkea neuvotteluin, erimielisyydet jätetään ratkaistavaksi ensi- asteena tilaajan kotipaikan yleiseen alioikeuteen. 24.3 Hankintasopimukseen sovelletaan Suomen lakia. Hankintasopimukseen ei kuitenkaan sovelleta Suomen lain lainvalintaa koskevia säännöksiä.

  • Liikkuminen ja toimenpiteet asiakkaan tiloissa ja kiinteistöllä Asiakas päästää laitoksen edustajan tiloihinsa asennus-, tarkastus- sekä muita laitok- sen toiminnan kannalta tarpeellisia toimenpiteitä varten. Laitoksen edustaja tai laitoksen valtuuttama saa tarvittaessa liikkua asiakkaan kiin- teistöllä ja suorittaa siellä vesihuoltolaitteiston ja hulevesilaitteiston rakentamisen, kunnossapidon ja käytön kannalta tarpeellisia toimenpiteitä. Xxxxxx erityisestä syystä muuta johdu, laitos ilmoittaa liikkumisesta ja toimenpiteistä etukäteen asiakkaalle. Laitos huolehtii siitä, että asiakkaan kiinteistöllä liikkumisesta ja toimenpiteiden suorit- tamisesta siellä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa tai vahinkoa kiinteistölle tai sen käytölle. Laitos korvaa kiinteistölle tai sen käytölle aiheuttamansa haitan ja vahin- gon, lukuun ottamatta tilapäistä viihtyvyyden vähentymistä tai kiinteistön käytön rajoit- tumista tilapäisesti tai muuta niihin verrattavaa vähäistä haittaa ja vahinkoa.

  • Sopimuksen, puitejärjestelyn tai dynaamisen hankintajärjestelmän kesto 24 kuukautta