AUTOALA
AUTOALA
Toimihenkilöitä koskeva
TYÖEHTOSOPIMUS
21.1.2022 – 31.3.2024
Sopimusosapuolet
Autoalan Keskusliitto ry Ammattiliitto Pro ry
SISÄLLYSLUETTELO
AUTOALAN TOIMIHENKILÖITÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖY-
TÄKIRJA 3
YLEISET TYÖSUHTEEN EHDOT 6
1 § SOPIMUKSEN ULOTTUVUUS JA SOVELTAMINEN 6
2 § TYÖNANTAJAN JA TOIMIHENKILÖN YLEISET VELVOLLISUUDET JA TYÖKYVYN YLLÄPITÄMINEN 7
3 § TYÖSUHDE 9
4 § SIJAISUUSKORVAUS 9
5 § IRTISANOMISAIKA JA LOMAUTUS 10
6 § SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA 11
7 § TYÖTUNTIJÄRJESTELMÄ JA TYÖAJAN SIJOITTUMINEN 12
8 § KESKIMÄÄRÄINEN SÄÄNNÖLLINEN VIIKKOTYÖAIKA 13
8a § TYÖAIKAPANKKI 14
9 § TYÖAJAN TILAPÄINEN PIDENTÄMINEN 15
10 § LISÄTYÖ 17
11 § VAPAAPÄIVÄT 18
12 § YLITYÖ 18
13 § OSA-AJAN PALKKA 21
14 § VARALLAOLO 22
15 § HÄLYTYSLUONTOINEN TYÖ JA PUHELINOHJEET 23
16 § SUNNUNTAITYÖ 24
17 § LEPOAJAT 24
18 § VIIKKOLEPOKORVAUS 25
19 § VUOROTYÖ SEKÄ ILTA- JA YÖTYÖ 26
20 § PALKKA SAIRAUDEN JA TAPATURMAN JÄLKEEN SEKÄ ÄITIYS- JA ISYYSVAPAAN AJALTA 27
21 § LÄÄKÄRINTARKASTUKSET 29
22 § MATKAKORVAUKSET 32
23 § KOULUTUSTILAISUUDET 35
24 § VUOSILOMA 36
25 § LYHYT TILAPÄINEN LOMA 38
26 § TYÖVÄLINEET 39
27 § VASTUU - JA RYHMÄHENKIVAKUUTUS SEKÄ VAHINKOVASTUU 39
28 § JÄRJESTÄYTYMISVAPAUS JA AMMATTIYHDISTYSJÄSENMAKSUN
PIDÄTTÄMINEN 40
PALKKAMÄÄRÄYKSET 41
29 § RYHMITTELY 41
30 § PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 41
31 § PALKKA 43
32 § OHJELUVUT 44
33 § TEHTÄVÄMUUTOKSET 45
34 § LUONTOISEDUT 47
VOIMASSAOLOMÄÄRÄYKSET 47
35 § NEUVOTTELUJÄRJESTYS 47
36 § PAIKALLINEN SOPIMINEN 48
37 § TYÖRYHMÄT 49
38 § SOPIMUKSEN SITOVUUS 50
39 § SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO 50
LIITE 1. RYHMITTELYMÄÄRITELMÄT 52
LIITE 2. KATSASTUSALAN YRITYSTEN KATSASTAJIEN RYHMITTELY- JA
PALKKAEHDOT 57
LIITE 3. KATSASTUSALAN YRITYSTEN TOIMISTOTYÖTÄ TEKEVIEN
TOIMIHENKILÖIDEN RYHMITTELY JA PALKKAEHDOT 61
LIITE 4. TYÖAJAN LYHENTÄMINEN 65
LIITE 5. PÄIVÄ- JA KAKSIVUOROTYÖN TYÖAJAN LYHENTÄMISTAPAA KOSKEVA PÖYTÄKIRJA 67
YHDYSMIESSOPIMUS AKL -TU 69
PÖYTÄKIRJA PAIKALLISEN SOPIMISEN EDISTÄMISESTÄ TYÖPAIKOILLA-
NEUVOTTELUJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN 75
AUTOALAN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 77
AUTOALAN TYÖSUOJELUSOPIMUS 83
AUTOALAN KOULUTUSSOPIMUS AKL – PRO 92
AUTOALAN YLEISSOPIMUS 94
AUTOALAN TILASTOSOPIMUS 96
AUTOALAN AY-JÄSENMAKSUN PERINTÄ 97
AUTOALAN TOIMIHENKILÖITÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖY- TÄKIRJA
Aika | 21.1.2022 | |
Paikka | Autoalan Keskusliiton toimisto | |
Läsnä | Autoalan Keskusliitto ry | Ammattiliitto Pro ry |
Xxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxxx | Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxx Xxxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxx |
1 § TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITTAMINEN
Allekirjoittaneet liitot ovat sopineet, että liitot allekirjoittavat tällä pöytäkirjalla 18.1.2022 saavutetun neuvottelutuloksen mukaisen Autoalan toimihenkilöitä koske- van työehtosopimuksen, joka tulee voimaan 21.1.2022.
2 § SOPIMUSKAUSI
Työehtosopimus on voimassa 21.1.2022 alkaen 31.3.2024 saakka ja jatkuu sen jälkeen vuoden kerrallaan, ellei jompikumpi osapuoli ole kirjallisesti irtisa- nonut sopimusta viimeistään kaksi (2) kuukautta ennen sen edellä olevaa päättymispäivää.
3 § PALKKARATKAISU
Palkkaratkaisusta sovittiin seuraavasti:
Korotukset 1.4.2022:
- Toimihenkilöiden henkilökohtaisia kuukausipalkkoja (kiinteä rahapalkka, luontoisedut ja keskimääräinen suorituspalkkatekijä) korotetaan 2,0 pro- sentin yleiskorotuksella.
- Työehtosopimuksen ohjelukuja korotetaan 2,0 prosentilla. Ohjelukujen ko- rotus ei aiheuta ohjelukuvertailun tekemistä.
- Työehtosopimuksessa olevia ilta- ja yövuorolisiä samoin kuin iltatyö- ja yö- työlisiä korotetaan 3,5 prosentilla 1.3.2022 alkaen. Korotus on voimassa koko sopimuskauden.
- Yhdysmiessopimuksen sisältämiä yhdysmieskorvauksia korotetaan 3,5 prosentilla 1.3.2022 alkaen. Korotus on voimassa koko sopimuskauden.
- Työsuojeluvaltuutetun kuukausikorvauksia korotetaan 3,5 prosentilla.
1.3.2022 alkaen. Korotus on voimassa koko sopimuskauden.
Korotukset 1.4.2023:
- Toimihenkilöiden henkilökohtaisia kuukausipalkkoja (kiinteä rahapalkka, luontoisedut ja keskimääräinen suorituspalkkatekijä) korotetaan 1,5 pro- sentin yleiskorotuksella, kuitenkin vähintään 47 eurolla.
- Työehtosopimuksen ohjelukuja korotetaan 1,5 prosentilla. Ohjelukujen ko- rotus ei aiheuta ohjelukuvertailun tekemistä.
4 § MUUT SOVITUT ASIAT
Marginaalisäännön käyttö työpaikoilla
Sovittiin, että liitot valmistelevat yhteistä aineistoa marginaalisäännön käytön edistämisestä autoalan työpaikoilla. Autoalan Keskusliitto lähettää jäsenyrityk- silleen asiasta työmarkkinatiedotteen aineiston valmistuttua.
Aloittamis- ja lopettamistyöt
Sovittiin, että liitot valmistelevat yhteistä aineistoa aloitus- ja lopetustöiden käytön selkeyttämiseksi autoalan yrityksissä ja työpaikoilla. Autoalan Keskus- liitto lähettää jäsenyrityksilleen asiasta työmarkkinatiedotteen aineiston valmis- tuttua.
Revisiotyön vaikutukset
Liittojen revisiotyöryhmä on tehnyt muutoksia yksittäisiin työehtosopimuskoh- tiin. Muutosten tarkoitus on ollut parantaa työehtosopimuksen luettavuutta ja ymmärrettävyyttä. Näillä tehdyillä muutoksilla ei ole tarkoitettu tai tavoiteltu yk- sittäisten kohtien määräyksen tai tulkinnan muuttamista. Mikäli asiassa nou- see epäselvyys, katsotaan tarvittaessa sisältö 30.11.2021 päättyneen työehto- sopimuksen kirjauksista.
5 § SOPIMUKSEN VOIMAANTULO JA SOPIMUSKAUSI
Tämä työehtosopimus on voimassa 21.1.2022 alkaen 31.3.2024 saakka ja jat- kuu sen jälkeen vuoden kerrallaan, ellei jompikumpi sopimusosapuoli ole irti- sanonut sitä kirjallisesti viimeistään kaksi (2) kuukautta ennen sen päätty- mistä.
6 § PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN
Sovittiin, että pöytäkirja katsotaan tarkastetuksi ja hyväksytyksi liittojen allekir- joituksin.
AUTOALAN KESKUSLIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY
Xxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxx
Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxx
Xxxxx Xxxxxx
1 § SOPIMUKSEN ULOTTUVUUS JA SOVELTAMINEN
1. Tämän sopimuksen piiriin kuuluvat Autoalan Keskusliitto ry:n jäsenyritysten pal- veluksessa olevat toimihenkilöt edellyttäen, että he toimivat tämän sopimuksen tarkoittamissa teknisissä tehtävissä tai teknisiä palvelutoimintoja palvelevissa tai tukevissa tehtävissä.
Sopimuksen soveltamisen piiriin kuuluvat myös katsastusalan yritysten ja niiden autoalan yrityksille palveluita tuottavien yritysten palveluksessa olevat toimihenki- löt siten kuin liitteissä 2 ja 3 on sovittu.
2. Teknisiä toimihenkilöitä ovat:
a) teknillisessä oppilaitoksessa ammatillisen peruskoulutuksen opistoasteella suorit- taneet henkilöt
b) edellä mainittua koulutusta laajemman tutkinnon suorittaneet henkilöt, kuten am- mattikorkeakoulu- tai ammatillisen korkea-asteen koulutuksen suorittaneet henki- löt ja
c) teknisen pätevyyden käytännön kautta saavuttaneet henkilöt.
3. Teknisiä tehtäviä ovat:
Teknisiä tehtäviä ovat tämän sopimuksen liitteessä 1 mainitut tehtävät.
4. Katsastusalan tehtävät ja niitä koskevat tämän työehtosopimuksen määräyksiä täydentävät määräykset ovat liitteissä 2 ja 3.
5. Tämän sopimuksen piiriin kuuluvat lisäksi henkilöt, jotka vakinaisesti toimivat työn- antajan edustajana yrityksen henkilöstöön nähden ja jotka työnantajalle kuulu- vaa direktio-oikeutta käyttäen jakavat, johtavat, valvovat tai tarkkailevat työtä ot- tamatta säännöllisesti osaa itse työhön tai vaikkakin säännöllisesti mutta kuitenkin suhteellisen pienen osan työajastaan käyttävät muiden kuin toimihenkilölle varsi- naisesti kuuluvien töiden suorittamiseen, eivätkä milloinkaan osallistu työntekijäin urakka-ansioihin.
6. Alan yleisiä sopimuksia ovat:
- Yhdysmiessopimus 21.1.2022
- Yhteistoimintasopimus 28.2.2020
- Autoalan työsuojelusopimus 21.1.2022
- Autoalan koulutussopimus 28.2.2020
- Autoalan yleissopimus 28.2.2020
- Autoalan tilastosopimus 28.2.2020
- Autoalan jäsenmaksun perintää koskeva sopimus 28.2.2020.
Tätä sopimusta sovelletaan toimihenkilöön, jonka pääasialliset tehtävät kuuluvat tässä sopimuksessa tarkoitettuihin tehtäviin. Tämän sopimuksen soveltamisalaa
tulkittaessa ei henkilön koulutuksella, annetulla tehtävänimikkeellä tai palkanmak- sutavalla ole sinänsä merkitystä. Ratkaiseva asia on tehtävien luonne.
Työehtosopimuksen soveltamisalalla ei ole koulutuksellista ylä-, ala- eikä sivura- jaa.
Työehtosopimusta sovelletaan myös tämän sopimuksen tarkoittamissa tehtävissä toimiviin harjoittelijoihin tai vastaaviin.
2 § TYÖNANTAJAN JA TOIMIHENKILÖN YLEISET VELVOLLISUUDET JA TYÖKYVYN YLLÄPITÄMINEN
1. Toimihenkilön tulee:
- edistää ja valvoa työnantajan etuja;
- pitää luottamuksellisena yrityksen liiketoimintaan liittyvät salassa pidet- tävät asiat, kuten hinnoittelu, suunnittelu, kokeilu ja tutkimusasiat sekä liikesuhteet
- olla huolellinen hänen hallussaan olevien yrityksen varojen ja muun omaisuuden suhteen
2. Työnantajan tulee:
- yrityksen ja toimihenkilön välien tulee olla luottamukselliset
- yrityksen tulee tiedottaa toimihenkilölle hänen alaisiansa koskevista ratkai- suista viimeistään samanaikaisesti, kun näistä tiedotetaan alaisille ja tukea häntä hänen toiminnassaan työnantajan edustajana työntekijöihin nähden
- yrityksen tulee neuvotella toimihenkilön kanssa tämän tehtäviä koskevista yrityksen asioista
- selvittää toimihenkilölle tämän asema yrityksen tai toimipaikan organisaatiossa ja asemassa tapahtuvat muutokset mahdollisemman aikaisessa vaiheessa sekä tarkoituksenmukaisella tavalla edistää ja tukea toimihenkilön pyrkimyksiä tuotannollisen toiminnan kehittämisessä
- mahdollisuuksien mukaan tukea toimihenkilöä tämän pyrkiessä kehittämään ammattitaitoaan
- mahdollisuuksien mukaan varata toimihenkilölle osallistumismahdollisuus teh- täviensä hoidon edellyttämään ammatilliseen täydennyskoulutukseen vuosit- tain
- uudelle toimihenkilölle selvitetään mitä sopimusta hänen työsuhteessaan so- velletaan sekä käydään läpi yhdysmies- ja neuvottelujärjestelmä
- työnantajan tulee mahdollisuuksien mukaan ottaa käyttöön työpaikalla kehi- tyskeskustelu- tai vastaava malli, joissa voidaan käsitellä toimihenkilön osaamisen kehittämistä ja työuraa tukevia toimia
- liitot pitävät tärkeänä, että toimihenkilöiden kehityskeskusteluissa tai vastaa- vissa tarkastellaan toimihenkilön yksilölliset koulutustarpeet
3. Työhyvinvointi ja työkyvyn ylläpitäminen
Työhyvinvointitoiminta on jatkuvaa ja kokonaisvaltaista työn, työympäristön ja työyhteisön kehittämistä. Henkilöstön hyvinvointi luo edellytyksiä myös
menestyvälle liiketoiminnalle. Työikäisen väestön väheneminen korostaa työ- urien pidentämiseksi suunnattujen toimien tärkeyttä.
Osana työhyvinvoinnin edistämistä liitot suosittelevat Työhyvinvointikortin suo- rittamista kaikissa työyhteisöissä.
Ikääntyneiden työ- ja toimintakyvyn edistäminen työpaikalla
Ikääntyneiden työntekijöiden työkykyyn ja kuormitukseen kiinnitetään erityistä huomiota. Sairastavuuden ja siitä johtuvien sairauspoissaolojen vähentämiseksi ja työkykyisyyden säilyttämiseksi työpaikkojen on syytä hyödyntää laadittuja työterveyshuollon työpaikkaselvityksiä, riskien arviointeja ja henkilöstösuunni- telmia. Näiden pohjalta suunnitellaan tarvittaessa yksilöllisiä toimenpiteitä työ- kyvyn ylläpitämiseksi.
Työnantaja ja 58 vuotta täyttänyt työntekijä käyvät työnantajan selvityksen poh- jalta keskustelun niistä toimenpiteistä, jotka tukevat ikääntyneen työntekijän työssä jatkamista.
Palkkauksen marginaalisäännön soveltamisohje
Osapuolet korostavat esimiesasemaan liittyvää vastuuta ja toteavat toimeen si- sältyvän johtamisen ja valvonnan lisäävän toimen vaativuutta.
Esimiesasemassa olevien toimihenkilöiden palkkaukseen on kiinnitettävä järjes- telmällisesti huomiota. Yrityksen on seurattava palkkauksen marginaalisään- nön toteutumista yrityksen palkkapolitiikassa.
Lähtökohtana on, että yritys informoi toimihenkilöiden yhdysmiestä ja yrityk- sen esimiehiä yrityksen palkkapolitiikasta ja sen toteuttamisesta.
Tämän sopimuksen allekirjoittajaliitot seuraavat marginaalisäännön toimivuutta sekä ohjeistavat yrityksiä marginaalisäännön toteuttamisessa. Marginaali- säännön soveltamisessa yrityksessä on käytettävä vertailukelpoisia ansio- ja palk- katekijöitä esimiehen ja alaisten välillä.
Tiedottamisen soveltamisohje
Työnantajan tulisi kiinnittää erityistä huomiota tiedottamiseen tilanteissa, joissa tehtävät ratkaisut ovat luonteeltaan sellaisia, joiden tekeminen tai toi- meenpano kuuluu toimihenkilön toimivaltaan. Tiedottaminen on suoritettava mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja sen yhteydessä tulee toimihenkilölle an- taa asiaa koskevat tarvittavat toimintaohjeet.
Organisaatiossa tapahtuvat muutokset on tiedotettava toimihenkilölle pääsääntöi- sesti jo suunnitteluvaiheessa.
Koeaikaa voidaan soveltaa vain silloin, kun uusi toimihenkilö tulee työnantajan palvelukseen tai henkilön siirtyessä työntekijätehtävästä toimihenkilön tehtävään. Koeaika ei koske tapauksia, joissa on kysymys toimihenkilön siirtymisestä toisiin tehtäviin.
2. Muutokset toimihenkilön asemassa
Toimihenkilön työsuhteen ehtoja voidaan muuttaa, mikäli molemmat osapuolet siitä sopivat. Mikäli asiasta ei päästä sopimukseen, voidaan muutos toteuttaa, vain mikäli sille on olemassa erityisen painava syy, jonka perusteella toimihenkilö voitaisiin irtisanoa työnantajan palveluksesta. Edellä mainitussa tilanteessa asi- asta käydään mahdollisesti tarvittavat yt-neuvottelut ja noudatetaan tämän sopi- muksen 5 §:n mukaista irtisanomisaikaa. Käytännössä menettelymalli on aivan sama kuin työantajalähtöisessä irtisanomistilanteessa.
Toimihenkilö saatetaan siirtää toimihenkilöasemansa säilyttäen toiseen tehtä- vään. Jos se merkitsee huononnusta hänen etuihinsa, tulee tässäkin tapauksessa olla erityisen painava syy ja noudattaa irtisanomisaikaa.
Tilanteessa, jossa toimihenkilö, harjoittelijaa lukuun ottamatta, hoitaa tilapäisesti oman toimen ohella toisen henkilön tehtäviä, maksetaan hänelle työmäärän li- sääntymisen suhteessa omasta toimesta tulevan palkan lisäksi erillisenä sijai- suuskorvauksena 12 - 30 % hänen henkilökohtaisesta palkastaan. Samansuurui- nen korvaus maksetaan toimihenkilölle sijaisuuden ajalta hänen hoitaessaan toi- sen sijaisena vaativampia tehtäviä.
Korvaus sekä muut työehtoihin liittyvät kysymykset tulee selvittää ennen sijaisuu- den alkamista. Paikallisesti voidaan sijaisuudesta ja sen korvaamisesta sopia toi- sin.
Xxxxxxx toimihenkilö hoitaa tilapäisesti oman toimen ohella toisen henkilön tehtäviä tai hoitaessaan toisen sijaisena vaativampia tehtäviä, maksetaan hänelle omasta toimesta tulevan palkan lisäksi erillinen sijaisuuskorvaus.
- alle kahden viikon vuosilomasijaisuuksia,
- lyhytaikaisia sairaustapauksia ("flunssa"), eikä
- tapauksia, joissa on kysymys toisen tehtävien hoitamisesta sillä aikaa, kun toi- mihenkilö osallistuu lyhytkestoiseen koulutukseen tai vastaavia poissa- oloja.
Yllä oleva aikaan sidottu pääsääntö ei aina riittävästi ota huomioon paikallisia olo- suhteita. Tämän vuoksi saattaa sijaisuuskorvausta harkittaessa eräissä tapauk- sissa olla perusteltua kiinnittää huomiota myös toimihenkilön työmäärän olennai- seen lisääntymiseen ja hoidettavaan toimeen sisältyvään vastuuseen.
Määräyksellä ei huononneta aikaisemmin vallinnutta käytäntöä.
5 § IRTISANOMISAIKA JA LOMAUTUS
1. Irtisanomisajat
Irtisanomisaika on työnantajan irtisanoessa:
- 2 viikkoa, jos työsuhde on keskeytyksettä jatkunut enintään
vuoden;
- 1 kuukausi, jos työsuhde on keskeytyksettä jatkunut yli vuoden,
mutta enintään 4 vuotta;
- 2 kuukautta, jos työsuhde on keskeytyksettä jatkunut yli 4 vuotta,
mutta enintään 8 vuotta;
- 4 kuukautta, jos työsuhde on keskeytyksettä jatkunut yli 8 vuotta, mutta enintään 12 vuotta;
- 6 kuukautta, jos työsuhde on keskeytyksettä jatkunut yli 12 vuotta.
Toimihenkilön irtisanoutuessa irtisanomisaika on 2 viikkoa, jos työsuhde on kes- keytyksettä jatkunut enintään 5 vuotta. Jos työsuhde on keskeytymättä jatkunut yli 5 vuotta, on irtisanomisaika 1 kuukausi.
Työnantaja tai toimihenkilö voi halutessaan sisällyttää irtisanomisaikaan edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana ansaitun kyseisen lomakauden vielä pitämättö- män vuosiloman. Myöhemmin ansaitun vuosiloman osalta voidaan sen lukemi- sesta irtisanomisaikaan sopia erikseen.
Edellä mainitusta irtisanomisajoista riippumatta vapautuu toimihenkilö työstä so- vittua irtisanomisaikaa lyhyemmän ajan kuluttua, jos siitä erikseen sovitaan työn- antajan ja asianomaisen toimihenkilön välillä.
Lomauttamisessa noudatetaan työsopimuslain säännöksiä. Lomautusta koskeva ilmoitusaika on 2 viikkoa.
Lomautuksen siirtäminen tai keskeyttäminen
3. Seuraamuslomautus
Jos työnantaja voisi irtisanoa tai purkaa työsopimuksen, hänellä on oikeus lomaut- taa työntekijä siten, että työnteko ja palkanmaksu keskeytetään enintään kahdeksi
(2) kuukaudeksi työsuhteen muutoin pysyessä voimassa.
Saatuaan tiedon irtisanomis- tai purkuperusteen olemassaolosta työnantajan tulee varata toimihenkilölle tilaisuus tulla kuulluksi suunnitellusta lomautuk- sesta. Kuulemistilaisuudessa työnantajan tulee selvittää toimihenkilölle suunni- tellun lomautuksen peruste niin selvästi, että toimihenkilö voi esittää oman sel- vityksensä asiassa. Toimihenkilön niin halutessa yhdysmiehelle varataan ti- laisuus osallistua kuulemiseen. Jos yhdysmies ei ole läsnä, annetaan hänelle toimihenkilön niin halutessa tieto lomautuksesta ja sen perusteesta. Työnan- taja voi toteuttaa lomautuksen välittömästi kuulemistilaisuuden jälkeen.
1. Työaikalain noudattaminen
Työajan suhteen noudatetaan, jollei alempana ole muuta sanottu, työaikalakia.
2. Säännöllinen työaika
a) Työnjohtajien ja heihin verrattavien työaika on enintään 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa.
Kohdassa a) tarkoitettuja työnjohtajiin verrattavia toimihenkilöitä ovat sellaiset toi- mihenkilöt, joiden työ välittömästi liittyy työntekijöiden työhön tai joiden työ on kiinteä osa palveluliiketoimintaa
b) Pääasiallisesti toimistossa työskentelevien toimihenkilöiden samoin kuin kat- sastustoimialalla toimistossa työskentelevien toimihenkilöiden säännöllinen työ- aika on enintään 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa
Mikäli palveluliiketoimen osastolla työskentelevän toimihenkilön työ on luonteel- taan kohdassa b) tarkoitettua toimistotyötä eikä liity välittömästi tuotannollisen osaston työhön, noudatetaan häneen nähden ko. säännöstä.
3. Arkipyhäviikot
Arkipyhäviikolla on arkipäiviksi sattuvan juhlapäivän aaton ja lauantain säännölli- nen työaika sama kuin muina arkipäivinä
Vapaapäiviä ovat kuitenkin
- uudenvuodenpäivän viikon lauantai,
- loppiaisviikon lauantai,
- pääsiäislauantai,
- pääsiäisen jälkeistä lauantai,
- vapunpäivän viikon lauantai,
- helatorstaiviikon lauantai,
- juhannusaatto,
- itsenäisyyspäiväviikon lauantai,
- jouluaatto ja
- joulun jälkeinen lauantai,
jotka ovat vapaapäiviä, elleivät palveluliiketoiminnalliset syyt muuta vaadi. (Luettelo arkipyhäviikkojen työpäivistä on 12 §:n kohtana 3. Arkipyhäviikkojen työ- aika.)
Mikäli palveluliiketoiminnalliset syyt edellyttävät työskentelyä mainittuina päivinä, on tällaisen vapaapäivän menettäminen korvattava muuna aikana työtuntijärjes- telmän puitteissa annettavilla vapaapäivillä tai korvaamalla niinä vapaapäivinä suoritettu työ kuten viikkoylityö.
Arkipyhäaattojen ja lauantain säännöllinen työaika on sama kuin muina arkipäi- vinä ja kaikki työpäivät ovat säännöllisen vuorokautisen työajan mukaan määräy- tyviä täysiä työpäiviä.
Sopimuskohdassa luetellut vapaapäivät koskevat sellaisenaan vain niitä työaika- muotoja, joissa työ on järjestetty kiintein lauantaiksi osuvin vapaapäivin. Koska säännöllisten työtuntien vuosittainen enimmäismäärä on eri työaikamuodoissa sama, tulee tämä ottaa työtuntijärjestelmää laadittaessa huomioon liikkuvissa työ- aikamuodoissa järjestämällä vuotuisen työajan tasaamiseksi riittävä määrä va- paapäiviä. Ellei sanottua järjestelyä voida toteuttaa, korvataan saamatta jäänyt työajanlyhennys kuten viikkoylityö.
7 § TYÖTUNTIJÄRJESTELMÄ JA TYÖAJAN SIJOITTUMINEN
Työpaikalla on laadittava työtuntijärjestelmä, milloin se on työn laatuun nähden mahdollista. Työtuntijärjestelmästä tulee ilmetä päivittäisen säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisajankohta, ruokatauon pituus ja ajankohta sekä viikoittaiset vapaapäivät.
Työtuntijärjestelmään tulevista pysyvistä muutoksista on ilmoitettava asianomai- sille toimihenkilöille ja yhdysmiehelle mahdollisimman ajoissa ja viimeistään kaksi viikkoa ennen muutoksen voimaantuloa. Milloin muutos koskee useampia toimi- henkilöitä tai muuten merkittävää osaa henkilökunnasta, muutoksesta tulee neu- votella yhdysmiehen kanssa etukäteen.
Työtuntijärjestelmään tulevista tilapäisistä poikkeuksista ilmoitetaan asianomai- selle toimihenkilölle mahdollisimman ajoissa ja viimeistään kolmantena muutok- sen voimaantuloa edeltävänä päivänä, ellei kysymyksessä ole hätätyö tai siihen verrattava. Mikäli muutos koskee työosastoa tai vastaavaa palveluliiketoiminnan kokonaisuutta, asiasta ilmoitetaan myös yhdysmiehelle.
Milloin työtuntijärjestelmään tehtävä tilapäinen muutos johtuu työpaikan toimihen- kilöitä koskevasta ns. välipäivän sisään tekemisestä tai kysymyksessä on muu työtuntijärjestelmään tehtävä tilapäinen muutos, joka koskee työpaikan toimihen- kilöitä yleisesti, tulee ennen työtuntijärjestelmän muuttamista neuvotella yhdys- miehen kanssa.
Uusi työtuntijärjestelmä tai pysyvä muutos
Mikäli uuden työtuntijärjestelmän käyttöönottoa tai pysyväisluonteista muutosta koskeva ilmoittaminen laiminlyödään, astuu muutos voimaan vasta kahden viikon kuluttua ilmoituksen antamisesta. Xxxxxxx työtuntijärjestelmää tahdotaan muuttaa siten, että vapaapäivän antamisajankohta siirrettäisiin, tulee noudattaa yhden vii- kon mittaista varoitusaikaa.
Tilapäinen muutos on kyseessä silloin, kun olosuhteet huomioonottaen muutos on tarkoitettu olemaan voimassa vain tietyn lyhyehkön ajan, jonka jälkeen on tar- koitus palata entiseen työtuntijärjestelmään. Pysyväisluonteinen muutos on ky- seessä silloin, kun selvästi edellytetään, ettei entiseen työtuntijärjestelmään ole tarkoitus palata.
Ns. välipäivällä tarkoitetaan uudenvuodenpäivään, loppiaiseen, helatorstaihin, va- punpäivään, itsenäisyyspäivään tai jouluun liittyvää välipäivää.
Muutoksista ilmoitettaessa tulee ilmoittaa uusi muutettu työtuntijärjestelmä sekä milloin se astuu voimaan. Tilapäisten muutosten osalta tulee ilmoittaa, kuinka kauan muutos on voimassa.
8 § KESKIMÄÄRÄINEN SÄÄNNÖLLINEN VIIKKOTYÖAIKA
1. Keskimääräinen viikkotyöaika
Keskimääräisen säännöllisen viikkotyöajan käyttöönottaminen edellyttää työtunti- järjestelmän laatimista vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu säännöllisestä työajasta riippuen keskimäärin enintään joko 40 tuntiin viikossa tai 37,5 tuntiin viikossa.
Säännöllinen viikoittainen työaika voidaan järjestää keskimääräiseksi
a) päivätyössä yrityksen toimintojen välttämättömästi sitä vaatiessa si- ten, että se on enintään 8 viikon pituisena ajanjaksona säännöllisestä työajasta riippuen keskimäärin enintään joko 40 tai 37,5 tuntia vii- kossa ja
b) vuorotyössä myös siten, että se on säännöllisestä työajasta riippuen keskimäärin enintään 40 tai 37,5 tuntia viikossa, keskeytyvässä kak- sivuorotyössä enintään 9 viikon pituisena ajanjaksona sekä keskey- tymättömässä tai jatkuvassa vuorotyössä taikka keskeytyvässä kol- mivuorotyössä enintään vuoden pituisena ajanjaksona.
Tasoittumisjaksoon tulee sisältyä keskimäärin kaksi vapaapäivää viikkoa kohti.
Tasoittumisjaksot voivat olla enintään seuraavat:
- päivätyössä enintään 8 viikkoa
- keskeytyvässä 2-vuorotyössä, 9 viikkoa
- keskeytyvässä 3-vuorotyössä, keskeytymättömässä tai jatkuvassa vuorotyössä, 1 vuosi.
Tasoittumisjaksolle on kaikissa tapauksissa laadittava ennakolta työtuntijärjes- telmä, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu ao. keskimääriin: Sekä vuoro- että päivätyössä tulee tasoittumisjakson kuluessa antaa keskimäärin kaksi vapaapäivää viikkoa kohti. Keskimääräistä viikkotyöaikaa voidaan päivä- työssä käyttää vain silloin, kun yrityksen toiminnot sitä välttämättömästi vaativat.
Työajan järjestäminen keskimääräiseksi ei saa tapahtua esim. kesken työviikkoa eikä työaikaa myöskään saa järjestää siten, että järjestelyn perusteena on ylityö- säännösten kiertäminen. Säännöllinen vuorokautinen työaika ei saa ylittää 8 tun- tia. Päivittäistä työaikaa ei saa myöskään lyhentää keskimääräiseen työaikajär- jestelyyn siirryttäessä siten, että päivittäisen työajan lyhentämisen seurauksena työpäivien lukumäärä lisääntyisi. Keskimääräisesti järjestettynäkään viikoittainen säännöllinen työaika ei kuitenkaan saa ylittää 48 tuntia viikossa päivätyössä.
Säännöllinen viikoittainen ja vuorokautinen työaika voidaan paikallisesti sopien järjestää niin, että vuorokautinen työaika voi tällöin olla enintään 12 tuntia. Sa- malla tulee sopia työtuntijärjestelmästä ja tasoittumisjaksosta, jonka pituus on enintään vuosi.
Työehtosopimuksen säännöllisen työajan pituutta ja sijoittamista koskevista määräyksistä voidaan poiketa sopimalla liukuvasta työajasta niin, että toimihen- kilö voi sovituissa rajoissa määrätä työnsä päivittäisen alkamis- ja päättymis- ajankohdan. Sovittaessa liukuvasta työajasta on sovittava ainakin kiinteästä työajasta, työajan vuorokautisesta liukumarajasta, lepoaikojen sijoittamisesta sekä säännöllisen työajan ylitysten ja alitusten enimmäiskertymästä sekä liuku- van työajan toteutumisen seurannasta.
Liukuvassa työajassa seurantajaksona käytetään kalenterivuotta, ellei paikalli- sesti ole sovittu muusta yhden vuoden pituisesta seurantajaksosta. Jos seu- rantajakson päättyessä ylitysten tai alitusten kertymä on sovittua suurempi, ylittävät tunnit annetaan vapaana seuraavan kahden kalenterikuukauden ai- kana ja vastaavasti alittavat tunnit toimihenkilö tekee seuraavan kahden ka- lenterikuukauden aikana. Mikäli tunnit ovat kahden kuukauden jälkeen edelleen tasaamatta, ylitys- tai alitustunnit korvataan yksinkertaisella palkalla.
8a § TYÖAIKAPANKKI
Työaikapankki on järjestelmä, jossa toimihenkilö voi säästää työaikapankkiin työ- aikaa ja pitää vastaavasti vapaata siten kuin erillisessä työaikapankkisopimuk- sessa on sovittu. Työaikapankin perusajatuksena on lisätä joustavuutta työpai- koilla ja sitä kautta työhyvinvointia ja tuottavuutta.
Työaikapankin käyttöönotto tapahtuu paikallisella sopimuksella siten kuin tämän työehtosopimuksen paikallista sopimista koskevissa määräysissä on sovittu. So- vittaessa työaikapankista on sovittava ainakin seuraavista asioista:
- Kuka voi olla mukana työaikapankissa.
- Mitä työaikapankkiin talletetaan ja sieltä lainataan.
- Mitkä ovat saldorajat eli talletusten ja lainausten enimmäismäärät.
- Pankkivapaan pitäminen eli työaikapankin saldon käytön periaatteet.
- Pankkivapaan ajalta maksettava palkka.
- Työkyvyttömyyden vaikutus pankkivapaaseen.
- Työsopimuksen päättymisen vaikutus.
- Työaikapankkisopimuksen päättäminen.
- Erityistilanteet.
Työaikapankin toiminnan aikana on tärkeätä, että työnantaja ja yhdysmies vuosit- tain seuraavat työaikapankkisopimuksen toteutumista. Seurannan osana tarkas- tellaan keskimääräisiä plus- ja miinustuntien määriä sekä vapaiden keskimääräi- siä toteumia.
Liitot ovat sopineet yhteisestä työaikapankkia koskevasta ohjeistuksesta, joka on liittojen yhteisellä sivustolla xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx.
9 § TYÖAJAN TILAPÄINEN PIDENTÄMINEN
1. Paikallisesti sopien
Työaikaa voidaan, jos siitä paikallisesti etukäteen sovitaan enintään yhden vuo- den pituiseksi ajanjaksoksi kerrallaan, järjestää myös siten, että se on keskimäärin työehtosopimuksessa määrätyn vuorokautisen ja viikoittaisen työajan pituinen. Työajan tasoittuminen näihin määriin voi tapahtua myös antamalla viikkolevon li- säksi kokonaisia vapaapäiviä.
Keskimääräistä työaikaa sovellettaessa vuorokautista säännöllistä työaikaa voi- daan kuitenkin pidentää enintään kahdella tunnilla ja viikoittaisen säännöllisen työ- ajan enimmäismäärä on 50 tuntia. Jos työtä tehdään useampana kuin viitenä päi- vänä viikossa, on säännöllinen viikkotyöaika enintään 48 tuntia.
Keskimääräistä työaikaa käytettäessä on laadittava vähintään kolmeksi viikoksi kerrallaan työtuntijärjestelmä, jossa on mainittu aika, milloin työ alkaa ja päättyy.
Ylityötä on työ, jota tehdään em. työtuntijärjestelmän mukaisten säännöllisten työ- tuntien lisäksi, ei kuitenkaan siltä osin kun työaika on lyhyempi kuin keskimäärin 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Jos ei ole sovittu tässä kohdassa tarkoitetun keskimääräisen työajan käyttämisestä, noudatetaan sopimuksen 6 §:n mukaisia työaikoja.
2. Työnantajan päätöksellä
Työnantaja voi perustellun, ennalta-arvaamattoman palvelutuotannosta johtu- van tarpeen vuoksi tilapäisesti pidentää päivä- ja kaksivuorotyössä työskente- levien toimihenkilöiden vuorokautista säännöllistä työaikaa enintään 10 tuntiin ja viikoittaisen säännöllisen työajan enintään 50 tuntiin. Muutoksesta on ilmoi- tettava mahdollisimman ajoissa, kuitenkin vähintään kolmen päivän ilmoitusai- kaa noudattaen.
Työnantaja voi pidentää tämän määräyksen nojalla vuorokautista säännöllistä työaikaa enintään 15 työvuoron osalta 5 työviikon aikana kalenterivuodessa. Työajan pidennystä voidaan kohdentaa enintään kahdelle peräkkäiselle työvii- kolle kerrallaan.
Työajan tulee tasoittua työehtosopimuksen 6 §:n mukaiseen säännölliseen työaikaan kalenterivuoden aikana. Jos tämä ei ole mahdollista työaikajärjeste- lyn kalenterille sijoittumisen johdosta, työajan tulee tasoittua viimeistään ka- lenterivuoden päättymistä seuraavan kesäkuun loppuun mennessä.
Mikäli työaikaa ei ole tasattu edellisessä kappaleessa sanotun mukaisesti, ta- saamatta jääneet tunnit korvataan 50 % korotettuna työajan tasaamiselle va- ratun ajan päättymistä seuraavan palkanmaksun yhteydessä, ellei toimihenki- lön kanssa sovita vapaan tallettamisesta työaikapankkiin.
Toimihenkilöllä on mahdollisuus kieltäytyä tämän sopimusmääräyksen mukai- sesta työaikamuutoksesta asiallisesta ja painavasta henkilökohtaisesta syystä.
Pöytäkirjamerkintä:
Työnantaja keskustelee yhdysmiehen tai sellaisen puuttuessa toimihenkilöi- den kanssa niistä arvioitavissa olevista tilanteista, joissa työnantajan näke- myksen mukaan edellä olevaa työaikajärjestelyä voitaisiin käyttää yrityksessä tai työpaikalla.
1. Lisätyöllä tarkoitetaan työtä, jota toimihenkilön suostumuksella tehdään yli so- vitun työajan sen kuitenkaan ylittämättä säännöllisen työajan enimmäismääriä.
2. Toimihenkilölle, jonka säännöllinen työaika on 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa, maksetaan työtuntijärjestelmän mukaisen vuorokautisen tai viikoittai- sen työajan ylittävästä lisätyöstä korvaus kuten vuorokautisesta tai viikoittai- sesta ylityöstä on sovittu.
3. Lisätyöstä tulevaa tuntipalkkaa laskettaessa käytetään perusteena samaa tun- tipalkkaa kuin ylityöstä tulevaa korotettua palkkaa laskettaessa.
4. Lisätyö ei ole ylityötä.
5. Paikallisesti voidaan sopia lisätyökorvauksen vaihtamisesta vastaavaan va- paaseen.
Lisätyö voi poissaolotapauksia lukuun ottamatta tulla kysymykseen vain niiden toimihenkilöiden osalta, joiden sovittu säännöllinen työaika on lyhyempi kuin 40 tuntia viikossa.
Lisätyötä esiintyy seuraavissa muodoissa:
1) Päivittäisenä lisätyönä, tavallisesti vain ½ tuntia /päivä.
2) Vapaapäivänä tehtynä lisätyönä.
a) enintään 2,5 tuntia viikossa, milloin lisätyötä ei lainkaan ole tehty viikon aikana tai
b) aina 40 tuntiin saakka viikkoa kohti, milloin toimihenkilö on viikon aikana ollut poissa työstä.
Katso myös vapaapäivänä tehdyn työn korvaaminen eräissä tapauksissa.
Lisätyön ja viikoittaisen ylityön määrää laskettaessa ei oteta huomioon vuorokauti- sia ylityötunteja, vaan ainoastaan vuorokauden 8 tai jos on sovittu säännöllisen työajan tilapäisestä pidentämisestä enintään kahdella tunnilla, enintään 10 ensim- mäistä työtuntia.
Milloin sovelletaan keskimääräistä viikkotyöaikaa, on lisätyötä se säännöllisen so- vitun viikkotyöajan lisäksi tehty työ, mikä koko jakson kuluessa keskimäärin alittaa 40 tuntia viikkoa kohti.
Jos keskimääräinen viikkotyöaika on 37,5 tuntia, on kahden viikon sovittu sään- nöllinen työaika 75 tuntia. Sen ylittävä työ 80 tuntiin asti on lisätyötä ja 80 tunnin ylittävä osa viikoittaista ylityötä.
Milloin työtuntijärjestelmän pohjana oleva ajanjakso on niin pitkä, ettei se mahdu saman tilikauden puitteisiin, voidaan lisätyö laskea viikoittain käyttäen vertailupe- rusteena asianomaisella viikolla työtuntijärjestelmässä vahvistettua säännöllistä viikkotyöaikaa.
Toimihenkilölle viikkoa kohti annettava toinen vapaapäivä voidaan, ellei tässä so- pimuksessa muuta johdu, määrätä
- kiinteäksi viikonpäiväksi, jonka tulee olla lauantai, tai ellei se ole mahdollista, maanantai, taikka
- vaihtuvaksi viikonpäiväksi, jos töitä tehdään vähintään kuutena päivänä vii- kossa. Nämä vapaapäivät on pyrittävä sijoittamaan muiden vapaapäivien yh- teyteen palveluajat huomioiden.
Jos työssä noudatetaan keskimääräistä viikkotyöaikaa, vapaapäivät ajoitetaan si- ten, että jaksoon tulee niin monta vapaapäivää, että työaika jakson kuluessa ta- soittuu säännölliseen viikkotyöaikaan.
Näiden vapaapäivien tulee ilmetä työtuntijärjestelmästä tai, jollei niiden sijoittamis- ajankohtaa ole mahdollista määritellä, on tasoittamisvapaan antamisesta ilmoitet- tava vähintään viikkoa etukäteen. Nämä vapaapäivät on pyrittävä sijoittamaan muiden vapaapäivien yhteyteen.
Tämän sopimuksen mukaisia työajan lyhennysvapaita ja joustavien työaikajärjes- telmien mukaisia vapaita pyritään palvelutuotannon salliessa ja toimihenkilön pyy- täessä antamaan useamman työpäivän jaksoissa.
1. Ylityö
Ylityöksi luetaan työ, jota tehdään laissa säädettyjen säännöllisen työajan enim- mäismäärien lisäksi.
Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta ja viikoittai- sesta ylityöstä kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla sekä seuraavilta tun- neilta 100 %:lla korotettu palkka.
Milloin viikoittaista ylityötä on kertynyt kahdeksan tuntia, maksetaan teh- dystä vuorokautisesta ylityöstä 100 %:lla korotettu palkka.
Lauantaipäivänä sekä pyhä- ja juhlapäivän aattona tehdystä vuorokautisesta yli- työstä maksetaan kaikilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.
Pääsiäislauantaina, juhannusaattona ja jouluaattona tehdystä viikoittaisesta yli- työstä maksetaan kaikilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.
Ylityöstä maksettava palkka voidaan paikallisesti sopia vaihdettavaksi vastaavaan vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana. Ylityöstä vastaavan vapaa-ajan pituus las- ketaan noudattaen tämän pykälän säännöksiä ylityöstä maksettavasta korvauk- sesta. Vapaa-aika on annettava ja otettava kahden kuukauden kuluessa ylityön tekemisestä.
Xxxxxxx toimihenkilö työnantajasta riippuvasta syystä ei ole voinut tehdä säännöl- listä viikkotyöaikaa vastaavaa tuntimäärää, ja hän joutuu tulemaan työtuntijärjes- telmän mukaisena vapaapäivänään työhön, korvataan vapaapäivänä tehty työ si- ten, kuin viikoittaisesta ylityöstä on sovittu. Samoin menetellään, jos toimihenkilö viikon aikana on ollut poissa työstä sairauden, tapaturman tai työajan lyhennyk- sestä johtuvan vapaan vuoksi.
Soveltamisohje:
Työantajasta riippuvalla syyllä tarkoitetaan lähinnä tapauksia, joissa toimihenkilö ei ole voinut tehdä säännöllistä viikkotyöaikaansa vastaavia työtunteja työnanta- jan määräyksestä suoritetun matkan, ammatilliseen tai yhteistoimintakoulutuk- seen osallistumisen vuoksi taikka työsopimuslain 2 luvun 12 §:n 1 momentin tar- koittamissa tapauksissa.
2. Yli-, sunnuntai tai lisätyön peruspalkan laskeminen
Yli-, sunnuntai tai lisätyön osalta on peruspalkka laskettava siten, että kuukau- sipalkka luontoisetuineen jaetaan luvulla 160 silloin, kun säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa, ja luvulla 158 silloin, kun säännöllinen työaika on 37.5 tuntia viikossa. Säännöllisen työajan ollessa jokin muu, käytetään jakajana vastaavasti laskettua säännölliseen työhön tosiasiallisesti keskimäärin kuukaudessa käytettyä työtuntien lukumäärää.
Peruspalkkaa laskettaessa tulee kuukausipalkan lisäksi ottaa huomioon mahdol- listen luontoisetujen raha-arvo, provisiopalkka ja tuotantopalkkiot sekä sijaisuus- korvaus, mutta ei sen sijaan vuorotyölisää, säännöllisestä sunnuntaityöstä mak- settavaa korvausta eikä tilapäisluonteisia poikkeuksellisia korvauksia, kuten yli-, sunnuntai- ja lisätyökorvauksia.
Jos toimihenkilön suorittama työ jatkuu vuorokauden vaihteen yli, katsotaan työ lisä- ja ylityökorvausta laskettaessa edellisen vuorokauden työksi siihen asti, kun- nes toimihenkilön säännöllinen työvuoro normaalisti alkaa. Näitä tunteja ei tällöin oteta huomioon jälkimmäisen vuorokauden säännöllistä työaikaa laskettaessa.
Toimihenkilön jäädessä säännöllisen työajan päätyttyä ylityöhön, jonka arvioidaan kestävän vähintään kaksi tuntia, on pidettävä kohtuullisena, että hänelle varataan mahdollisuus pitää ruokailun kannalta välttämätön tauko tai tilaisuus ruokailla työn lomassa.
Ylityö on joko vuorokautista tai viikoittaista ylityötä.
Vuorokautista ylityötä on työaika, jota tehdään vuorokaudessa 8 tunnin tai jos on sovittu vuorokautisen säännöllisen työajan tilapäisestä pidentämisestä enintään 10 tuntiin mainitun pidennetyn tuntimäärän lisäksi.
Viikoittaista ylityötä on työaika, joka olematta vuorokautista ylityötä ylittää 40 tuntia viikossa. Milloin sovelletaan keskimääräistä viikkotyöaikaa, on viikoittaista ylityötä työaika, joka koko jakson kuluessa ylittää keskimäärin 40 tuntia viikkoa kohti.
2022 1. viikko | loppiaisviikko | 4 pv |
15. viikko | pääsiäistä edeltävä viikko | 4 pv |
16. viikko | pääsiäistä seuraava viikko | 4 pv |
21. viikko | helatorstaiviikko | 4 pv |
25. viikko | juhannusviikko | 4 pv |
49. viikko | itsenäisyyspäiväviikko | 4 pv |
52. viikko | jouluviikko | 4 pv |
2023 1. viikko | loppiaisviikko | 4 pv |
14. viikko | pääsiäistä edeltävä viikko | 4 pv |
15. viikko | pääsiäistä seuraava viikko | 4 pv |
18. viikko | vapunpäiväviikko | 4 pv |
20. viikko | helatorstaiviikko | 4 pv |
25. viikko | juhannusviikko | 4 pv |
49. viikko | itsenäisyyspäiväviikko | 4 pv |
52. viikko | jouluviikko | 3 pv |
2024 1. viikko | uudenvuoden viikko | 4 pv |
13. viikko | pääsiäistä edeltävä viikko | 4 pv |
14. viikko | pääsiäistä seuraava viikko | 4 pv |
Toimihenkilölle, joka on tehnyt arkipyhäviikolla työtä enemmän kuin ko. arkipyhävii- kon työaika edellyttää, korvataan ylittävät tunnit, kuten viikkoylityöstä on sovittu, mi- käli sitä ei ole korvattava vuorokautisena ylityönä.
4. Ns. aloittamis- ja lopettamistyöt
Aloittamis- ja lopettamistyöhön käytetty aika luetaan vuorokautiseen työaikaan, mistä näin ollen saattaa seurata vuorokautista ylityötä.
Milloin aloittamis- ja lopettamistöistä aiheutuu vuorokautista ylityötä, on siitä mak- settava korvaus. Tämän vuoksi on tarpeellista, että paikallisesti selvitetään ne teh- tävät, joissa aloittamis- ja lopettamistyötä esiintyy. Samalla tulee selvittää myös se, miten po. työt kussakin tapauksessa korvataan.
Toimihenkilön työaika lisä-, yli- ja hätätyö mukaan lukien ei saa ylittää keski- määrin 48 tuntia viikossa kalenterivuoden pituisessa ajanjaksossa
Laskettaessa osa-ajalta maksettavan palkan suuruutta, saadaan tunnilta makset- tava palkka jakamalla kuukausipalkka asianomaiseen kuukauteen sisältyvien työ- tuntijärjestelmän mukaisten säännöllisten työtuntien lukumäärällä. Poissaolo voi- daan korvata myös vastaavalla määrällä työtunteja.
Jos edellä tarkoitettuun ajanjaksoon sisältyy vuosilomapäiviä, vähennetään niiden päivien vuosilomapalkka ajanjakson peruspalkasta eikä vastaavia työtunteja oteta jakajassa huomioon.
Määräyksen tarkoittama tilanne syntyy esim. silloin kun työsuhde alkaa tai päättyy muuna ajankohtana kuin palkanmaksukauden alussa tai puolivälissä taikka milloin toimihenkilö on ollut poissa työstä eikä työnantaja sopimuksen mukaan ole velvolli- nen maksamaan poissaoloajalta palkkaa.
Kuukausipalkan käsite on tässä sama kuin yli-, sunnuntai- ja lisätyökorvausta las- kettaessa.
- lasketaan kuukauteen sisältyneet työtuntijärjestelmän mukaiset säännölliset työ- päivät
- kuukausipalkka jaetaan työpäivien lukumäärällä = poissaolopäivän palkka
- poissaolopäivän palkka vähennetään kuukausipalkasta = osa-ajan palkka.
- lasketaan kuukauteen sisältyneet työtuntijärjestelmän mukaiset säännölliset tun- nit
- kuukausipalkka jaetaan työtuntien lukumäärällä = poissaolotunnin palkka
- poissaolotunnin palkka vähennetään kuukausipalkasta = osa-ajan palkka.
Poissaolopäivän tai -tunnin palkka vaihtelee ao. kuukauteen sisältyvien työpäivien tai työtuntien mukaan.
Jakajat Työaika
2022 | työpäiviä | 37,5 t | 40,0 t |
tammikuu | 20 | 150 | 160 |
helmikuu | 20 | 150 | 160 |
maaliskuu | 23 | 172,5 | 184 |
huhtikuu | 19 | 142,5 | 152 |
toukokuu | 21 | 157,5 | 168 |
kesäkuu | 21 | 157,5 | 168 |
heinäkuu | 21 | 157,5 | 168 |
elokuu | 23 | 172,5 | 184 |
syyskuu | 22 | 165 | 176 |
lokakuu | 21 | 157,5 | 168 |
marraskuu | 22 | 165 | 176 |
joulukuu | 21 | 157,5 | 168 |
(sisältää itsenäisyyspäivän)
Jakajat Työaika
2023 | työpäiviä | 37,5 t | 40,0 t |
tammikuu | 21 | 157,5 | 168 |
helmikuu | 20 | 150 | 160 |
maaliskuu | 23 | 172,5 | 184 |
huhtikuu | 18 | 135 | 144 |
toukokuu | 21 | 157,5 | 168 |
kesäkuu | 21 | 157,5 | 168 |
heinäkuu | 21 | 157,5 | 168 |
elokuu | 23 | 172,5 | 184 |
syyskuu | 21 | 157,5 | 168 |
lokakuu | 22 | 165 | 176 |
marraskuu | 22 | 165 | 176 |
joulukuu | 19 | 142,5 | 152 |
(sisältää itsenäisyyspäivän)
Jakajat Työaika
2024 | työpäiviä | 37,5 t | 40,0 t |
tammikuu | 22 | 165 | 176 |
helmikuu | 21 | 157,5 | 168 |
maaliskuu | 20 | 150 | 160 |
Jos toimihenkilö sopimuksen mukaan, jossa on määriteltävä varallaoloajan pituus, on velvollinen oleskelemaan asunnossaan tai muualla päivystysvalmiudessa, josta hänet tarvittaessa voidaan sovitulla tavalla kutsua työhön, maksetaan hänelle siltä
ajalta, jonka hän joutuu olemaan sidottuna työtä suorittamatta puoli palkkaa lasket- tuna säännöllisestä peruspalkasta. Varallaolokorvaus maksetaan kuitenkin vähin- tään neljältä varallaolotunnilta.
Paikallisesti voidaan sopia varallaolokorvauksesta toisinkin. Varallaoloajan pituus ja varallaoloajan toistuvuus eivät saa haitata kohtuuttomasti toimihenkilön vapaa-ajan käyttöä.
Milloin kysymyksessä on määrättyyn paikkaan sidotusta varallaolosta, ei varallaolo- aika kalenterikuukautta kohden saa pysyvästi ylittää 150 tuntia. Jos varalla oleva toimihenkilö kutsutaan tai hän tulee ennalta sovittuun työhön, maksetaan työhön käytetyltä ajalta palkkaa tämän työehtosopimuksen muiden määräysten mukaan.
Työtunneilta ei makseta varallaolokorvausta eikä hälytysluontoisesta työstä mak- settavia korvauksia.
Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan kuuluvaksi.
15 § HÄLYTYSLUONTOINEN TYÖ JA PUHELINOHJEET
1. Hälytysluontoinen työ ja puhelinohjeet
1. Hälytysluontoisessa työssä työ tehdään hälytyskutsun perusteella ja toimihen- kilö joutuu tulemaan työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella hänen jo pois- tuttuaan työpaikalta.
2. Hälytysrahan suuruus määräytyy kutsun antamisajankohdan perusteella seu- raavasti:
a) kahden tunnin peruspalkka, jos kutsu annetaan klo 16.00 mennessä päätty- vällä säännöllisellä työajalla tai työajan jälkeen ennen kello 21.00 ja
b) kolmen tunnin peruspalkka, jos kutsu annetaan kello 21.00 ja 06.00 välisenä aikana.
c) mikäli hälytysluontoisen työn tekeminen ei edellytä matkustamista työntekopaikalle hälytysrahan suuruus on 50 % edellä mainituista hälytys- rahoista.
3. Milloin kutsu hälytysluontoiseen työhön on annettu kello 21.00 ja 06.00 välisenä aikana, maksetaan työhön käytetyltä ajalta 100 %:lla korotettu peruspalkka, mi- hin sisältyy mahdolliset ylityökorvaukset.
4. Lyhyemmästä kuin yhden tunnin pituisesta hälytysluontoisesta työstä makse- taan kuitenkin yhden tunnin palkka.
5. Hälytysluontoista työtä ei voida korvata lyhentämällä vastaavasti toimihenkilön säännöllistä työaikaa.
6. Xxxxxxx toimihenkilön toimeen kuuluu pysyvänä ja luonteenomaisena osana vel- vollisuus antaa vapaa-aikanaan, yrityksen toiminnan niin vaatiessa, erityisiä toi- mintaohjeita tai -määräyksiä taikka neuvontaa puhelimitse tai muulla sähköisellä välineellä, tulee tämä ottaa huomioon toimihenkilön kokonaispalkkauksessa tai erillisenä lisänä siten kuin paikallisesti sovitaan.
Kun toimihenkilö kutsutaan hälytysluontoisesti työhön, aiheutuu tästä hänelle yli- määräistä haittaa, joka korvataan hälytysrahalla.
Milloin toimihenkilö kutsutaan työhön sellaisena vuorokauden aikana, jona yleiset kulkuyhteydet puuttuvat tai niin kiireellisesti, että ei ole mahdollista käyttää yleisiä kulkuneuvoja, maksetaan toimihenkilölle matkakulujen korvaus selvitystä vastaan.
Säännöstä ei kuitenkaan sovelleta, jos hälytysluonteinen työ välittömästi liittyy seu- raavan työvuorokauden työhön.
Hälytysrahan lisäksi saa toimihenkilö työstään normaalin palkan ja ylityökorvauk- sen, jos työ on ylityötä. Erikseen on sovittu klo 21-06 välisenä aikana annetun kut- sun perusteella tehdyn työn korvaamisesta. Mainittuna aikavälinä suoritetusta häly- tysluonteisesta työstä maksetaan aina 100 %:lla korotettu peruspalkka, mihin sisäl- tyvät mahdolliset ylityökorotukset.
Sopimuksen 14 §:n mukaisissa varallaolotapauksissa ei sovelleta hälytysluontois- ta työtä koskevia määräyksiä.
1. Sunnuntaityöllä tarkoitetaan sunnuntaina, muuna kirkollisena juhlapäivänä, va- punpäivänä ja itsenäisyyspäivänä tehtyä työtä. Jos sunnuntaina tehty työ on sään- nöllistä työtä, maksetaan siitä kuukausipalkan lisäksi sunnuntaityökorotuksena yk- sinkertainen peruspalkka.
2. Jos sunnuntaina tehty työ on lisä- tai ylityötä, maksetaan siitä korvaus asian- omaisten lisä- ja ylityötä koskevien säännösten mukaan sekä lisäksi edellä olevan kohdan 1. mukaisena sunnuntaityökorotuksena yksinkertainen peruspalkka.
3. Sunnuntaina suoritetusta vuorotyöstä maksetaan vuorotyölisä 100 %:lla korotet- tuna.
4. Sunnuntaityökorotus tai koko palkka sunnuntaityön ajalta voidaan maksaa kiin- teänä kuukausikorvauksena tai vaihtaa vastaavaan vapaaseen, jos siitä paikallisesti sovitaan asianomaisen toimihenkilön kanssa. Vapaa-aika on annettava ja otettava kuuden kuukauden kuluessa sunnuntaityön tekemisestä.
1. Viikkolepo
1. Työnjohtajille tai heihin verrattaville toimihenkilöille on annettava sunnuntain ajaksi tai, jollei se ole mahdollista, muuna saman viikon aikana vähintään 35 tuntia kestävä yhdenjaksoinen viikkolepo.
2. Tämän pykälän säännöksistä voidaan kuitenkin tehdä poikkeuksia.
a) milloin toimihenkilön säännöllinen työaika vuorokaudessa on enintään kolme tuntia;
b) milloin toimihenkilöä tarvitaan hätätyössä;
c) milloin työn laatu ei salli joidenkin toimihenkilöiden täydellistä työstä vapau- tumista;
d) milloin toimihenkilöä tarvitaan tilapäisesti työhön hänen viikkoleponsa aikana yrityksessä suoritettavan työn säännöllisen kulun ylläpitämiseksi.
3. Pääasiallisesti toimistoissa työskenteleville toimihenkilöille on sunnuntain ajaksi annettava vähintään 35 tuntia käsittävä yhdenjaksoinen viikkolepo. Kuitenkin voi- daan mainitun pituinen viikkolepo antaa muunakin viikon aikana, jos työtä sen laa- dun vuoksi tehdään kaikkina viikon päivinä tai jos toimihenkilöä tarvitaan tilapäisesti työhön sunnuntaina liikkeessä tai yrityksessä suoritettavan työn säännöllisen kulun turvaamiseksi.
1. Kun työaika on päivätyössä kuutta tuntia pitempi, on toimihenkilölle annettava työn aikana ainakin yksi säännöllinen vähintään tunnin kestävä lepoaika. Se voi- daan kuitenkin sen jälkeen, kun siitä on paikallisesti sovittu, lyhentää puoleen tuntiin asti. Toimihenkilöllä on oikeus poistua lepoaikana esteettömästi työpaikalta. Tämä ei kuitenkaan koske sellaisia toimihenkilöitä, joiden työpaikalla olo on työn jatkumi- selle välttämätöntä. Lepoaikaa ei saa sijoittaa välittömästi työpäivän alkuun tai lop- puun. Jos työaika ylittää vuorokaudessa 10 tuntia, toimihenkilöllä on halutessaan oikeus pitää enintään puoli tuntia kestävä lepoaika kahdeksan tunnin työskentelyn jälkeen.
2. Työn aikana annettua lepoaikaa ei lueta työaikaan, jos toimihenkilö saa sinä aikana esteettömästi poistua työpaikalta.
3. Toimihenkilö voi työpaikalla nauttia työn tekemisen kannalta sopivimpana aikana kahvia tai virvokkeita.
Sitä aikaa, jonka toimihenkilö joutuu olemaan työhön sidottuna, ei tule tarpeetto- masti pidentää säännöllisiä päivittäisiä lepoaikoja pidentämällä.
Työaikaan luetaan koko se aika, jonka toimihenkilö on sidottu työhönsä tai velvolli- nen olemaan työpaikalla, mutta ei sitä vastoin sellaista taukoa, jonka aikana hänellä on sekä oikeus että myös käytännössä mahdollisuus vapaasti poistua työpaikalta.
1. Toimihenkilölle suoritetaan hänen tilapäisesti viikkoleponsa aikana tekemästä työstä korvaus lyhentämällä vastaavasti hänen säännöllistä työaikaansa vii-
meistään seuraavan kalenterikuukauden aikana tai jos siitä etukäteen sovitaan, maksamalla viikkolepokorvaus tämän pykälän 7 kohdan mukaisesti kokonaisuudes- saan rahana.
2. Viikkolevon aikana tehty tilapäinen työ on korvattava myös siinä tapauksessa, että toimihenkilö on ollut saman viikon aikana poissa työstä sairauden tai tapatur- man vuoksi.
3. Jos työtä tehdään viikon kaikkina päivinä, on, ellei muuta ole sovittu, sunnuntai korvattava viikkolepopäivä päivätyössä ja keskeytyvässä vuorotyössä sekä työtun- tijärjestelmän mukainen viikon viimeinen vapaapäivä muussa työssä.
4. Jos viikkolepopäivä on arkipäivä, ei toimihenkilöllä mahdollista ylityökorotusta lukuun ottamatta ole vapaa-ajan lisäksi oikeutta muuhun korvaukseen.
5. Jos viikkolepopäivänä tehty työ on sunnuntaityötä, on toimihenkilölle vapaa-ajan lisäksi maksettava tämän sopimuksen edellyttämät yli- ja sunnuntaityökorotukset.
6. Sillä viikolla, jona vastaava vapaa annetaan, on säännöllinen työaika työtuntijär- jestelmän mukainen viikkotyöaika vähennettynä annetun vapaan tuntimäärällä.
7. Jos toimihenkilö siihen suostuu, voidaan viikkolepokorvaus suorittaa kokonai- suudessaan rahana siten, että hänelle suoritetaan kuukausipalkan lisäksi työhön käytetyltä ajalta peruspalkka 100 %:lla korotettuna sekä tämän sopimuksen edellyt- tämät yli- ja sunnuntaityökorotukset. Korvaustavasta on sovittava samalla kun sovi- taan viikkolevon aikana tehtävästä työstä.
19 § VUOROTYÖ SEKÄ ILTA- JA YÖTYÖ
1. Vuorotyössä tulee työvuorojen säännöllisesti vaihtua ja enintään neljän viikon pituisin ajanjaksoin muuttua. Toimihenkilö voi kuitenkin, milloin niin sovitaan, työs- kennellä jatkuvasti samassa vuorossa. Vuorotyöksi katsotaan myös työ, jossa vuo- rot vaihtuvat siten, että perättäiset vuorot menevät enintään tunnin päällekkäin tai niillä on enintään tunnin väli ja jossa vuorot muuttuvat etukäteen määrätyllä tavalla.
2. Vuorotyössä maksetaan toimihenkilölle vuorotyölisää, jonka suuruus tunnilta on 1.3.2020 alkaen
- iltavuorossa 2,27 euroa
- yövuorossa 4,19 euroa
1.3.2022 alkaen
- iltavuorossa 2,35 euroa
- yövuorossa 4,34 euroa
3. Vuorotyössä olevalle toimihenkilölle maksetaan ylityön ajalta sen vuoron mukai- nen vuorotyölisä, jonka aikana ylityö tehdään. Xxxxxxx toimihenkilö kaksivuorotyössä
jää iltavuoron jälkeen ylityöhön, maksetaan hänelle ylityöstä vuorotyölisä yövuoron mukaan.
4. Milloin työ ei ole vuorotyötä, ylityötä tai hätätyötä ja toimihenkilö joutuu tekemään sitä kello 18.00 - 22.00 välillä, katsotaan tällainen työ iltatyöksi sekä kello
22.00 - 06.00 välillä tehty työ yötyöksi. Tällaisesta työstä maksetaan samansuurui- nen lisä, kuin mikä olisi ollut iltavuoro- tai yövuorolisä tuosta työstä, jos se olisi ollut vuorotyötä.
5. Milloin ilta- tai yötyössä oleva toimihenkilö jää työvuoronsa jälkeen ylityöhön, maksetaan ilta- tai yötyölisä myös ylityön ajalta, enintään kello 06.00 saakka.
6. Vuorotyökorvaus voidaan maksaa myös erillisenä kiinteänä kuukausikorvauk- sena.
7. Yli- ja sunnuntaityöstä mahdollisesti maksettava vuorotyölisä on suoritettava sa- malla tavalla korotettuna kuin muukin siltä ajalta maksettava palkka.
20 § PALKKA SAIRAUDEN JA TAPATURMAN JÄLKEEN SEKÄ ÄITIYS- JA ISYYSVA- PAAN AJALTA
1. Jos toimihenkilö on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön eikä hän ole tautia tai tapaturmaa aikaansaanut tahallisesti tai aiheuttanut rikollisella toiminnal- laan tai kevytmielisellä elämällään taikka muulla törkeällä tuottamuksella, on hänellä oikeus työkyvyttömyyden vallitessa saada palkkansa luontoisetuineen sen suurui- sena, kuin hän työssä ollessaan olisi säännöllisenä työaikana ansainnut sen pitui- silta ajoilta kuin seuraavassa käy ilmi:
Työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti Täysi palkka
- vähemmän kuin 1 vuoden 4 viikolta
- vuoden mutta vähemmän kuin 5 vuotta 5 viikolta
- 5 vuotta tai kauemmin 3 kuukaudelta
2. Toimihenkilö, joka sairauden takia on tullut työkyvyttömäksi, on velvollinen viipy- mättä ilmoittamaan työnantajalle siitä sekä milloin työkyvyttömyyden arvioidaan päättyvän. Työnantajan sitä vaatiessa on toimihenkilön esitettävä yrityksen työter- veyslääkärin antama tai työnantajan hyväksymä muu lääkärintodistus sairaudes- taan.
3. Jos toimihenkilö on hänen kanssaan työsopimusta tehtäessä tieten salannut työnantajalta sairautensa, ei työnantaja ole velvollinen suorittamaan palkkaa sairau- den ajalta.
Jos työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön lomautusilmoitusta annettaessa ja työkyvyttömyys jatkuu myös lomautuksen aikana, työnantajan sai- rausajan palkan maksuvelvollisuus jatkuu tämän pykälän mukaisesti, kunnes työ- kyvyttömyys tai korvausajanjakso on päättynyt.
Jos työntekijä sairastuu lomautusilmoituksen antamisen jälkeen, sairausajan palkka maksetaan lomautuksen alkamiseen asti, jolloin keskeytyy myös
korvausajanjakson laskeminen. Jos työntekijä on sairaana lomautuksen päätty- essä, työnantajan sairausajan palkan maksuvelvollisuus jatkuu tämän pykälän mukaisesti, kunnes sairaus tai korvausajanjakso on päättynyt.
Lomautusajalta sairausajan palkka ei edellä mainituin poikkeuksin makseta. Jos sairauden aiheuttama työkyvyttömyys alkaa lomautuksen aikana ja jatkuu lomau- tuksen jo päätyttyä, työnantajan sairausajan palkan maksuvelvollisuus alkaa tä- män pykälän mukaisesti siten, että lomautuksen päättymisen jälkeen ensimmäi- nen työpäivä on myös sairausajan palkan maksamisajanjakson ensimmäinen päivä.
4. Naispuoliselle toimihenkilölle annetaan äitiys-, erityisäitiys ja vanhempainva- paaksi se aika, johon hänelle sairausvakuutuslain mukaan tulevan äitiys-, erityisäi- tiys ja vanhempainrahan katsotaan kohdistuvan. Äitiys- ja erityisäitiysvapaan ajalta maksetaan täysi palkka kolmelta kuukaudelta.
Palkanmaksun edellytyksenä kuitenkin on, että hänen työsuhteensa on yhtäjaksoi- sesti jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen synnytystä.
Xxxxxxx toimihenkilö on adoptoinut alle kouluikäisen lapsen, annetaan hänelle sa- moin edellytyksin adoptioon välittömästi liittyvänä kolmen kuukauden pituinen äitiys- vapaaseen rinnastettava palkallinen loma.
Miespuolisen toimihenkilön oikeus saada isyys- ja vanhempainvapaata määräy- tyy työsopimuslain, sairausvakuutuslain ja -asetuksen mukaisesti. Xxxxxx (6) ar- kipäivän isyysvapaajakson toimihenkilö saa pitää ilman, että hänen palkkaansa vähennetään edellyttäen, että hänen työsuhteensa on ollut voimassa vähintään kuusi (6) kuukautta ennen isyysvapaan alkamista. Muilta osin isyys- ja vanhem- painvapaan ajalta ei makseta palkkaa.
5. Siltä ajalta, jolta työnantaja on maksanut toimihenkilölle edellä tässä pykälässä määrätyn palkan, työnantaja on oikeutettu nostamaan itselleen palautuksena toimi- henkilölle lain tai sopimuksen perusteella tulevan päivärahan tai siihen verrattavan korvauksen taikka saamaan sen määrän takaisin toimihenkilöltä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän.
Vähennysoikeus ei kuitenkaan koske toimihenkilön itsensä kokonaan tai osaksi kustantaman vapaaehtoisen vakuutuksen perusteella saamaa päivärahaa tai kor- vausta. Jos päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta ei toimihenkilöstä itsestään johtuvista syistä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä lain mukaan olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää palkasta se päivärahan tai korvauksen osa, mikä toimihenkilön laiminlyönnin johdosta on jäänyt suoritta- matta.
Edellisessä kappaleessa mainitulla sopimuksella tarkoitetaan työnantajan kanssa tehtyä sopimusta, muttei sen sijaan toimihenkilön ja kolmannen henkilön välistä so- pimusta. Päivärahaan verrattavilla korvauksilla tarkoitetaan muita työnantajan ja toi- mihenkilön väliseen työsuhteeseen liittyvää tai muutoin heidän välillään ansionme- netyksen johdosta maksettavia etuuksia kuten äitiysraha, työeläke ja tapaturma- eläke.
6. Jos toimihenkilön työkyvyttömyys saman sairauden johdosta alkaa uudelleen 30 päivän kuluessa sen jälkeen, kun hän palasi työhön, ei toimihenkilö ole oikeutettu uuteen 1 kohdan mukaiseen sairausajan palkan ajanjaksoon, vaan sairausajan palkkaa maksetaan yhteensä enintään 1 kohdassa mainitulta ajanjaksolta.
Jos työnantajan palkanmaksuvelvollisuus on jo täyttynyt edellisen työkyvyttömyys- ajanjakson aikana, suorittaa työnantaja kuitenkin palkan sairausvakuutuslain 8 lu- vun 7 §:n 2 momentin mukaiselta yhden päivän odotusajalta.
Mikäli saman sairauden uusiutumiseen on kulunut yli 30 päivää siitä päivästä, jolloin on viimeksi suoritettu työnantajan maksamaa sairausajan palkkaa, menetellään sai- rausajan palkan maksamisen suhteen niin kuin kyseessä olisi uusi sairaus eli sai- rausajan palkkaa suoritetaan uudelleen 1 kohdassa mainitulta sairausajan palkan ajanjaksolta. Määrittely sen suhteen, onko kyseessä sama vai eri sairaus, tapahtuu Kelan tekemän ratkaisun perusteella.
7. Työkyvyttömyyden toteaminen:
7.1. Työkyvyttömyys todetaan ensisijaisesti lääkärin tätä tarkoitusta varten xxxx- xxxxx todistuksella, ellei tästä ohjeesta muuta johdu.
7.2. Epidemioiden aikana lääkäriin pääsy saattaa vaikeutua. Sama tilanne voi syntyä tilapäisesti myös silloin kun lääkärinpalveluksia ei ole saatavilla. Tällöin sai- raus voidaan katsoa todistetuksi myös silloin, kun työterveyshoitaja tai terveyden- hoitaja tutkimuksensa perusteella ilmoittaa sairasloman tarpeen enintään kol- meen vuorokauteen saakka. Tällöin on kiinnitettävä erityistä huomiota mahdolli- sen lääkärinhoidon tarpeeseen.
7.3. Sairaslomatodistus on edellä mainituin edellytyksin hyväksyttävä todistus, jollei työnantaja perustelluin syin pysty osoittamaan väärinkäytöstä.
Mahdolliset epäselvyydet on tällöin ensi sijassa selvitettävä paikallisesti asianosais- ten kesken. Mikäli tämä ei onnistu, saatetaan asia työmarkkinoilla vallitsevan nor- maalin neuvottelujärjestelmän välityksellä sairaslomatodistuksia käsitteleviin viran- omais- ja asiantuntijaelimiin.
1. Lakisääteiset lääkärintarkastukset
Toimihenkilön kuukausipalkkaa ei vähennetä hänen työterveyshuoltolain (1383/2001) tarkoittamissa ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa hyväksy- tyissä työsuhteen aikana suoritettavissa terveystarkastuksissa sekä niihin liittyvissä matkoissa menettämältään säännöllisiä työtunteja vastaavalta ajalta.
Samoin menetellään tapauksissa, joissa on kysymys nuorista työntekijöistä xxxx- xxxxx laissa (998/93) ja säteilylaissa (592/91) tarkoitetuissa tutkimuksista.
Samaa sääntöä noudatetaan lisäksi niissä tartuntatautilain (583/86) edellyttämässä tutkimuksissa, jotka johtuvat toimihenkilön siirtymisestä saman yrityksen sisällä työ- tehtävään, jossa kyseinen lääkärintarkastus vaaditaan.
Toimihenkilölle, joka lähetetään edellä mainituissa lainkohdissa tarkoitettuihin tutki- muksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa jälkitarkastukseen, suorittaa työn- antaja myös korvauksen välttämättömistä matkakustannuksista. Mikäli tutkimukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös päivära- han. Matkakustannukset ja päiväraha korvataan 22 §:n mukaisesti.
Mikäli tarkastus tapahtuu toimihenkilön vapaa-aikana, maksetaan toimihenkilölle korvauksena ylimääräisistä kuluista summa, joka vastaa sairausvakuutuslain 11 lu- vun 7 §:n mukaisen sairauspäivärahan määrää.
2. Muut lääkärintarkastukset
Ansionmenetyksen korvattavuuden edellytykset ovat seuraavat:
A) Perusedellytykset
Kysymyksessä on oltava sairastumis- tai tapaturmatapaus, jossa on välttämätöntä päästä nopeasti lääkärintarkastukseen. Toimihenkilön on esitettävä lääkärintarkas- tuksesta työnantajan hyväksymä selvitys (esim. lääkärintodistus tai lääkärinpalk- kiokuitti).
Muissa kuin edellä mainituissa sairastumis- ja tapaturmatapauksissa edellytetään, että toimihenkilö varaa vastaanottoajan työaikana vain, jos se ei ole kohtuullisen ajan (esim. normaalitapauksissa viikon) kuluessa saatavissa työajan ulkopuolella. Toimihenkilön on esitettävä luotettava selvitys siitä, ettei hän ole voinut saada vas- taanottoa työajan ulkopuolella.
Toimihenkilön on ilmoitettava lääkäriin menostaan etukäteen työnantajalle. Jos il- moitusta ei ylivoimaisen esteen takia voida etukäteen tehdä, on ilmoitus tehtävä vä- littömästi, kun se on mahdollista.
Lääkärintarkastus on järjestettävä työajan tarpeetonta menetystä välttäen.
Xxxxxx toimihenkilö saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa, ei kor- vausta ansionmenetyksestä lääkärintarkastusta koskevien sopimusmääräysten no- jalla suoriteta.
Xxxxxxx toimihenkilö on aikaansaanut sairauden tahallisesti, rikollisella toiminnalla, kevytmielisellä elämällä tai muulla törkeällä tuottamuksella, ei ansionmenetystä kor- vata.
B) Erityisedellytykset Ansionmenetys korvataan:
a) Uusi tai uusiutuva sairaus
Sellaisen lääkärintarkastuksen ajalta, jossa todetaan toimihenkilön sairaus lääkärin tutkimustoimenpiteistä johtuen, enintään vuorokauden kestäneen työkyvyttömyy- den ajalta.
Xxxxxxx toimihenkilö sairausoireiden vuoksi on otettu sairaalaan tarkkailtavaksi tai tutkittavaksi. Tällöin noudatetaan sairausajan palkanmäärityksiä.
b) Aikaisemmin todettu sairaus
Xxxxxxxxx sairauden edellyttämän lääkärintarkastuksen ajalta edellyttäen, että ky- symyksessä on ao. erikoisalan lääkärin suorittama tarkastus hoidon määrittelemi- seksi.
Sairauden olennaisesti pahentuessa, minkä vuoksi toimihenkilön on ollut tarpeen hakeutua lääkärintarkastukseen.
Xxxxxx määrittelemiseksi tarpeellisen ao. erikoisalan lääkärintarkastuksen ajalta, jossa annetaan määräys sopivan välineen, esim. silmälasien hankkimiseksi.
Muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tarpeellisen lääkä- rintarkastuksen ajalta vain, jos lääkärin palveluja ei ole saatavissa työajan ulkopuo- lella.
Syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttaman työkyvyttömyyden ajalta. Tällöin noudatetaan sairausajan palkkamääräyksiä.
Laboratorio- ja röntgentutkimukset
Korvattavaan lääkärintarkastukseen välittömästi liittyvän laboratorio- ja röntgentut- kimuksen ajalta. Laboratorio- ja röntgentutkimuksen tulee olla lääkärin määräämä ja siten osa tarkastusta. Erillisen laboratorio- ja röntgentutkimuksen ajalta aiheutuva ansionmenetys korvataan vain, jos toimihenkilöllä ei ole mahdollisuutta päästä em. laboratorio- ja röntgentutkimukseen työajan ulkopuolella tai jos sairaus edellyttää tutkimuksen suorittamista ainoastaan tiettynä vuorokauden ajankohtana. Tällainen ajankohtavaatimus tulee selvittää lääkärintodistuksella.
Raskauteen liittyvät lääkärintarkastukset ja tutkimukset
Sairausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan saamisen edellytyksenä olevan lääkärin tai terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättömän tarkastuksen ajalta.
Jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa toimihenkilön työ- kyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa, hoitotoimenpiteen ajalta, mikäli hän ei onnistu saamaan hoitoa työajan ulko- puolella. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin anta- malla todistuksella.
Edellä tarkoitetuissa tapauksissa ansionmenetys määräytyy työehtosopimuksen sairausajan palkanlaskenta- ja yhteensovitussääntöjen mukaan. Samoin sovelle- taan päivärahan osalta työehtosopimuksen matkakustannusten korvausmääräyk- siä.
Uudessa tai uusiutuvassa sairaudessa on ansionmenetyksen korvattavuuden edel- lytyksenä, että lääkärintarkastuksessa todetaan toimihenkilön sairaus, vaikkei toi- mihenkilöä todettaisikaan työkyvyttömäksi.
Aikaisemmin todettua sairautta koskevassa kohdassa edellytetään kroonisen sai- rauden osalta, että kysymyksessä on ao. erikoisalan lääkärin suorittama tarkastus hoidon määrittelemiseksi. Korvattavuuden edellytys täyttyy kroonisen sairauden osalta myös ao. erikoisalan poliklinikalla hoidon määrittelemiseksi suoritetussa lää- kärintarkastuksessa.
1. Matkustamisvelvollisuus
Toimihenkilö on velvollinen suorittamaan työtehtävien edellyttämät matkat.
Matka on suoritettava tarkoituksenmukaisella tavalla siten, ettei matkaan kulu aikaa eikä siitä aiheudu kustannuksia enemmän kuin tehtävien hoitaminen välttämättö- mästi vaatii.
2. Matkan alkaminen ja päättäminen
Matka katsotaan alkaneeksi, kun toimihenkilö lähtee matkalle työpaikalta tai milloin erikseen sovitaan kotoaan ennen säännöllisen työajan alkamista ja päättyneeksi silloin, kun toimihenkilö palaa työpaikalleen, ellei hän säännöllisen työajan päätyttyä palaa suoraan kotiin, jolloin matka katsotaan tällöin päättyneeksi.
3. Matkakustannukset ja päiväraha
Työnantaja korvaa kaikki tarpeelliset matkakustannukset. Matkasta aiheutuvien kustannusten korvaaminen sekä muut matkaan liittyvät yksityiskohdat tulee tarvitta- essa yhteisesti selvittää ennen matkalle lähtöä.
Päivärahaa maksetaan kotimaassa suoritetuilta matkoilta voimassa olevan verohal- lituksen vuosittaisen päätöksen mukaisesti:
a) kokopäiväraha matkavuorokaudelta, joka kokonaan tai yli 10 tunnin osalta on käytetty matkaan, työntekoon tai oleskeluun matkapaikkakun- nalla sekä
b) osapäiväraha vajaavuorokaudelta, joka käsittää yli 6 mutta enintään 10 tuntia
c) osapäiväraha, kun matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden mat- kavuorokauden vähintään 2 tunnilla ja kokopäiväraha, kun ylitys on yli 6 tuntia.
Näistä korvauksista vähennetään puolet, milloin työnantaja järjestää toimihenkilölle vapaan ruoan.
Xxxxxxx toimihenkilöllä ei ole tavallisuudesta poikkeavasti mahdollisuutta työn vuoksi aterioida työnantajan ruokalassa tahi asunnossaan ruokatauon aikana eikä kysy- mys ole työskentelystä yrityksen samalla paikkakunnalla tai muuten lähellä toisiaan sijaitsevassa yrityksen toimipaikassa, jossa ruokailumahdollisuus on normaalia ruo- kailumahdollisuutta vastaava, maksetaan toimihenkilölle ateriakorvaus. Näissä ta- pauksissa ei makseta päivärahaa.
Xxxxxxx matkan aikana joudutaan majoittumaan, korvataan päivärahojen lisäksi huo- neen käytöstä johtuvat majoittumiskustannukset tositteen mukaisesti tai tositteen puuttuessa muuhun luotettavaan selvitykseen perustuva kohtuullinen määrä.
Xxxxxxx toimihenkilö ei esitä majoituslaskua, maksetaan hänelle yömatkaraha.
Toimihenkilölle maksetaan ulkomaille suuntautuvalta työtehtävien suorittamiseen liittyvältä matkalta päivärahaa ja majoituskustannukset voimassa olevan verohalli- tuksen päätöksen mukaisesti.
Muun kuin työtehtävien edellyttämän matkan osalta sovitaan matkakorvauksista erikseen ennen matkalle lähtöä.
Milloin ulkomaille suuntautuvaan matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokauden yli 10 tunnilla, toimihenkilölle maksetaan tällaiselta vajaavuoro- kaudelta koko ulkomaan päiväraha ja milloin yli 2 tunnilla mutta enintään 10 tunnilla puolet ulkomaan päivärahasta.
Vajaavuorokaudelta maksettava päiväraha määräytyy sen ulkomaan päivärahan mukaan, joka maksetaan viimeiseltä täydeltä matkavuorokaudelta.
Mikäli ulkomaille suuntautuvaan työmatkaan käytetty kokonaisaika jää alle 24 tun- nin, mutta kestää kuitenkin vähintään 10 tuntia, maksetaan toimihenkilölle kysymyk- sessä olevan maan mukaan määräytyvä kokopäiväraha.
Mikäli työnantaja järjestää toimihenkilölle vapaan ruoan, voidaan päiväraha vähen- tää edellä kotimaan päivärahan kohdalla todettujen periaatteiden mukaisesti.
Mikäli työn suorittaminen edellyttää vähintään 2 viikkoa yhtäjaksoista oleskelua sa- malla paikkakunnalla, kysymyksessä on lyhyt työkomennus. Mikäli työn suorittami- nen kestää vähintään 2 kuukautta, kysymyksessä on pitkä työkomennus.
Näissä tapauksissa voidaan paikallisesti sopia päivärahojen suuruudesta ottaen huomioon paikalliset olosuhteet ja ne toimenpiteet, joihin työnantaja mahdollisesti on ryhtynyt oleskelua silmällä pitäen.
4. Työtuntijärjestelmän edellyttämä tuntimäärä ja päiväpalkkatakuu
Työtuntijärjestelmän edellyttämän tuntimäärän rajoissa luetaan matkustamisvuoro- kauden aikana tehty työ säännölliseen työaikaan. Mahdollisesta lisä- ja ylityöstä maksetaan tämän sopimuksen edellyttämät lisä- ja ylityökorvaukset. Mikäli työtunti- järjestelmän edellyttämää työtuntimäärää ei ole voitu tehdä saman vuorokauden kuluessa, ei toimihenkilön kuukausipalkkaa kuitenkaan tämän vuoksi vähennetä.
5. Matka-ajan korvaus
Xxxxxxx toimihenkilö matkustaa työnantajan määräyksestä työtuntijärjestelmän mu- kaisena vapaa-aikanaan, maksetaan matkustamiseen käytetyltä ajalta korvauk- sena peruspalkka kuitenkin enintään 8 tunnilta työpäivänä ja 16 tunnilta vapaapäi- vänä. Matka-aikaan luetaan täydet puolet tunnit. Matka-aikaa ei lueta työajaksi.
Tämä etuus voidaan toteuttaa myös siten, että paikallisesti sovitaan erillisestä kiin- teästä kuukausikorvauksesta.
Milloin työnantaja kustantaa toimihenkilölle makuupaikan, ei kello 21.00 - 7.00 väli- seltä ajalta makseta korvausta matkustamiseen käytetyltä ajalta.
Laskettaessa säännöllisen viikkotyöajan täyttymistä viikkoylityön laskemisen perus- teiksi otetaan huomioon myös matkustamiseen käytetyt tunnit työtuntijärjestelmän mukaisen vuorokautisen säännöllisen työajan enimmäismäärään saakka sellaisina matkustuspäivinä, jolloin säännöllinen vuorokautinen työaika ei muuten täyty. Näitä tunteja ei kuitenkaan lueta varsinaisiksi työtunneiksi.
Xxxxxxx toimihenkilön normaalit työtehtävät edellyttävät toistuvaa matkustamista tai milloin toimihenkilö tehtäviensä luonteen vuoksi itse päättää matkojensa suorittami- sesta ja työaikansa käytöstä, ei korvausta matkustamiseen käytetyltä ajalta mak- seta.
Edellä 3 momentissa mainittujen ruokailujen korvausten asemesta voidaan tässä momentissa tarkoitetun toimihenkilön kanssa sopia kiinteästä kuukausipalkan yh- teydessä maksettavasta erillisestä korvauksesta.
6. Kilometrikorvaus
Jos oman auton käytöstä on sovittu, maksetaan tästä kilometrikorvausta vuosit- taisen verohallinnon päätöksen mukaisesti. Jos toimihenkilö työnantajan mää- räyksestä joutuu työmatkalla kuljettamaan muita henkilöitä, tai työtehtäviensä vuoksi kuljettamaan autossaan työvälineitä, mittalaitteita tai valmiita laitteita, joiden
matka- tai kuljetuskustannukset olisi työnantajan korvattava, korotetaan kilometri- korvausta jokaista henkilöä tai vastaavaa tavaramäärää kohden.
Korvausta korotetaan myös silloin, kun työtehtävien suorittaminen edellyttää perä- vaunun kuljettamista autoon kiinnitettynä.
7. Matkustussääntö
Työpaikkaa varten voidaan vahvistaa matkustussääntö, jossa toimihenkilön matka- kustannusten korvaamisesta määrätään toisinkin edellyttäen, että paikallisella sopi- muksella todetaan, että matkustussäännön mukaiset edut ovat kokonaisuutena ot- taen vähintään samantasoiset kuin tämän pykälän mukaiset edut.
Ruokarahasääntö on tarkoitettu korvaamaan yhdestä ruokailusta aiheutuneet kus- tannukset silloin, kun toimihenkilö joutuu järjestämään päivittäisen työaikaan liitty- vän aterioinnin normaalista poikkeavalla tavalla. Mikäli syntyy vaikeuksia siitä, so- velletaanko osapäivärahasääntöä vai ruokarahasääntöä, lähtökohtana on pidet- tävä sitä, että osapäiväraha maksetaan:
- matkaan liittyvältä vajaavuorokaudelta,
- silloin, kun toimihenkilö joutuu järjestämään ruokailun normaalista poikkeavalla tavalla.
Ruokarahasäännöllä ei huononneta aikaisemmin vallinnutta käytäntöä.
1. Xxxxxxx toimihenkilö osallistuu työnantajan lähettämänä ammattitaidon edistä- mistä tarkoittavaan koulutustilaisuuteen, työnantaja maksaa toimihenkilölle mat- kakorvaukset 22 §:n määräysten mukaisesti.
2. Edellisen kohdan mukaiset korvaukset maksetaan myös koulutussopimuksen mukaiseen yhteiseen koulutustilaisuuteen osallistuvalle toimihenkilölle, mikäli tilai- suuden tarkoituksena on paikallisesti todettu olevan toimihenkilön ammatillisten val- miuksien edistäminen.
3. Jos koulutustilaisuus järjestetään sellaiseen aikaan, että esim. yövuorossa oleva toimihenkilö joutuu tulemaan vapaa-aikanaan ao. tilaisuuteen, on hänelle tältä ajalta maksettava peruspalkan mukainen korvaus taikka annettava muulloin vastaava va- paa-aika.
Mikäli kursseille osallistuminen tapahtuu toimihenkilön säännöllisenä työaikana, ei hänen palkkaansa sen vuoksi vähennetä. Tämän pykälän tarkoittamilta koulutusti- laisuuksiin liittyviltä matkoilta ei makseta matka-ajan palkkaa.
4. Milloin edellä tarkoitettuun koulutukseen osallistuminen tapahtuu toimihenki- lön vapaapäivänä sopijapuolet toteavat, että koulutukseen osallistumisen kor- vausperusteista sovitaan tarvittaessa paikallisesti.
5. Koulutustilaisuuksia järjestettäessä on huolehdittava siitä, että toimihenkilölle tulee riittävän pitkä päivittäinen lepoaika.
6. Liitot suosittelevat, että vuosittain järjestettävään syksyiseen yhdysmiespäi- vään (perjantai) osallistumiselta ei vähennettäisi palkkaa yhdysmiehen osalta.
1. Loman antaminen ja ansaitseminen
Vuosiloma myönnetään lain mukaan.
Jos toimihenkilö on sairauden tai muun hänestä riippumattoman esteen vuoksi ollut estyneenä työtä suorittamasta, mutta esteen lakattua palannut työhönsä, luetaan poissaolon aika vuosiloman pituutta laskettaessa työssäolon ajaksi. Työssäolon ajaksi ei lueta kuitenkaan enempää kuin se aika, jolta hän on esteen vallitessa saa- nut täyttä palkkaa, mutta kuitenkin vähintään laissa säädetty aika.
Jos toimihenkilö on edellä mainitussa kappaleessa sanotusta syystä ollut siinä mai- nittua pitemmän ajan estynyt olemasta työssä, luetaan työsuhteen jatkumisaikaan vuosilomaa määrättäessä koko se aika, jonka hän on ollut työssä ennen keskey- tystä, jos hän on välittömästi esteen lakattua palannut saman työnantajan palveluk- seen. Vuosiloman pituutta laskettaessa luetaan työsuhteen jatkumisaikaan myös kestoaika saman työnantajan palveluksessa ennen työsuhteen keskeytymistä tek- nisen koulun tai teknistä pätevyyttä lisäävän muun teknisen opiskelun johdosta sekä myös se aika, minkä tässä tarkoitettu henkilö on opiskelunsa kestäessä sanotun työnantajan työssä, mikäli työsuhde jatkuu välittömästi koulun päätyttyä.
2. Vuosilomapalkka
Vuosilomapalkka on maksettava ennen loman alkamista, ellei paikallisesti ole so- vittu sen maksamisesta säännöllisenä palkanmaksupäivänä.
Vuosiloman ajalta suoritetaan toimihenkilölle, joka on suorittanut jatkuvasti tai sään- nöllisesti toistuen vuorotyötä, kuukausipalkan lisäksi vuorotyölisän perusteella las- kettu keskimääräinen päiväpalkka siten kuin vuosilomalain 11 §:n 3 momentissa on säädetty.
Edellä tarkoitettua keskimääräistä palkkaa laskettaessa otetaan samalla huomioon myös muut jatkuvat tai säännöllisesti toistuvat sopimusperusteiset lisät sekä sään- nöllisesti toistuvat sunnuntaityökorotukset.
Milloin toimihenkilölle maksetaan esim. ylityöstä, vuorotyöstä, aloittamis- tai lopet- tamistyöstä tai varallaolosta kiinteitä kuukausikorvauksia, on nämä palkanluonteiset erät maksettava myös vuosiloman aikana.
Laskettaessa vuosilomapalkkaa ja vuosilomakorvausta jaetaan kuukausipalkka lu- vulla 25.
Kun käytännössä määritellään lomapalkka, joudutaan kuukausipalkka osoittamaan toisaalta työssäoloajalta maksettuun ja toisaalta loma-aikaan kohdistuvaan palk- kaan. Näiden tulee yhdessä aina vastata kuukausipalkkaa.
Jos toimihenkilö sairastuu vuosiloman aikana, ei työantajalla ole oikeutta nostaa vuosilomaan sisältyviltä sairauspäiviltä sairausvakuutuslain mukaista sairauspäivä- rahaa, vaan se maksetaan suoraan toimihenkilölle.
Mahdollinen palkkio (provisio) otetaan huomioon vuosiloma-ansiota määriteltäessä vuosilomalain mukaan tai siten, että muuhun vuosilomapalkkaan lisätään provision osuutena 12 edellisen kuukauden aikana maksettujen provisioiden keskiarvo. Valit- tua laskentatapaa noudatetaan vakiintuneesti.
Provision osuus lasketaan vain kerran toimihenkilön lähtiessä ensimmäisen kerran lomalle, ellei laskentahetkestä paikallisesti toisin sovita.
Laskentaohje
Kaikki maksetut provisiot lasketaan yhteen 12 kk ajalta, jonka jälkeen ne jaetaan 12 kuukaudella. Saatu tulos jaetaan kk-palkkalaisen vuosilomalain mukaan luvulla 25, jolloin saadaan päiväkohtainen osuus. Saatu tulos kerrotaan lomapäivien lukumää- rällä. Tämä on provisioiden osuus vuosilomapalkasta. Kuukaudet, joiden työaika jää vajaaksi palkattoman perhevapaan tai muun palkattoman poissaolon vuoksi jätetään huomioimatta provisiokertymässä ja kuukausijakajassa.
kaikki 12 kk provisio 12 kk
25
Laskentaohje x lomapäivien lukumäärä
Tarkastelujaksona käytetään joko edellistä lomanmääräytymisvuotta tai 12 edellistä kuukautta ennen ensimmäistä kertaa lomalle lähtöä.
3. Lomaraha
Toimihenkilölle maksetaan lomarahana 50 prosenttia edellä 2 kohdan mukaan las- ketusta vuosilomapalkasta.
Puolet lomarahasta maksetaan vuosilomapalkan maksamisen yhteydessä. Puolet maksetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin toimihenkilön palkka ensimmäi- seltä vuosiloman jälkeiseltä työpäivältä maksetaan, tai olisi maksettu, ellei toimihen- kilö olisi estynyt palaamasta työhön. Paikallisesti voidaan sopia lomarahan vaihta- misesta vastaavaan vapaaseen tai maksuajankohdasta toisinkin. Mikäli paikallisesti ei ole muuta sovittu tulee lomaraha maksaa niin kuin edellä tässä kappaleessa on määrätty.
Lomaraha maksetaan myös jo päättyneen lomanmääräytymisvuoden osalta mahdollisen lomakorvauksen maksamisen yhteydessä, mikäli työsuhde päättyy muusta kuin toimihenkilöstä itsestään johtuvasta syystä.
Työnantajasta johtuvana syynä pidetään edellisessä kappaleessa tilannetta, jossa työnantaja päättää työsuhteen taloudellisella ja / tai tuotannollisella pe- rusteella tai työnantajan aloitteesta määräaikaisena solmittu työsopimus päättyy.
Xxxxxxxxxxxxxx eläkkeelle siirtyvälle toimihenkilölle maksetaan lomaraha edellä mai- nittuna prosenttina siitä vuosilomapalkasta ja mahdollisesta vuosilomakorvauk- sesta, johon toimihenkilö on oikeutettu.
Toimihenkilölle, joka suoritettuaan maanpuolustusvelvollisuuden, palaa palve- lusajan päätyttyä työhön asevelvollisuuslain (1438/2007) edellyttämällä tavalla, on oikeus saada lomaraha edellä mainittuna prosenttina siitä lomakorvauksesta, joka toimihenkilölle maksettiin hänen palvelukseen astuessaan.
Soveltamisohje
Määräystä sovelletaan vastaavasti myös siviilipalvelusvelvolliseen
1. Toimihenkilön palkasta ja vuosilomasta ei pidä vähentää hänen perheensä pii- rissä sattuvan äkillisen sairaustapauksen tai läheisen omaisen kuoleman takia an- nettavaa lyhyttä tilapäistä lomaa.
Tilapäisen loman pituus on määrättävä suhteessa määräyksessä tarkoitettuihin ti- lanteisiin ja tarvittavaan matka-aikaan. Lyhyt tilapäinen loma on annettava, milloin kysymyksessä on perheen piirissä sattuva äkillinen sairaustapaus taikka läheisen omaisen kuolema. Näihin on rinnastettava poissaolo todistajana kuulemisen takia oikeudessa, milloin oikeuden päätökseen ei sisälly riittävää korvausta ansion me- netyksestä. Läheisellä omaisella voitaneen tarkoittaa ainakin aviopuolisoa, omia ja aviopuolison vanhempia, perheen lapsia sekä veljiä ja sisaria.
2. Työnantaja maksaa toimihenkilöille kertausharjoitusten ajalta niin suuren osan palkasta, että toimihenkilö saa valtion maksaman reserviläisen palkan kanssa täy- det palkkaedut.
3. Toimihenkilö saa 50-, 60- ja 70-vuotispäivänsä vapaaksi palkkaa vähentä- mättä. Vapaa annetaan merkkipäivän sisältävän kalenterivuoden aikana ja sen pitämisen ajankohta sovitaan toimihenkilön ja esihenkilön välillä. Mi- käli vapaan ajankohtaa ei saada sovittua, niin toimihenkilö ilmoittaa sen pitämisestä kuukautta ennen aiottua vapaata.
4. STTK:n ja sen jäsenliittojen valtuustoihin ja hallituksiin sekä Ammattiliitto Pron edustajistoon kuuluville toimihenkilöille varataan mahdollisuus osallistua työai- kana edellä mainittujen toimielinten kokouksiin.
Liitot suosittelevat, että myös autoalan työehtosopimusneuvottelukuntaan kuu- luville toimihenkilöille annetaan vapautusta työstä neuvottelukunnan kokouksiin osallistumista varten.
1. Työnantajan tulee järjestää toimihenkilölle hänen työnsä suorittamista varten tarpeelliset työvälineet sekä työturvallisuuden kannalta välttämättömät suoja- asusteet ja välineet. Työnantaja vastaa suoja-asusteiden huollosta ja yllä- pidosta.
2. Mikäli toimihenkilön tulee työssään käyttää tavanomaista työvaatetusta, missä on yrityksen, valmistajan tai vastaavia tunnuksia, niin työnantaja vastaa vaatteiden hankinnasta.
Vaatteiden huollon ja ylläpidon toteutuksesta sekä niistä mahdollisesti ai- heutuvien kulujen korvaamisesta toimihenkilölle sovitaan paikallisesti.
1.kohdan määräyksellä ei tarkoiteta tavanomaista työasua, vaan esim. suojalaseja, turvajalkineita, kuulosuojaimia ja suojakypäriä, joita tarvitaan erityisen vaaran torju- miseksi.
Mikäli asiantuntijalausuntojen tai muun vastaavan perusteen nojalla yhteisesti voi- daan todeta, että erityisten suojavaatteiden tai varusteiden käytöllä työssä on työtur- vallisuus- tai terveysolosuhteita olennaisesti parantava vaikutus, hankkii työnantaja tällaisen suojavaatteen tai varusteen työpaikalle toimihenkilön käyttöön, vaikka sen antaminen työturvallisuuslain mukaan ei olisi välttämätöntä.
Tällä ei tarkoiteta tavanomaista työvaatetusta.
27 § VASTUU - JA RYHMÄHENKIVAKUUTUS SEKÄ VAHINKOVASTUU
Työnantaja ottaa esimiesasemassa oleville toimihenkilöille tarkoitetun ns. työnanta- jan vastuuvakuutuksen, joka kattaa työnantajan, hänen sijaistensa sekä vakuutuk- senottajan palveluksessa johtavassa tai valvovassa asemassa olevan toimihenki- lön, esim. työnjohtajan vastuun omalle työntekijälle tuotetusta henkilö- ja omaisuus- vahingosta siltä osin kuin vahinko ei kuulu korvattavaksi lain säätämässä tapatur- mavakuutuksessa tai liikennevakuutuksessa. Korvausten enimmäismäärät ovat henkilövahingosta 150.000 € kuitenkin siten, että korvauksen enimmäismäärä on
60.000 € yhtä henkilöä kohti ja omaisuusvahingosta 30.000 €. Muut vakuutusehdot määräytyvät voimassa olevien työnantajan vastuuvakuutusta koskevien yleisten ja erityisten vakuutusehtojen mukaan.
Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan toimihenkilöitä koskevan ryhmähenkivakuu- tuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.
1. Työnantaja vastaa toimihenkilön työsopimuksensa mukaisissa työtehtävissä ajo- neuvoille tai henkilölle aiheuttamista vahingoista, mikäli vahinko ei ole aiheutettu ilmeistä huolimattomuutta tai välinpitämättömyyttä osoittaen.
2. Tämä vastuu kattaa myös vahingon, joka syntyy ajoneuvon omistajan menettä- essä liikennevakuutuksessa saamansa bonukset.
3. Jos työnantaja katsoo, että toimihenkilö on aiheuttamastaan vahingosta joko ko- konaan tai osittain vastuussa, tulee asiasta sopia toimihenkilön kanssa. Toimihen- kilöiden yhdysmiehelle tulee varata tilaisuus ottaa osaa em. sopimusta koskeviin neuvotteluihin.
4. Mikäli asiasta ei voida paikallisesti sopia, alistetaan se asianomaisten liittojen vä- lisiin neuvotteluihin.
5. Tällä määräyksellä ei huononneta yrityksen aikaisempaan käytäntöön perustu- vaa toimihenkilön asemaa vastuukysymyksissä.
6. Työnantajan tulee selvittää työnjohdolle ne menettelytavat, joita noudatetaan ul- kopuolisten (esim. asiakkaiden) vieraillessa tai oleskellessa korjaamon muissa kuin asiakkaille varatuissa tiloissa.
Turvallisuustyön kehittäminen
Allekirjoittaneet liitot pitävät tarkoituksenmukaisena, että yritysten turvallisuustyön kehittämisessä erityisen tärkeitä ovat työnjohdon oikea asenne ja osaaminen. Tä- män vuoksi liitot suosittelevat, että työnjohdon ammatillista koulutusta suunnitelta- essa kiinnitetään erityistä huomiota työturvallisuustietouden lisäämiseen ja tietojen päivittämistarpeeseen määräajoin.
28 § JÄRJESTÄYTYMISVAPAUS JA AMMATTIYHDISTYSJÄSENMAKSUN PIDÄTTÄMINEN
Osapuolet toteavat järjestäytymis- ja yhdistysvapauden olevan puolin ja toisin louk- kaamaton.
Työnantaja pidättää, mikäli toimihenkilö on antanut siihen valtuutuksen, tähän työ- ehtosopimukseen osallisen toimihenkilöjärjestön jäsenmaksut ja tilittää ne palkan- maksukausittain Ammattiliitto Pro ry:n nimeämälle pankkitilille.
Pidättäminen suoritetaan siten kuin liittojen 28.2.2020 allekirjoittamissa perintäoh- jeissa on erikseen mainittu.
Toimihenkilölle annetaan kalenterivuoden tai työsuhteen päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.
Teknisten toimihenkilöiden tehtävät ryhmitellään tämän sopimuksen liitteinä olevien ryhmittelyjen mukaisesti (liitteet 1 ja 2). Katsastusalan toimistotyötä tekevien toimi- henkilöiden tehtävät ryhmitellään liitteessä 3 olevien ryhmittelymääritelmien mukai- sesti.
Uuden toimihenkilön työnvaativuusryhmä määritellään neljän (4) kuukauden kulu- essa työsuhteen alkamisesta. Ryhmittelyn yhteydessä suoritetaan puolitusvertailu. Mahdollinen puolituskorotus toteutetaan seuraavan palkanmaksukauden alusta lu- kien.
Jollei ryhmittelystä ole työpaikalla päästy yksimielisyyteen, on asia ratkaisun löytä- miseksi siirrettävä liittojen kesken neuvoteltavaksi.
Pöytäkirjamerkintöjä:
1 Ryhmittelyn toteuttamisen tulee siellä, missä siitä ei ole sovittu, tapahtua neljän (4) kuukauden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta. Kun ryhmittely on suoritettu, toteutetaan ohjelukuvertailu.
2 Ryhmittelyn toteuttaminen ei saa aiheuttaa toimihenkilön palkan alenta- mista.
3 Ryhmittely toteutetaan toimen vaativuuden perusteella, jossa voidaan käyttää apuna keskusliittojen yhteisesti kehittämää tai sitä vastaavaa toi- menkuvauslomaketta.
4 Tässä pykälässä mainittuihin asioihin ei sovelleta 35 §:n 6 momentin määräyksiä.
1 Toimihenkilön palkka määräytyy hänen palkkaryhmänsä, toimen asettaman vas- tuun ja vaatimusten sekä hänen koulutuksensa, pätevyytensä, kykynsä, kokemuk- sensa, työsuoritustensa ja muiden henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella.
Jos työnantaja ottaa käyttöön yrityksessä käytössä olevia palkkaustapoja täy- dentäviä uusia palkkaustapoja, työnantajan tulee kuulla yhdysmiestä ja selvittää toimihenkilöille palkkaustavan sisältö ennen käyttöönottoa.
2 Toimihenkilöiden palkat tarkistetaan kokemus- ja koulutustekijöiden mukaan mää- räytyvien ohjelukujen avulla siten, kuin 5 kohdassa on määritelty. Toimihenkilön
tulee ohjelukuvertailua varten ilmoittaa kokemus- ja koulutustekijätiedot sekä niissä tapahtuvat muutokset.
Jos toimihenkilön kokemus- ja koulutustekijöissä on tapahtunut sellaisia muutoksia, joiden vuoksi toimihenkilö siirtyy koulutustasolta toiselle tai kokemusryhmästä toi- seen, suoritetaan ohjelukuvertailu. Mahdollinen puolituskorotus toteutetaan tällöin muutosta seuraavan palkanmaksukauden alusta.
Edellytyksenä tällä perusteella tapahtuvalle palkan korottamiselle on, että toimihen- kilö viimeistään kuukautta ennen asianomaisen palkanmaksukauden alkua ilmoit- taa kokemus- ja koulutustekijöidensä muuttumisesta.
3 Kokemuksella tarkoitetaan nykyisen työsuhteen kestoaikaa sekä tämän sopimuk- sen 1 §:n tarkoittamaa toimihenkilönä oloaikaa.
Kokemusvuosia laskettaessa oikeuttaa teknikon tai merkonomin tutkinto kolmeen kokemusvuoteen ja insinöörin tai tradenomin tutkinto neljään kokemusvuoteen.
Kokemusvuosia laskettaessa otetaan huomioon katsastustehtävissä vaadittava puolen vuoden korjaamoalan työkokemus ja tutkinnon vastaanottajan tehtävissä kuuden kuukauden työkokemus liikenneopettajana. Katsastusalan toimisto- työtä tekevälle lasketaan kuuden kuukauden työkokemus liikennekoulun toimistotyöstä. Sama henkilö voi saada hyväkseen kuitenkin vain yhden puolen vuoden työkokemuksen.
Liitot pitävät tärkeänä ja suosittelevat että, toimihenkilön kokemusvuosien ylittä- essä 23 vuotta työnantaja seuraa aktiivisesti toimihenkilön ansioiden kehittymistä ja viimeistään viiden vuoden kuluttua em. vuosirajan ylityksestä tarkastelee toi- mihenkilön kanssa tämän ansioiden kehitystä suhteessa työpaikan muiden vas- taavissa tehtävissä olevien toimihenkilöiden ansioiden kehitykseen. Toimihenki- löllä on oikeus pyytää tarkastelua viiden vuoden täyttyessä.
Soveltamisohje
Edellä olevan kappaleen mukaisesti toimihenkilön pyytäessä tarkastelua suoritetaan ohjelukuvertailu taulukon viimeisimpään kokemusvuositasoon. Mikäli toimihenkilön palkka on alle kyseisen ohjeluvun, suoritetaan puolituskorotus.
Mikäli työpaikalla ansioiden vertailua ei pystytä työtehtävästä tai henkilömäärästä joh- tuen suorittamaan, niin voidaan tarvittaessa käyttää laajempaa, esimerkiksi alueellista, yritystason vertailua vastaavissa tehtävissä olevien toimihenkilöiden ansion kehitykseen.
4 Toimihenkilöt sijoitetaan toimihenkilötilaston mukaisiin koulutustasoihin seuraa- valla tavalla:
Koulutustasot 1 ja 2 oppivelvollisuuskoulutus ja keskikoulun tai
ammattikoulun käyneet
Koulutustaso 3 teknillisessä koulussa tai oppilaitoksessa teknikon tutkinnon taikka merkonomin tutkinnon (opistotaso) suorittaneet
Koulutustaso 4 koulutustasoa 3 korkeampi, tämän sopimuksen 1 §:n mu- kaisen teknisen tehtävän edellyttämä tutkinto taikka insi- nöörin tai tradenomin tutkinto.
Työteknikon tutkinto katsotaan sopimusta sovellettaessa kuuluvaksi koulutusta- soon 2.
5 Jos toimihenkilön palkka on asianomaisen kokemus- ja koulutusryhmän ohjelukua alhaisempi, korotetaan palkkaa edellä kohdassa 2 mainituissa tapauksissa puolella toimihenkilön palkan ja ohjeluvun välisestä erotuksesta.
6 Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) mukaisen oppisopimusop- pilaan palkkaan noudatetaan palkkaryhmä F:n alle 5 vuoden ohjelukua. Ohjelu- kuvertailu tehdään viimeistään neljän kuukauden kuluessa oppisopimussuhteen alkamisesta. Jos kyseessä on jo työsuhteessa oleva toimihenkilö ja hänen tehtä- vänsä oppisopimussuhteen aikana vastaavat hänen tavanomaisia työtehtäviään, hänen palkkauksensa määräytyy hänen työsopimuksensa mukaisen palkan mu- kaan.
7 Ohjelukuina käytetään 32 §:n mukaisia ohjelukuja, jotka ovat voimassa koko sopi- musjakson.
Toimihenkilön palkka on kuukausipalkka.
Kuukausipalkka on tätä sopimusta sovellettaessa rahapalkka luontoisetuineen, mutta ilman vuorotyölisiä ja sunnuntaityökorotusta.
Xxxxxxxxxxxxx, joka on suorittanut hänen ammatillista osaamistaan kohottavan am- matillisista tutkinnoista annetussa laissa tarkoitetun ajoneuvoalan erikoisammatti- tutkinnon, palkkaa korotetaan 120 eurolla kuukaudessa.
Palkka maksetaan säännöllisesti kussakin työpaikassa toimihenkilöitä koskevien ohjesääntöjen mainitsemina palkanmaksupäivinä tai, milloin tätä ei ole ohjesään- nöissä määritelty, muulla tavoin ennakolta ilmoitettuina kiinteinä palkanmaksupäi- vinä.
Palkan tulee olla toimihenkilön nostettavissa toimihenkilön määräämässä rahalai- toksessa.
Palkanmaksupäivän ja -tavan muuttamisesta on paikallisesti sovittava viimeistään kuukautta ennen muutoksen toimeenpanoa. Jos palkanmaksupäivän muuttaminen on seurausta yritystoiminnassa tapahtuneesta olennaisesta muutoksesta kuten liikkeen luovutus, työnantaja voi toteuttaa palkanmaksupäivät yhtenäistävän muu- toksen ilmoittamalla siitä vähintään kaksi kuukautta ennen muutoksen voimaan tu- lemista. Työnantaja neuvottelee yhdysmiehen kanssa muutoksesta ja sen perus- teista ennen kuin toteuttaa muutoksen.
Säännöllisen työajan lisäksi tehdystä työstä tulevat korvaukset on maksettava kor- vauksiin oikeuttavaa työtä seuraavan palkanmaksukauden palkan yhteydessä.
Ohjeluvut 1.2.2021 (liite 1, liite 2)
PALKKARYHMÄ A | ||||||
alle 5 v | 5-8 v | 8-13 v | 13-18 v | 18-23 v | yli 23 v | |
Koulutustaso 4 | 3859 | 4013 | 4174 | 4341 | 4558 | 4786 |
Koulutustaso 3 | 3782 | 3933 | 4090 | 4254 | 4467 | 4690 |
PALKKARYHMÄ B | ||||||
alle 5 v | 5-8 v | 8-13 v | 13-18 v | 18-23 v | yli 23 v | |
Koulutustaso 4 | 3240 | 3370 | 3504 | 3645 | 3827 | 4018 |
Koulutustaso 3 | 3175 | 3302 | 3434 | 3572 | 3750 | 3938 |
Koulutustaso 1-2 | 3112 | 3236 | 3366 | 3500 | 3675 | 3859 |
PALKKARYHMÄ C | ||||||
alle 5 v | 5-8 v | 8-13 v | 13-18 v | 18-23 v | yli 23 v | |
Koulutustaso 4 | 2831 | 2944 | 3062 | 0000 | 0000 | 0000 |
Koulutustaso 3 | 2774 | 2885 | 3001 | 3121 | 3277 | 3441 |
Koulutustaso 1-2 | 2719 | 2828 | 2941 | 3058 | 3211 | 3372 |
PALKKARYHMÄ D | ||||||
alle 5 v | 5-8 v | 8-13 v | 13-18 v | 18-23 v | yli 23 v | |
Koulutustaso 4 | 2694 | 2802 | 2914 | 3030 | 3182 | 3341 |
Koulutustaso 3 | 2640 | 2746 | 2856 | 2970 | 3118 | 3274 |
Koulutustaso 1-2 | 2587 | 2691 | 2798 | 2910 | 3056 | 3209 |
PALKKARYHMÄ E | ||||||
alle 5 v | 5-8 v | 8-13 v | 13-18 v | 18-23 v | yli 23 v | |
Koulutustaso 3 | 0000 | 0000 | 0000 | 2789 | 2928 | 3074 |
Koulutustaso 1-2 | 2429 | 2527 | 2628 | 2733 | 2869 | 3013 |
PALKKARYHMÄ F | ||||||
alle 5 v | 5-8 v | 8-13 v | 13-18 v | 18-23 v | yli 23 v | |
Koulutustaso 1-2 | 2195 | 2283 | 2374 | 2469 | 2593 | 2722 |
PALKKARYHMÄ A | ||||||
alle 5 v | 5-8 v | 8-13 v | 13-18 v | 18-23 v | yli 23 v | |
Koulutustaso 4 | 3936 | 4093 | 4257 | 4428 | 4649 | 4882 |
Koulutustaso 3 | 3858 | 4012 | 4172 | 0000 | 0000 | 0000 |
PALKKARYHMÄ B | ||||||
alle 5 v | 5-8 v | 8-13 v | 13-18 v | 18-23 v | yli 23 v | |
Koulutustaso 4 | 3305 | 3437 | 3574 | 3718 | 3904 | 4098 |
Koulutustaso 3 | 3239 | 3368 | 3503 | 3643 | 3825 | 4017 |
Koulutustaso 1-2 | 3174 | 3301 | 3433 | 3570 | 3749 | 3936 |
PALKKARYHMÄ C | ||||||
alle 5 v | 5-8 v | 8-13 v | 13-18 v | 18-23 v | yli 23 v | |
Koulutustaso 4 | 2888 | 3003 | 3123 | 3248 | 3411 | 3581 |
Koulutustaso 3 | 2829 | 2943 | 3061 | 3183 | 3343 | 3510 |
Koulutustaso 1-2 | 2773 | 2885 | 3000 | 3119 | 3275 | 3439 |
PALKKARYHMÄ D | ||||||
alle 5 v | 5-8 v | 8-13 v | 13-18 v | 18-23 v | yli 23 v | |
Koulutustaso 4 | 2748 | 2858 | 2972 | 3091 | 3246 | 3408 |
Koulutustaso 3 | 0000 | 0000 | 0000 | 0000 | 0000 | 0000 |
Koulutustaso 1-2 | 2639 | 2745 | 2854 | 2968 | 3117 | 3273 |
PALKKARYHMÄ E | ||||||
alle 5 v | 5-8 v | 8-13 v | 13-18 v | 18-23 v | yli 23 v | |
Koulutustaso 3 | 2529 | 2630 | 2735 | 2845 | 2987 | 3135 |
Koulutustaso 1-2 | 2478 | 2578 | 2681 | 2788 | 2926 | 3073 |
PALKKARYHMÄ F | ||||||
alle 5 v | 5-8 v | 8-13 v | 13-18 v | 18-23 v | yli 23 v | |
Koulutustaso 1-2 | 2239 | 2329 | 2421 | 2518 | 2645 | 2776 |
PALKKARYHMÄ A | ||||||
alle 5 v | 5-8 v | 8-13 v | 13-18 v | 18-23 v | yli 23 v | |
Koulutustaso 4 | 3995 | 4154 | 4321 | 4494 | 4719 | 4955 |
Koulutustaso 3 | 3916 | 4072 | 4235 | 4404 | 4624 | 4856 |
PALKKARYHMÄ B | ||||||
alle 5 v | 5-8 v | 8-13 v | 13-18 v | 18-23 v | yli 23 v | |
Koulutustaso 4 | 3355 | 3489 | 3628 | 3774 | 3963 | 4159 |
Koulutustaso 3 | 3288 | 3419 | 3556 | 3698 | 3882 | 4077 |
Koulutustaso 1-2 | 3222 | 3351 | 3484 | 0000 | 0000 | 0000 |
PALKKARYHMÄ C | ||||||
alle 5 v | 5-8 v | 8-13 v | 13-18 v | 18-23 v | yli 23 v | |
Koulutustaso 4 | 2931 | 3048 | 3170 | 3297 | 3462 | 3635 |
Koulutustaso 3 | 2871 | 2987 | 3107 | 3231 | 3393 | 3563 |
Koulutustaso 1-2 | 2815 | 2928 | 3045 | 3166 | 3324 | 3491 |
PALKKARYHMÄ D | ||||||
alle 5 v | 5-8 v | 8-13 v | 13-18 v | 18-23 v | yli 23 v | |
Koulutustaso 4 | 2789 | 2901 | 3017 | 3137 | 3295 | 3459 |
Koulutustaso 3 | 2733 | 2843 | 2957 | 3074 | 3228 | 3389 |
Koulutustaso 1-2 | 2679 | 2786 | 2897 | 3013 | 3164 | 3322 |
PALKKARYHMÄ E | ||||||
alle 5 v | 5-8 v | 8-13 v | 13-18 v | 18-23 v | yli 23 v | |
Koulutustaso 3 | 0000 | 0000 | 0000 | 2888 | 3032 | 3182 |
Koulutustaso 1-2 | 2515 | 2617 | 2721 | 2830 | 2970 | 3119 |
PALKKARYHMÄ F | ||||||
alle 5 v | 5-8 v | 8-13 v | 13-18 v | 18-23 v | yli 23 v | |
Koulutustaso 1-2 | 2273 | 2364 | 2457 | 2556 | 2685 | 2818 |
Jos toimihenkilön toimen edellyttämä vastuu ja sen asettamat vaatimukset muuttu- vat, määritellään hänen palkkansa uudelleen.
Jos toimihenkilön tehtävä olennaisesti muuttuu tämän sopimuskauden aikana, tu- lee ryhmittely suorittaa uudelleen ja tällöin hänen palkkaansa korotetaan tehtävän muuttumisajankohtaa välittömästi seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien vä- hintään puolella sen ja uuden palkkaryhmän asianomaisen ohjeluvun välisestä erotuksesta.
Luontoisetujen raha-arvona pidetään sopimusta sovellettaessa käypää arvoa. Jollei sitä voida selvittää, käytetään verotusarvoa.
1. Sopijapuolet neuvottelevat kaikista toimialalla ilmaantuvista kysymyksistä niiden ratkaisemiseksi yhteisymmärryksessä. Sopijapuolet myötävaikuttavat omalta osaltaan hyvien ja asiallisten neuvottelusuhteiden kehittämiseen työpai- koilla.
2. Jos tämän sopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta syntyy erimielisyyttä, josta toimihenkilö ja työnantaja eivät ole voineet sopia keskenään ja jota koskevat pai- kalliset neuvottelut eivät johda yksimielisyyteen, on asia siirrettävä asianomaisten liittojen käsiteltäväksi.
3. Jos jostakin muusta kuin edellä tarkoitetusta syystä syntyy erimielisyyttä työnan- tajan ja toimihenkilön välillä, on asiassa pyrittävä sovintoon paikallisilla neuvotte- luilla. Jolleivat nämä johda yksimielisyyteen, on asia siirrettävä asianomaisten liitto- jen käsiteltäväksi.
4. Jommankumman osapuolen esittäessä neuvotteluja edellä tarkoitetuissa tapa- uksissa on ne aloittava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen. Seuraavan neuvottelutilaisuuden ajankohdasta on neuvotteluissa sovittava.
5. Neuvotteluista on jommankumman osapuolen niin vaatiessa laadittava pöytäkirja tai erimielisyysmuistio, joka kummankin osapuolen on allekirjoittava.
Asiakirjassa on lyhyesti mainittava erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta. Pöytäkirja tai erimielisyysmuistio on laadittava viikon kuluessa neuvottelun päättämisestä.
6. Jolleivat edellä 2 momentissa mainitut neuvottelut johda tulokseen, voi jompi- kumpi osapuolista jättää asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi.
7. Niin kauan kuin edellä 3 momentissa mainitusta erimielisyydestä käydään neu- votteluja, ei asian johdosta saa julistaa työnseisausta (lakkoa tai työsulkua) eikä ryhtyä muuhun toimenpiteeseen vastapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun estämiseksi.
8. Tähän sopimukseen sidottujen liittojen edustajilla on oikeus osallistua paikalli- seen neuvotteluun liittojen niin sovittua. Tällöin edellytetään, että neuvoteltavasta asiasta on jo aikaisemmin paikallisesti neuvoteltu. Ellei tällaisessa neuvottelussa päästä yksimielisyyteen, menetellään kuten 2,3 ja 6 kohdissa.
Useissa tämän työehtosopimuksen määräyksissä mainittu paikallinen sopiminen on mahdollista työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti joko työnan- tajan ja toimihenkilön kesken tai yhdysmiehen ja työnantajan kesken. Yhdysmiehen kanssa tehty sopimus sitoo niitä toimihenkilöitä, joita yhdysmiehen on katsottava edustavan.
Mikäli työpaikalle on valittu yhdysmies ja paikallisen sopimisen kohteena oleva asia koskee koko työpaikkaa tai kokonaista työosastoa, sovitaan siitä yhdysmie- hen kanssa.
Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Toistai- seksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisai- kaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta ole muuta sovittu.
Soveltamisohje:
Paikallista sopimusta tehtäessä on tärkeätä, että neuvotteluja voidaan käydä tasa- painoisesti. Sen vuoksi tilanteissa, joissa työnantajaa edustaa useampi kuin yksi henkilö, sopijaliitot korostavat, että yhdysmiehellä on oikeus kutsua varayhdysmies mukaan neuvotteluun. Samalla kun yhdysmies esittää työnantajalle tiedon kut- susta, sovitaan siitä, miten varmistetaan, että varayhdysmies saa neuvottelua var- ten samat tiedot kuin yhdysmies ja sovitaan varayhdysmiehen mahdollisuudesta valmistautua neuvotteluun.
Paikallinen sopimus on tehtävä aina kirjallisesti kahtena kappaleena, kun sen voimassaoloaika ylittää kaksi viikkoa tai jompikumpi osapuoli pyytää sitä. Sopi- mukseen kirjataan ainakin
- ketä/keitä sopimus koskee
- mitä on sovittu
- mistä ajankohdasta sopimus tulee voimaan
- sopimuksen kesto ja sen suhde voimassa olevaan työehtosopimukseen (tois- taiseksi vai määräajan)
- määräaikaisessa sopimuksessa sopimuksen päättymisaika
- toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen irtisanomismenettely ja irtisanomis- aika
Tässä tarkoitettu paikallinen sopimus on työehtosopimuksen osa. Sitä sovelletaan senkin jälkeen, kun työehtosopimuksen voimassaolo muutoin on lakannut. Tänä aikana ja kuukauden kuluessa uuden työehtosopimuksen voimaantulon jälkeen voidaan määräajaksi solmittu sopimus irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisai- kaa noudattaen, mikäli tähän on peruste uudessa työehtosopimuksessa.
Luettelo paikallisesti sovittavista asioista, joihin työehtosopimuksessa on maininta:
- 4 § 2 kpl: Sijaisuuskorvaus
- 8 § 2.: Vuorokautinen työaika 12 tunniksi
- 9 § 1 kpl: Työajan tilapäinen pidentäminen
- 10 § 1 kpl: Lisätyö, vaihto vastaavaan vapaaseen
- 12 § 1.: Ylityö, vaihto vastaavaan vapaaseen
- 14 § 2 kpl: Varallaolokorvaus
- 15 § 1.: Puhelinohjeet
- 16 § 4.: Sunnuntaityö, vaihto vastaavaan vapaaseen
- 17 § 2. 1 kpl: Päivittäiset lepoajat
- 22 § 3. 12 kpl: Päiväraha pitkissä komennuksissa
- 22 § 5. 2 kpl: Matka-ajan palkka
- 22 § 7. 1 kpl: Matkustussääntö
- 23 § 4.: Koulutuksen korvauksen perusteet
- 24 § 2. 1 kpl: Lomapalkan maksaminen
- 24 § 2. 9 kpl: Provisio ja lomapalkka
- 24 § 3. 2 kpl: Lomarahan vaihtaminen vastaavaan vapaaseen ja lomarahan maksuajankohta
- 26 § 2. Vaatehuolto
- 31 § 6. Palkanmaksupäivän ja -tavan muuttaminen
Liitot ovat sopineet, että sopimuskaudeksi perustetaan seuraavat työryhmät: Työhyvinvoinnin edistäminen
Sovittiin, että osana työhyvinvoinnin edistämistä jatketaan Autoalan Keskuslii- ton, Ammattiliitto Pron ja Teollisuusliiton välistä työryhmää, jonka tehtävänä on sopimuskauden aikana tuottaa aineistoa ja koulutusta edistämään työhy- vinvoinnin toteutumista autoalan yrityksissä ja työpaikoilla.
Työehtosopimuksen kehittäminen
Liitot jatkavat työryhmässä sopimuskauden aikana työtä työehtosopimuksen luettavuuden ja ymmärrettävyyden parantamiseksi.
Ryhmittelymääritelmät
Liitot päivittävät sopimuskauden aikana liitteen 1. ryhmittelymääritelmät vas- taamaan paremmin työpaikkojen tilannetta ja lisäämään ryhmittelymääritel- mien ymmärrystä työpaikoille.
Lainsäädäntömuutosten huomioiminen ja vaikutukset työehtosopimukseen
Liitot tarkastelevat kevään 2022 aikana lainsäädännössä tapahtuvia muutok- sia ja huomioivat niiden vaikutukset työehtosopimukselle.
Etätyö
Liitot valmistelevat kevään 2022 aikana yhteistä aineistoa etätyöstä ja siihen liittyvistä käytännöistä.
Muut työryhmät
Lisäksi sovittiin, että liitot voivat tarvittaessa perustaa muitakin työryhmiä jatkuvan neuvottelumenettelyn periaatteiden mukaisesti.
Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita järjestöjä, niitä työnantajia, toimihen- kilöitä ja näiden yhdistyksiä, jotka kuuluvat tai sopimuksen voimassa ollessa ovat kuuluneet edellä tarkoitettuihin jäsenliittoihin.
Sen jälkeen, kun sopimus on tullut liittoja sitovaksi, ovat kaikki työtaistelutoimen- piteet, jotka kohdistuvat mainittuihin sopimuksiin kokonaisuudessaan tai johonkin yksityiseen määräykseen kielletty. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat sitä paitsi velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät myöskään niiden jäseninä olevat yhdistyk- set, työnantajat ja toimihenkilöt, joita sopimus koskee, ryhdy edellä mainitun kal- taisiin taistelutoimenpiteisiin eivätkä muutenkaan riko sopimuksen määräyksiä.
Tämä työehtosopimus tulee voimaan 21.1.2022 ja on voimassa 31.3.2024 saakka. Voi- massaolo jatkuu sen jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä ole kumpikaan sopimusosapuoli irtisanonut kirjallisesti viimeistään kaksi (2) kuukautta ennen sen edellä olevaa päättymis- päivää.
AUTOALAN KESKUSLIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY
Xxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxx
Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxx
Xxxxx Xxxxxx
LIITE 1. RYHMITTELYMÄÄRITELMÄT
Työnjohtajat
A Ylityönjohtaja (korjaamopäällikkö)
B Ylityönjohtaja (korjaamopäällikkö korjaamossa, jossa on vähintään 7 ja enintään 15 tuottavaa työntekijää).
Työnjohtaja, joka vastaa osastosta, jonka toimintaa valvotaan erillisesti. Tällaisia osastoja voivat olla esim. peltiosasto, moottoriosasto, sähkötyöosasto, maa- laamo- ja korjaamo-osasto.
Työnjohtaja tai työnvastaanottaja, jonka tehtävä vaikeutensa, vastuullisuutensa ja ammattitaitovaatimustensa puolesta voidaan rinnastaa edellisessä virkkeessä mainittuihin.
Ns. ryhmätyönjohtaja, joka johtamalleen työntekijäryhmälle ottaa työt vastaan, valvoo töiden suorittamisen ja luovutuksen sekä vastaa ryhmänsä suorittaman työn laadusta ja töiden valmistusajoista suoraan asiakkaalle ja jonka tehtäväko- konaisuuden vaativuus on työnjohtajalohkon B-ryhmän määritelmää vastaava.
Takuuasioiden hoitaja, joka päätoimisesti suurehkossa korjaamossa korjattavien ajoneuvojen osalta hoitaa vaativia takuuasioita ja jolla on sitova päätäntävalta myös takuurajoituksia ylitettäessä. Tehtävä rinnastetaan maahantuojien ja val- mistajien takuu- ja huolto-osastojen takuuasioita hoitavan huoltotarkastajan teh- tävään.
C Työnjohtaja (johtaa työntekijöiden työtä esim. hallityönjohtaja tai PDI työnjoh- taja)
Työnvastaanottaja, joka suorittaa vian määrityksiä.
Takuuasioiden hoitaja, joka päätoimisesti tai muun tehtävän ohella hoitaa valmis- tajan ja maahantuojan antamien ohjeiden mukaisesti korjaamossa sellaisia ta- kuuasioita, joiden osalta varsinainen vastuu ja asiaan liittyvät ratkaisut valmista- jaan tai maahantuojaan nähden kuuluvat maahantuojien tai valmistajien takuu- ja huolto-osastoille ja jolta vaaditaan samaa teknistä pätevyyttä kuin vastaavaan ryhmään kuuluvalta työnjohtajalta. Takuurajoituksia ylitettäessä siirtyy lopullinen ratkaisu korjaamopäällikölle tai vastaavalle.
Päätoiminen työnopettaja korjaamoilla.
D Työnjohtaja, joka toimii toisen työnjohtajan opastamana. Opastajan ja opastetta- van välillä ei tarvitse olla esimies-alainen suhdetta.
Työnvastaanottaja, joka ei suorita vian määrityksiä.
Työnsuunnittelijat
A Työnsuunnittelija, joka suurehkossa korjaamossa, yleensä korjaamopäällikön alaisena itsenäisesti vastaa kaikkien osastojen kapasiteetin käytöstä.
B Työnsuunnittelija, joka päätoimisesti vastaa yleensä usean osaston kapasiteetin käytöstä ja antaa töiden järjestelyjä koskevissa asioissa ohjeet ja määräykset ao. osastojen työnjohtajille.
C Työnsuunnittelija, joka yhteistyössä työnvastaanoton ja ao. osastotyönjohtajien kanssa suunnittelee korjaamon kapasiteetin käyttöä ja töiden järjestelyä.
Työntarkastajat
B Työntarkastaja ja koeajaja, jonka tehtävä vaikeutensa, vastuullisuutensa ja am- mattitaitovaatimustensa puolesta on työntarkastajalohkon B-ryhmän määritel- mää vastaava.
C Työntarkastaja ja koeajaja, joka tarkastuksen ja koeajon yhteydessä suorittaa vi- kojen ja puutteellisuuksien määrittelyä sekä tekee näiden perusteella korjauseh- dotukset.
D Työntarkastaja ja koeajaja
Urakkavalmistelijat
Ryhmitellään hinnoittelijat -lohkon yleisten ryhmittelymääritelmien perusteella.
MAAHANTUOJIEN JA VALMISTAJIEN TAKUU- JA HUOLTO-OSASTOT SEKÄ HUOL- TOKOULUT
A Korjaamoiden tarkastaja
B Huoltokoulun opettaja, joka opettaa pääasiallisesti teoriaa.
Huoltotarkastaja, joka hoitaa takuuasioita.
Huoltotarkastaja, joka pääasiallisesti suorittaa teknistä neuvontaa ja yleensä sel- vittää huoltoon liittyviä kysymyksiä.
Takuu- ja huoltoasian hoitaja
Teknisen kirjallisuuden kääntäjä, joka omaa riittävän teknisen tuntemuksen, käy- tännön kokemuksen ja sanaston itsenäiseen käännöstyöhön sekä kirjallisesti että suullisesti, esim. teknisillä luennoilla.
Työntarkastaja ja koeajaja, jonka tehtävä vaikeutensa, vastuullisuutensa ja am- mattitaitovaatimustensa puolesta on työntarkastajalohkon B-ryhmän määritel- mää vastaava.
C Työnopettaja huoltokoulussa
Työntarkastaja ja koeajaja, joka tarkastuksen ja koeajon yhteydessä suorittaa vi- kojen ja puutteellisuuksien määrittelyä sekä tekee näiden perusteella korjauseh- dotukset.
D Työntarkastaja ja koeajaja
TÄYDENTÄVIÄ RYHMITTELYMÄÄRÄYKSIÄ
1 Sellaisten teknisten toimihenkilöiden osalta, joita ei edellä olevassa ryhmittelyssä ole erikseen mainittu, suoritetaan ryhmittely vertaamalla vastuuta ja vaativuutta tässä mainittuihin nimikkeisiin ja käyttäen apuna oheisia teollisuuden yleisiä ryh- mittelymääritelmiä.
2 Tuottaviin työntekijöihin ei lueta esim. korjaamon toimistohenkilökuntaa, siivoojaa eikä lähettiä. Milloin työntekijöiden lukumäärä on kalenterivuoden kuluessa vaih- dellut, pidetään ratkaisevana edellisen vuoden viimeisenä päivänä todettua työn- tekijöiden ko. vuoden keskimääräistä lukumäärää, joka lasketaan siten, että ko- kovuoden kaikkien palkkalistojen työntekijämäärät lasketaan yhteen ja summa jaetaan palkanmaksukausien lukumäärällä. Jos keskiarvo ei ole tasalukuinen, pyöristetään lukumäärä lähinnä ylempään lukuun.
3 Ns. ryhmätyönjohtajien tehtäväkokonaisuutta ryhmiteltäessä on otettava huomi- oon tuotanto- ja ylläpitotöiden johtolohkon eri palkkaryhmien määritelmät.
TUOTANTO- JA YLLÄPITOTÖIDEN JOHTO TYÖNJOHTAJAT
Tähän lohkoon kuuluvat tämän sopimuksen 1 §:n 2 kohdan tarkoittamat työnjoh- totehtävissä olevat tekniset toimihenkilöt, ne toimihenkilöt, joiden tehtävät ovat pääasiallisesti työnjohdollisia kuten varastonhoitajat tuotantoon liittyvissä varas- toissa, päätoimiset työturvallisuusteknikot ja sellaiset tämän sopimuksen tarkoit- taman teknisen pätevyyden omaavat toimihenkilöt, jotka päätoimisesti ohjaavat, neuvovat ja opettavat teknisiä toimihenkilöitä sekä huoltoteknikot ja muut vastaa- vissa huoltotehtävissä olevat toimihenkilöt myös ATK:n huolto- ja korjaustehtä- vissä.
A Xxxxxx työtä välillisesti alaistensa työnjohtajien ja mahdollisesti muiden teknisten toimihenkilöiden esimiehenä siten, että hänen työnjohdolliseen alaisuuteensa kuuluu useista osastoista muodostettu tehtäväkokonaisuus tai työnjohdollisen luonteen ja teknisen pätevyystason vaativuuden kannalta edelliseen rinnastet- tava itsenäisesti johdettu tuotantoyksikkö. Tehtävään voi liittyä myös muita kuin varsinaiseen työnjohtotehtäviin kuuluvia vastuita sekä välitöntä työnjohtoa.
B Xxxxxx työtä pääasiassa alaisiansa työnjohtajia apuna käyttäen vastaten esimie- henä osastontyönjohdosta; tehtävään kuuluu välillisen työnjohdon ohella usein myös välitöntä työnjohtoa. Tähän ryhmään luetaan myös sellainen itsenäinen vä- litön työnjohtotehtävä, joka vaikeutensa, vastuullisuutensa tai muiden vaatimus- tensa puolesta on perustellusti rinnastettavissa edellisessä virkkeessä määritel- tyyn tehtävään.
C Johtaa työtä pääasiallisesti välittömästi vastaten itsenäisesti alaistensa työnteki- jöiden työstä. Tehtävä on vaativa ottaen huomioon etenkin tarvittavan teknisen pätevyyden, ammattitaitovaatimukset ja työnjohdollisen vaikeusasteen.
D Xxxxxx työtä välittömästi vastaten itsenäisesti alaistensa työntekijöiden työstä, joka on osin ammattityötä tai sellaista vähemmän ammattitaitoa vaativaa työtä, jossa työnjohdollinen valvonta-alue tai johdettavien työntekijöiden lukumäärä on keskimääräisesti suurempi.
E Xxxxxx työnjohdollisesti vähemmän vaativaa työtä toisen ylempään palkkaryh- mään kuuluvan työnjohtajan alaisena, joka varsinaisesti vastaa työn johtami- sesta.
Tähän lohkoon kuuluvat tämän sopimuksen 1 §:n 2 kohdan tarkoittaman teknisen pätevyyden omaavat työntarkastajina toimivat tekniset toimihenkilöt.
A Vastaa itsenäisesti työntarkastustoiminnan esimiehenä suurehkon teollisuuslaitok- sen työntarkastustoiminnasta, jolloin päätehtävä ovat esimiestehtävät, työntarkas- tusmenetelmien ja ohjelmien suunnittelu ja laadinta sekä alaan liittyvien asiain rat- kaisut.
B Vastaa joko itsenäisesti työntarkastustoiminnan esimiehenä tuotantolaitoksen työntarkastustoiminnasta, jolloin päätehtävinä ovat esimiestehtävät, työntarkastuk- sen ohjaus ja alaan liittyvien asiain ratkaisut, tai tarkastusinsinöörin alaisena moni- puolisen, valmistus- ja tarkastusteknillisesti vaativan osaston tai tuotannon haaran tarkastustoiminnasta taikka useita vaativia osakokonaisuuksia käsittävän koneis- ton lopputarkastuksessa joko yksin tai käyttäen apunaan alempiin ryhmiin kuuluvia työntarkastajia, jolloin tehtävät edellyttävät valmistustekniikan, suunnittelun, stan- dardinormien, tutkimustoiminnan, tutkimus- ja tarkastusvälineiden käytön, kokeilu- määräysten ja ainevaatimusten tuntemusta. Tehtäviin voi liittyä työntarkastusohjel- mien laatimista ja tarkastusmenetelmien suunnittelemista.
C Vastaa joko pienehkön tarkastusteknilliseltä kannalta vähemmän vaativan tuotan- tolaitoksen tarkastustoiminnasta, jolloin esimies-, neuvonta- ja ohjaustehtäviensä ohella suorittaa valmistus- ja tarkastusteknillisessä suhteessa vaativien tuotteiden tai laitteiden toiminnallista tarkastusta käyttäen usein apunaan muita tarkastajia, jolloin tehtävä edellyttää ao. tuotteiden toiminnan, teknillisten vaatimusten, valmis- tustekniikan ja tarkastusmenetelmien perusteellista tuntemusta silmälläpitäen tuot- teissa ilmenneiden puutteellisuuksien syiden selvittämistä ja ehdotusten tekoa näi- den poistamiseksi, tai toimii sellaisessa vastuullisessa erikoistehtävässä, joka edel- lyttää huomattavaa kokemusta ja erikoistumista.
D Suorittaa yleensä toiminnallisten kokonaisuuksien tai laitteiden tai suhteellisen vaa- tivien osakokoonpanojen tarkastusta. Tehtävä edellyttää joko erikoistumista mää- rättyjen tarkastusvälineiden ja -menetelmien käyttöön tai pitemmällä kokemuksella hankittua monipuolisuutta ja kykyä tehdä johtopäätöksiä tarkastettavissa tuotteissa ilmenneiden puutteellisuuksien syistä.
E Suorittaa yleensä yhden valmistusosaston puitteissa, kuten koneistusosasto, levy- osasto, valimo jne. useita työvaiheita käsittävien kappaleiden tarkastusta, joka edellyttää tarkastettavien kappaleiden valmistustekniikan ja sen puitteissa tarpeel- listen tarkastusvälineiden käytön tuntemista, tai muuta kuin rutiininomaista suhteel- lisen yksinkertaisten kokonaisuuksien tai laitteiden toiminnallista tarkastusta.
F Työntarkastaja, joka suorittaa rutiininomaista yksinkertaisten kokonaisuuksien ja laitteiden toiminnallista tarkastusta ja joka käytännön kokemusten kautta on saa- vuttanut tehtävän vaatiman teknisen pätevyyden.
LIITE 2. KATSASTUSALAN YRITYSTEN, KATSASTAJIEN JA TUTKINNON VASTAANOTTAJIEN RYHMITTELY- JA PALKKAEHDOT
Katsastusalan yritysten palveluksessa olevien tässä liitteessä määriteltyjen työeh- dot määräytyvät siten kuin teknisten toimihenkilöiden työehdot on edellä tässä työ- ehtosopimuksessa määritelty seuraavin poikkeuksin.
KATSASTAJIEN PALKKARYHMÄT
Ohjeluvut määräytyvät seuraavien määrittelyjen perusteella riippumatta toimihenkilön koulutuksesta.
A A4
Toimihenkilö toimii useamman kuin yhden toimipaikan esimiehenä ja vi- ranomaisyhteistyön yhteyshenkilönä, tai
toimihenkilö, joka toimii vastuualueellaan vähintään viidentoista toimi- henkilön esimiehenä. Mikäli alaisten määrä on alle 15, mutta esimiehen vastuualueelle kuuluu vähintään neljä katsastustoimipaikkaa, kuuluu esimies tähän ryhmään.
Lisäksi tehtävään voi kuulua muita toimihenkilölle määrättyjä tehtäviä.
A3
Toimihenkilö toimii yhden toimipaikan esimiehenä ja viranomaistyön yh- teyshenkilönä toimipaikassa, jossa henkilöstöä vähintään seitsemän, tai toimihenkilö, joka toimii vastuualueellaan vähintään kymmenen toimi- henkilön esimiehenä.
Lisäksi tehtävään voi kuulua muita toimihenkilölle määrättyjä tehtäviä.
B B4
Työ muodostuu useamman toimipisteen työnjohtamisesta ja muista toi- mihenkilölle määrätyistä tehtävistä.
B3
Työ muodostuu yhden toimipaikan työnjohdosta ja muista toimihenki- lölle määrätyistä tehtävistä.
C Työ on pääsääntöisesti erikoiskatsastusten tekemistä.
C4
Vähintään kolmea erikoiskatsastuslajia tekevä katsastaja.
C3
Yhtä tai kahta erikoiskatsastuslajia tekevä katsastaja
D Työ muodostuu kevyen tai raskaan kaluston tai molempien määräaikais- katsastusten tekemisestä.
D4
Kevyen ja raskaan kaluston määräaikaiskatsastuksia tekevä katsastaja.
D3
Kevyen kaluston määräaikaiskatsastuksia tekevä katsastaja.
E Sisältää katsastusyrityksessä tai toimipaikassa tehtäviä ammatillisia pe- rustehtäviä, joiden tekemiseen vaaditaan tavanomaisesti erillinen amma- tillinen koulutus ja/tai erillisen tutkinnon suorittaminen.
Työ on toimipaikalla tehtäviä yksinkertaisia ajoneuvotarkastuksia sekä mahdollisesti toimistotyötä, kuten katsastuksen vastaanottamista, kokei- den varaamista, asiakaspalvelua ja myyntiä.
Jos henkilön tehtäviin kuuluvat ainoastaan toimistotyöt, ryhmittely ta- pahtuu katsastusalan yritysten toimistotyötä tekevien toimihenkilöiden ryhmittelyn mukaisesti.
F Sisältää tehtäviä, jotka eivät vaadi erityistä ammatillista koulutusta tai ammattitaitoa.
Työ muodostuu katsastustoimintaa avustavista tehtävistä kuten autojen siirroista. Ryhmään sijoittuvat myös harjoittelijoiden, lähettien, oppisopi- musoppilaiden työt sekä ns. aputyöt.
TUTKINTOJEN VASTAANOTTAJIEN PALKKARYHMÄT
C 4 Kuljettajantutkintotoiminnasta vastaava
Kuljettajantutkintotoiminnasta annetun lain mukainen kuljettajantutkintotoimin- nasta vastaava, joka tekee em. lain tarkoittamia kuljettajantutkintotoiminnasta vastaavan tehtäviä.
C 3 Tutkintojen vastaanottajat
Tutkinnon vastaanottaja, joka ottaa vastaan ajokorttiluokkiin B, AM, ja T kuuluvien ajo- ja teoriakokeiden lisäksi ajo- ja teoriakokeita ajokorttiluokkiin kaikissa seuraa- vissa ryhmissä: A1, A2, A (ryhmä 1) tai BE, C1, C, D1, D (ryhmä 2) tai C1E, CE, D1E, DE (ryhmä 3).
D 4 Tutkintojen vastaanottajat
Tutkinnon vastaanottaja, joka ottaa vastaan ajokorttiluokkiin B, AM, ja T kuuluvien ajo- ja teoriakokeiden lisäksi ajo- ja teoriakokeita vähintään kahdessa seuraavista kolmesta ryhmästä sisältyviin ajokorttiluokkiin: A1, A2, A (ryhmä 1) tai BE, C1, C, D1, D (ryhmä 2) tai C1E, CE, D1E, DE (ryhmä 3).
D 3 Tutkintojen vastaanottajat
Tutkinnon vastaanottaja, joka ottaa vastaan ajokorttiluokkiin B, AM, ja T kuuluvia ajo- ja teoriakokeita.
TÄYDENTÄVIÄ MÄÄRÄYKSIÄ
Katsastajia koskevat määräykset
Erikoiskatsastajien ryhmään ryhmitellään henkilö, joka on suorittanut kurssit, jotka ovat
EK1 Kevyen kaluston rekisteröinti-, muutos- ja kytkentäkatsastukset EK2 Raskaan kaluston rekisteröinti-, muutos- ja kytkentäkatsastukset EK3 Vaarallisten aineiden kuljetukseen tarkoitetun ajoneuvon hyväk-
syntä ja katsastus
EK4 Paineilmajarrujen laaja tarkastus
Erikoiskatsastajat ryhmitellään tasolle C silloin, kun he katsastustoimipaikan si- säisen työnjaon mukaan ovat henkilöitä, jotka suorittavat pääsääntöisesti ne eri- koiskatsastukset, jotka asemalle tulevat.
Erikoiskatsastajien ryhmään voi kuulua myös sellainen henkilö, joka on saavutta- nut nykyisiä erikoiskursseja vastaavan pätevyyden käytännössä suorittamalla ky- seisiä katsastuksia ja kun edellisen kohdan edellytys täyttyy.
Tilapäisten erikoiskatsastusten suorittaminen ei vie C-tasolle.
Katsastajan pätevyys on se, mikä katsastusalan toimilupalainsäädännössä on määrätty.
Tutkintojen vastaanottajia koskevat määräykset
Tutkintojen vastaanottajalla tarkoitetaan henkilöä, jonka tehtävänä on kuljettaja- tutkintoon liittyvän ajokokeen vastaanottaminen päätyönä tai katsastajan työn ohessa. Jos hän katsastajana sijoittuu korkeampaan palkkaryhmään, määräytyy hänen palkkansa sen palkkaryhmän mukaisesti.
Yhteiset määräykset katsastajille ja tutkintojen vastaanottajille
Huomioitaessa 30 §:n kohdan 3 tarkoittamaa työkokemusaikaa tarkoitetaan tällöin nykyisen työsuhteen kestoaikaa sekä työkokemusaikaa autokatsastusalalla aikai- semminkin.
Toimitusjohtaja, oli hän vastuukatsastaja tai ei, ei voi olla työehtosopimuksen so- veltamispiirissä.
Katsastushenkilöstön ja tutkintojen vastaanottajien ryhmittelyn yhteydessä suori- tetaan ohjelukuvertailu
LIITE 3. KATSASTUSALAN YRITYSTEN TOIMISTOTYÖTÄ TEKEVIEN TOIMIHENKILÖIDEN RYHMITTELY JA PALKKAEHDOT
Katsastusalan yritysten palveluksessa olevien tässä liitteessä määriteltyjentoimis- totyötä tekevien toimihenkilöiden työehdot määräytyvät siten kuin toimihenkilöiden työehdot ovat edellä tässä työehtosopimuksessa määritelty seuraavin poikkeuksin
KATSASTUSALAN YRITYSTEN TOIMISTOTYÖTÄ TEKEVIEN TOIMIHENKILÖIDEN VAATIVUUSRYHMITTELY
Katsastusalan yritysten toimistotyötä ja muuta sen kaltaista työtä tekevien toimihenkilöiden tehtävät sijoitetaan vaativuusryhmiin seuraavasti:
Toimistotehtävät ryhmitellään neljään vaativuustasoon:
Vaativaa ammattityötä tekevät
H Kyseessä on vaativa, itsenäinen toimistotyö, jossa vaatimuksena on erityistie- tojen ja taitojen hallinta sekä tehtäväkokonaisuuteen kuuluvien laajojenkin asiayhteyksien hallinta.
Katsastustoimipaikalla edellyttää kaikkien toimistotehtävien hallintaa ja suoritta- mista. Työssä tarvitaan erityistietoja, taitoja ja kokemusta. Tehtäviä ovat aikava- raukset, kassatyö, rekisteröinti, tutkinto sekä hallintotehtävät. Tehtävät suoritetaan itsenäisesti.
Ammattityötä tekevät
I Kyseessä on toimistotyö, jossa vaatimuksena on työkokemusta monipuolisista ja vaativista toimistotöistä. Työssä vaaditaan harkintaa menettelytapojen valin- nassa ja valintaa vakiintuneista normeista ja määräyksistä.
Katsastustoimipaikalla työ sisältää useita toimipaikan aihealueita, kuten aika- varaus, kassa, rekisteröinti, tutkinto.
Tavanomaista työtä tekevät
J Kyseessä on toimistotyö, jossa vaatimuksena on aikaisempi kokemus toimis- totyöstä. Tehtävät toistuvat samankaltaisina ja aihealueita rajoitetusti.
Katsastustoimipaikalla työ sisältää joitakin toimipaikan toimistotöiden aihealu- eita, kuten aikavaraus, neuvonta ja/tai kassa.
Avustavaa työtä tekevät
K Tähän kuuluvat harjoittelijat, lähetit, oppisopimusoppilaat ja ns. aputöitä teke- vät.
Toimistohenkilön vaativuustason määrittäminen
1. Vaativuustason määrittämisen tulee tapahtua 4 kuukauden kuluessa työ- suhteen alkamisesta.
2. Vaativuustaso toteutetaan toimen vaativuuden perusteella, jossa voidaan käyttää apuna toimenkuvauslomaketta.
3. Tässä pykälässä mainittuihin asioihin ei sovelleta työehtosopimuksen 35§:n 6 momentin määräyksiä.
Ohjeluvut 1.2.2021
VAATIVUUSTASO H (D4) | |||||
alle 5 v | 5-8 v | 8-13 v | 13-18 v | 18-23 v | yli 23 v |
2694 | 2802 | 2914 | 3030 | 3182 | 3341 |
VAATIVUUSTASO I (D1-2) | |||||
alle 5 v | 5-8 v | 8-13 v | 13-18 v | 18-23 v | yli 23 v |
2587 | 2691 | 2798 | 2910 | 3056 | 3209 |
VAATIVUUSTASO J (E1-2) | |||||
alle 5 v | 5-8 v | 8-13 v | 13-18 v | 18-23 v | yli 23 v |
2429 | 2527 | 2628 | 2733 | 2869 | 3013 |
VAATIVUUSTASO K (F1-2) | |||||
alle 5 v | 5-8 v | 8-13 v | 13-18 v | 18-23 v | yli 23 v |
2195 | 2283 | 2374 | 2469 | 2593 | 2722 |
Ohjeluvut 1.4.2022
VAATIVUUSTASO H (D4) | |||||
alle 5 v | 5-8 v | 8-13 v | 13-18 v | 18-23 v | yli 23 v |
2748 | 2858 | 2972 | 3091 | 3246 | 3408 |
VAATIVUUSTASO I (D1-2) | |||||
alle 5 v | 5-8 v | 8-13 v | 13-18 v | 18-23 v | yli 23 v |
0000 | 0000 | 0000 | 0000 | 3117 | 3273 |
VAATIVUUSTASO J (E1-2) | |||||
alle 5 v | 5-8 v | 8-13 v | 13-18 v | 18-23 v | yli 23 v |
2478 | 2578 | 2681 | 2788 | 2926 | 3073 |
VAATIVUUSTASO K (F1-2) | |||||
alle 5 v | 5-8 v | 8-13 v | 13-18 v | 18-23 v | yli 23 v |
2239 | 2329 | 2421 | 2518 | 2645 | 2776 |
Ohjeluvut 1.4.2023
VAATIVUUSTASO H (D4) | |||||
alle 5 v | 5-8 v | 8-13 v | 13-18 v | 18-23 v | yli 23 v |
2789 | 2901 | 3017 | 3137 | 3295 | 3459 |
VAATIVUUSTASO I (D1-2) | |||||
alle 5 v | 5-8 v | 8-13 v | 13-18 v | 18-23 v | yli 23 v |
2679 | 2786 | 2897 | 3013 | 3164 | 3322 |
VAATIVUUSTASO J (E1-2) | |||||
alle 5 v | 5-8 v | 8-13 v | 13-18 v | 18-23 v | yli 23 v |
2515 | 2617 | 2721 | 2830 | 2970 | 3119 |
VAATIVUUSTASO K (F1-2) | |||||
alle 5 v | 5-8 v | 8-13 v | 13-18 v | 18-23 v | yli 23 v |
0000 | 0000 | 0000 | 0000 | 2685 | 2818 |
TÄYDENTÄVIÄ MÄÄRÄYKSIÄ
Työnjohtoa koskevat sopimusmääräykset
Edellä tässä työehtosopimuksessa olevia erityisesti työnjohtoa koskevia mää- räyksiä sovelletaan toimistotyötä tekeviin katsastustoimialan toimihenkilöihin vain soveltuvin osin.
1. Työajan lyhennyksen soveltamisala ja toteuttaminen
Työaikaa lyhennetään 100 tunnilla vuodessa niissä työaikamuodoissa, joissa säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa.
Työajan lyhennystä vähentävät paikalliseen sopimukseen tai käytäntöön perustu- vat työaikaa lyhentävät vuosittaiset säännöllisesti toistuvat vapaat ja vuosiloma, jota ansaitaan enemmän kuin 2,5 päivää lomanmääräytymiskuukaudelta.
Työajan lyhentämisen piiriin kuuluvalle toimihenkilölle kertyy 25 tuntia vapaata jo- kaista sellaista vuosineljännestä kohden, jonka aikana hän on työskennellyt 1 koh- dassa mainitussa työaikamuodossa.
Vuosineljännekseltä, jonka aikana toimihenkilö on ollut tekemättä työtä edellä tar- koitetussa työaikamuodossa enemmän kuin 11 työpäivää, ei vapaata kerry. Työs- säolon veroisina tätä sopimusta sovellettaessa pidetään kuitenkin myös niitä työ- tuntijärjestelmän mukaisia työpäiviä:
- joina toimihenkilö on estynyt tekemästä työtä oman vuosilomansa tai reservin kertausharjoitusten takia,
- joilta työnantaja maksaa toimihenkilölle sairausajan tai synnytysloman palkan,
- joiden ajalta työnantaja xxxxxx toimihenkilölle koulutussopimuksen mukaan ansion menetyksen korvauksen,
- tämän sopimuksen 25 §:n tarkoittama vapaa-aika (lyhyt tilapäinen loma), jolta työnantaja maksaa palkan,
- tämän sopimuksen 35 §:ssä tarkoitetut STTK:n ja sen jäsenliittojen valtuuston ja hallitusten kokouksiin osallistumispäivät,
- tämän sopimuksen tarkoittamat vapaapäivät.
Mainittuina aikoina siis vapaat sekä kuluvat että karttuvat.
Vapaa annetaan viimeistään kertymisvuotta seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä.
Vapaa pidetään työnantajan osoituksen mukaan 1 - 12,5 työvuoroa kerrallaan, ellei työvuoroa lyhyemmästä vapaasta sovita. Vapaata voidaan antaa, jos niin sovitaan, myös lyhentämällä määräaikaisesti päivittäistä työaikaa työvuoroa lyhyemmälläkin aikamäärällä (ns. viikkotyöajan tilapäinen lyhentäminen).
Vapaasta ilmoitetaan toimihenkilölle, mikäli se työn järjestelyjen kannalta on mah- dollista, 2 viikkoa ennen, kuitenkin viimeistään viikkoa ennen sen antamista, ellei toimihenkilön kanssa sovita toisin.
Tässä sopimuksessa tarkoitettuja vapaapäiviä ei tule sijoittaa jo etukäteen työnan- tajan tiedossa olevien muiden lakiin tai työehtosopimukseen perustuvien vapaiden päälle. Jos sen sijaan tässä sopimuksessa tarkoitettu vapaa on määrätty ennen kuin edellä tarkoitetut vapaat ovat työnantajan tiedossa, katsotaan vapaa pidetyksi.
Mikäli vapaan antokauden päättyessä on toimihenkilölle vapaata perustellusta syystä (esim. sairaus tai lomautus) antamatta, korvataan se rahassa antokauden päättymistä seuraavana palkanmaksupäivänä. Vapaa voidaan kuitenkin antaa toi- mihenkilön kanssa niin sovittaessa antokauden seuraavan kalenterivuoden lop- puun mennessä. Mikäli vapaata on tällöinkin antamatta, on se korvattava viikkoyli- työmääräysten mukaisesti.
Xxxxxx toimihenkilön työsuhde päättyy, eikä kertynyttä vapaata hänelle ole siihen mennessä annettu, korvataan toimihenkilölle pitämättä jäänyt vapaa tämän sopi- muksen osa-ajan palkanmääräyksen laskentaohjetta noudattaen.
Mikäli toimihenkilölle työsuhteen päättyessä on annettu kertynyttä enemmän va- paata, työnantaja saa pidättää sitä vastaavan palkan lopputilin yhteydessä noudat- taen tämän sopimuksen osa-ajan palkan laskentaohjetta.
Työajan lyhennys toteutetaan ansiotasoa alentamatta.
Vuosiloman pituutta määrättäessä pidetään työssäolopäivien veroisina myös niitä päiviä, joina toimihenkilö on ollut estynyt tekemästä tämän sopimuksen mukaisen vapaan pitämisen vuoksi.
Tämä sopimus on voimassa työehtosopimuksen voimassaoloajan loppuun saakka.
LIITE 5. PÄIVÄ- JA KAKSIVUOROTYÖN TYÖAJAN LYHENTÄMISTAPAA KOSKE- VA PÖYTÄKIRJA
1 § Tällä pöytäkirjalla sovitaan päivä- ja kaksivuorotyön työajan lyhennyksen toteutta- misen paikallisesti sovittavasta vaihtoehdosta sen lisäksi, mitä lyhennystavasta on sovittu työehtosopimuksessa.
2 § Työaika voidaan järjestää myös siten, että se on:
• vuonna 2022 keskimäärin 36,6 tuntia
• vuonna 2023 keskimäärin 36,2 tuntia
• vuonna 2024 keskimäärin 36,5 tuntia
Mainittu keskimääräinen viikkotyöaika on saatu siten, että 1 §:n mukaiset työajan lyhennykset on otettu huomioon sitä laskettaessa. Tällöin myös arkipyhät sekä ju- hannus- ja jouluaatto tasaavat viikkotyöajan näihin määriin kalenterivuoden aikana.
3 § Työajan lyhentäminen toteutuu antamalla vapaata niin, että työaika enintään ka- lenterivuoden pituisena ajanjaksona tasoittuu keskimäärin 2 §:n mukaiseen mää- rään viikossa. Vuosilomapäiviä ei voida käyttää työajan tasaamiseen.
Vapaata pidetään työnantajan osoituksen mukaan vähintään työvuoro kerrallaan, ellei toimihenkilön kanssa toisin sovita vapaan pitämisestä tai sen korvaamisesta. Työtuntijärjestelmään merkitsemätön, pitämätön vapaa annetaan viimeistään seu- raavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Mikäli vapaata tällöin on antamatta, korvataan se kuten viikkoylityö.
Mikäli jokaisen yksittäisen vapaan antamisajankohdasta ei päätetä erikseen, vaan usean tai kaikkien vapaiden antamisajankohdat vahvistetaan yhdellä kertaa, kut- sutaan tätä suunnitelmaa työtuntijärjestelmäksi. Työtuntijärjestelmää laatiessaan tulee työnantajan pyrkiä ottamaan huomioon toimihenkilöiden yksilölliset toivomuk- set vapaiden ajankohdista tuotannon tarpeiden sekä käynti- ja palveluaikojen salli- missa rajoissa.
Työtuntijärjestelmä on luonteeltaan kollektiivinen ja koskee sitä aikaa, jolloin käy- tettävänä työaikamuotona asianomaisessa työkohteessa, osastolla tai työpaikalla yleensä on päivä- tai kaksivuorotyö. Siirryttäessä muuhun työaikamuotoon, esi- merkiksi kolmivuorotyöhön, määräytyy työaika siirron jälkeen kyseistä työaikamuo- toa koskevien määräysten mukaan.
Ellei edellä mainittua työtuntijärjestelmää ole etukäteen vahvistettu, vapaan anta- misen ajankohta ilmoitetaan viimeistään viikkoa ennen, ellei paikallisesti ennen va- paan pitämistä muuta sovita. Samoin menetellään, jos työtuntijärjestelmää muute- taan.
4 § Työajan lyhennys toteutetaan ansiotasoa alentamatta.
5 § Tämän sopimuksen perusteella annetut vapaapäivät, jotka muutoin olisivat olleet työpäiviä, luetaan työssäolopäivien veroisiksi päiviksi vuosilomaa ansaittaessa.
6 § Mikäli työtuntijärjestelmästä ei muuta johdu, työstä poissaolevan toimihenkilön kat- sotaan saaneen vapaata, vaikkei poissaoleville ole siitä erikseen ilmoitettu, kun koko yritys, sen työosasto tai työryhmä, johon toimihenkilö kuuluu, on tässä sopi- muksessa tarkoitettua vapaata pitänyt.
7 § Työnantajan on ennen tämän sopimuksen tarkoittaman työaikajärjestelyn toimeen- panoa neuvoteltava toimihenkilöiden edustajien kanssa. Neuvotteluissa on otet- tava huomioon työpaikan toimihenkilötyön luonne, käynti- ja palveluaikojen turvaa- minen, muiden henkilöstöryhmien työaikajärjestelyt sekä muut vastaavat seikat.
8 § Tätä sopimusta sovelletaan työehtosopimuksen osana.
Työsuhteen alkaminen kesken vuotta:
Toimihenkilö pitää työsuhteensa alkamisen jälkeiselle ajalle sattuvat vapaat, mitkä esim. muille saman työryhmän toimihenkilöille ja työntekijöille on ilmoitettu. On mahdollista kuitenkin laatia hänelle myös henkilökohtainen keskimääräinen viikko- työaika jäljellä olevaa vuotta varten.
Työsuhteen päättyminen kesken vuotta:
Mikäli työsuhde päättyy kesken vuoden, maksetaan toimihenkilön työsuhdesaata- vat normaaliin tapaan. Niitä pitämättömiä vapaita, jotka on merkitty työtuntijärjes- telmään, ei tällöin huomioida. Työtuntijärjestelmään merkitsemättömät pitämättö- mät vapaat korvataan säännöllisen työajan palkkaa vastaavalla korvauksella.
Työaikamuodon tai osaston vaihtuminen:
Toimihenkilö voi esimerkiksi joutua siirtymään ennen päivätyötä koskevien työajan lyhennysvapaiden pitämistä keskeytyvään kolmivuorotyöhön niin, että aiotut va- paapäivät muuttuvatkin työpäiviksi.
Vapaat eivät seuraa mukana työaikamuodon vaihtuessa. Vapaita saatetaan kui- tenkin antaa esimerkiksi suunniteltua aikaisemmin tai mikäli 3-vuorotyö kestää vain lyhyehkön ajan, vapaita voidaan antaa sen jälkeen, kun toimihenkilö on siirtynyt takaisin päivätyöhön. Jos toimihenkilön työaikamuoto vaihtuu usein, huolehditaan siitä, että toimihenkilön suhteellinen työaika ei pitene.
AUTOALAN KESKUSLIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY
YHDYSMIESSOPIMUS
1 § Sopimuksen soveltamisala
Tätä sopimusta sovelletaan Autoalan Keskusliitto ry:n jäsenyrityksissä.
2 § Yhdysmiehen valitseminen
Yhdysmies voidaan valita toimialueelle, joka on työpaikka tai yrityksen alueelli- nen kokonaisuus sen mukaan kuin jäljempänä on määritelty.
1. Työpaikkakohtainen yhdysmies
Asianomaisen työpaikan tähän sopimukseen sidottuun Ammattiliitto Pro ry:hyn kuuluvilla toimihenkilöillä on oikeus valita keskuudestaan yhdysmies. Samalla ker- taa valitaan myös varayhdysmies, joka yhdysmiehen estyneenä ollessa hoitaa tä- män tehtäviä.
Yhdysmiehen tulee olla asianomaisen työpaikan toimihenkilö.
Yhdysmieheksi voidaan valita toimihenkilö, joka vähintään vuoden ajan on ollut toi- mihenkilönä asianomaisen työnantajan palveluksessa ja on perehtynyt työpaikan olosuhteisiin. Ellei yritys ole ollut toiminnassa yhtä vuotta, voidaan yhdysmieheksi valita lyhyemmänkin ajan yrityksen palveluksessa ollut toimihenkilö.
Yhdysmiehen vaali voidaan suorittaa työpaikalla. Jos vaali suoritetaan työpaikalla, on kaikille edellisessä kappaleessa tarkoitetuille järjestäytyneille toimihenkilöille va- rattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei saa tar- peettomasti häiritä työntekoa. Vaaliajasta ja vaalipaikasta on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista. Työnantaja antaa vaalitoimikunnalle tiedot työehtosopimuksen piirissä olevista toimihenki- löistä vaalimenettelyä varten.
Yhdysmiehen toimikausi on kolme vuotta 1.1.2017 alkavasta toimikaudesta al- kaen.
2. Alueellinen yhdysmies
Yrityksissä, joille on ominaista henkilömäärältään pienten työpaikkojen suuri lukumäärä, ja joissa tästä syystä ei ole mahdollista toteuttaa toimipaikkakoh- taisten yhdysmiesten valintaa lainkaan tai vain pienessä osassa työpaikkoja, toimihenkilöt voivat valita alueellisen yhdysmiehen, joka täydentää mahdolli- sesti jo valittuja työpaikkakohtaisia yhdysmiehiä.
Yhdysmies valitaan maantieteellisesti rajatulle alueelle, joka noudattaa yrityk- sen toiminnallista aluejakoa tai muuta paikallisesti sovittua alueellista jakoa. Yhdysmiehen valinnassa tulee jokaisella valintaa osallistumiseen oikeutetulla olla todellinen mahdollisuus osallistua ehdokasasetteluun ja äänestykseen.
Valinnassa noudatetaan voimassa olevan Yhdysmiessopimuksen määräyksiä. Alueellisen yhdysmiehen työsuhteessa noudatetaan Yhdysmiessopimuksen määräyksiä. Neuvoteltaessa työsuhteita koskevista asioista työnantajan edus- tajana toimii yrityksen nimeämä henkilö, joka vastaa alueellisen yhdysmiehen toimialueella työnantajan toiminnasta.
Yhteydenpidossa toimialueensa työpaikkoihin alueellinen yhdysmies käyttää en- sisijaisesti yrityksessä tavanomaisesti käytössä olevia välineitä kuten puhelinta ja sähköpostia ja muita sähköisiä tietovälineitä. Akuuteissa tilanteissa alueelli- sella yhdysmiehellä on mahdollisuus, sovittuaan asiasta työnantajan edustajan kanssa, käydä toimialueensa työpaikoilla. Tällaisilta matkoilta työnantaja korvaa aiheutuneet matkustamiskustannukset.
3 § Varayhdysmies
Varayhdysmiehellä on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin varsinaisella yhdys- miehellä tämän hoitaessa varsinaisen yhdysmiehen estyneenä ollessa yhdys- miestehtäviä. Varayhdysmies voi osallistua ammattiyhdistys-koulutukseen sa- moilla ehdoilla kuin yhdysmies.
4 § Ilmoitukset yhdysmiehestä ja työnantajan edustajasta
Yhdysmies toimittaa liitosta saamansa yhdysmiesilmoituksen työnantajan kappa- leen työnantajalleen ja tämä sen saatuaan ilmoittaa yhdysmiehelle yrityksen neu- vottelijan.
Yhdysmiehelle valitusta varayhdysmiehestä on lisäksi kirjallisesti ilmoitettava, mil- loin hän toimii yhdysmiehen sijaisena tai tulee yhdysmiehen tilalle.
5 § Yhdysmiehen tehtävät
Yhdysmiehen tehtävä on
- edustaa työpaikan tai alueen järjestäytyneitä toimihenkilöitä ja sopimukseen sidottua yhdis- tystä työnantajan ja toimihenkilöiden välisissä kysymyksissä
- valvoa toimihenkilöiden osalta tämän sopimuksen noudattamista.
6 § Yhdysmiehen työsuhde
Yhdysmiehen ansiokehityksen tulee vastata yrityksen ao. toimihenkilöiden ansio- kehitystä. Yhdysmiehen ansiokehityksen tarkastelu vuosittain ja tarkastelun perus- teella mahdollisesti toteutettavat palkan tarkistukset ovat osa edellisen virkkeen to- teuttamista.
Yhdysmiehen mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää yh- dysmiestehtävän takia. Työnantaja ja yhdysmies selvittävät yhdysmiehen toimi- kauden aikana, onko tarvetta erityiseen ammatilliseen koulutukseen yhdysmiehen ammattitaidon ylläpitämiseksi siten, että hänen ammattitaitonsa voi kehittyä muita työntekijöitä vastaavasti.
Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannolli- sista syistä, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa yhdysmieheen, ellei työpaikan tai organisatorisen osaston toimintaa keskeytetä kokonaan.
Mikäli yhteisesti todetaan, ettei yhdysmiehelle voida tarjota hänen ammattiaan vas- taavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä poiketa.
Tämän kohdan määräyksiä on sovellettava myös yhdysmiesehdokkaaseen, jonka asettamisesta on ilmoitettu kirjallisesti työnantajalle. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuukautta ennen valittavana olevan yhdysmiehen toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa yhdysmieheksi valituksi tulleen osalta vaalitu- loksen tultua todetuksi.
Tämän pykälän määräyksiä on sovellettava myös yhdysmiehenä toimineeseen toi- mihenkilöön hänen yhdysmiestehtävänsä päättymisen jälkeen siten, että jälkisuoja on 9 kuukautta.
Yhdysmiehen asema jatkuu liikkeen luovutuksesta huolimatta sellaisenaan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyttää itsenäisyytensä. Jos luovutettava liike tai sen osa menettää itsenäisyytensä, yhdysmiehellä on oikeus tämän sopimuksen jälkisuojaan liikkeen luovutuksesta johtuneesta toimikauden päättymisestä lu- kien.
Jos työnantaja irtisanoo varayhdysmiehen työsopimuksen tai lomauttaa hänet silloin, kun hän ei toimi yhdysmiehen sijaisena taikka hänellä ei ole muutoinkaan yhdysmiehen asemaa, katsotaan irtisanomisen tai lomauttamisen johtuneen työntekijän yhdystehtävästä, ellei työnantaja voi osoittaa toimenpiteen johtu- neen muusta seikasta.
Työnantaja, joka päättää yhdysmiehen työsopimuksen vastoin tämän sopimuksen määräyksiä, on velvollinen suorittamaan yhdysmiehelle korvauksena 10 - 30 kuu- kauden palkkaa vastaava summa. Xxxxxxx on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin työsopimuslain 12 luku 2 §:ssä on säädetty.
Ennen kuin työnantaja päättää yhdysmiehen työsopimuksen irtisanomalla tai purkamalla henkilöstä johtuvasta syystä, työnantaja ilmoittaa aikeestaan Auto- alan keskusliitolle, joka ryhtyy välittömästi yhdessä Ammattiliitto Xxxx kanssa selvittämään aiotun työsopimuksen päättämisen perusteen lainmukaisuutta. Liit- tojen selvitystyö on tehtävä siten, että työnantaja voi tarvittaessa noudattaa työ- sopimuslain työsopimuksen purkamiselle asettamaa 14 vuorokauden määräai- kaa.
7 § Yhdysmiehen siirtäminen
Yhdysmiehenä toimivaa toimihenkilöä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen takia saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli yhdysmieheksi valituksi tullessaan.
8 § Yhdysmiesvapautuksen antaminen työaikana
Yhdysmiestehtävien hoitamista varten järjestetään yhdysmiehelle tilapäistä tai säännöllisesti toistuvaa vapautusta työn kannalta sopivana aikana.
Järjestelyt sovitaan paikallisesti. Tällöin tulee ottaa huomioon yrityksen toiminnalli- set edellytykset sekä se, että yhdysmiestehtävät voidaan asianmukaisesti hoitaa.
Xxxxxxx yhdysmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä työaikana, ei täl- laisen vapautuksen takia kuukausipalkkaa vähennetä.
9 § Yhdysmieskorvaus
Työnantaja maksaa yhdysmiehelle erillisen korvauksen, jonka suuruus on 1.3.2020 alkaen
- 74 euroa kuukaudessa, milloin toimihenkilöiden lukumäärä on 5 - 9 ja
- 132 euroa kuukaudessa, milloin toimihenkilöiden lukumäärä on 10 - 24 ja
- 149 euroa kuukaudessa, milloin toimihenkilöiden lukumäärä on 25 - 50.
- 77 euroa kuukaudessa, milloin toimihenkilöiden lukumäärä on 5 - 9 ja
- 137 euroa kuukaudessa, milloin toimihenkilöiden lukumäärä on 10 - 24 ja
- 154 euroa kuukaudessa, milloin toimihenkilöiden lukumäärä on 25 - 50.
Milloin varayhdysmies toimii yhdysmiehen sijaisena vähintään kahden viikon jak- son, maksetaan korvaus ko. kuukauden osalta jakamattomana varayhdysmiehelle.
Xxxxxxx työpaikan toimihenkilöiden lukumäärä on alle 5 ja yhdysmies suorittaa työn- antajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.
10 § Yhdysmiehen toimitila
Yhdysmiehen kanssa sovitaan yhdysmiestehtävien hoitamista varten tarvittavien asiakirjojen ja toimistovälineiden säilytystilasta ja mahdollisesta toimitilasta sekä toimistovälineiden käytöstä.
11 § Yhdysmiehen oikeus saada tietoja
Yhdysmiehellä on oikeus saada kirjallisesti seuraavat tämän työehtosopimuk- sen piirissä olevia toimihenkilöitä koskevat tiedot:
a. Suku- ja etunimet
b. Palvelukseen tuloaika uusista toimihenkilöistä
c. Organisatorinen osasto
d. Palkka- ja kokemusvuosiryhmä.
Yhdysmiehellä on oikeus saada tiedot kirjallisesti ja kerran vuodessa työehtosopi- muksen tultua solmituksi ja sen aiheuttamien muutosten tultua yrityksessä toteute- tuksi. Uusien toimihenkilöiden osalta yhdysmiehellä on oikeus saada tiedot vuosi- neljänneksittäin.
Palkkatilastotiedot
Työpaikkakohtaisina palkkatilastotietoina annetaan yhdysmiehelle kerran vuodessa kirjallisesti välittömästi sen jälkeen, kun autoalan tilastosopi- muksen mukainen toimihenkilötilasto on valmistunut, toimihenkilöiden keskipalkat sekä keskiansiot ansioerittäin ryhmittelyryhmän ja sukupuolen mukaan luokiteltuina. Yhdysmiehellä ei ole oikeutta saada keskimääräisiä kuukausiansiotietoja kolmea henkilöä pienemmistä ryhmistä.
Mikäli työpaikalla palkkatilastoja ei pystytä ryhmittelyryhmästä tai henkilö- määrästä johtuen antamaan, niin voidaan tarvittaessa käyttää laajempaa, esimerkiksi alueellista, yritystason vertailua vastaavissa tehtävissä ole- vien toimihenkilöiden palkkatilastointia.
Yhdysmiehellä on oikeus perehtyä hätä- ja ylityöstä ja niistä maksetusta korote- tusta palkasta laadittuun luetteloon sekä yrityksessä kulloinkin voimassa oleviin toi- mihenkilöstöä koskeviin palkanlaskentajärjestelmiin.
Milloin syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä järjestäytyneen toimihenkilön työsuh- teeseen liittyvistä asioista, on yhdysmiehelle annettava kaikki tapauksen selvittä- miseksi tarpeelliset tiedot.
Tarkempia määräyksiä yhdysmiehen oikeudesta saada tietoja yrityksessä toteutet- tavasta yhteistoiminnasta on keskusjärjestöjen välisessä yhteistoimintasopimuk- sessa.
Yhdysmies saa edellä tarkoitetut tiedot luottamuksellisina tehtäviensä hoitamista varten.
12 § Voimassaolo
Tämä sopimus on voimassa 21.1.2022 alkaen toistaiseksi ja irtisanottavissa sa- maan aikaan Autoalan toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen kanssa.
AUTOALAN KESKUSLIITTO ry AMMATTILIITTO PRO ry
Xxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxx
Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxx
LIITE YHDYSMIESSOPIMUKSEEN
PÖYTÄKIRJA PAIKALLISEN SOPIMISEN EDISTÄMISESTÄ TYÖPAIKOILLA - NEU- VOTTELUJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN
Autoalan Keskusliitto ja Ammattiliitto Pro näkevät tärkeänä edistää paikallista sopimista työpaikoilla. Paikallinen sopiminen antaa mahdollisuuksia kehittää toiminnan joustavuutta ja toimintatapoja ja sitä kautta parantaa tuottavuutta, kannattavuutta ja työhyvinvointia.
Neuvottelukulttuuria ja -osaamista sekä jatkuvan vuoropuhelun ja avoimuuden taitojen kehittäminen työpaikalla edesauttaa osaltaan paikallista sopimista. Ta- voitteena on edistää työpaikalla yhteistoimintaa, parantaa yrityksen kilpailuky- kyä ja tuottavuutta sekä lisätä paikallista sopimista työpaikan tarpeiden mukai- sesti. Onnistuneessa yhteistoiminnassa ja paikallisessa sopimisessa tarvitaan toimivaltaiset neuvottelijat, joista toimihenkilöiden edustajana toimii yhdysmies. Yhdysmiehen asianmukaiset toimintaedellytykset antavat pohjan tasaveroiselle neuvottelemiselle ja sopimiselle. Pitkäjänteisen yhteistoiminnan tukemiseksi lii- tot ovat sopineet yhdysmiehen toimikauden muuttamisesta kolmivuotiseksi seu- raavasta valintakerrasta lähtien.
Liitot korostavat sitä, että työnantajan edustaja ja yhdysmies tarkastelevat yh- dysmiehen toimikauden alussa yhdysmiehen ajankäytön tarvetta ja sen vaiku- tuksia työtehtävien hoitamiseen sekä mahdollisten sijaisuusjärjestelyjen tar- vetta. Samalla käsitellään yhdysmiehen kouluttautumista yhdysmiestehtävään sekä hänen osaamisensa kehittämiseen liittyviä tarpeita. Tässä yhteydessä olisi hyödyllistä suunnitella edellisiin liittyvää ajankäyttöä koko toimikaudelle. On myös suositeltavaa toistaa tarkastelu vuosittaisen kehityskeskustelun yhtey- dessä. On tärkeää, että yhdysmiehelle turvataan omassa ammatissaan tarvit- tava osaaminen myös toimikauden päätyttyä. Yhdysmiehen tehtävän päätty- essä on tärkeätä, että työnantajan edustaja ja yhdysmies yhteisesti selvittävät, edellyttääkö yhdysmiehen ammattitaidon ylläpitäminen hänen osaamisensa ke- hittämistä tai parantamista.
Työpaikalla olevien sopijapuolten osallistuminen yhdessä liittojen (AKL-Pro) yh- teiseen koulutukseen on omiaan edistämineen paikallista yhteistoimintaa. Toi- sen paikallisen osapuolen jääminen pois liittojen järjestämästä yhteisestä kou- lutuksesta ei estä toisen osapuolen osallistumista.
Paikallisen sopimisen yhtenä edellytyksenä on, että molemmat neuvotteluosa- puolet tietävät mistä asioista voidaan sopia paikallisesti. Tätä tukeakseen liitot ovat ottaneet työehtosopimuksen paikallista sopimista koskevaan määräyk- seen luettelon niistä työehtosopimuksen kohdista, joista voidaan paikallisesti sopia. Liitot suosittelevat, että yhdysmiehen toimikauden alussa yhdysmies ja työnantajan edustaja yhdessä tarkastelevat voimassaolevia paikallisia sopi- muksia.
Paikallista sopimista edistää avoin tiedottaminen ja tietojen antamisen ja yhdys- miehen mahdollisuus saada sopimisen kohteena olevaan asiaan liittyvät tar- peelliset tiedot.
Helsingissä 28.2.2020
Autoalan Keskusliitto ry Ammattiliitto Pro ry
Xxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxx
Xxxx Xxxxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxx
YHTEISTOIMINTASOPIMUS
1 § Sopimuksen tarkoitus ja tavoitteet
Tämän sopimuksen tarkoituksena on edistää autoalan yrityksissä työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa allekirjoittajajärjestöjen työehtosopimus- aloilla.
Tämä sopimus koskee kaikkia Autoalan Keskusliiton jäsenyrityksiä. Tämän so- pimuksen lisäksi noudatetaan yhteistoiminnasta yrityksissä annettua lakia (334/07) niissä yrityksissä, jotka kuuluvat lain soveltamispiiriin.
2 § Yhteistoiminnan järjestäminen
Järjestettäessä yhteistoimintaa yrityksessä yhteistoiminnan perusyksikkönä on työpaikka siten kuin se on Autoalan kaupan ja korjaamotoiminnan luottamus- miessopimuksessa, Yhdysmiessopimuksessa ja Autoalan työsuojelusopimuk- sessa. Yhteistoiminnan järjestämisestä alueellisena kokonaisuutena tai muutoin usean työpaikan kokonaisuudessa on sovittu tässä sopimuksessa erikseen.
Työpaikalla tapahtuvaa yhteistoimintaa koskevat määräykset ovat pykälissä 3 ja 6-9. Alueellista tai muutoin usean työpaikan yhteistoimintaa koskevat mää- räykset ovat, jos yhteistoiminnan järjestämistä koskevassa paikallisessa sopi- muksessa ei ole muuta sovittu, pykälissä 4 ja 6-9.
3 § Yhteistoiminta työpaikalla Yhteistoiminnan toteuttaminen työpaikalla
Työnantajan ja henkilöstön yhteistoiminta voi tapahtua vapaamuotoisena kans- sakäymisenä työnteon yhteydessä tai pysyväisluonteisessa neuvottelukun- nassa, kehittämishankkeiden toteuttamiseksi perustettavissa projektiryhmissä tai työnantajan ja henkilöstön välisissä erillisissä neuvotteluissa. Neuvottelu- kunnassa tai projektiryhmässä ovat tasapuolisesti edustettuina työnantaja ja henkilöstö. Henkilöstö nimeää omat edustajansa ensi sijassa kehitettävän koh- teen henkilöstöstä.
Yhteistoimintaa toteutetaan työnantajan tai henkilöstön edustajien taikka henki- löstön aloitteesta.
Mikäli yhteistoiminta-asiassa tehdään päätös muualla, kuin missä yhteistoiminta on toteutettu, ilmoitetaan yhteistoimintaan osallistuneille, missä päätös tehdään ja huolehditaan siitä, että työnantajalla päätöstä tehtäessä on tiedossa yhteis- toiminnassa esiin tuodut asiat.
Kehittämistoiminta
Yrityksen kehittämistoiminnassa henkilöstön ja heidän edustajiensa tulee voida
osallistua työorganisaatioiden, teknologian, työolosuhteiden ja työtehtävien ke- hittämiseen ja muutoksen toteuttamiseen yrityksessä tai sen työpaikalla.
Kehittämistoiminnan ja siihen mahdollisesti sisältyvän uuden teknologian sovel- tamisen yhteydessä tulee toimia mielekkään, vaihtelevan ja kehittävän työn si- sällön sekä tuottavuuden parantamiseksi. Näin luodaan henkilöstölle mahdolli- suus kehittyä työssään ja lisätä valmiuksiaan uusiinkin työtehtäviin.
SOVELTAMISOHJE:
Henkilöstön edustajalla tässä sopimuksessa tarkoitetaan luotta- musmiestä, yhdysmiestä tai muuta henkilöstön valitsemaa edusta- jaa.
On tärkeää, että kehittämistoimien suunnittelu ja käytännön toteuttaminen kyt- ketään läheisesti yrityksen henkilöstöpolitiikkaan, erityisesti henkilöstön työ- hönottoon, tasa-arvon edistämiseen, sisäisiin siirtoihin, koulutukseen, tiedotuk- seen, työsuojeluun, työkyvyn ylläpitämiseen ja työpaikkaterveydenhuoltoon.
Suoritettavat toimenpiteet eivät saa johtaa sellaiseen kokonaiskuormituksen li- sääntymiseen, josta aiheutuu haittaa työntekijän terveydelle tai turvallisuudelle.
Mikäli työnantaja käyttää yrityksen kehittämistoiminnassa hyväkseen ulkopuoli- sen konsultin tarjoamia palveluita, vastaa työnantaja siitä, että konsulttiyrityksen toiminta on tämän sopimuksen mukaista.
Suositus:
Liitot suosittelevat yhteistoiminnan parantamiseksi ja yrityksen ke- hittämiseksi, että yrityksissä käsiteltäisiin yhteistoiminnassa yksi- köittäin tai toimipisteittäin asianomaisen yksikön tai toimipisteen toi- minnallisia tavoitteita, myyntiä, tulosta sekä muita yrityksen tehok- kuutta koskevia tietoja tai tunnuslukuja.
Yhteistoimintaelin
Kehittämistoiminnan toteuttamiseksi voidaan paikallisesti sopia sellaisen yhteis- toimintaelimen perustamisesta, joka käsittelee kehittämistoimintaan liittyvät asi- at. Se voi korvata työpaikkatasolla erilliset yhteistoiminta- ja työsuojelutoimikun- nat sekä muut vastaavat toimikunnat.
Edellisessä kappaleessa määriteltyä yhteistoimintaelintä perustettaessa sovi- taan elimen kokoonpano, mahdolliset toimihenkilöt, jäsenten toimikausi, järjes- täytyminen, toimintatavat ja henkilöstön edustajille annettavan vapautuksen ja kustannusten korvausten määrä, mikäli ne poikkeavat tästä sopimuksesta, sa- malla on sovittava järjestelyn voimassaoloaika tai toistaiseksi voimassaolevan sopimuksen irtisanomistavat ja -ajat.
4 § Yhteistoiminta yritystasoisena tai alueellisena
Yritystasoisten lainsäädännössä ja työehtosopimuksissa säänneltyjen yhteis- toiminta-asioiden käsitteleminen tapahtuu tässä määritellyillä säännöillä toteu- tetuissa yhteistoimintarakenteissa.
Työehtosopimuksen paikallisen sopimisen määräyksien mukaisesti voidaan perustaa yrityksen laajuinen tai alueellinen yhteistoimintaelin käsittelemään työ- ja sosiaalilainsäädännössä työnantajan velvoitteiksi säädettyjä yhteistoi- minta-asioita sekä paikallisesti sovittuja yhteistoiminta-asioita.
Paikallisessa sopimuksessa on sovittava ainakin seuraavista seikoista:
- yhteistoimintaelimen tehtävät
- yhteistoimintaelimen kokoonpano
- yhteistoimintaelimen kokoontumisen säännöt
- yhteistoimintaelimen henkilöstön edustajien työstä vapautus, tietojen saanti- oikeudet ja ansion menetyksen korvaaminen
- luottamuksellisten asioiden kuten liikesalaisuuksien käsittelyn säännöt
- sopimuksen voimassaoloa koskevat säännöt
Henkilöstön edustajat valitaan noudattaen Autoalan kaupan ja korjaamotoimin- nan luottamusmiessopimuksen ja Yhdysmiessopimuksen määräyksiä.
5 § Yrityksen sisäinen tiedotustoiminta alle 20 työntekijän yrityksissä
Tämän pykälän määräyksiä sovelletaan yrityksissä, joiden palveluksessa on säännöllisesti alle 20 työntekijää.
Työnantajan tulee esittää henkilöstölle tai sen edustajille:
1. Yrityksen tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen siihen perustuva selvitys yri- tyksen taloudellisesta tilasta.
Suositus
Sopijaosapuolet suosittelevat, että tässä yhteydessä selostetaan mahdollisuuksien mukaan myös toimialan yleisiä suhdanne- ja ta- loudellisia näkymiä.
2. Vähintään kerran tilivuoden aikana sellainen yhtenäinen selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta, josta käyvät ilmi yrityksen tuotannon, työllisyyden, kan- nattavuuden ja kustannusrakenteen kehitysnäkymät.
3. Vuosittain henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet, joka sisältää arviot henkilöstön määrässä, laadussa ja asemassa odotettavissa olevista muutok- sista.
4. Viipymättä olennaiset muutokset edellä mainituissa tiedoissa.
Tilinpäätöstietojen, yrityksen taloudellista tilaa koskevien selvitysten ja henkilös- tösuunnitelmien esittämisen yhteydessä on tarkoituksenmukaista tiedottaa myös eri toimintayksikköjen toiminnallisesta tuloksesta, tuotannosta ja kehitys- näkymistä henkilöstölle tai sen edustajille käyttäen apuna sitä selvittäviä tun- nuslukuja.
Milloin tiedottamisen perusteltuna esteenä ovat yrityksen tuotannolliselle toimin- nalle tai taloudelle vahinkoa aiheuttavat erityisen painavat syyt, joita ei ole voitu ennakolta tietää, työnantajan on tiedotettava asiasta viivytyksettä sen jälkeen, kun edellä mainittuja esteitä tiedottamiselle ei enää ole. Samalla työnantajan on esitettävä perusteet poikkeavalle menettelylle.
Asianmukaiseen tiedottamiseen kuuluu, että työnantaja tiedottaa jo suunnittelu- vaiheessa henkilöstön asemaan vaikuttavista olennaisista muutoksista työteh- tävissä, työpaikassa ja työolosuhteissa sekä laitehankinnoissa ja ulkopuolisen työvoiman käytössä. Työnantajan on tiedotettava päätöksenteon jälkeen myös päätöksen sisällöstä, jos se poikkeaa ennen päätöksentekoa tiedotetusta suun- nitelmasta tai jos ao. henkilöstö tai sen edustaja tiedottamista pyytää.
Yrityksiin, joihin ei sovelleta yhteistoimintalakia, sovelletaan työehtosopimuslain 9 §:ää vain 3 §:n määräysten tahallisten rikkomusten yhteydessä.
6 § Henkilöstön keskinäinen tiedotustoiminta ja kokoontuminen
Allekirjoittajajärjestöjen alayhdistyksillä ja niiden työpaikalla olevilla osastoilla, työhuonekunnilla tai vastaavilla on oikeus tiedotustoimintaan ja kokoontumi- seen seuraavasti:
Tiedotustoiminta
Työajan ulkopuolella, työnantajan kanssa sovittavassa tilassa voidaan jakaa jä- senille kokousilmoituksia sekä työpaikan työsuhteisiin tai yleensä työmarkkina- kysymyksiin liittyviä tiedonantoja, joissa tulee olla merkittynä liikkeellepanijan nimi.
Julkaista edellä olevassa kappaleessa mainittuja tietoja työpaikan henkilöstölle tarkoitetussa tiedotuslehdessä tai julkaista ne yrityksen tavanomaisissa tiedo- tuskanavissa (sähköposti, ilmoitustaulu), jolla voidaan tiedottaa myös yleisiin kysymyksiin liittyvistä asioista.
Tiedottamisessa tulee noudattaa sanavapauden käyttämisestä viestinnässä an- netun lain (460/2003) säännöksiä. Tiedonannot eivät saa olla hyvän tavan vas- taisia eikä tiedotusaineiston tule sisältää yleispolitiikkaa.
Paikallisesti voidaan sopia käytettäväksi myös muita tiedotustapoja ja -välineitä noudattaen tämän pykälän periaatteita.
Kokoontuminen työpaikalla
Työsuhteisiin ja paikalliseen sopimiseen liittyvistä asioista voidaan järjestää työ- paikalla kokous, kun sen toteuttamisesta ja ajankohdasta on sovittu työnantajan kanssa.
Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen tämän sopimuksen osa- puolena olevien liittojen edustajia.
7 § Tietojen salassapitovelvollisuus
Xxxxxxx työnantaja on antanut tämän sopimuksen mukaisesti tiedonsaantiin oi- keutetulle tietoja, jotka työnantaja katsoo yrityksen liikesalaisuuksiksi, saadaan näitä tietoja käsitellä vain niiden työntekijöiden tai henkilöstön edustajien kes- ken, joita asia koskee, ellei työnantajan ja tiedonsaantiin oikeutettujen kesken muuta sovita.
Ilmoitettaessa salassapitovelvollisuudesta työnantajan tulee yksilöidä, mitkä tie- dot ovat salassa pidettäviä ja mikä on tietojen salassapitoaika.
8 § Henkilöstön edustajien työstä vapautukset ja korvaukset
Henkilöstön edustajalle annetaan vapautusta työstä siten, että hänellä on mah- dollisuus valmistautua ja osallistua tässä sopimuksessa tarkoitettuun yhteistoi- mintaan palkkaa vähentämättä. Valmistautumisajan tarvetta arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota käsiteltävän asian laatuun, laajuuteen ja taustatietojen määrään, käsiteltävän asian tärkeyteen henkilöstölle sekä asian käsittelyyn osallistuvien henkilöitten lukumäärään ja heidän työpaikkansa sijaintiin.
Annettaessa henkilöstön edustajalle vapautusta työstä työjärjestelyt hoidetaan siten, että henkilöstön edustajalla on mahdollisuus tässä sopimuksessa tarkoi- tettuun yhteistoimintaan.
Jos työajan ulkopuolella tapahtuneesta yhteistoiminnan toteuttamisesta tai sii- hen liittyvästä muusta työnantajan kanssa sovitusta tehtävästä maksettavasta korvauksesta ei ole muuta sovittu, maksetaan korvaus henkilöstön edustajalle tai sihteerille alakohtaisen työehtosopimuksen ylityösäännösten mukaisesti.
Työnantaja maksaa, ellei muusta ole sovittu, työpaikkaan kuuluvien eri toimi- paikkojen välisistä yhteistoiminnan vaatimista matkoista tämän sopimuksen mu- kaiseen yhteistoimintaan osallistuville henkilöstön edustajille tarkoituksenmu- kaista kulkuneuvoa käyttäen matkakustannukset ja päivärahat asianomaiseen henkilöön sovellettavan työehtosopimuksen matkakustannusten korvauksia koskevan määräyksen mukaisesti.
9 § Erimielisyyksien ratkaiseminen
Tämän sopimuksen tulkintaa tai rikkomista koskevista erimielisyyksistä neuvo- tellaan asianomaisen työehtosopimuksen neuvottelujärjestystä noudattaen.
Tämän sopimuksen valvontavelvollisuuden ja sopimuksen vastaisen menette- lyn seuraamusten osalta noudatetaan, mitä työehtosopimuslaissa on säädetty.
10 § Sopimuksen voimaantulo
Tämä sopimus tulee voimaan 13. päivänä tammikuuta 2020 ja on voimassa
toistaiseksi kuuden kuukauden irtisanomisajoin. Helsingissä 13.1.2020
AUTOALAN KESKUSLIITTO RY TEOLLISUUSLIITTO RY
AMMATTILIITTO PRO RY
Allekirjoitettu 28.2.2020
AUTOALAN KESKUSLIITTO RY TEOLLISUUSLIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY
AUTOALAN TYÖSUOJELUSOPIMUS
Autoalan työsuojelusopimusta sovelletaan niissä Autoalan Keskusliitto ry:n jäsenyritysten toimipaikoissa.
Pöytäkirjamerkintä 1:
Tässä sopimuksessa toimihenkilöllä tarkoitetaan toimihenkilöä ja auto- ja kone- kaupan toimihenkilöä. Sopimus ei koske eikä rajoita ylempien toimihenkilöiden oi- keuksia olla mukana työsuojelutoiminnassa.
Pöytäkirjamerkintä 2:
Sopijapuolet toteavat, että tämä sopimus ja Autoalan työsuojeluopas muodos- tavat työturvallisuustyössä käytettäväksi tarkoitetun yhtenäisen kokonaisuu- den. Autoalan työsuojeluopas ei ole työehtosopimuksen osa.
1 § Työsuojelutoimikunta
1. Työsuojelutoimikunnan valinta
Työsuojelutoimikunta valitaan työpaikoille, joilla säännöllisesti työskentelee vähintään 20 työntekijää.
Yritykseen, jolla on useita tämän sopimuksen mukaisia työpaikkoja, voidaan sovittaessa li- säksi perustaa yhteinen keskustoimikunta.
Työsuojelutoimikunnan jäsenmäärä on 4, 8 tai 12 sen mukaan, kun yrityksen toiminnan laatu, laajuus ja muut olosuhteet huomioon ottaen paikallisesti sovitaan.
Työsuojelutoimikunnassa ovat edustettuina allekirjoittaneiden järjestöjen edustamat ko. työ- paikan henkilöstöryhmät.
2. Työsuojelutoimikunnan tehtävät
Työsuojelutoimikunnan tehtävistä on säädetty työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuo- jeluyhteistoiminnasta annetun lain (44/06) 27 §:ssä.
Työsuojelutoimikunnan tehtäviä ovat esimerkiksi:
- laatia vuosittain työsuojelutoiminnan toimintasuunnitelma,
- hyväksyä työterveyshuollon toimintasuunnitelma ja toimintakertomus,
- seurata työpaikan työsuojelun tilannetta ja tehdä esityksiä työnantajalle puutteiden korjaa- miseksi, sekä
- tehdä esityksiä työsuojeluun liittyvän koulutuksen, työnopastuksen ja perehdyttämisen jär- jestämiseksi.
Pöytäkirjamerkintä:
Katso Autoalan työsuojeluopas: 1 Työsuojelutoiminnan perusteet
3. Työsuojelutoimikunnan kokoukset
Työsuojelutoimikunta kokoontuu vähintään neljästi vuodessa puheenjohtajan tai varapu- heenjohtajan kutsusta. Lisäksi toimikunta on kutsuttava koolle, kun työsuojelupäällikkö tai - valtuutettu tai vähintään neljännes toimikunnan jäsenistä sitä pyytää.
Työsuojelutoimikunnan kokoukset pidetään mikäli mahdollista työaikana ja siten, että mah- dollisimman moni työsuojelutoimikunnan jäsen voi osallistua kokouksiin.
Kirjallinen aineisto toimitetaan toimikunnan jäsenille jo kokouskutsun yhteydessä, mikäli mahdollista. Ennen asian käsittelyä kokouksessa annetaan jäsenille asian käsittelyn kan- nalta tarpeelliset tiedot. Henkilöstön edustajille järjestetään mahdollisuus ennen kokousta tai sen aikana valmistautua keskenään käsiteltävään asiaan työnantajan edustajan
ja työsuojeluvaltuutetun sopimalla tavalla.
2 § Työsuojelupäällikkö
Työnantajan on nimettävä jokaiselle työpaikalle työsuojelupäällikkö, joka on perehtynyt työ- suojelukysymyksiin. Työsuojelupäällikön toimialue voi käsittää useita työpaikkoja.
Työsuojelupäällikön tehtävistä on säädetty työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuoje- luyhteistoiminnasta annetun lain (44/06) 28 §:ssä. Työsuojelupäällikön tehtäviä ovat esimer- kiksi:
- vastata työpaikan työsuojeluyhteistyön järjestämisestä,
- osallistua työpaikan työsuojelun toimintaohjelman valmisteluun,
- huolehtia havaittujen tapaturma- ja terveysvaarojen ilmoittamisesta työnantajalle ja työn- tekijöille sekä tehdä esityksiä niiden poistamiseksi,
- pitää yhteyttä työsuojelutoimikuntaan, -asiamiehiin sekä muihin työsuojelutehtävissä toi- miviin
- huolehtia työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutetun koulutustarpeen ja -järjestelyjen selvit- tämisestä kahden kuukauden kuluessa heidän valitsemisestaan lukien (TsValvL 33 §).
Pöytäkirjamerkintä:
Katso Autoalan työsuojeluopas: 1 Työsuojelutoiminnan perusteet
3 § Työsuojeluvaltuutettu
1. Työsuojelu- ja varavaltuutettujen valinta
Työsuojeluvaltuutettu ja hänelle kaksi varavaltuutettua valitaan työpaikoille, joilla säännölli- sesti työskentelee vähintään 10 työntekijää. Pienemmällekin työpaikalle henkilöstöllä on oi- keus valita em. valtuutetut.
Autoalan työpaikoilla valitaan yhteinen työsuojeluvaltuutettu edustamaan sekä työntekijöitä että toimihenkilöitä, elleivät toimihenkilöt valitse omaa työsuojeluvaltuutettuaan.
2. Varavaltuutettu
Jos työsuojeluvaltuutettu on estynyt, tehtäviä hoitaa I varavaltuutettu ja tämän estyessä II varavaltuutettu.
Työsuojeluvaltuutetun esteestä ja sen kestosta tulee ilmoittaa työsuojelupäällikölle. Ellei tämä ole tavoitettavissa, ilmoitus tehdään ilmoittajan esimiehelle. Ilmoitus on tehtävä todis- tettavasti.
Varavaltuutetun hoitaessa työsuojeluvaltuutetun tehtäviä hänellä on samat oikeudet ja vel- vollisuudet kuin työsuojeluvaltuutetulla.
3. Työsuojeluvaltuutetun tehtävät
Työsuojeluvaltuutetun tehtävistä on säädetty työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuo- jeluyhteistoiminnasta annetun lain (44/06) 31 §:ssä.
Työsuojeluvaltuutetun tehtäviä ovat esimerkiksi:
- edustaa työntekijöitä työn turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevissa asioissa,
- osallistua työpaikan työsuojelun toimintaohjelman valmisteluun,
- tehdä esityksiä työnantajalle havaittujen tapaturma- ja terveysvaarojen poistami- seksi, sekä
- toimia yhteyshenkilönä työnantajan, työsuojeluasiamiesten ja työsuojeluviranomais- ten välillä.
Katso Autoalan työsuojeluopas: 1 Työsuojelutoiminnan perusteet
Mikäli työsuojeluvaltuutetun varsinainen työ vaikeuttaa valtuutetun tehtävien hoitamista ja jos hänelle tämän johdosta järjestetään muuta työtä, ei tällainen järjestely saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista.
4. Työsuojeluaineisto ja toimitilat
Työnantaja antaa työsuojeluvaltuutetulle käyttöön autoalan työsuojeluoppaan, tarpeelliset lait, asetukset ja muut työsuojelun määräykset sekä -ohjeet.
Työnantaja järjestää työsuojeluvaltuutetun käyttöön tavanomaiset toimistovälineet ja pai- kan, jossa voidaan säilyttää työsuojelutehtäviä varten tarvittavat asiakirjat.
Tavanomaisten toimistovälineiden käsitteen piiriin kuuluu myös yrityksessä yleisesti käy- tössä olevat atk-laitteet ja niihin liittyvät ohjelmat sekä internet-yhteys (sähköposti). Käytän- nön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.
5. Ajankäyttö ja ansionmenetyksen korvaaminen
Yhteisen työsuojeluvaltuutetun ollessa korjaamotyöntekijä tai autokaupan toimihenkilö an- netaan työsuojelutehtävien hoitamista varten säännöllistä vapautusta työstä sekä makse- taan tältä ajalta ansionmenetyksen korvauksen lisäksi korvaus kuukausittain 1.10.2007 al- kaen seuraavasti:
Henkilöstön määrä (yhteinen) | Vapautuksen määrä (h / 4 viikon jakso) | €/kk 1.3.2022 alkaen |
10-25 | 5 | 69 |
26-30 | 6 | 70 |
31-40 | 7 | 71 |
00-00 | 00 | 00 |
00-00 | 00 | 00 |
00-00 | 00 | 00 |
00-00 | 00 | 00 |
00-00 | 00 | 00 |
00-000 | 00 | 00 |
000- 000 | 00 | 00 |
151 tai enemmän | 23 | 96 |
Työsuojeluvaltuutetulle annetaan säännöllisen vapautuksen lisäksi vapautusta työstä työnantajan kanssa sovittuja tai viranomaisen määräämiä työsuojelutehtäviä varten.
Työsuojeluvaltuutettuna oleva tekninen toimihenkilö on oikeutettu saamaan riittävästi va- pautusta työstään työsuojeluvaltuutetun tehtävien asianmukaista hoitamista varten työn kannalta sopivana aikana. Vapautuksen määrä ja järjestelyt selvitetään ja sovitaan paikalli- sesti.
Edellä olevan taulukon korvaukset koskevat myös teknisiä toimihenkilöitä.
Xxxxxxx on valittu erilliset työsuojeluvaltuutetut, määräytyy kuukausikorvaus annetun vapau- tuksen mukaan ja vapautuksen määrä seuraavan kaavan mukaan:
Korjaamotyöntekijä:
0,28 x korjaamotyöntekijöiden määrä = vapautuksen määrä tunteina/4 viikon jakso
Autokaupan toimihenkilö: 0,13 x toimihenkilöiden määrä = vapautuksen määrä tunteina/ 4 viikon jakso
6. Työsuojeluvaltuutetun työsuhdeturva
Työsuojeluvaltuutetun irtisanomissuojasta on voimassa, mitä työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain (44/06) 37 §:n ja työsopimuslain 7 luvun 10 §:ssä on säädetty.
Työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa tai käsitellä purkautuneena vastoin työ- sopimuslain 8 luvun 1-3 §:n säännöksiä. Työsopimuksen purkaminen sillä perusteella, että hän on rikkonut järjestysmääräyksiä, ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla toistuvasti tai olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt työvelvoitteensa täyttämättä.
Jos työsuojeluvaltuutetun työ keskeytyy tilapäisesti enintään 90 kalenteripäivän ajaksi eikä hänelle voida järjestää muuta työtä, joka vastaa hänen ammattitaitoaan, voidaan työsuoje- luvaltuutettu lomauttaa.
Jos yrityksen työvoimaa lomautetaan, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa työsuojelu- valtuutettuun, ellei koko yrityksen tai sen alueellisen ja/tai toiminnallisen kokonaisuuden muodostavan osan, jolle työsuojeluvaltuutettu on valittu, toimintaa keskeytetä kokonaan.
Mikäli yhteisesti todetaan, ettei työsuojeluvaltuutetulle voida tarjota hänen ammattiaan vas- taavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.
Työsuojeluvaravaltuutetun työsopimuksen irtisanominen tai hänen lomauttamisensa silloin, kun hän ei toimi työsuojeluvaltuutetun sijaisena taikka hänellä ei ole luottamusmiehen ase- maa, ei saa perustua työntekijän tehtävään työsuojeluyhteistoiminnassa. Työnantajan tulee ilman erityistä vaatimusta osoittaa toimenpiteen johtuneen muusta seikasta.
Tämän kohdan määräyksiä on sovellettava myös työsuojeluvaltuutettuehdokkaaseen, jonka ammattiosaston kokous on asettanut ja jonka asettamisesta ammattiosasto on kirjallisesti työnantajalle ilmoittanut. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuukautta ennen valittavana olevan työsuojeluvaltuutetun toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa työsuojeluvaltuutetuksi valituksi tulleen osalta ammattiosaston todettua vaalituloksen.
Ennen kuin työnantaja päättää työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen irtisanomalla tai purka- malla henkilöstä johtuvasta syystä, työnantaja ilmoittaa aikeestaan Autoalan keskusliitolle, joka ryhtyy välittömästi yhdessä Metallityöväen liiton kanssa selvittämään aiotun työsopi- muksen päättämisen perusteen lainmukaisuutta. Liittojen selvitystyö on tehtävä siten, että työnantaja voi tarvittaessa noudattaa työsopimuslain työsopimuksen purkamiselle asetta- maa 14 vuorokauden määräaikaa.
7. Liikkeen luovutus
Työsuojeluvaltuutetun asema jatkuu liikkeen luovutuksesta huolimatta sellaisenaan, jos luo- vutettu liike tai sen osa säilyttää itsenäisyytensä. Jos luovutettava liike tai sen osa menettää itsenäisyytensä, työsuojeluvaltuutetulla on oikeus tämän sopimuksen jäljempänä
sovittuun jälkisuojaan liikkeen luovutuksesta johtuneesta toimikauden päättymisestä lukien.
8. Työsuojeluvaltuutetun jälkisuoja
Yhteisellä työsuojeluvaltuutetulla on TSL 7 luvun 10 §:ssä mainittu irtisanomissuoja vielä
yhdeksän (9) kuukautta työsuojeluvaltuutetun tehtävän päättymisen jälkeen.
Jos työnantaja päättää työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen tämän työehtosopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena työsuojeluvaltuutetulle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkkaa vastaava korvaus. Mahdollinen korvaus määräytyy TSL 12 luvun 1-3 §:n mukaisesti.
4 § Työsuojeluasiamies
Mikäli paikallisesti sovitaan, voidaan työpaikalle tarvittaessa valita työsuojeluasiamies/-asia- miehiä. Samalla sovitaan hänen toimikaudestaan sekä työsuojeluun ja työsuojeluyhteistoi- mintaan liittyvistä tehtävistään tarkemmin.
Pöytäkirjamerkintä:
Katso Autoalan työsuojeluopas: 1 Työsuojelutoiminnan perusteet
Työsuojeluasiamiestä ei työsuojelutehtävien hoitamisen johdosta saa irtisanoa tai siirtää huonompipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli työsuojeluasiamieheksi tullessaan.
5 §
Työsuojelu käytettäessä toiseen yritykseen työsuhteessa olevaa henkilöstöä
Jos samalla työpaikalla työskentelee toisen työnantajan palveluksessa olevaa henkilöstöä, heillä on oikeus kääntyä työpaikan työsuojeluvaltuutetun tai työsuojelupäällikön puoleen työ- suojeluongelmissa. Tällaisilla työpaikoilla tulee työsuojelupäälliköiden olla yhteistoimin- nassa työsuojelukysymyksissä ja jollei toisin sovita, vastuu työsuojeluyhteistyön järjestämi- sestä kuuluu työpaikan haltijayrityksen työsuojelupäällikölle. Yhteistoiminnan järjestämi- sestä yhteisellä työpaikalla on säädetty työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyh- teistoiminnasta annetun lain (44/06) 5a luvussa (701/06).
6 §
Työsuojeluyhteistyö yksintyöskentelyssä
Paikallisten työsuojeluosapuolten tulee ottaa huomioon yksintyöskentelyyn liittyvät ongel- mat sekä tehdä ehdotuksia mahdollisten ongelmien ratkaisemiseksi.
Huomioon otettavia asioita ovat mm. työturvallisuuteen, työsuojeluoppaan menettelytapoi- hin ja työskentelyn tapaturmavaaraan liittyvät seikat sekä yksintyöskentelijän mahdollisuu- det tarvittaessa hälyttää ja saada apua.
7 §
Työterveyshuolto ja työkykyä ylläpitävä toiminta
Työterveyshuollon toimintasuunnitelma ja siihen kuuluvat vajaakuntoisten seurannan ja kuntoutuksen järjestelyt samoin kuin työkykyä ylläpitävän toiminnan periaatteet käsitellään työsuojelutoimikunnassa.
Työterveyshuoltolaki (1383/01), sosiaali- ja terveysministeriön päätös (1348/94), valtioneu- voston päätös (950, 951/94) sekä autoalan työsuojeluopas (Katso Autoalan työsuojeluopas: 14 Työterveys) antavat ne perusteet, joiden mukaan työpaikan työkykyä ylläpitävää toimin- taa kehitetään.
Työsuojeluorganisaation tehtävänä on yhdessä työterveyshenkilöstön, yritysjohdon ja henkilöstön kanssa osallistua:
- TYKY -toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja seurantaan,
- edistää toiminnalle myönteisen ilmapiirin muodostumista,
- seurata palveluksessa olevien työssä selviytymistä, sekä
- tarvittaessa laatia ohjeita työkykyä ylläpitävää toimintaa tarvitsevien ohjaamiseksi asiantuntijoiden hoitoon.
Työsuojelupäällikön ja -valtuutetun tehtävänä on:
- osallistua työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnitteluun työterveyshuollon toimintasuunni- telmaa ja yksilöllistä toimintasuunnitelmaa laadittaessa sekä osallistua suunnitelmien toteut- tamiseen ja seurantaan.
Työsuojelutoimikunnalle tulee antaa mahdollisuus lausunnon antamiseen työterveyshuollon kustannuksia koskevasta korvaushakemuksesta.
8 §
Tietojen salassapitovelvollisuus
Tämän sopimuksen mukaisia tehtäviä hoitaessa tietoon tulleet yksityisen henkilön tervey- dentilaa tai taloudellista asemaa taikka yrityksen taloudellista asemaa tai liike- tai ammatti- salaisuuksia koskevat tiedot kuuluvat salassapitovelvollisuuden piiriin eikä niitä saa ilman asianomaisen henkilön tai työnantajan lupaa ilmaista sivulliselle.
Työsuojelun yhteistoimintaan osallistuvien henkilöiden salassapitovelvollisuudesta on sää- detty työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 43 py- kälässä ja yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain (334/07) 57 pykälässä.
9 § Korvaukset
Jos työajan ulkopuolella tapahtuneesta työsuojelusopimuksen mukaisesta toiminnasta tai siihen liittyvästä muusta työnantajan kanssa sovitusta tehtävästä maksettavasta korvauk- sesta ei ole muuta sovittu, maksetaan korvaus työsuojelutoimikunnan jäsenelle ja valitulle sihteerille alakohtaisen työehtosopimuksen ylityösäännösten mukaisesti.
Työnantaja maksaa, ellei muusta ole sovittu, työpaikkaan kuuluvien eri toimipaikkojen väli- sistä työsuojelutoiminnan vaatimista matkoista työsuojelutoimikunnan jäsenille ja valitulle sihteerille tarkoituksenmukaista kulkuneuvoa käyttäen matkakustannukset ja päivärahat asi- anomaiseen henkilöön sovellettavan työehtosopimuksen matkakustannusten korvauksia koskevan määräyksen mukaisesti.
10 §
Työsuojelutoiminnan järjestäminen paikallisella sopimuksella
Työnantaja ja työntekijä tai heidän edustajansa voivat sopia työsuojeluyhteistoiminnan jär- jestämisestä tästä sopimuksesta poikkeavasti Työsuojelun valvontalain 23 §:n tarkoittamalla tavalla.
Paikallisen sopimuksen edellytyksenä on, että työntekijöillä säilyvät samantasoiset mahdol- lisuudet käsitellä työsuojelua koskevia asioita.
Paikallisesti sopimalla ei voida poiketa tämän sopimuksen 3 ja 8 §:istä.
11 §
Erimielisyyksien käsittely
Tästä sopimuksesta johtuvista erimielisyyksistä neuvotellaan työehtosopimuksen neuvot- telujärjestystä noudattaen, mikäli ei erikseen sovita, että asia käsitellään autoalan työala- toimikunnassa.
12 §
Sopimuksen voimaantulo
Tämä sopimus tulee voimaan 7.1.2022 ja on voimassa toistaiseksi kuuden kuukauden irti- sanomisajoin.
Helsingissä 7.1.2022 AUTOALAN KESKUSLIITTO RY
TEOLLISUUSLIITTO RY
AMMATTILIITTO PRO RY
Allekirjoitettu 21.1.2022
PÖYTÄKIRJA
Autoalan Keskusliitto ry ja Ammattiliitto Pro ry ovat sopineet Autoalan työsuojelusopimuk- seen liittyen seuraavaa.
Liitot ovat sopineet, että Autoalan työsuojelusopimuksen 3 §:n 6 kohdan ehdokassuojaa koskevaa määräystä sovelletaan seuraavasti.
Tämän kohdan määräyksiä on sovellettava myös työsuojeluvaltuutettuehdokkaaseen, jonka asettamisesta on ilmoitettu kirjallisesti työnantajalle. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisin- taan kolme kuukautta ennen valittavana olevan työsuojeluvaltuutetun toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa työsuojeluvaltuutetuksi valituksi tulleen osalta vaalituloksen tul- tua todetuksi.
Helsingissä 28.2.2020
AUTOALAN KESKUSLIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY
AUTOALAN KESKUSLIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY
AUTOALAN KOULUTUSSOPIMUS – AKL - PRO
1 § Koulutusyhteistyö
Liittojen välillä sovitaan ammattiyhdistyskoulutuksen toimeenpanosta työehtosopi- musaloittain kalenterivuosittain yhteisesti todetun koulutustarpeen puitteissa.
2 § Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus sekä yhteinen koulutus
Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähettäessä työnteki- jän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin korvataan koulutuksen aiheut- tamat kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys sopimusalakohtaisesti sovitun mukaisesti. Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, korvataan siitä joh- tuvat suoranaiset kustannukset.
Yhteisestä koulutuksesta sovitaan paikallisesti. Jollei muusta ole sovittu, menetel- lään edellä olevan mukaisesti.
Yhteistä koulutusta on esimerkiksi yhteistoimintalain ja -sopimuksen edellyttämä koulutus, osallistumisjärjestelmiin liittyvä koulutus ja työsuojeluyhteistyökoulutus.
3 § Ammattiyhdistyskoulutus
Työntekijälle ja toimihenkilölle annetaan tilaisuus osallistua hyväksytylle enintään vii- kon mittaiselle kurssille työsuhteen katkeamatta, mikäli osallistuminen voi tapahtua tuottamatta yritykselle toiminnallista tai yrityksen tilanne huomioiden merkittävää ta- loudellista haittaa.
Edellytyksenä on lisäksi, että koulutuksen on yhteisesti työnantajan ja ao. henkilön välillä todettu liittyvän hänen yhteistyötehtäväänsä yrityksessä ja kurssille osallistu- minen voi tapahtua tuottamatta yritykselle toiminnallista tai yrityksen tilanne huomi- oiden merkittävää taloudellista haittaa.
Paikallisesti voidaan koulutuksesta sopia edellä mainittua laajemminkin.
Samansisältöiselle kurssille voi henkilö osallistua vain kerran ja vuoden aikana ta- pahtuvia kursseja voi hänen osaltaan olla vain yksi.
Ilmoitus aikomuksesta osallistua kurssille on tehtävä vähintään neljä viikkoa ennen kurssin alkua.
Työnantaja ilmoittaa oikeudesta osallistua kurssille viimeistään 10 kalenteripäivää ennen kurssin alkua.
Kielteisessä tapauksessa tulee pyrkiä selvittämään, milloin osallistuminen on mah- dollista.
4 § Muut edut
Osallistuminen sopimuksen mukaiseen koulutukseen ei vähennä vuosiloma-, tai näihin verrattavia etuuksia.
Koulutukseen käytetty aika ei ole työaikaa.
5 § Voimassaoloaika
Tämä sopimus tulee voimaan 28.2.2020 ja on voimassa toistaiseksi kahden kuu- kauden irtisanomisajalla.
Helsingissä 28.2.2020
AUTOALAN KESKUSLIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY
Xxxx Xxxxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxx
AUTOALAN YLEISSOPIMUS
1 § Liittojen välinen neuvottelu- ja sopimustoiminta
Liitot harjoittavat neuvottelu- ja sopimustoimintaa sopimusvapauden pohjalta. Osapuolet neuvottelevat yhteisymmärrykseen pyrkien niiden edunvalvonnan piiriin kuuluvista kysy- myksistä.
Neuvottelut pyritään käynnistämään kahden viikon kuluessa jommankumman osapuolen te- kemästä esityksestä.
Tavoitteena pidetään, että työehtosopimukset saadaan aikaan neuvotellen.
Liitot korostavat paikallisen tason merkitystä ja neuvottelujen käymistä eri neuvottelutasoilla tasavertaisuuden pohjalta.
Neuvottelu- ja sopimusjärjestelmiä kehitettäessä pidetään tavoitteena, että ne vastaavat yri- tysten ja niiden henkilöstön tarpeita ja mahdollisuuksia.
Liitot pyrkivät edistämään yritysten henkilöstöpolitiikkaa, erityisesti niiden ja henkilöstön vä- listä yhteistoimintaa, työolosuhteiden kehittämistä, työturvallisuutta, työsuhteiden pysyvyyt- tä, henkilöstön ammattitaidon kehittämistä sekä henkilöstölle annettavaa koulutusta, työvoi- man saatavuutta sekä yritysten tuottavuutta. Tässä tarkoituksessa kehitetään uusia, työelä- män muuttuviin olosuhteisiin soveltuvia sopimuksia ja erilaisia yhteistyöhön tähtääviä järjes- telmiä.
Sopimusalakohtaisissa työehtosopimusneuvotteluissa ja sopimuksia koskevissa sovelta- mis- ja tulkintakysymyksissä noudatetaan työehto-sopimuksien neuvottelumääräyksiä.
2 § Paikallinen neuvottelu- ja sopimistoiminta
Liitot huolehtivat yhteistyöllä työehtosopimusten toteutumisesta työpaikoilla. Osapuolet pai- nottavat työehtosopimuksiin ja työsuhteisiin yleisesti liittyvien asioiden tiedottamisen tär- keyttä. Tiedottamisen on oltava avointa, riittävän varhain tapahtuvaa ja sellaista, että tietoa saadaan kaikista olennaisista asioista.
Neuvottelu- ja sopimusjärjestelmiä kehittämällä järjestöt myötävaikuttavat hyvien ja asiallis- ten neuvottelusuhteiden kehittymiseen työpaikoilla.
Liitot huolehtivat työehtosopimuksien mukaisen neuvottelumenettelyn toimivuudesta ja edis- tämisestä työpaikkatasolla. Sen edellytyksenä on, että sekä yritys että henkilöstö nimeävät neuvotteluista vastuulliset osapuolet.
3 §
Liitot toteavat paikallisen yhteistyön muodostavan jatkuvan prosessin, jonka merkitys koros- tuu erityisesti asioissa, jotka koskevat uusien palvelumenetelmien ja uuden tekniikan käyt- töönottoa sekä niiden vaikutuksia, työn sisällön kehittämistä sekä töiden suunnittelua ja
organisointia, työntekijöiden koulutusta ja uudelleensijoittamista sekä yrityksessä harjoitet- tavia työvoiman käyttötapoja.
Paikallista neuvottelu- ja sopimistoimintaa kehitettäessä pidetään tavoitteena työpaikoilla tapahtuvien työelämän keskeisten muutosten, uusien ammattien ja uusien toimintatapojen vaikutusten huomioon ottamista ja niistä sopimista yrityksen toiminnan jatkuvuuden samoin kuin sen kannattavuuden sekä työntekijöiden koulutustarpeiden, työsuhteiden ehtojen ja py- syvyyden osalta.
4 § Sopimuksen voimassaolo
Tämä sopimus on voimassa toistaiseksi 3 kk:n irtisanomisajalla.
Helsingissä päivänä tammikuuta 2020
AUTOALAN KESKUSLIITTO RY
TEOLLISUUSLIITTO RY
AMMATTILIITTO PRO RY
Allekirjoitettu 28.2.2020
AUTOALAN TILASTOSOPIMUS
1 §
Autoalan Keskusliitto kerää tarvittavan palkkatilastoaineiston yrityksiltä, tarkistaa ja käsitte- lee tilastoaineiston ja valmistaa tilastojulkaisut.
Yritysten tiedot ovat luottamuksellisia. Tarkastusoikeutta voidaan käyttää vain tilastollisessa mielessä.
Tilastoja tuotetaan tällä hetkellä seuraavasti:
- Korjaamotilasto II ja IV neljännes.
- Toimihenkilötilastot lokakuulta.
2 §
Osapuolten kesken voidaan sopia asianomaista toimialaa koskevien erityisselvitysten teke- misestä, joista aiheutuvista kustannuksista sovitaan erikseen.
3 §
Autoalan Keskusliitto luovuttaa valmiit tilastot muille allekirjoittajaliitolle, jotka korvaa- vat kustannukset erillisten sopimusten perusteella.
4 §
Tämä sopimus on voimassa kalenterivuoden kerrallaan, ellei sitä 3 kk aikaisemmin ole irti- sanottu kirjallisesti.
Helsingissä 13. päivänä tammikuuta 2020 AUTOALAN KESKUSLIITTO RY TEOLLISUUSLIITTO RY
AMMATTILIITTO PRO RY
Allekirjoitettu 28.2.2020
AUTOALAN AY-JÄSENMAKSUN PERINTÄ
Allekirjoittaneet liitot ovat sopineet autoalan ay-jäsenmaksujen perinnästä tämän ohjeen mukaisesti. Velvoite periä ay-jäsenmaksu sisältyy työehtosopimukseen.
1 § Perintäsopimuksen tekeminen
Työntekijä sopii perinnästä työnantajan kanssa. Sopimus tehdään liittojen hyväksymälle pal- kansaajaliittojen toimittamalle perintäsopimuslomakkeelle.
2 § Perittävä jäsenmaksu ja sen määräytymisperusteet
Jäsenmaksu saa sisältää varsinaisen säännöllisen jäsenmaksun lisäksi työttö-myyskassa- maksun, jos se on yhdistetty varsinaiseen jäsenmaksuun.
Palkansaajaliitot/yhdistykset ilmoittavat kirjallisesti jäsenmaksun suuruuden työnantajalle kalenterivuodeksi kerrallaan joulukuun 15. päivään mennessä ja toimittavat tarvittavat lo- makkeet.
Jäsenmaksu voi olla joko prosentti- tai euromääräinen. Prosenttimääräinen jäsenmaksu pe- ritään ennakonpidätyksen alaisesta bruttopalkasta.
3 § Periminen ja tilityskausi
Jäsenmaksujen perintäkausi on sama kuin palkanmaksukausi.
Työnantaja tilittää perityt jäsenmaksut palkansaajaliitolle perintäkausittain niin pian kuin se teknisesti on mahdollista.
4 § Selvitys peritystä jäsenmaksusta
Työnantaja antaa palkansaajaliitolle työntekijäkohtaisen selvityksen kesäkuun loppuun men- nessä perityistä jäsenmaksuista elokuun 31. päivään mennessä ja kalenterivuoden aikana perityistä maksuista tammikuun loppuun mennessä. Päättyneistä työsuhteista annetaan sel- vitys ay-jäsenmaksun perinnän päättymisilmoituksen yhteydessä.
Selvitys sisältää tiedon ajasta, jota selvitys koskee, työntekijöiden nimet ja henkilötunnukset, työntekijältä perittyjen jäsenmaksujen yhteismäärän sekä työntekijäkohtaisen perintäajan, jos jäsenmaksun perintäsopimus on tehty tai työ on päätynyt kesken selvitysjakson. Jos jäsenmaksun perintä on keskeytynyt, ilmoitetaan keskeytyksen syy ja aika selvityksessä. Lisäksi selvityksessä mainitaan työnantajan nimi ja osoite.
5 § Erinäisiä määräyksiä
Perintäsopimus ja lopettamisilmoitus tehdään kolmena kappaleena, yksi työnantajalle, yksi työntekijälle ja yksi asianomaiselle palkansaajaliitolle.
Peritystä jäsenmaksusta annetaan työntekijälle kirjallinen selvitys jokaisen perintätapahtu- man jälkeen. Työnantaja antaa verotusta varten työntekijälle selvityksen jäsenmaksusta en- nakonpidätystodistuksen tai erillisellä todistuksella tammikuun 15. päivää mennessä tai työ- suhteen päättyessä.
Työsuhteen päättyessä päättyy perintäsopimus. Tästä tehdään ilmoitus asianomaiselle pal- kansaajaliitolle ilmoituslomakkeella, jonka luottamus/yhdysmies tai ko. henkilö toimittaa työnantajalle allekirjoitettavaksi.
Palkansaajaliitot ilmoittavat työnantajaliitolle jäsenmaksun suuruuden. Irtisanomisaika on 3 kk.
Helsingissä 13. päivänä tammikuuta 2020 AUTOALAN KESKUSLIITTO RY
TEOLLISUUSLIITTO RY
AMMATTILIITTO PRO RY
Allekirjoitettu 28.2.2020