Sopimuksen tarkoitus ja tavoitteet. Maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus (jäljempänä MAL-sopimus) perustuu Helsingin seudun 14 kunnan ja valtion yhteiseen tahtotilaan seudun kehittämisestä. Sopimuksella vahvistetaan kuntien keskinäistä yhteistyötä ja suunnitteluyhteistyön jatkuvuutta, kumppanuutta seudun kuntien ja valtion välillä sekä osapuolien sitoutumista seudun kehittämiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin. Sopimuksella varaudutaan pitkäjänteiseen kehitykseen ja toimenpiteiden voimistamiseen tarvittaessa. Sopimuksen toimenpiteet luovat edellytyksiä seudullisesti tarvetta vastaavalle monipuoliselle asunto- tuotannolle sekä liikennejärjestelmän ja -investointien ja maankäytön yhteensovittamiselle. Toimenpiteillä edistetään vähähiilistä ja kestävää yhdyskuntarakennetta ja sitä tukevaa liikennejärjestelmää ilmaston- muutoksen torjumiseksi sekä mahdollistetaan sujuva arki, työmarkkinoiden toimivuus ja elinkeinoelämän elinvoimaisuus. Tavoitteena on myös torjua segregaatiota ja asunnottomuutta sekä edistää asuinalueiden monimuotoisuutta ja alueiden asuntokannan monipuolisuutta. Sopimuksessa määritellään tavoitetila 12-vuotisen sopimuskauden osalta Helsingin seudulle sekä kehitys- polku tämän tavoitetilan saavuttamiseksi edellä mainittujen teemojen osalta. Tavoitetilan ja kehityspolun toteutumista ja toimenpiteitä tarkastellaan ja täsmennetään rullaavasti eduskuntavaalikausittain. Tähän sopimukseen on sisällytetty keskeisimmät, vaikuttavimmat ja kuntien keskinäistä ja/tai kuntien ja valtion yhteistyötä edellyttävät maankäyttöä, asumista ja liikennejärjestelmän kehittämistä koskevat tavoitteet ja konkreettiset toimenpiteet. Sopimuksessa esitettävät konkreettiset toimenpiteet koskevat sopimuskauden ensimmäistä nelivuotisjaksoa 2020–2023, ellei toisin ole mainittu. Seuraavia jaksoja koskevat toimenpiteet tarkennetaan seuraavien MAL-sopimusten yhteydessä. Sopimuksen toteutumisen kannalta on tärkeää, että myös kuntien ja valtion muut kehittämistoimet tukevat sopimuksen tavoitteiden toteutumista. Sopimuksen lähtökohdat Sopimuksen lähtökohtana on Helsingin seudun maankäyttö, asuminen ja liikenne 2019 -suunnitelma (MAL 2019), joka on valmisteltu yhteistyössä Helsingin seudun kuntien, HSL:n sekä valtion ympäristö- ja liikenne- hallinnon toimijoiden kesken. Suunnitelma on hyväksytty vuoden 2019 aikana HSL:n hallituksessa, Helsingin seudun yhteistyökokouksessa (HSYK), KUUMA-johtokunnassa sekä useimmissa seudun kunnissa. Suunni- telma sisältää lakisääteisen Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitel...
Sopimuksen tarkoitus ja tavoitteet. Kaari-hankkeessa on valmisteltu yhtenäisen ja alueellisesti kattavan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojärjestelmän kilpailuttamista. Kaari- hankkeella tarkoitetaan kaikkien kilpailutukseen osallistuvien hankintayksiköiden yhteistä hanketta. Lisäksi jokaisella alueella on oma alueellinen projekti. Alueellisen projektin myötä kunkin alueen hankintayksiköt voivat vaikuttaa hankinnan sisältöön ja ehtoihin. Kaari-hankkeen tavoitteet on kuvattu Liitteessä 1 UNA-Kaari-hankkeen kuvaus. Terveydenhuoltolain 33 §:n mukaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vastaa terveydenhuollon tietojärjestelmien yhteensovittamisesta. Sopijapuolet sopivat tällä sopimuksella Kaari-hankkeen toteuttamisesta yhdessä ja muodostavat tätä tarkoitusta varten hankintarenkaan julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 21 §:n mukaisesti. Kunta tai sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä valtuuttaa tällä sopimuksella oman alueensa sairaanhoitopiirin edustamaan Kaari-hankkeen hankinnassa itseään ja käyttämään kunnan tai kuntayhtymän puhevaltaa Kaari-hankkeen hankinnassa myöhemmin kuvattavalla tavalla.
Sopimuksen tarkoitus ja tavoitteet. Tämän sopimuksen tarkoituksena on edistää autoalan yrityksissä työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa allekirjoittajajärjestöjen työehtosopimus- aloilla. Tämä sopimus koskee kaikkia Autoalan Keskusliiton jäsenyrityksiä. Tämän so- pimuksen lisäksi noudatetaan yhteistoiminnasta yrityksissä annettua lakia (334/07) niissä yrityksissä, jotka kuuluvat lain soveltamispiiriin.
Sopimuksen tarkoitus ja tavoitteet. Tämä on kuntalain 52 §:n 1 momentin mukainen sopimus yhteisestä toimielimestä, jolla Inarin, Utsjoen, Enontekiön ja Muonion kunnat antavat sopimuksessa tarkemmin määritellyt tehtävät Sodankylän kunnan (vastuukunnan) hoidettavaksi. Tämän sopimuksen tarkoituksena on sopia kuntien järjestettäväksi säädettyjen lakisääteisten sekä kuntien yhteisesti päättämien muiden ympäristönsuojeluviranomaisten tehtävien järjestämisestä yhteisessä toimielimessä kuntalain 51 §:n mukaisesti. Yhteistoiminnan tavoitteena on ympäristönsuojelun palveluiden tuottaminen laadullisesti ja määrällisesti samanlaisina lainsäädännön vaatimusten mukaisesti kaikkien sopimuskuntien alueella. Lisäksi tarkoituksena on turvata palvelujen saatavuus ja parantaa tuottavuutta. Yhteisen toimielimen tehtävinä ovat ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain (64/1986) mukaisten tehtävien järjestäminen yhteisesti. Lisäksi yhteisen toimielimen tehtävinä ovat ulkoilulain (606/1973) mukaiset leirintäalueviranomaisen tehtävät, talousjätevesien käsittelyvaatimuksista poikkeamisista päättäminen (ympäristönsuojelulaki (YSL 527/2014) 156 d §), ilmansuojelutehtävät (YSL 145-146 §), meluntorjuntatehtävät (YSL 150-152 §) sekä ympäristön tilan seuranta (YSL 143 §). Inarin, Utsjoen, Enontekiön ja Muonion kunnat siirtävät kuntalain 8 §:ssä tarkoitetun palvelujen järjestämisvastuun Sodankylän kunnalle (vastuukunta).
Sopimuksen tarkoitus ja tavoitteet. Sopimus- ja kumppanuuskuntien yhteisenä tavoitteena on Helsingin seudun kuntien yhteistyön kehittämi- nen ja edunvalvonta. Helsingin seudun kunnat sitoutuvat poliittisen- ja viranhaltijajohdon vapaaehtoiseen ja säännölliseen yh- teistyöhön. Yhteistyö perustuu Helsingin seudun kuntien yhteiseen näkemykseen alueen haasteista ja yhteiseen tah- toon vaikuttaa alueen kehittämiseen.
Sopimuksen tarkoitus ja tavoitteet. Maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus (jäljempänä MAL-sopimus) perustuu Kuopion seudun kuuden kunnan, Pohjois-Savon liiton ja valtion yhteiseen tahtotilaan seudun kehittämisestä. Sopimuksella vahviste- taan kuntien keskinäistä sekä seudun ja valtion yhteistä sitoutumista seudun kehittämistä koskeviin osapuol- ten yhteisiin tavoitteisiin ja niiden edellyttämiin toimenpiteisiin. Sopimuksen toimenpiteillä luodaan edellytyksiä seudullisesti tarvetta vastaavalle monipuoliselle asuntotont- titarjonnalle ja asuntotuotannolle sekä liikennejärjestelmän ja maankäytön yhteensovittamiselle ja kehittä- miselle. MAL-sopimuksella edistetään Kuopion seudun kestävää kasvua kehittämällä valtion ja kuntien yh- teistyönä kestävää yhdyskuntarakennetta ja liikennejärjestelmää ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi, elin- keinoelämän elinvoimaisuutta, liikenneturvallisuutta, liikennejärjestelmän digitalisaatiota sekä tarpeita vas- taavaa asuntokaavoitusta ja -tuotantoa. Tavoitteena on torjua segregaatiota ja asunnottomuutta sekä edis- tää asuinalueiden monimuotoisuutta ja alueiden asuntokannan monipuolisuutta. Sopimuksessa on kuvattu tavoitetilat vuodelle 2035 sekä kehityspolut ja tarvittavat toimenpiteet vuosille 2024–2027 tavoitteisiin pääsemiseksi. Sopimus päivitetään neljän vuoden välein. Sopimukseen on sisällytetty keskeisimmät ja vaikuttavimmat maankäyttöä, asumista ja liikennejärjestelmän kehittämistä koskevat tavoit- teet ja toimenpiteet, jotka edellyttävät kuntien keskinäistä tai kuntien ja valtion yhteistyötä. Sopimuksen toteutumisen kannalta on tärkeää, että myös kuntien ja valtion muut kehittämistoimet tukevat sopimuksen tavoitteiden toteutumista.
Sopimuksen tarkoitus ja tavoitteet. Osapuolet toteuttavat hankintayhteistyötä saadakseen taloudellista etua edullisimpien hankinta- hintojen ja -ehtojen muodossa sekä päällekkäisen työn vähentymisen ja asiantuntemuksen lisääntymisen kautta. Sopimus pohjautuu osapuolten avoimuuteen ja luottamukseen.
Sopimuksen tarkoitus ja tavoitteet. Sopimus perustuu valtion ja seudun kuntien yhteiseen tahtotilaan Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisestä (MAL -sopimus). MAL-sopimuksen tavoitteena on yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän yhteensovittaminen siten, että luodaan edellytyksiä tonttitarjonnan ja asuntotuotannon merkittävälle lisäämiselle. Sopijaosapuolet sitoutuvat yhdessä edistämään sopimuksen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamista. Sopimuksen tarkoituksena on lisätä kuntien keskinäistä sekä seudun ja valtion välistä sitoutumista yhdessä sovittuihin tavoitteisiin. Sopimuksen keskeisiä tavoitteita ovat koko toiminnallisen kaupunkiseudun eheä yhdyskuntarakenne, yhteisvastuullinen asuntopolitiikka ja toimiva liikennejärjestelmä. Sopimuksella luodaan edellytyksiä kasvattaa Helsingin seudun asuntotuotantoa kysyntää vastaavasti. Sopimuksessa otetaan huomioon voimakkaasti kasvaneesta maahanmuutosta lisääntynyt asuntotuotantotarve ja sen vaatima tonttituotanto. Rakennettavien asuntojen hallintamuodon ja kokonaistarpeen sijoittumisessa otetaan huomioon seudun eri osien olosuhteet, tarve ja resurssit. Maankäyttöä, asuntotuotantoa ja liikennejärjestelmää ohjataan kokonaisuutena yhdyskuntarakennetta eheyttäen ja kestävää liikkumista edistäen. Digitaalisten liikennepalvelujen syntymistä edistetään ja kehitetään erilaisilla kokeiluilla. Sähkön ja mahdollisten muiden vähäpäästöisten energiamuotojen käyttöä joukkoliikenteessä lisätään. Helsingin seudun MAL-sopimus 2016–19 on jatkoa Helsingin seudun MAL-aiesopimukselle 2012–15. Sopimuksen keskeisiä lähtökohtia ovat: − Pääministeri Xxxx Xxxxxxx hallitusohjelma, hallitusohjelman toimintasuunnitelma ja sen kärkihankkeet − Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma MASU 2050 − Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2015 − Helsingin seudun asuntostrategia 2025 − Maakuntakaava ja oikeusvaikutteiset yleiskaavat Sopijaosapuolet toteavat, että syksyllä 2014 solmittu valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen sopimus suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi on yhtenä lähtökohtana tälle sopimukselle. Valtion ja pääkaupunkiseudun kaupunkien kanssa tehtävä kasvusopimus sekä valtion ja Helsingin seudun kesken mahdollisesti tehtävät muut yhteistyösopimukset sovitetaan yhteen MAL-sopimuksen 2016–19 kanssa siten, että ne kokonaisuutena vahvistavat elinkeinoelämän kasvua sekä luovat edellytyksiä MAL-sopimuksen tavoitteiden toteuttamiselle.
Sopimuksen tarkoitus ja tavoitteet. Tällä sopimuksella kunnat jatkavat vuonna 2006 aloitettua sivistystoimen seudullista yhteistyötä. Ta- voitteena on edellisen yhteistoimintakauden aikana tuotetun ja vuoteen 2025 ulottuvan seudullisen yhteisen sivistyspalvelujen toimintastrategian toteuttaminen, yhteisten palveluprosessien jatkuva pa- rantaminen ja olemassa olevan kehittämisverkoston toiminnan vakiinnuttaminen Päijät-Hämeen alu- eelle. Yhteistoiminnassa keskitytään hyvinvointia alueen kuntalaisille tuottavien ydinprosessien laa- dun kehittämiseen yhteisten linjausten mukaisesti. Kuntien yhteistoiminta konkretisoituu kuntien nimeämien sivistystoimesta vastaavien henkilöiden seudullisen ohjausryhmän toimintana, ohjausryhmän alaisten seudullisten kehittämisryhmien tavoit- teellisena yhteistyönä ja yhteistoiminnasta vastaavan ja sitä koordinoivan henkilöstön työpanoksena. Seudullisen yhteistyön tarkoitus on kehittää kunnallisia sivistyspalveluita yhteistyössä, ennakoiden ja osaamisresurssia jakamalla aktiivisena ja tavoitteellisena kehittämisverkostona. Verkoston toi- menpiteiden pääpaino on kuntien sivistyspalveluiden laadun, kustannustehokkuuden ja asiakasläh- töisyyden vahvistamisessa. Ohjausryhmän ja verkoston kehittämisryhmien kumppanuus ja yhteistyö Päijät-Hämeen hyvinvointialueen kanssa on keskeisessä asemassa. Yhteistyötä kolmannen sekto- rin ja muiden verkostojen kanssa tehdään tarkoituksenmukaisesti. Kuntien sivistyspalveluiden kehit- tämisyhteistyön myötä vahvistetaan päijäthämäläisten hyvinvointia ja alueen elinvoimaisuutta. Yk- sittäiselle kunnalle yhteistyö voi tuottaa taloudellisia ja toiminnallisia hyötyjä.
Sopimuksen tarkoitus ja tavoitteet. MAL-sopimukseen on sisällytetty keskeisimmät, vaikuttavimmat ja seudun kuntien keskinäistä ja/tai seudun kuntien ja valtion yhteistyötä edellyttävät maankäyttöä, asumista ja liikennejärjestelmän kehittämistä koskevat tavoitteet ja kehityspolku seuraavalle 11 vuodelle. Konkreettiset toimenpiteet koskevat vuosia 2021–2023. Sopimus tarkistetaan rullaavasti eduskuntavaalikausittain. Sopimuksen toimenpiteillä luodaan seudullisesti edellytyksiä tarvetta vastaavalle monipuoliselle asuntotuotannolle sekä liikennejärjestelmän ja maankäytön yhteensovittamiselle ja kehittämiselle. Tavoitteena on edistää vähähiilistä ja kestävää yhdyskuntarakennetta ja sitä tukevaa liikennejärjestelmää ilmastonmuutoksen torjumiseksi sekä mahdollistaa sujuva arki, työmarkkinoiden toimivuus ja elinkeinoelämän elinvoimaisuus. Tavoitteena on torjua segregaatiota ja asunnottomuutta sekä edistää asuinalueiden monimuotoisuutta ja alueiden asuntokannan monipuolisuutta. Kaupunkiseudun liikennejärjestelmän kehittämisen tavoitteena on kasvattaa kestävien liikkumismuotojen osuutta liikennesuoritteesta, parantaa liikenneturvallisuutta ja lisätä työpaikkojen ja palveluiden saavutettavuutta.