Common use of Sopimuksen tausta Clause in Contracts

Sopimuksen tausta. Yhtiön perustamisen taustalla on tavoite ryhtyä edistämään Lentoradan ja Kouvolan välisen raideyhteyden suunnittelua. Helsingin ja Kouvolan välinen raideyhteys on Suo- men merkittävimpiä raideyhteyksiä ja sen kehittämiselle on tunnistettu laaja-alaiset tarpeet. Tämän Yhtiön perustamisen tarkoituksena on edistää Lentorata–Porvoo– Kouvola-raideyhteyden suunnittelua rakentamisvalmiuteen asti (selvyyden vuoksi to- detaan, että rakentamissuunnittelun katsotaan kuuluvan rakentamisvaiheeseen ja si- ten yhtiön toimialan ulkopuolelle) ("Suunnitteluhanke"). Mahdollinen rakentamis- vaihe pitäisi sisällään Suunnitteluhankkeen toteuttamisen jälkeiset toimenpiteet, ku- ten rakentamissuunnittelun ja Suunnitteluhankeen sisältämien kokonaisuuksien ra- kentamisen kokonaan tai osittain ("Rakentamisvaihe"). Lentorata–Porvoo–Kou- vola-raideyhteys lyhentäisi Helsingin ja Kouvolan välistä yhteyttä ja lyhentäisi siten myös Helsingin ja Joensuun sekä Helsingin ja Kuopion välisiä yhteyksiä. Se mahdol- listaisi nopeamman kaukoliikenteen Helsingistä ja Helsinki-Vantaan lentoasemalta Savon ja Karjalan radoille, lyhentäisi ratayhteyttä Helsingistä Pietariin, toisi Porvoon kokonaan uutena kaupunkina junayhteyden piiriin ja mahdollistaisi junatarjonnan li- säämisen idän suuntaan sekä lähiliikenteen kehittämisen Porvoon suuntaan. Nopea junayhteys lyhentää kaupunkien välistä matka-aikaa sekä laajentaa työssäkäynti- ja työmarkkina-aluetta tuoden uusia mahdollisuuksia alueiden kasvuun ja kehitykseen. Osapuolet tiedostavat, että lisäksi 12-vuotisessa valtakunnallisessa liikennejärjestel- mäsuunnitelmassa 15.4.2021 on todettu, että ”Valtio pitää kunnossa, peruskorjaa ja kehittää nykyistä rataverkkoa. Esimerkiksi tärkeiden Savon- ja Karjalan-ratojen (Kou- vola–Kuopio, Kouvola–Imatra–Joensuu) kehittämistä jatketaan osana itäratakoko- naisuutta.”, sekä tunnistettu Kouvola-Luumäki-Vainikkala –rataosuus yhdeksi mer- kittävimpiä peruskorjaustarpeita vaativista rataosuuksista”.

Sopimuksen tausta. Yhtiön perustamisen taustalla on tavoite ryhtyä edistämään Lentoradan Helsingin ja Kouvolan Turun välisen raideyhteyden suunnittelua. Helsingin ja Kouvolan Turun välinen raideyhteys on Suo- men merkittävimpiä Suomen merkit- tävimpiä raideyhteyksiä ja sen kehittämiselle on tunnistettu laaja-alaiset tarpeet. Hel- sinki–Turku nopean junayhteyden voidaan katsoa koostuvan neljästä eri osakokonai- suudesta: Espoo-rata, Espoo–Salo-oikorata, Salo–Turku-rataväli sekä Turun ratapihan kehittämisen eräät osa-alueet. Tämän Yhtiön perustamisen tarkoituksena on edistää Lentorata–Porvoo– KouvolaEs- poo-raideyhteyden Salo-oikoradan sekä Salo-Turku-ratavälin suunnittelua rakentamisvalmiuteen asti (selvyyden vuoksi to- detaantodetaan, että rakentamissuunnittelun katsotaan kuuluvan rakentamisvaiheeseen rakenta- misvaiheeseen ja si- ten siten yhtiön toimialan ulkopuolelle) ("Suunnitteluhanke"). Mahdollinen rakentamis- vaihe Mahdol- linen rakentamisvaihe pitäisi sisällään Suunnitteluhankkeen toteuttamisen jälkeiset toimenpiteettoi- menpiteet, ku- ten kuten rakentamissuunnittelun ja Suunnitteluhankeen sisältämien kokonaisuuksien ra- kentamisen kokonai- suuksien rakentamisen kokonaan tai osittain ("Rakentamisvaihe"). Lentorata–Porvoo–Kou- volaEspoo-raideyhteys Salo-oiko- rata lyhentäisi Helsingin ja Kouvolan välistä yhteyttä ja lyhentäisi siten myös Helsingin ja Joensuun sekä Helsingin ja Kuopion välisiä yhteyksiäHelsinki-Turku rataa. Se mahdol- listaisi nopeamman mahdollistaisi nopean kaukoliikenteen Helsingistä Helsin- gin ja Helsinki-Vantaan lentoasemalta Savon ja Karjalan radoille, lyhentäisi ratayhteyttä Helsingistä Pietariin, toisi Porvoon kokonaan uutena kaupunkina junayhteyden piiriin ja mahdollistaisi junatarjonnan li- säämisen idän suuntaan Turun välillä sekä lähiliikenteen kehittämisen Porvoon Kirkkonummen ja Lohjan sekä Vih- din suuntaan. Salo-Turku kaksoisraide mahdollistaisi enemmän junia ja junien kohtaa- misen välillä Salo-Turku sekä myös lähiliikenteen Turku-Salo välille. Nopea junayhteys lyhentää kaupunkien välistä matka-aikaa sekä laajentaa työssäkäynti- ja työmarkkina-työmarkkina- aluetta tuoden uusia mahdollisuuksia alueiden kasvuun ja kehitykseen. Osapuolet tiedostavat, että lisäksi 12Edellä mainittu Suunnitteluhankkeen kohteena oleva ratayhteys on osa rajat ylittävää TEN-vuotisessa valtakunnallisessa liikennejärjestel- mäsuunnitelmassa 15.4.2021 on todettu, että ”Valtio pitää kunnossa, peruskorjaa ja kehittää nykyistä rataverkkoa. Esimerkiksi tärkeiden Savon- ja Karjalan-ratojen (Kou- vola–Kuopio, Kouvola–Imatra–Joensuu) kehittämistä jatketaan osana itäratakoko- naisuuttaT -ydinverk- kokäytävää.”, sekä tunnistettu Kouvola-Luumäki-Vainikkala –rataosuus yhdeksi mer- kittävimpiä peruskorjaustarpeita vaativista rataosuuksista”.

Sopimuksen tausta. Yhtiön perustamisen taustalla Kaupunki osti Hiedanrannan eli entisen Lielahden teollisuusalueen ja siihen liittyvät vesialueet vuonna 2014, jotta kasvavan kaupungin asunto-, maa- ja elinkeinopolitiikan tarpeisiin olisi kehitettäviä maa- alueita eri puolilta Tamperetta. Lielahden merkitys aluekeskuksena sekä raitiotien suunniteltu linjaus mahdollisuuksineen antavat alueelle erityisen painon. Kaupungin asettamana tavoitteena Hiedanrannan kaupunginosan toteuttamiselle on tavoite ryhtyä edistämään Lentoradan 25 000 asukkaan tulevaisuuden kaupunkimaisen tiivis, muuntautumiskykyinen, vihreä ja Kouvolan välisen raideyhteyden suunnitteluahiilineutraali asuinalue sekä merkittävä jopa 10 000 työpaikan keskittymä. Helsingin Alueen kehittäminen käynnistettiin suunnittelukilpailulla, jonka voittaneiden töiden pohjalta käynnistettiin yleissuunnitelman laadinta vuoden 2017 alussa. Yleissuunnitelman ensimmäinen vaihe eli rakennesuunnitelma hyväksyttiin kaupunginhallituksessa joulukuussa 2017. Vuoden 2018 alussa kaupunginhallitus päätti raitiotien linjausratkaisusta Santalahden ja Kouvolan välinen raideyhteys Hiedanrannan välillä. Yleissuunnittelu on Suo- men merkittävimpiä raideyhteyksiä tavoitteena saattaa päätökseen vuoden 2019 loppuun mennessä. Lisääntyvä maankäyttö tuo seudulle runsaasti lisää liikennettä. Hiedanrannan kehittäminen liittyy vahvasti julkisen liikenteen ja sen kehittämiselle on tunnistettu laaja-alaiset tarpeetmuun ajoneuvoliikenteen yhteyksien kehittymiseen. Tämän Yhtiön perustamisen tarkoituksena on edistää Lentorata–Porvoo– Kouvola-raideyhteyden suunnittelua rakentamisvalmiuteen asti (selvyyden vuoksi to- detaanKeväällä 2018 yhtenä kaupungin talouden tasapainotustoimenpiteenä esitettiin Hiedanrannan kehitysohjelman toiminnan muuttamista yhtiömuotoon. Kaupunginhallitus käsitteli 14.5.2018 Hiedanrannan kehitysohjelman tilannekatsauksen ja hyväksyi ohjelmasuunnitelman päivityksen. 15.4.2019 Tampereen kaupunginvaltuusto päätti, että rakentamissuunnittelun katsotaan kuuluvan rakentamisvaiheeseen Hiedanrannan kehitysohjelma yhtiöitetään ja si- ten yhtiön toimialan ulkopuolelleperustetaan kaksi yhtiötä: Hiedanrannan Kehitys Oy (OY) ja Hiedanranta Ky ("Suunnitteluhanke"KY). Mahdollinen rakentamis- vaihe pitäisi sisällään Suunnitteluhankkeen toteuttamisen jälkeiset toimenpiteetKY:n yhtiösopimus ja OY:n perustamissopimus hyväksyttiin. OY toimii projektinjohto-organisaationa ja KY rahoitusvälineenä. Kaupunginvaltuuston päätösaineisto sisältää mm. tarkastelut valtiontuki- ja veronäkökulmista yhtiöittämisessä. Alueelle joudutaan investoimaan aluksi paljon ja kehittämisestä syntyvät tulot saadaan myöhemmin. Toteutusmallia ja kehitysyhtiön roolia selvitettäessä tavoitteena ovat olleet rahoitusratkaisut, ku- ten rakentamissuunnittelun joilla kevennetään peruskaupungin käyttötalousmenoja ja Suunnitteluhankeen sisältämien kokonaisuuksien ra- kentamisen kokonaan tai osittain ("Rakentamisvaihe")investointipanostuksia sekä samalla nopeutetaan alueen rakentumista. Lentorata–Porvoo–Kou- vola-raideyhteys lyhentäisi Helsingin OY vastaa Hiedanrannan kehittämisestä ja Kouvolan välistä yhteyttä toteuttaa sille siirrettäviä julkiseen palveluun rinnastettavia tehtäviä. OY valmistelee etenemissuunnitelmat vuosittain kaupunginhallitukselle ja lyhentäisi siten toimeenpanee Hiedanrannan kehitysohjelman. OY myös Helsingin valmistelee, arvioi ja Joensuun esittelee maanomistajayhteistyötä ja KY:tä koskevat hankkeet ja sopimukset asetettujen kriteereiden pohjalta. OY on kaupungin sidosyksikkö, jolta kaupunki voi hankkia tarvitsemansa palvelut ilman erillistä kilpailutusta palvelusopimuksen mukaisesti. Yhtiö ei tästä syystä voi ottaa vastaan merkittävää ulkopuolista liikevaihtoa kuten esimerkiksi tontinmyyntituloja, vaan ulkopuolisten tulojen määrä ja perusteet ovat tarkasti rajoitettu omistajan yhtiölle antaman tehtävän toteuttamiseen. KY on Tampereen kaupungin suoraan omistama yhtiö ilman omaa henkilökuntaa. Kaupunki siirtää vaiheittain osia Hiedanrannan maaomaisuudesta KY:lle ja samalla asettaa yhtiölle alueisiin liittyvät kehittämisvastuut etupainoisine kehittämiskustannuksineen. Yhtiömuotona kommandiittiyhtiön toiminta on lähellä kaupunkia ja KY palauttaa kehittämisen tuloksena syntyneen alueen infran sekä Helsingin taloudellisen hyödyn kaupungille. KY on julkisoikeudellinen laitos, jossa kaupungilla on määräysvalta ja Kuopion välisiä yhteyksiäKY voi ottaa vastaan kaupungilta pääomitusta. Se mahdol- listaisi nopeamman kaukoliikenteen Helsingistä ja Helsinki-Vantaan lentoasemalta Savon ja Karjalan radoilleKY ei ole kaupungin sidosyksikkö. KY:lle siirretään jatkossa tarkemmin määriteltävinä aluekokonaisuuksina kaupungin omistamia maa- alueita Hiedanrannassa. KY voi tehdä yhteistyötä yksityisten toimijoiden kanssa, lyhentäisi ratayhteyttä Helsingistä Pietariin, toisi Porvoon kokonaan uutena kaupunkina junayhteyden piiriin ja mahdollistaisi junatarjonnan li- säämisen idän suuntaan sekä lähiliikenteen kehittämisen Porvoon suuntaankun se noudattaa markkinaperusteisia ehtoja. Nopea junayhteys lyhentää kaupunkien välistä matka-aikaa sekä laajentaa työssäkäynti- ja työmarkkina-aluetta tuoden uusia mahdollisuuksia alueiden kasvuun ja kehitykseenYhtiömalli aiheuttaa kaupungin suoraan toteutukseen nähden lisäkustannuksia erilaisina veroina. Osapuolet tiedostavat, että lisäksi 12-vuotisessa valtakunnallisessa liikennejärjestel- mäsuunnitelmassa 15.4.2021 on todettu, että ”Valtio pitää kunnossa, peruskorjaa ja kehittää nykyistä rataverkkoa. Esimerkiksi tärkeiden Savon- ja Karjalan-ratojen (Kou- vola–Kuopio, Kouvola–Imatra–Joensuu) kehittämistä jatketaan osana itäratakoko- naisuuttaLähtökohtaisesti verottajalta 19.6.2019 haettujen ennakkoratkaisuiden mukaisesti tämä vaikutus pyritään minimoimaan tehokkaiksi katsottavilla toimintatavoilla.”, sekä tunnistettu Kouvola-Luumäki-Vainikkala –rataosuus yhdeksi mer- kittävimpiä peruskorjaustarpeita vaativista rataosuuksista”.

Sopimuksen tausta. Yhtiön perustamisen taustalla 6Aika – Avoimet ja älykkäät palvelut on tavoite ryhtyä edistämään Lentoradan kestävän kaupunkikehityksen strategia, jossa ovat mukana Suomen suurimmat kaupungit, ns. kuutoskaupungit Helsinki, Espoo, Vantaa, Oulu, Tampere ja Kouvolan välisen raideyhteyden suunnitteluaTurku. Helsingin Työ- ja Kouvolan välinen raideyhteys on Suo- men merkittävimpiä raideyhteyksiä elinkeinoministeri hyväksyi 6Aika-strategian 9.6.2014 ja sen kehittämiselle on tunnistettu laaja-alaiset tarpeet. Tämän Yhtiön perustamisen tarkoituksena on edistää Lentorata–Porvoo– Kouvola-raideyhteyden suunnittelua rakentamisvalmiuteen asti päivityksen 5/2015 (selvyyden vuoksi to- detaan, että rakentamissuunnittelun katsotaan kuuluvan rakentamisvaiheeseen ja si- ten yhtiön toimialan ulkopuolelle) ("Suunnitteluhanke"liite 2). Mahdollinen rakentamis- vaihe pitäisi sisällään Suunnitteluhankkeen toteuttamisen jälkeiset toimenpiteetStrategian toteutusta ohjaa Suomen rakennerahasto-ohjelma. 6Aika-strategian tavoitteena on parantaa kaupunkien palveluja sekä niiden toimi- vuutta yhteen yli kuntarajojen. Toimenpiteet lisäävät sekä osallistujakaupunkien että koko maan julkisen sektorin tuottavuutta, ku- ten rakentamissuunnittelun koska uudet toimintamallit ovat kaikkien kaupunkien ja Suunnitteluhankeen sisältämien kokonaisuuksien ra- kentamisen kokonaan kuntien käytettävissä. Siten 6Aika-strategian avulla voidaan kehittää entistä käyttäjälähtöisempiä kunnallisia palveluja, hyödyntää entistä tehokkaammin digitaalisen teknologian mahdollisuuksia ja samalla luoda mahdol- lisuuksia elinkeinoelämälle ja koko kaupunkiyhteisölle uuden liiketoiminnan kehittymiseen ja uusien työpaikkojen syntymiseen. 6Aika: Vähähiilinen liikkuminen liikennehubeissa -hankkeessa tutkitaan, kehitetään ja kokeillaan neljän kaupungin, Espoon, Oulun, Tampereen ja Turun, liikkumisen ratkaisujen tehostamista vähähiilisemmiksi yhteistyössä alan yritysten kanssa. Kehittämisen alustana toimivat niin kutsutut liikennehubit eli keskukset, joille tunnusomaista ovat suuret säännölliset kävijämäärät ja hyvä joukkoliikenne. Jokainen hankekaupunki on nimennyt yritysyhteistyön kehitysalustakseen hubin tai osittain ("Rakentamisvaihe")hubeja, joissa on tunnistettua potentiaalia erilaisten liikkumispalveluiden kehittämiseen, testaamiseen ja käyttöönottoon. Lentorata–Porvoo–Kou- volaHankkeen päätavoitteena on parantaa yritysten liiketoimintamahdollisuuksia seuraavilla teema-raideyhteys lyhentäisi Helsingin alueilla: uudet liikkumispalvelut ja Kouvolan välistä yhteyttä matkaketjujen kehittäminen, pysäköintijärjestelmän kehittäminen, robottibussit ja lyhentäisi siten myös Helsingin sähköiset liikkumisvälineet. Hankkeessa on neljä työpakettia: 1. lähtötietoanalyysi palvelutarpeista sekä tarvittaessa täydentävän tiedon hankinta 2. tunnistettujen palvelukokonaisuuksien kehittäminen 3. käynnistettävät pilotit 4. pilottien ja Joensuun sekä Helsingin koko hankkeen seuranta, vaikutusten arviointi ja Kuopion välisiä yhteyksiä. Se mahdol- listaisi nopeamman kaukoliikenteen Helsingistä ja Helsinki-Vantaan lentoasemalta Savon ja Karjalan radoille, lyhentäisi ratayhteyttä Helsingistä Pietariin, toisi Porvoon kokonaan uutena kaupunkina junayhteyden piiriin ja mahdollistaisi junatarjonnan li- säämisen idän suuntaan sekä lähiliikenteen kehittämisen Porvoon suuntaan. Nopea junayhteys lyhentää kaupunkien välistä matka-aikaa sekä laajentaa työssäkäynti- ja työmarkkina-aluetta tuoden uusia mahdollisuuksia alueiden kasvuun ja kehitykseen. Osapuolet tiedostavat, että lisäksi 12-vuotisessa valtakunnallisessa liikennejärjestel- mäsuunnitelmassa 15.4.2021 on todettu, että ”Valtio pitää kunnossa, peruskorjaa ja kehittää nykyistä rataverkkoa. Esimerkiksi tärkeiden Savon- ja Karjalan-ratojen (Kou- vola–Kuopio, Kouvola–Imatra–Joensuu) kehittämistä jatketaan osana itäratakoko- naisuuttapalveluiden toimintamallin skaalaus.”, sekä tunnistettu Kouvola-Luumäki-Vainikkala –rataosuus yhdeksi mer- kittävimpiä peruskorjaustarpeita vaativista rataosuuksista”.

Sopimuksen tausta. Yhtiön perustamisen Tämä sopimus koskee hankekokonaisuutta, jonka taustalla on tavoite ryhtyä edistämään Lentoradan sekä rautatieliikenteen että Turun ratapiha-alueen kiinteistöjen kehittämistarpeita. Turun ratapiha-alueelle suunnitellaan elämys- ja Kouvolan välisen raideyhteyden suunnitteluatapahtumakeskittymää ja sitä tukevia palveluita sekä asu- mista. Ratapiha-alueen käyttötarkoituksen muutos edellyttää nykyisten junaliikenteen varikkotoimintojen siirtämistä ratapihan alueelta. Rautatieliikenteen kehittämistarpeet liittyvät puolestaan Helsingin ja Kouvolan välinen raideyhteys Turun välisen nopean junayhteyden, lähijunaliikenteen mahdollistamisen sekä tavaraliikenteen kehittämisen edellyttämiin toimenpiteisiin val- tion rataverkolla. Väylävirasto laatii parhaillaan Turun ratapihaa ja Kupittaa-Turku -kaksoisraidetta kos- kevaa ratalain (110/2007) mukaista ratasuunnitelmaa (jäljempänä Ratasuunnitelma), joka sisältää sekä yllä mainitut rautatieliikenteen kehittämisen että junaliikenteen vari- kon siirtämisen edellyttämät toimenpiteet. Laadittavana oleva Ratasuunnitelma ei var- sinaisesti koske Turun satamaraiteen mahdollista siirtämistä, mutta siihen sisältyy toi- menpiteitä, joilla varaudutaan satamaraiteen siirtämiseen. Satamaraiteen siirtäminen liittyy satamaterminaalialueen kehittämiseen, josta Kaupunki ja satamayhtiö neuvotte- levat ja josta päätetään myöhemmin erikseen. Ratasuunnitelma on Suo- men merkittävimpiä raideyhteyksiä tarkoitus toimittaa Liikenne- ja viestintäviraston hyväksyttäväksi vuoden 2021 aikana ja rakentamissuun- nittelu on tarkoitus käynnistää vuonna 2021. Kaupungilla on vireillä kolme Ratasuunnitelmaan ja Turun ratapiha-alueen kehittämi- seen liittyvää asemakaavan muutosta: "Rata-alueen laajennus, itä" ja "Rata-alueen laajennus, länsi I" ja "Turku Ratapiha". Turun ratapihan ja Xxxxxxxx-Turku -kaksoisraiteen muutokset sisältyvät Turun seudun MAL-sopimukseen vuosille 2020-2031, joka on allekirjoitettu 8.10.2020. MAL-sopimuk- sen kehittämiselle mukaan Turun ratapihan ja Kupittaa-Turku -kaksoisraiteen muutoksia koskee val- tion ja Kaupungin välillä kustannusjakoperiaate 50/50. Mainittu kustannusjakoperiaate ei koske elämyskeskuksen edellyttämiä muutoksia Turun ratapiha-alueella. Hallituksen esitys vuoden 2021 talousarvioksi sisältää Turun ratapihan ja Kupittaa- Turku -kaksoisraiteen kehittämishankkeen. Eduskunta päättää talousarviosta joulu- kuussa 2020. Kehittämishankkeelle on tunnistettu laaja-alaiset tarpeetesitetty määrärahaa 33,75 miljoonaa euroa, josta vuoden 2021 osuudeksi 2,5 miljoonaa euroa. Tämän Yhtiön perustamisen tarkoituksena on edistää Lentorata–Porvoo– Kouvola-raideyhteyden suunnittelua rakentamisvalmiuteen asti (selvyyden Selvyyden vuoksi to- detaantodetaan, että rakentamissuunnittelun katsotaan kuuluvan rakentamisvaiheeseen ja si- ten yhtiön toimialan ulkopuolelle) ("Suunnitteluhanke")Finrail Oy vastaa rautatieliikenteen ohjauksesta. Mahdollinen rakentamis- vaihe pitäisi sisällään Suunnitteluhankkeen toteuttamisen jälkeiset toimenpiteetMikäli tämän sopimuksen mukaisen hankkeeseen sisältyy Finrail Oy:n liikenteenohjausjärjes- telmää koskevia toimenpiteitä, ku- ten rakentamissuunnittelun ja Suunnitteluhankeen sisältämien kokonaisuuksien ra- kentamisen kokonaan tai osittain ("Rakentamisvaihe")toimii Finrail Oy toteutusvaiheessa Väyläviraston kump- panina. Lentorata–Porvoo–Kou- vola-raideyhteys lyhentäisi Helsingin ja Kouvolan välistä yhteyttä ja lyhentäisi siten myös Helsingin ja Joensuun sekä Helsingin ja Kuopion välisiä yhteyksiä. Se mahdol- listaisi nopeamman kaukoliikenteen Helsingistä ja Helsinki-Vantaan lentoasemalta Savon ja Karjalan radoille, lyhentäisi ratayhteyttä Helsingistä Pietariin, toisi Porvoon kokonaan uutena kaupunkina junayhteyden piiriin ja mahdollistaisi junatarjonnan li- säämisen idän suuntaan sekä lähiliikenteen kehittämisen Porvoon suuntaan. Nopea junayhteys lyhentää kaupunkien välistä matka-aikaa sekä laajentaa työssäkäynti- ja työmarkkina-aluetta tuoden uusia mahdollisuuksia alueiden kasvuun ja kehitykseen. Osapuolet tiedostavatKumppanuus tarkoittaa, että lisäksi 12Finrail Oy:n hankkeeseen liittyvät kustannukset lasketaan osaksi Väyläviraston kustannusosuutta. Finrail Oy:n osuutta koskevat kus- tannukset, niiden jakautuminen ja kattaminen osin Euroopan unionin CEF-vuotisessa valtakunnallisessa liikennejärjestel- mäsuunnitelmassa 15.4.2021 on todettu, että ”Valtio pitää kunnossa, peruskorjaa ja kehittää nykyistä rataverkkoa. Esimerkiksi tärkeiden Savon- ja Karjalan-ratojen (Kou- vola–Kuopio, Kouvola–Imatra–Joensuu) kehittämistä jatketaan osana itäratakoko- naisuuttarahoituksella selvitetään jatkovalmistelussa.”, sekä tunnistettu Kouvola-Luumäki-Vainikkala –rataosuus yhdeksi mer- kittävimpiä peruskorjaustarpeita vaativista rataosuuksista”.

Sopimuksen tausta. Yhtiön Suomen valtio, Suomi-Rata Oy:n osakkaana olevat kunnat ja muut omistajat ovat solmineet osakassopimuksen koskien Suomi-Rata Oy:tä. Suomi-Rata Oy:n perustamisen taustalla on tavoite ryhtyä edistämään Lentoradan edistää Helsingin ja Kouvolan Tampereen välisen raideyhteyden suunnittelua. Helsingin ja Kouvolan Tampereen välinen raideyhteys on Suo- men merkittävimpiä raideyhteyksiä Suomessa merkittävä rautatieliikenteen linkki. Helsingistä pohjoiseen Tornion kautta Ruotsin puolelle Luulajaan jatkuva päärata on osa rajat ylittävää eurooppalaista ydinverkkokäytävää. Helsingin ja Tampereen välisen raideyhteyden merkitys Suomen rataverkolle onkin alueellista ulottuvuuttaan huomattavasti laajempi ja sen kehittämiselle vaikutus Tampereelta länteen, pohjoiseen ja itään jatkuvien yhteyksien kehitysnäkymiin on tunnistettu laaja-alaiset tarpeetkiistaton. Tämän Yhtiön perustamisen tarkoituksena Nopeampi yhteys edistäisi aluekehitystä sekä kestävän liikkumisen tavoitteita laajasti ja se tiivistäisi suurten kaupunkiseutujen välisiä työssäkäyntialueita. Nopealla yhteydellä on edistää Lentorata–Porvoo– Kouvola-raideyhteyden suunnittelua rakentamisvalmiuteen asti (selvyyden vuoksi to- detaan, että rakentamissuunnittelun katsotaan kuuluvan rakentamisvaiheeseen ja si- ten yhtiön toimialan ulkopuolelle) ("Suunnitteluhanke"). Mahdollinen rakentamis- vaihe pitäisi sisällään Suunnitteluhankkeen toteuttamisen jälkeiset toimenpiteet, ku- ten rakentamissuunnittelun ja Suunnitteluhankeen sisältämien kokonaisuuksien ra- kentamisen kokonaan tai osittain ("Rakentamisvaihe"). Lentorata–Porvoo–Kou- vola-raideyhteys lyhentäisi Helsingin ja Kouvolan välistä yhteyttä ja lyhentäisi siten mahdollista myös Helsingin ja Joensuun sekä Helsingin ja Kuopion välisiä yhteyksiä. Se mahdol- listaisi nopeamman kaukoliikenteen Helsingistä ja sitoa Helsinki-Vantaan lentoasemalta Savon lentoasema yhä tiiviimmin osaksi rautatieverkostoa ja Karjalan radoille, lyhentäisi ratayhteyttä Helsingistä Pietariin, toisi Porvoon kokonaan uutena kaupunkina junayhteyden piiriin ja mahdollistaisi junatarjonnan li- säämisen idän suuntaan sekä lähiliikenteen kehittämisen Porvoon suuntaan. Nopea junayhteys lyhentää kaupunkien välistä nopeuttaa matka-aikaa sekä laajentaa työssäkäynti- ja työmarkkinaaikoja lentoasemalta Lahteen. Tämä Sopimus liittyy Kanta-aluetta tuoden uusia mahdollisuuksia alueiden kasvuun ja kehitykseenHämeen kuntien mahdollisuuteen (osakassopimuksen kohta 7.3.2) irtautua Suomi-Rata Oy:n suunnitteluvaiheen rahoituksesta kohdassa Sopimuksen sisältö mainitussa tilanteessa (Exit-oikeus). Osapuolet tiedostavatTämän Sopimuksen allekirjoituksin kukin Osapuoli vakuuttaa, että lisäksi 12sen päätösvaltaiset tahot ovat tehneet tarvittavat täytäntöönpanokelpoiset päätökset tämän Sopimuksen ja sen mukaisten oikeustoimien tekemiseksi. Sopimus muodostaa Osapuolten näkökulmasta yhtenäisen kokonaisuuden Suomi-vuotisessa valtakunnallisessa liikennejärjestel- mäsuunnitelmassa 15.4.2021 Rata Oy:n osakassopimuksen kanssa ja tulee voimaan, kun se on todettu, että ”Valtio pitää kunnossa, peruskorjaa ja kehittää nykyistä rataverkkoa. Esimerkiksi tärkeiden Savon- ja Karjalan-ratojen (Kou- vola–Kuopio, Kouvola–Imatra–Joensuu) kehittämistä jatketaan osana itäratakoko- naisuuttakaikkien Osapuolten toimesta allekirjoitettu.”, sekä tunnistettu Kouvola-Luumäki-Vainikkala –rataosuus yhdeksi mer- kittävimpiä peruskorjaustarpeita vaativista rataosuuksista”.

Sopimuksen tausta. Yhtiön perustamisen taustalla Osakkaat ovat tunnistaneet tarpeen rakentaa pääkaupunkiseudulle Helsingin kaupungin ja HUSin yhteishankkeena toteutettavan psykiatrisen ja somaattisen sairaalan (jäljempänä ”Hanke”) sellaisena kuin se on tavoite ryhtyä edistämään Lentoradan seuraavassa todetussa hankesuunnitelmassa kuvattu. Osakkaat solmivat 25.6.2018 keskinäisen sopimuksen Hankkeen hankesuunnittelun toteuttamisesta ja Kouvolan välisen raideyhteyden suunnitteluasiihen liittyvästä hankintayhteistyöstä. Hankesuunnitelma hyväksyttiin Hankkeen ohjausryhmässä 4.2.2020 ja siitä edelleen HUSin hallituksessa 6.4.2020 § 44 ja Helsingin kaupunginvaltuustossa 10.6.2020 § 157. Osakkaat ovat jatkaneet Hankkeen valmistelua ja solmineet uuden sopimuksen hankesuunnitteluvaiheen jälkeen suoritettavien tehtävien hoitamisesta, jonka kautta Hanketta edistettiin kiinteistöosakeyhtiön perustamiseen saakka (Kaupunginhallitus 14.9.2020 § 541 ja HUSin hallitus 8.6.2020 § 87 (”Hankeyhteistyösopimus”)). Hankkeen ja tilojen vuokrauksen toteuttamiseksi Osakkaat ovat päättäneet perustaa Kiinteistöosakeyhtiö Laakson yhteissairaala -nimisen yhtiön, joka rakennuttaa ja hallinnoi Hankkeessa rakennettavia ja siihen kuuluvia Laakson yhteissairaala -nimellä kutsuttavan sairaalan tiloja. Yhtiölle kuuluu Laakson yhteissairaalan yhteyteen rakennettavan pysäköintilaitoksen ja sen sisäänajoyhteydet sekä Meilahti-Laakso - logistiikkatunnelin rakentaminen ja hallinnointi. Hankkeen jatkovalmistelu ja kokonaistoteuttaminen on tarkoitus toteuttaa vaiheittain vuosina 2020-2030. Hankkeelle tarvitaan poikkeuslupa kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annetun lain mukaan. .1.2021. Commented [AM1]: Lopullinen päätöspäivämäärä Helsingin kaupunki on jättänyt koko Hanketta koskevan edellä mainitun lain mukaisen poikkeuslupahakemuksen 10.3.2020. STM:n raha-asianvaliokunta on 7.1.2021 puoltanut lupaa Hankkeelle. Samalla Helsingin kaupungille on tarkoitus antaa lupa siirtää sille myönnetty poikkeuslupa kaupungin yhdessä Helsingin ja Kouvolan välinen raideyhteys HUSin kanssa omistamalle kiinteistöosakeyhtiölle. Lupa Hankkeelle on Suo- men merkittävimpiä raideyhteyksiä myönnetty Hankkeen yhteydessä Helsingin tytäryhteisö Xxxxx Xx on suunnitellut toteuttavansa Laakson yhteissairaalan kalliotiloihin kylmäkeskuksen sekä kuiluyhteyden ja sen kehittämiselle on tunnistettu laaja-alaiset tarpeetkanaalit olemassa oleville kaukokylmä ja -lämpöyhteyksille Nordenskiöldinkadulle. Tämän Helen Oy vastaa kaikista edellä mainittuun kylmäkeskusprojektiin kuuluvista kustannuksista mukaan lukien ylläpidon ja peruskorjauksen kustannukset Yhtiön perustamisen tarkoituksena on edistää Lentorata–Porvoo– Kouvola-raideyhteyden suunnittelua rakentamisvalmiuteen asti (selvyyden vuoksi to- detaan, että rakentamissuunnittelun katsotaan kuuluvan rakentamisvaiheeseen kanssa tehtävän erillisen sopimuksen mukaisesti. Lisäksi Yhtiö sopii erikseen Xxxxx Xx:n kanssa kylmäkeskusprojektin toteutuksen ja si- ten yhtiön toimialan ulkopuolelle) ("Suunnitteluhanke"). Mahdollinen rakentamis- vaihe pitäisi sisällään Suunnitteluhankkeen toteuttamisen jälkeiset toimenpiteet, ku- ten rakentamissuunnittelun ja Suunnitteluhankeen sisältämien kokonaisuuksien ra- kentamisen kokonaan tai osittain ("Rakentamisvaihe"). Lentorata–Porvoo–Kou- vola-raideyhteys lyhentäisi Helsingin ja Kouvolan välistä yhteyttä ja lyhentäisi siten myös Helsingin ja Joensuun sekä Helsingin ja Kuopion välisiä yhteyksiä. Se mahdol- listaisi nopeamman kaukoliikenteen Helsingistä ja Helsinki-Vantaan lentoasemalta Savon ja Karjalan radoille, lyhentäisi ratayhteyttä Helsingistä Pietariin, toisi Porvoon kokonaan uutena kaupunkina junayhteyden piiriin ja mahdollistaisi junatarjonnan li- säämisen idän suuntaan sekä lähiliikenteen kehittämisen Porvoon suuntaan. Nopea junayhteys lyhentää kaupunkien välistä matka-aikaa sekä laajentaa työssäkäynti- ja työmarkkina-aluetta tuoden uusia mahdollisuuksia alueiden kasvuun ja kehitykseen. Osapuolet tiedostavat, että lisäksi 12-vuotisessa valtakunnallisessa liikennejärjestel- mäsuunnitelmassa 15.4.2021 on todettu, että ”Valtio pitää kunnossa, peruskorjaa ja kehittää nykyistä rataverkkoa. Esimerkiksi tärkeiden Savon- ja Karjalan-ratojen (Kou- vola–Kuopio, Kouvola–Imatra–Joensuu) kehittämistä jatketaan osana itäratakoko- naisuuttakäytön aikana tarvittavien Yhtiön tilojen vuokraamisesta.”, sekä tunnistettu Kouvola-Luumäki-Vainikkala –rataosuus yhdeksi mer- kittävimpiä peruskorjaustarpeita vaativista rataosuuksista”.

Sopimuksen tausta. Yhtiön perustamisen taustalla Turku on tavoite ryhtyä edistämään Lentoradan vuokrannut TSSTPK:lle osapuolten välille 14.9.2015 solmitun maanvuokrasopimuksen mu- kaisesti Kartalla M 269/ 8.9.2015 osoitetusta noin 111822 m2 suuruisen alueen (jäljempänä myös kaupunginsairaala), joka on osa Turun kaupungin Kurjenmäen kaupunginosan tontista 853-22-1-4 ja Kouvolan maanvuokrasopimuksen Kartalla M 264/ 7.9.2015 osoitetusta noin 11994 m2 suuruisesta alueesta (jäljempänä myös Kurjenmäki), joka on osa Turun kaupungin Kurjenmäen kaupunginosan tontista 853-22-2-8 ja 9 ja 10. Vuokra-alue on luovutettu TSSTPK:lle vuokralle käytettäväksi maanvuokralain (258/66) 5 luvun tarkoittamalla tavalla olemassa olevien sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvele- vien rakennusten rakennuspaikaksi ja tähän liittyviin tarkoituksiin. Sopijapuolten välille 9.12.2015 solmitun kauppakirjan kohdan 5 mukaan ostaja (TSSTPK) ja myyjä (Turun kaupunki) sopivat erikseen tontille 853-22-1-4 jäävien Turun kaupungin omistamien rakennus- ten ja ulkoalueiden käyttöön ja huoltoon liittyvistä seikoista viipymättä kauppakirjan allekirjoituksen jälkeen. Tämä johtuu siitä, että sairaala-alue on yksi kokonaisuus, jonka kulkuyhteyksin ja ulkoaluei- den hoidon on katsottu olevan tarkoituksenmukaista hoitaa yhdellä yhteisellä palveluntuottajalla kus- tannussäästöjen saamiseksi. Lisäksi kulkualueet sairaala-alueella palvelevat molempia, jonka joh- dosta Turun kaupunki on pysyttänyt osapuolten välisellä maanvuokrasopimuksella kulkuyhteyksien käyttöoikeuden itsellään. Sopijapuolten välisen raideyhteyden suunnitteluaxx.xx.2016 päivätyn sopimuksen mukaisesti sairaala-alueen kulkuyhteyksien ylläpidosta ja yleisten ulkoalueiden hoidosta vastaa TSSTPK, joka omistaa enemmistön alueen ra- kennuksista. Helsingin Sen sijaan Kurjenmäen alueella alueen kulkuyhteyksien ylläpidosta ja Kouvolan välinen raideyhteys on Suo- men merkittävimpiä raideyhteyksiä ja sen kehittämiselle on tunnistettu laaja-alaiset tarpeetyleisten ulkoalu- eiden hoidosta vastaisi saman periaatteen mukaisesti Turku, joka omistaa enemmistön Kurjenmäen alueen rakennuksista. Tämän Yhtiön perustamisen Sopijapuolten tarkoituksena on edistää Lentorata–Porvoo– Kouvola-raideyhteyden suunnittelua rakentamisvalmiuteen asti (selvyyden vuoksi to- detaannyt, että rakentamissuunnittelun katsotaan kuuluvan rakentamisvaiheeseen Turun kaupunki ostaa TSSTPK:lta takaisin Kurjenmäkikodit I ja si- ten yhtiön toimialan ulkopuolelle) II ("Suunnitteluhanke"rakennustunnukset xxxxxxxxx). Mahdollinen rakentamis- vaihe pitäisi sisällään Suunnitteluhankkeen toteuttamisen jälkeiset toimenpiteet, ku- ten rakentamissuunnittelun Tästä syystä osapuolten tulee päättää edellä mainittu sopimus ja Suunnitteluhankeen sisältämien kokonaisuuksien ra- kentamisen kokonaan tai osittain ("Rakentamisvaihe"). Lentorata–Porvoo–Kou- volasopia sairaala-raideyhteys lyhentäisi Helsingin alueen ulkoalueiden ja Kouvolan välistä yhteyttä ja lyhentäisi siten myös Helsingin ja Joensuun sekä Helsingin ja Kuopion välisiä yhteyksiä. Se mahdol- listaisi nopeamman kaukoliikenteen Helsingistä ja Helsinki-Vantaan lentoasemalta Savon ja Karjalan radoille, lyhentäisi ratayhteyttä Helsingistä Pietariin, toisi Porvoon kokonaan uutena kaupunkina junayhteyden piiriin ja mahdollistaisi junatarjonnan li- säämisen idän suuntaan sekä lähiliikenteen kehittämisen Porvoon suuntaan. Nopea junayhteys lyhentää kaupunkien välistä matka-aikaa sekä laajentaa työssäkäynti- ja työmarkkina-aluetta tuoden uusia mahdollisuuksia alueiden kasvuun ja kehitykseen. Osapuolet tiedostavat, että lisäksi 12-vuotisessa valtakunnallisessa liikennejärjestel- mäsuunnitelmassa 15.4.2021 on todettu, että ”Valtio pitää kunnossa, peruskorjaa ja kehittää nykyistä rataverkkoa. Esimerkiksi tärkeiden Savon- ja Karjalan-ratojen (Kou- vola–Kuopio, Kouvola–Imatra–Joensuu) kehittämistä jatketaan osana itäratakoko- naisuuttakulkuyhteyksien ylläpidosta.”, sekä tunnistettu Kouvola-Luumäki-Vainikkala –rataosuus yhdeksi mer- kittävimpiä peruskorjaustarpeita vaativista rataosuuksista”.

Sopimuksen tausta. Yhtiön perustamisen taustalla HSL:n toiminta perustuu lakiin pääkaupunkiseudun kuntien jätehuoltoa ja joukkoliikennettä koskevasta yhteistoiminnasta (829/2009). Lain mukaan pääkaupunkiseudun kuntien on tavoite ryhtyä edistämään Lentoradan hoidettava yhteistoiminnassa kuntien aluetta koskeva liikennejärjestelmän ja Kouvolan välisen raideyhteyden suunnitteluajoukkoliikenteen suunnittelu. Alueiden kehittämistä koskevan lain mukaan liikennejärjestelmäsuunnittelu on maakuntien liittojen tehtävä Helsingin seutua lukuun ottamatta. HSL:n perussopimuksessa liikennejärjestelmäsuunnittelu on määritelty HSL:n tehtäväksi. Suunnitelman vaikutusten arviointi perustuu lakiin viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (ns. SOVA-laki, 200/2005). MAL 2023 -suunnitelma ohjelmoidaan ja valmistellaan yhteisenä seudullisena projektina maankäytön, asumisen ja liikenteen osapuolten kesken. Helsingin seudun kuntien ja Kouvolan välinen raideyhteys on Suo- men merkittävimpiä raideyhteyksiä valtion välisen MAL-sopimuksen 2020-2031 kohdassa 12 todetaan ”Kunnat ja sen kehittämiselle on tunnistettu laajaHSL yhdessä valtion viranomaisten kanssa päivittävät yhteistyössä MAL-alaiset tarpeet. Tämän Yhtiön perustamisen tarkoituksena on edistää Lentorata–Porvoo– Kouvolasuunnitelman sopimuskautta 2024-raideyhteyden suunnittelua rakentamisvalmiuteen asti (selvyyden vuoksi to- detaan, että rakentamissuunnittelun katsotaan kuuluvan rakentamisvaiheeseen ja si- ten yhtiön toimialan ulkopuolelle) ("Suunnitteluhanke"). Mahdollinen rakentamis- vaihe pitäisi sisällään Suunnitteluhankkeen toteuttamisen jälkeiset toimenpiteet, ku- ten rakentamissuunnittelun ja Suunnitteluhankeen sisältämien kokonaisuuksien ra- kentamisen kokonaan tai osittain ("Rakentamisvaihe"). Lentorata–Porvoo–Kou- vola-raideyhteys lyhentäisi Helsingin ja Kouvolan välistä yhteyttä ja lyhentäisi siten myös Helsingin ja Joensuun sekä Helsingin ja Kuopion välisiä yhteyksiä. Se mahdol- listaisi nopeamman kaukoliikenteen Helsingistä ja Helsinki-Vantaan lentoasemalta Savon ja Karjalan radoille, lyhentäisi ratayhteyttä Helsingistä Pietariin, toisi Porvoon kokonaan uutena kaupunkina junayhteyden piiriin ja mahdollistaisi junatarjonnan li- säämisen idän suuntaan sekä lähiliikenteen kehittämisen Porvoon suuntaan. Nopea junayhteys lyhentää kaupunkien välistä matka-aikaa sekä laajentaa työssäkäynti- ja työmarkkina-aluetta tuoden uusia mahdollisuuksia alueiden kasvuun ja kehitykseen35 varten. Osapuolet tiedostavatsitoutuvat varaamaan suunnitelman laatimiseen tarvittavat henkilö- ja muut resurssit. (…)” MAL 2023 -suunnitelman liikenneosio on samalla lakisääteinen Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 2023. Helsingin seudun Maankäytön, että lisäksi 12asumisen ja liikenteen suunnitelman MAL 2023 -puiteohjelma (Liite 1, MAL 2023 -puiteohjelma 15.12.2020) luo raamit ja painopisteet noin 2,5 vuoden kestoisen hankkeen tarkemmalle ohjelmoinnille ja valmistelulle. MAL 2023 -suunnitelma laaditaan seudullisena yhteistyönä HSL:n vastatessa sen liikenneosion laatimisesta. Helsingin seudun MAL-vuotisessa valtakunnallisessa liikennejärjestel- mäsuunnitelmassa 15.4.2021 on todettusuunnitelman liikennejärjestelmäosuus ilmentää seudun yhteistä tahtotilaa liikennepolitiikassa ja liikennejärjestelmän kehittämisessä. MAL 2023 -suunnitelmassa määritellään MAL- tavoitteisiin perustuvat seudun liikennejärjestelmän kehittämistarpeet sekä muodostetaan, että ”Valtio pitää kunnossa, peruskorjaa arvioidaan ja kehittää nykyistä rataverkkoapriorisoidaan tärkeimmät toimenpiteet. Esimerkiksi tärkeiden Savon- Päätös MAL 2023 -suunnitelmasta tulee tehdä alkuvuodesta 2023. Tällä sopimuksella sovitaan KUUMA-seutu liikelaitoksen ja KarjalanHSL- kuntayhtymään kuulumattomien KUUMA-ratojen (Kou- vola–Kuopio, Kouvola–Imatra–Joensuu) kehittämistä jatketaan osana itäratakoko- naisuuttakuntien osallistumisesta Helsingin seudun MAL 2023 -suunnitelman liikenneosion henkilöstokuluihin ja asiantuntijapalveluiden kustannuksiin jäljempänä esitetyllä tavalla.”, sekä tunnistettu Kouvola-Luumäki-Vainikkala –rataosuus yhdeksi mer- kittävimpiä peruskorjaustarpeita vaativista rataosuuksista”.