Sairausloma-ajan palkka Mallilausekkeet

Sairausloma-ajan palkka. 1. Työntekijällä on saman kalenterivuoden aikana oikeus saada sairausloman ajalta
Sample 1Sample 2Sample 3See All (9)
Law Insider
+
Microsoft® Word Add-in

Get the Official Word Add-in

Open in AppSource
Add to Word Now
Sairausloma-ajan palkka. 1. Näyttelijällä on saman kalenterivuoden aikana oikeus saada sairausloman ajalta
Sample 1Sample 2Sample 3See All (6)
Sairausloma-ajan palkka. Edellytyksenä palkan saamiselle sairauden ajalta on, että palvelussuhde kunnalla on välittömästi ennen sairauslomaa jatkunut vähintään 60 ka- lenteripäivää. Jos palvelussuhde on kestänyt ly- hemmän ajan, opettajalla on oikeus saman ka- lenterivuoden aikana saada sairausloman ajalta varsinainen palkkansa 14 kalenteripäivän ajalta, minkä jälkeen ei suoriteta mitään palkkaetuja. Palkan maksaminen edellyttää lisäksi, että opet- tajan virantoimitus tai työsuhde on jo tosiasialli- sesti alkanut eli opettaja on ollut työssä työpai- kalla ennen sairastumistaan. Sairausloma-ajan palkka korvataan sivutoimi- sille tuntiopettajille tietyin edellytyksin kunnalla ja musiikkioppilaitoksissa, mutta pääsääntöisesti sivutoimisille tuntiopettajille maksetaan palkkio ainoastaan pidetyiltä tunneilta. Sairausloma-ajan palkkaa maksetaan kuiten- kin kaikille 9 päivältä, jos palvelussuhde on kes- tänyt yli 60 päivää. Saman kalenterivuoden aikana on oikeus saa- da sairausloman ajalta täysi palkka 60 kalenteri- päivän ajalta ja sen jälkeen kaksi kolmasosaa 120 kalenteripäivän ajalta. Lisäksi voidaan harkinnan perusteella maksaa enintään kaksi kolmasosaa palkasta enintään 185 kalenteripäivän ajalta. Jos sairaus johtaa eläkkeelle jäämiseen tai määräaikaisen kuntoutustuen saamiseen, oikeus sairausajan palkkaan päättyy 180 kalenteripaivan jälkeen, vaikka kalenterivuosi olisi vaihtunut. Näis- sä tapauksissa ota aina yhteys luottamusmieheen. Jos sairastun kesällä Suuri osa opettajista on opetusvelvollisuuteen tai vuositunteihin perustuvassa työaikajärjestelmäs- sä, johon ei kuulu vuosilomaoikeutta. Heidän ei ole mahdollista siirtää sairauden takia ”kesälo- maansa” pidettäväksi myöhemmin. Sen tähden opettajien ei ole pakko hakea sairauslomaa op- pilaitoksen kesäkeskeytysajaksi, vaikka he olisi- vat silloin työkyvyttömiä ja heillä olisi oikeus sai- rauspäivärahaan. Laskennallisen vuosiloman päiviä ei lasketa sairausloman, työtapaturman, ammattitaudin eikä eläketapahtumaan tai kuntoutukseen johtavan sairauden palkallisten sairauspäivien lukumää- rään. Sen sijaan sairauspäiviksi lasketaan lasken- nallisen vuosiloman ulkopuolelle jäävät sellaiset päivät, joiksi opettaja ei ole hakenut virkavapaut- ta, jos virkavapaa on alkanut ennen kesäkeskey- tyksen alkua ja jatkuu sen päätyttyä. Jos opettaja, jolla on vuosilomaoikeus, on vuosiloman alkaessa tai sen aikana sairauden, synnytyksen tai tapaturman vuoksi työkyvytön, siirretään työkyvyttömyysajalle sijoittuvat vuo- silomapäivät myöhäisempään ajan...
Sample 1See All (4)
Sairausloma-ajan palkka. 1. Työntekijällä on oikeus saada 20 §:ssä tarkoitetun sairausloman ajalta
Sample 1
Sairausloma-ajan palkka. 5 mom. Tässä tarkoitetun työkyvyttömyyden aiheuttajana voi olla sama tai eri sairaus. Sairausloman yhtäjaksoisuutta ei keskeytä esi- merkiksi vuosiloma, määräaikainen kuntoutustuki tai eläkelai- toksen kustantama työkokeilu, koska kysymyksessä ei tällöin ole virantoimitus/työssäolo. Toisaalta edellä tarkoitettuun 12 kuukauden sairausloma-aikaan ei lueta aikaa, jonka viranhalti- ja/työntekijä on ollut esimerkiksi vuosilomalla tai työssä. – – – 2 § 10 mom.
Sample 1
Sairausloma-ajan palkka. Sopimusmuutoksen (2 §) mukaan, jos palvelussuhde (virka- tai työsuhde) on välittömästi ennen sairausloman alkamista keskeytymättä jatkunut vä- hintään 60 kalenteripäivää, on vakinaisella pääviranhaltijalla sekä pää-viranluonteista työtä suorittavalla väliaikaisella ja tilapäisellä viranhal- tijalla sekä toistaiseksi voimassa olevassa että määräaikaisessa työsuh- teessa olevalla työntekijällä oikeus täyteen palkkaan 60 kalenteripäivältä Saipio 21.12.2000 ja sen jälkeen 2/3 palkkaan 120 päivältä saman kalenterivuoden aikana. Kuten 2 §:n 2 momentin soveltamisohjeesta ilmenee edellytetään kuiten- kin, että virantoimitus (ks. I luvun 7 §) ja työsuhde on alkanut (ks. I luvun 6 § 1 mom.). Henkilö on siis voinut esimerkiksi hoitaa ensin 20 kalenteri- päivän ajan viransijaisuutta ja välittömästi viransijaisuuden päättymistä seuraavana päivänä aloittaa samassa kunnassa työsuhteisena toisessa tehtävässä. Kun tämä työsuhde on jatkunut 40 kalenteripäivää, on henkilö oikeutettu 2 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin sairauslomaetuihin. Viranhaltijoilla/työntekijöillä, joiden palvelussuhde, ei ole ennen sairaus- loman alkamista keskeytymättä jatkunut edellä tarkoitettua aikaa, on oi- keus saada sairausloman ajalta varsinainen palkkansa 14 kalenteripäi- väl-tä/kalenterivuosi. Sairausloman palkkaa koskevat muutokset tulevat voimaan siten, että muuttuneita määräyksiä sovelletaan sairauslomiin, jotka alkavat 1.4.2001 tai myöhemmin. Sitä ennen alkaviin sairauslomiin noudatetaan 31.1.2001 voimassa olleen KVTES 2000 määräyksiä. Sivuviranhaltijoita koskevat määräykset eivät ole muuttuneet, vaan heidän oikeutensa sairausajan palkkaan määräytyy edelleen työsopimuslain asianomaisen säännöksen mukaisesti.
Sample 1
Sairausloma-ajan palkka. Huom: Poistettu 2 momentista sivuviranhaltijan sairaus- ajan palkkaa koskeva määräys. Huom: Poistettu sivuviranhaltijan sairausajan palkkaa koskeva määräys.
Sample 1

Related to Sairausloma-ajan palkka

  • Sairausajan palkka Sairausajan palkka määräytyy työehtosopimuksen mukaan.

  • Asiakkaan vastuu ja ilmoitusvelvollisuus Asiakas on korvausvelvollinen laitokselle, muille asiakkaille ja kolmannelle osapuolelle niistä haitoista ja vahingoista, joita em. ohjeiden ja varoaikojen noudattamatta jättämisestä, sopimuksessa ja valtioneuvoston asetuksissa tai päätöksissä mainittujen enimmäispitoisuuksien ylittämisestä ja 7.9 kohdassa mainittujen kieltojen noudattamatta jättämisestä aiheutuu laitokselle, viemäriveden käsittelylle, vastaanottovesistölle tai jätevesilietteen hyötykäytölle. Jos kiinteistöltä on joutunut tai uhkaa joutua viemäriin kiellettyjä tai haitallisia aineita, on asiakkaan viipymättä ilmoitettava asiasta laitokselle. Asiakas on velvollinen ilmoittamaan laitokselle sellaiset muutokset, jotka vaikuttavat kiinteistöltä laitokselle tulevan viemäriveden tai jätevesilietteen laatuun. Tieto viemäriveden tai jätevesilietteen laadun muuttumisesta ja niihin vaikuttavista olosuhteista on annettava laitokselle vähintään kaksi viikkoa ennen muutosten toimeenpanoa.

  • Johtojen, laitteiden ja merkkikilpien sijoittaminen Laitoksella on oikeus kiinteistön omistajaa tai haltijaa kuultuaan korvauksetta sijoittaa tarpeellisia johtoja, laitteita ja merkkikilpiä liittyjän kiinteistöön tarkoituksenmukaiseen, kiinteistön käyttöä mahdollisimman vähän haittaavaan paikkaan. Tällaiset johdot, laitteet ja merkkikilvet on tarkoitettu vedentoimitusta, veden laadun tarkkailua, viemäriveden poisjohtamista, verkostojen huoltoa tai palo- ja pelastustoimen tarvitsemaa sammutusveden ottamista varten.

  • Yleiseen viemäriin johdettavan veden määrän ja laadun rajoitukset Asiakas ei saa johtaa yhtiön viemäriin sellaisia vesiä tai sellaisia haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä vesiä, joiden osalta on erikseen valtioneuvoston päätöksissä tai viranomaismääräyksissä säädetty tai määrätty tai, jotka ovat vahingollisia viemäreiden, pumppaamoiden ja puhdistamoiden toiminnalle tai jätevesilietteen käsittelylle ja hyötykäytölle tai vastaanottovesistölle. Viemärivettä ei saa jäähdyttää niin kylmäksi, että se aiheuttaa viemäriverkostossa jäätymisen vaaraa tai haittaa puhdistamon toimintaa. Yhtiön viemäriin ei saa johtaa bensiiniä, liuottimia tai palo- ja räjähdysvaaraa aiheuttavia aineita tai muita ongelmajätteitä. Yhtiön viemäriin ei saa johtaa haittaa tai vahingon vaaraa tuottavasti: • esineitä, tekstiilejä, metalleja, hiekkaa, multaa, lasia, kumia, muovia, rasvaa, öljyä tai muita sellaisia yhdyskunta- tai teollisuusjätteitä, jotka saattavat aiheuttaa viemärin tukkeutumista tai vaikeuttaa viemärivesien käsittelyä tai ainetta, joka reagoidessaan viemäriveden kanssa voi aiheuttaa tukkeutumista, myrkkyjä, syöpymistä tai viemäriveden merkittävää lämmön nousua, • myrkkyjä tai myrkyllisiä kaasuja muodostavia aineita, happoja tai viemäriyhtiön rakenteita syövyttäviä aineita, • viemärivettä, jonka pH luku (happamuusarvo) yleisen viemärin liitoskohdassa on pienempi kuin 6,0 tai suurempi kuin 11, • suurta hetkellistä vesimäärää tai suurta määrää vettä, jonka lämpö¬tila ylittää +40 °C, • viemäriyhtiön tai purkuvesistön kannalta muita vahin¬gollisia tai myrkyllisiä aineita tai aineita, jotka häiritsevät viemäriverkoston tai jätevedenpuhdistamon toimintaa tai vaarantavat työntekijöiden terveyden. Huleveden ja/tai perustusten kuivatusveden johtaminen jätevesiviemäriin samoin kuin jäteveden johtaminen hulevesiviemäriin on kielletty, ellei johtamisesta ole sovittu erillisellä sopimuksella.

  • Sovellettava laki ja erimielisyydet Tähän sopimukseen ja sen tulkintaan sovelletaan Suomen lakia. Osapuolet pyrkivät ratkaisemaan kaikki erimielisyytensä neuvottelemalla. Mikäli Osapuolet eivät pääse neuvottelemalla sovintoon, ratkaistaan tästä sopimuksesta aiheutuvat riidat Helsingin käräjäoikeudessa.

  • Erimielisyydet ja sovellettava laki 24.1 Hankintasopimusta koskevat asiat ratkaistaan ensisijaisesti keskinäisin neuvotteluin.

  • Lomautuksen keskeyttäminen Työnantaja voi saada tilapäisen työn lomautuksen jo alettua. Lomauttamisen keskeyttämisen, mikäli lomautuksen on uutta ilmoitusta antamatta tarkoitus jatkua välittömästi työn tekemisen jälkeen, tulee perustua työnantajan ja työntekijän väliselle sopimukselle. Tällainen sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamista. Samassa yhteydessä on syytä selvittää tilapäisen työn arvioitu kestoaika. Edellä esitetty koskee vain työnantajan ja työntekijän välistä suhdetta eikä sillä ole otettu kantaa työttömyysturvaa koskevien lakien säännöksiin.

  • Sovellettava laki ja riidanratkaisu (a) Tähän Sopimukseen sovelletaan Suomen lakia.

  • Osa-ajan palkka Laskettaessa osa-ajalta maksettavan palkan suuruutta, saadaan tunnilta maksettava palkka jaka- malla kuukausipalkka asianomaiseen kuukauteen sisältyvien työtuntijärjestelmän mukaisten sään- nöllisten työtuntien lukumäärällä. Kuukausipalkan käsite on tässä sama kuin 26 §:ssä (Ylityö). Poissaolo voidaan myös korvata vastaavalla määrällä työtunteja. Osa-ajan palkka maksetaan esimerkiksi silloin, kun työsuhde alkaa tai päättyy muuna ajankohtana kuin palkanmaksukauden alussa tai lopussa taikka milloin toimihenkilö on ollut poissa työstä eikä työnantaja ole velvollinen maksamaan poissaoloajalta palkkaa. Ellei poissaoloa korvata tekemällä vastaava määrä työtunteja, menetellään seuraavasti: – lasketaan kuukauteen sisältyneet työtuntijärjestelmän mukaiset säännölliset työpäi- vä-tunnit – kuukausipalkka jaetaan työpäivien/-tuntien lukumäärällä = poissaolopäivän/-tunnin palkka – poissaolopäivän/-tunnin palkka vähennetään kuukausipalkasta = osa-ajan palkka Poissaolopäivän tai -tunnin palkka vaihtelee joka kuukausi ao. kuukauteen sisältyvien työpäivien tai työtuntien mukaan: KUUKAUSITYÖAIKA 2022 työpäiviä 37,5 t 40,0 t Toukokuu 21 157,5 168 Kesäkuu 21 157,5 168 Heinäkuu 21 157,5 168 Elokuu 23 172,5 184 Syyskuu 22 165 176 Lokakuu 21 157,5 168 Marraskuu 22 165 176 Joulukuu 20 150 160 KUUKAUSITYÖAIKA 2023 työpäiviä 37,5 t 40,0 t Tammikuu 21 157,5 168 Helmikuu 20 150 160 Maaliskuu 23 172,5 184 Huhtikuu 18 135 144 Toukokuu 21 157,5 168 Kesäkuu 21 157,5 168 Heinäkuu 21 157,5 168 Elokuu 23 172,5 184 Syyskuu 21 157,5 168 Lokakuu 22 165 176 Marraskuu 22 165 176 Joulukuu 18 135 144 KUUKAUSITYÖAIKA 2024 työpäiviä 37,5 t 40,0 t Tammikuu 22 165 176 Helmikuu 21 157,5 168 Maaliskuu 20 150 160 Huhtikuu 21 157,5 168 Tämän taulukon käyttämisen edellytyksenä on, että kysymyksessä on osa-ajan palkan laskemi- nen, että asianomainen toimihenkilö ei ole keskeytymättömässä 3-vuorotyössä ja että toinen va- paapäivä on lauantai.

  • Asiakkaan velvollisuudet Yhtiön verkostoon liitetyn kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistön vesi- ja viemärilaitteistosta liittämiskohtaan saakka. Asiakkaan on suunniteltava, rakennettava ja kunnossapidettävä kvv-laitteistot siten, että niistä ei aiheudu haittaa kiinteistölle, yhtiölle eikä kolmannelle osapuolelle ja että vesi säilyy jatkuvasti talousveden laatua valvovien viranomaisten asettamien laatuvaatimusten mukaisena. Haittana pidetään esimerkiksi vuotavia viemäreitä. Kiinteistönomistaja tai – haltija vastaa myös muista kuin edellä mainituista kiinteistön laitteistoista, laitteista tai järjestelmistä, joita kiinteistöllä käytetään talousveden, jäteveden tai huleveden ja perustusten kuivatusveden johtamisessa tai käsittelyssä. Mikäli asiakkaan viemärivesi ei sellaisenaan täytä yleiseen viemäriin johdettaville viemärivesille asetettuja vaatimuksia tai se sisältää merkittävissä määrin yhtiön kannalta haitallisia aineita, se on esikäsiteltävä ennen yhtiön viemäriin johtamista yhtiön hyväksymällä tavalla. Asiakas on velvollinen huolehtimaan sellaisten tonttijohtojensa tai niihin kuuluvien laitteiden uudistamisesta ja korjaamisesta, jotka saattavat vaikeuttaa tai vaarantaa yhtiön toimintaa. Jos asiakas yhtiön kehotuksesta huolimatta laiminlyö korjaustyön, voi yhtiö asettaa kohtuullisen määräajan, jonka kuluessa työ on suoritettava toimituksen keskeyttämisen uhalla. Yhtiö voi laskuttaa asiakasta mahdollisen vuodon aikana hukkaan valuneesta vedestä. Asiakas on velvollinen viipymättä ilmoittamaan yhtiölle tonttijohdoissa sekä yhtiön laitteissa havaitsemistaan vioista ja vuodoista. Asiakas vastaa kiinteistökohtaisten kvv-laitteiden kunnosta. Asiakkaan on säännöllisesti tarkastettava ja kunnossapidettävä kiinteistökohtaiset kvv- laitteensa kuten vesijohtopaineen korottamiseen ja alentamiseen, viemäriveden pumppaukseen, käsittelyyn ja padotukseen varautumiseen, vedensaannin ja viemäriveden johtamisen katkoksiin varautumiseen tarkoitetut sekä muut vastaavat laitteet. Asiakkaan tulee huolehtia siitä, että kiinteistön jätevesilaitteistossa käytettävät erottimet (hiekanerottimet, öljyn- ja bensiinierotin, rasvanerotin, amalgaamierotin) tyhjennetään säännöllisesti siten, että erottimet pysyvät jatkuvasti toimintakuntoisina. Lisäksi erottimet ja niiden hälyttimet tulee huoltaa säännöllisesti, jotta erotinlaitteisto toimii suunnitellulla tavalla. Erotinten tyhjennyksessä ja huoltamisessa asiakkaan tulee noudattaa myös viranomaisen antamia jätehuoltomääräyksiä. Kiinteistön vesi- ja viemärilaitteisto tulee muutenkin pitää sellaisessa kunnossa ja sitä tulee käyttää siten, että siitä ei aiheudu vaaraa tai haittaa yhtiön laitteiston käytölle eikä terveydelle ja ympäristölle. Asiakas on velvollinen noudattamaan yhtiön antamia ohjeita tai määräyksiä näiden laitteiden asentamisesta, käytöstä, kunnossapidosta ja toiminnan tarkkailusta. Asiakas on yhtiön kirjallisesta pyynnöstä velvollinen poistamaan yhtiön toimintaa haittaavat kiinteistökohtaiset kvv-laitteistot. Asiakas ei saa sulkea eikä avata tonttivesijohtoon kuuluvaa sulkuventtiiliä ilman yhtiön lupaa.