TOIMINTAMENOT Mallilausekkeet

TOIMINTAMENOT. 9 TYP-toiminnasta aiheutuvat kustannukset ja kuntien vastuu toimintamenoista
Sample 1Sample 2Sample 3See All (8)
Law Insider
+
Microsoft® Word Add-in

Get the Official Word Add-in

Open in AppSource
Add to Word Now
TOIMINTAMENOT. 10 Kansaneläkelaitoksen osallistuminen yhteisiin kustannuksiin (TYP-lain 8 §:n 2 mom)
Sample 1Sample 2Sample 3See All (6)
TOIMINTAMENOT. TE-toimisto, Eksote, Kela ja kunnat vastaavat monialaiseen yhteispalveluun osallistuvan henkilöstön palkkaus- ja muista henkilöstökuluista siten kuin TYP-lain 8 §:ssä säädetään. Toimijat osallistuvat yhteisen toimipisteen menoihin toimipisteessä työskentelevän henkilöstömäärän suhteessa. Monialaiselle yhteispalvelulle tehdään vuosittain budjetti, johon sisällytetään yhteisesti mahdollisesti maksettavat kustannukset. Kansaneläkelaitoksen osallistumisesta yhteisiin kustannuksiin on säädetty TYP-lain 8 §:n 2 momentissa. Kela vastaa TYP-verkostotoiminnassa omista kustannuksistaan. Kelan palveluosaston kiinteistöryhmä osallistuu vuokraus- ja toimitilaneuvotteluihin ja solmii Kelan TYP-vuokrasopimukset vuokranantajan kanssa. Eksote vastaa sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuksista. Mahdollisista kunnan tarjoamista lisäpalveluista vastaa kunta itse.
Sample 1Sample 2
TOIMINTAMENOT. 8 Kansaneläkelaitoksen ja TE –hallinnon osallistuminen yhteisiin kustannuksiin
Sample 1Sample 2
TOIMINTAMENOT. Monialaiselle yhteispalvelulle tehdään vuosittain budjetti, johon sisällytetään yhteisesti maksettavat kustannukset. Jokainen toimija vastaa ensisijaisesti itse oman henkilöstön henkilöstö-, palkka-, puhelin-, laite- ja tietoliikennekustannuksistaan ja muista selkeästi asianosaiselle osapuolelle kuuluvista kustannuk- sista. Yhteisten toimintamenojen (yhteinen toimipiste) osalta taloudenpito hoidetaan Porissa. Näin ollen reaaliaikaista yhteisten menojen seurantaa pystytään toteuttamaan. Porin kaupunki laskuttaa muita kuntia jälkikäteen vuoden lopulla. Vuoden loputtua Porin kaupunki tekee TE-toimistolle ja Kelalle ta- sauslaskun ja selvityksen yhteisistä toimintamenoista. Tasauslaskussa huomioidaan myös TE- toimiston toimintamenoista maksetut jaettavat kustannukset kuten TYPPI -tiedostojärjestelmästä ja jaettavista matkakuluista aiheutuvat kustannukset. (Kohdat 11-13)
Sample 1
TOIMINTAMENOT. 8. TYP-toiminnasta aiheutuvat kustannukset ja kustannusten jakautuminen
Sample 1
TOIMINTAMENOT. 10 Kansaneläkelaitoksen osallistuminen yhteisiin kustannuksiin (TYP-lain 8 §:n 2 mom) Kela osallistuu yhteisiin kustannuksiin siten kuin Kela on asiasta valtakunnallisesti linjannut (liite 5, kohta B).
Sample 1
TOIMINTAMENOT. Kukin sopijapuoli vastaa lähtökohtaisesti omista toimintamenoistaan. Pilotin ohjausryhmä vastaa mahdollisten yhteisten toimintamenojen jakamisesta sopijapuolten kesken. Pilotoinnin aikana mahdollisesti syntyvistä toimintaan liittyvistä kuluista sopijapuolet vastaavat todellisen käytön mukaan joko kuukausittain tai pilotin lopussa jälkikäteen (liite: Erittely kustannuksista). Erikseen on päätetty, että Helsingin kaupunginhallituksen myöntämän erillismäärärahan turvin kehitetään verkossa ja IHH-palvelupisteessä toimivat digitaaliset neuvontasovellukset sekä rakennetaan IHH:n kotisivu. Nämä otetaan käyttöön ja testataan pilotin aikana. Vastuu neuvontasovellusten ja kotisivun tietojen ajantasaisuudesta ja oikeellisuudesta on kullakin toimijaorganisaatiolla. Sovellusten ja kotisivun ylläpidosta vastaa Helsingin kaupunki. Helsingin seudun kauppakamari osallistuu IHH:n yritys- työnantajamarkkinointiviestintään Töissä Suomessa (COME) -hankkeen resurssien ja budjetin rajoissa.
Sample 1
TOIMINTAMENOT. Kukin sopijapuoli vastaa lähtökohtaisesti omista toimintamenoistaan. Pilotin ohjausryhmä vastaa mahdollisten yhteisten toimintamenojen jakamisesta sopijapuolten kesken. Pilotoinnin aikana mahdollisesti syntyvistä toimintaan liittyvistä kuluista sopijapuolet vastaavat todellisen käytön mukaan joko kuukausittain tai pilotin lopussa jälkikäteen (liite: Erittely kustannuksista). IHH:lle on kehitetty Helsingin kaupunginhallituksen myöntämän erillismäärärahan turvin verkossa sekä IHH-palvelupisteessä toimivat digitaaliset neuvontasovellukset sekä IHH:n kotisivu, joita testataan pilotoinnin aikana. Vastuu neuvontasovellusten ja kotisivun tietojen ajantasaisuudesta ja oikeellisuudesta on kullakin toimijaorganisaatiolla. Sovellusten ja kotisivun ylläpidosta vastaa Helsingin kaupunki.
Sample 1

Related to TOIMINTAMENOT

  • Keskeytyksistä ja rajoituksista tiedottaminen Ennalta arvaamattomista ja äkillisesti syntyneistä vedentoimituksen tai viemäriveden vastaanoton keskeytyksistä tai rajoituksista laitos tiedottaa olosuhteet huomioon ottaen viipymättä asiakkaalle. Huolto-, korjaus- ym. töiden takia tapahtuvista, etukäteen tiedossa olevista keskeytyksistä tai rajoituksista laitos tiedottaa hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista: rajoitettuja alueita koskevista keskeytyksistä ja rajoituksista liittyjäkohtaisesti ja laaja-alaisista keskeytyksistä ja rajoituksista lehdistön välityksellä.

  • Tietojen luovuttaminen Rahastoyhtiöllä on oikeus luovuttaa osuudenomistajia koskevia tietoja kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti.

  • Irtisanomisesta ilmoittaminen Ilmoitus työsopimuksen irtisanomisesta on toimitettava työnantajalle tai tämän edustajalle taikka työntekijälle henkilökohtaisesti. Jollei tämä ole mahdollista, ilmoitus voidaan toimittaa kirjeitse tai sähköisesti. Tällaisen ilmoituksen katsotaan tulleen vastaanottajan tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun ilmoitus on lähetetty. Työntekijän ollessa lain tai sopimuksen mukaisella vuosilomalla tai työajan tasaamiseksi annetulla vähintään kahden viikon pituisella vapaalla katsotaan kirjeitse ja sähköisesti lähetettyyn ilmoitukseen perustuva irtisanominen kuitenkin toimitetuksi aikaisintaan loman tai vapaa-ajan päättymistä seuraavana päivänä.

  • Yleisen viemärin tuulettaminen Asiakas on velvollinen sallimaan laitoksen viemärin tuulettamisen kiinteistön viemärin kautta.

  • Johtojen ym. sijoittaminen Kiinteistön omistaja sallii kaupungin osoittamien yhdyskuntaa tai kiinteistöä palvelevien tarpeellisten johtojen, laitteiden yms. ja niiden kiinnikkeiden sekä jalankulkutasojen ja jalankulku-ulokkeiden ja niiden katosten kannattimien si- joittamisen kiinteistölle, sen yli ja sillä sijaitseviin rakennuksiin. Tässä tarkoitetuista toimenpiteistä kiinteistön omistajalle aiheutuva suoranai- nen haitta tai vahinko korvataan erikseen tehtävän sopimuksen mukaisesti. Kaupunki ei ole korvausvelvollinen maasto-olosuhteiden edellyttämän katu- alueen luiskan ulottamisesta tonttirajan sisäpuolelle. Mikäli katujen rakentaminen vahvistettujen suunnitelmien mukaan vaatii ka- dun ja kiinteistön pihatason korkeuseroista johtuen joko penger- tai leikkaus- luiskan ulottamista tontille, kiinteistönomistajan on sallittava tämä korvauk- setta.

  • Tiedottaminen Samalla vuokralainen sitoutuu tiedottamaan uusia asuntoja myytäessä tuleville ostajille asunto- osakkeiden kauppakirjaan/muuhun luovutusasiakirjaan ja tontin maanvuokrasopimukseen sisällytettävistä omistamisrajoituksen valvontaa koskevista ehdoista. Hitas-sääntelyä koskevat ehdot ovat voimassa 30 vuotta vuokralaisena olevan yhtiön viimeisen rakennusvaiheen valmistumisesta. Mainitun vaiheen valmistumispäivänä pidetään rakennuttajan kaupunkiympäristön asuntopalvelulle ilmoittamaa muuttopäivää. Muuttopäivän tulee olla sama rakennusvaiheen kaikkien huoneistojen osalta. Valmistumispäivänä pidetään toissijaisesti ajankohtaa, jolloin rakennusvalvontapalvelu on hyväksynyt rakennusvaiheen käyttöön otettavaksi.

  • Irtisanomisen toimittaminen Irtisanominen on toimitettava kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun irtisanomisen peruste on tullut työnantajan tietoon.

  • Lomauttaminen Työntekijän lomauttamisessa on noudatettava vähintään 14 päivän ilmoitusaikaa ja lomautus voi tapahtua määräajaksi tai toistaiseksi. Työnantaja ja työntekijä saavat työsuhteen kestäessä sopia lomautusilmoitusajasta ja lomautuksen toteuttamistavasta silloin, kun on kysymys määräaikaisesta lomauttamisesta työsopimuslain 5:2.2 §:n mukaisissa tapauksissa. Jos lomauttaminen on tapahtunut toistaiseksi, on työnantajan ilmoitettava työn alkamisesta vähintään viikkoa ennen, jollei toisin ole sovittu. Lomauttaminen ei estä työntekijää ottamasta lomautusajaksi muuta työtä. Asuntoedun säilymisestä lomautusaikana säädetään työsopimuslain 13:5 §:ssä. Sopimus ei koske lomautusperusteita, vaan ne määräytyvät lain mukaisesti. Sopimuksella ei ole rajattu lomautuksen kestoaikaa.

  • Yhteistoiminnan toteuttaminen Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta voi tapahtua pysyväisluonteisessa neuvottelukunnassa, kehittämishankkeiden toteuttamiseksi perustettavissa projektiryhmissä tai työnantajan ja henkilöstön välisissä neuvotteluissa. Kehittämiskohteen toteuttamista varten muodostettavassa projektiryhmässä ovat tasapuolisesti edustettuina yritys ja sen työntekijät. Työntekijät nimeävät omat edustajansa ensi sijassa kehitettävän kohteen työntekijöistä. Ellei toisin sovita, yhteistoimintalain mukainen neuvottelukunta on perustettava yritykseen tai sen osaan silloin kun henkilöstön määrä on yli 200, mikäli kaikki henkilöstöryhmät sitä haluavat. Kehittämistoiminnan toteuttamiseksi voidaan paikallisesti sopia sellaisen yhteistoimintaelimen perustamisesta, joka käsittelee kehittämistoimintaan sisältyvät asiat. Se voi korvata erilliset yhteistoiminta- ja työsuojelutoimikunnat sekä muut vastaavat toimikunnat. Sama yhteistoimintaelin voi vastata myös yhteistoimintalain, työsuojelun valvontalain, työterveyshuoltolain (743/78) ja naisten ja miesten tasa-arvosta annetun lain (609/86) mukaisista toimista ja suunnitelmista paikallisesti sovittavassa laajuudessa. Mikäli työnantaja käyttää yrityksen kehittämistoiminnassa hyväkseen ulkopuolisen konsultin tarjoamia palveluita, vastaa työnantaja siitä, että konsulttiyrityksen toiminta on tämän sopimuksen mukaista. On tärkeää, että kehittämistoimien suunnittelu ja käytännön toteuttaminen kytketään läheisesti yrityksen henkilöstöpolitiikkaan, erityisesti henkilöstön työhönottoon, tasa-arvon edistämiseen, sisäisiin siirtoihin, koulutukseen, tiedotukseen, työsuojeluun, työkyvyn ylläpitämiseen ja työpaikkaterveydenhuoltoon.

  • Toimintaympäristön muutostekijät Opetus- ja kulttuuriministeriön maaliskuussa 2017 julkaisemassa Museopoliittisessa ohjelmassa linjataan museoalan keskeiset menestystekijät vuoteen 2030. Alueellisen ja valtakunnallisen museotoiminnan osalta esitetään vastuiden, rakenteiden ja rahoituksen uudistamista. Nykyinen valtakunnallisista museoista, val- takunnallisista erikoismuseoista sekä maakunta- ja aluetaidemuseoista muodostuva järjestelmä esitetään korvattavaksi kansallisilla museoilla sekä valtakunnal- lisilla ja alueellisilla vastuumuseoilla. Turun kaupungin museoille on ollut vahva valtionosuustuki (VOS), vuositasolla noin 2,85 miljoonaa. Parhaillaan VOS- järjes- telmän uudistusta ollaan valmistelemassa ja tulevien muutoksien vaikutus Turun museotoiminnalle saatavaan tukeen on vielä epäselvä. Museokävijät etsivät museoista yhä enemmän elämyksellisyyttä ja tarinallisuutta, näyttelykohteilta halutaan sisällöllistä ja tiedollista vuorovaikutuksellisuutta ja museovierailu vertautuu muuhun vapaa-ajantoimintaan. Laadukkaat museot ja vapaa-aikapalvelut ovat kasvukeskuksien kilpailuetu, jolla on merkitys asuin- paikan valinnassa. Kulttuurimatkailu on nopeimmin kasvavia elinkeinoaloja ja museoilla on iso merkitys kaupunkien matkailulliselle vetovoimalle. Museotoimi- paikkoja on uudistettu vastaamaan muuttuneita kävijäodotuksia ja tätä työtä jatketaan tulevina vuosina. Museoihin kohdistuu muutospaineita asiantuntijuuden roolin osalta. Jaettu asiantuntijuus, siihen liittyvät yhteisöllisyyden korostuminen ja tiedon saatavuus pitää ottaa huomioon museotyön tulevaisuutta mietittäessä. Samaan muutoskehitykseen liittyvät myös saavutettavuuden, osallisuuden mahdollisuuksien ja vuorovai- kutuksen lisääminen osana perustyötä, sekä museotyön hahmottaminen museotoimipaikkoja laajempana toimintana. Museolaiset bloggaavat ja somettavat, ja siten antavat asiantuntijuudelle kasvot. Digitaalisuudella on lisääntyvä merkitys museotoiminnalle. Se tulee lähivuosien aikana tarkoittamaan sekä toimintatapojen uudistamista, sisäisten prosessien ja palveluiden digitalisointia, ja näkymään ulospäin mm. datan avaamisena ja digitaalisina joukkoistamisprojekteina. Vapaa-aikatoimialan kohde- ja aluetyössä museon pitää omalta osaltaan mahdollistaa museosisältöjen hyödyntäminen osana asuinalueiden eriytymisen haasteisiin vastaamista, sekä vahvistaa paikallista identiteettiä ja edistää hyvinvointia ja terveyttä. Tämän toiminnan vahvistaminen tullee olemaan myös osa maakuntauu- distuksen myötä kunnille jäävää kulttuurihyvinvointityötä.