Common use of Toimintaympäristön muutostekijät Clause in Contracts

Toimintaympäristön muutostekijät. Huonosta taloudellisesta tilanteesta johtuen työllisyyskehitys on lähivuosina heikkoa. Turun työttömyysaste nousi vuoden 2014 kesäkuussa 16,8%:iin. Työttömyysaste on noussut edellisvuodesta 1,3% -yksikköä Työttömyys on pysynyt Turussa reilusti koko maan keskiarvon yläpuolella (koko maan työttömyysasteen keskiarvo 12,9%). Kymmenen suurimman kaupungin vertailussa Turun työttömyysaste oli edelleen viidenneksi korkein. Turun telakan siirtyminen uuteen omistukseen on kuitenkin parantanut telakan ja sen alihankkijoiden työllisyysnäkymiä. Suurten kuntien palvelutuotantoon haasteita lisäävät mm. väestön ikääntymiskehitys sekä maahanmuutto. Eläkkeelle siirtyminen tulee kiihtymään: yli 60% kuntien työvoimasta siirtyy eläkkeelle vuoteen 2030 mennessä. Samanaikaisesti väestön ikääntymisestä johtuen palvelujen tarve kasvaa. Myös palvelujen tuottajan valintaan liittyvä vapaus kasvaa. Turun väestönkehityksen merkittävä muutos on 1990-luvun alusta alkaen ollut ulkomaalaisperäisen väestön (muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia eli muunkielisiä) osuuden nopea nousu 0,8 %:sta vuonna 1990 vuoden 2013 lopun 9,2 %:iin. Mikäli muunkielisten määrä kasvaa lähivuosina samoin kuin 2011-2013 keskimäärin, 20 000:n raja ylittyy 2016. Muunkielisten turkulaisten epätasainen jakautuminen pienalueille näkyy työttömyystilastoissa. Esimerkiksi Varissuon työttömyysaste oli vuoden 2013 lopussa 34% (koko Turku 16,8%). Nuorten alle 25 v. työttömien absoluuttinen määrä on noussut jatkuvasti vuodesta 2011 lähtien (2011 keskiarvo/kk 1349 ja 2013: 1961). Nuorisotyöttömyyden kasvu on ollut huolestuttavan nopeata ja kasvu on jatkunut myös alkuvuoden 2014 aikana. 15- 64 -vuotiaiden työikäisten määrä laskee ennakkotiedon mukaan noin 10 000 hengellä vuoteen 2030 mennessä. Xxxxxxxxxx- xxxxxxx (kuvaa yli 65-vuotiaiden prosenttiosuutta työikäisestä 15-64v. väestöstä) oli Turussa v. 2013 28,9 % (2012: 28,2%), joka on vertailukaupunkien suurin. Pienin oli Espoossa, jossa vastaava arvo oli 19,5 %. Xxxxxxxxxxxxxxxx suurin haaste on vanhusten lukumäärän kasvu yli 85-vuotiaiden osalta. Tällä hetkellä ennakkotietojen mukaan kesäkuussa 2014 oli yli 85 -vuotiaita 5050 henkilöä (lisäystä vuoden 2013 kesäkuuhun 204 henkilöä) ja lukumäärä on kasvamassa (ennuste lisäyksestä vuoden 2017 loppuun mennessä 342 henkilöä) . Joulukuun 2013 lopussa yli 85 -vuotiaista 53 % oli säännöl- listen vanhuspalveluiden piirissä. 65-84 vuotiaiden määrä lisääntyy vuoteen 2017 mennessä arviolta 1631 henkilöllä. Näiden ikäihmisten osalta haasteena on ehkäisevän työn onnistuminen. Turun ominaispiirteisiin kuuluu 0-14 –vuotiaiden lasten ja heidän 25-44 –vuotiaiden vanhempiensa ja työelämässä olevien pois- muutto Turusta. Turkuun muuttaa 15- 24 -vuotiaita nuoria mm. opiskelijoita, työvoimaan kuulumattomia, työttömiä, tuntemattoman taustan omaavia sekä vieraskielisiä. Pääasiallinen muuttotappio syntyy lapsiperheistä ja työllisestä työvoimasta. Turulle muuttoliike on ollut erittäin epäedullinen jo pitkään. Turun suhteellinen asema heikkenee vuodesta toiseen muuttoliikkeen rakenteen vuoksi, mikä vaikuttaa erityisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdistuvien palvelujen tarpeeseen. THL:n tekemän alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen mukaan turkulaiset pärjäävät yleisesti hyvin, mutta hyvinvoinnissa on suuria alueellisia eroja. Suurimmat haasteet liittyvät hyvinvointierojen kaventamiseen eri sosiaaliryhmien välillä. Turkulaisten lapsi- perheiden ongelmista kertovat maan keskiarvon ylittävät kodin ulkopuolelle sijoitettujen (2,19% v. 2013) ja yleensä lastensuojelun palvelujen piirissä olleiden (10,5%, kuusikkovertailu 2013) 0-17 -vuotiaiden väestöosuudet. Molemmat västöosuudet ovat jatkaneet kasvuaan. Huostaan otetuissa ja myös kiireellisesti sijoitetussa korostuu 13-17 –vuotiaiden ikäryhmä. Pienten lasten perhehoidos- sa on edistytty, mutta vaikeasti oireilevan teinin sijoittaminen perheeseen on edelleen Turussa käytettävissä olevan tuen turvin harvoin mahdollista. Turun lastensuojelun kustannukset lapsiväestöön suhteutettuna ovat suurten kaupunkien korkeimmat ja kus- tannusten jakaantuminen avohuoltoon (13,3 %) ja sijaishuoltoon (86,7 %) ongelmallisin. Kotitalouksien hankaluudet menojen kattamisessa käytettävissä olevilla tuloilla olivat Turussa suurista kaupungeista yleisimpiä. Toimeentulon hankaluudet olivat lisääntyneet (2010: 34% ja 2013: 39%). Erityisen haavoittuvia ovat köyhien ja yksinhuoltajien lapset. Turussa onkin yksinhuoltajaperheitä suhteessa väestöön eniten Suomessa. Turkulaisilla on myös paljon masennusoireilua (2013: 29,5%). Huolestuttavaa on myös se, että turkulaisten koetussa terveydessä on tapahtunut kehitystä huonompaan suuntaan ja tilanne oli suurten kaupunkien vertailussa heikoin. Työikäisistä työkykynsä heikentyneeksi koki joka neljäs (28%). Myös tämä tulos oli suurten kaupunkien vertailussa heikoin. Sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteilla olevia keskeisiä talousarvion laadintaa liittyviä sosiaali- ja terveydenhuollon lainsää- däntöhankkeita: Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen (sote-uudistus), sosiaalihuoltolain uudistaminen , sosiaali- ja terveyden- huollon asiakasmaksuista annetun lain muuttaminen, laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista, laki työllistymistä edistävästä mo- niammatillisesta yhteispalvelusta, vammaislainsäädännön uudistus, tartuntatautilain kokonaisuudistus, itsemääräämisoikeuslaki, kuntoutuksen asiakasyhteistyölain muuttaminen, muistutus- ja kantelumenettelyn uudistaminen, päivystysasetuksen muuttaminen, terveydenhuollon ammattihenkilölain muutos (laillistamismenettely ja valvonta), yksityisestä terveydenhuollosta ja yksityisestä sosiaalihuollosta annettujen lakien uudistaminen. Hallitus päätti 25.3.2014 kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisestä, toiminnan tehostamisesta ja maksuperusteiden tarkis- tamisesta. Monet näistä toimenpiteistä ovat STM:n hallinnonalalla. Valmistelussa ovat mm. seuraavat asiat: Aikuisten ham- mashuollon tarkastusvälien pidentäminen ja ympärivuorokautisesta päivystyksestä luopuminen, turhien todistusten poistaminen terveydenhuollossa, aktivointisuunnitelman ja kuntouttavan työtoiminnan uudelleenkohdentaminen, yksityisen palveluntuottajan tilojen ja laitteiden tarkistamisen siirto aluehallintovirastoille, kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmän poistaminen kunnan tehtävistä, potilastietojen paperimuotoisen arkistoinnin lopettaminen, turvakotien siirto valtiolle, kuntien valvontatehtävien uudelleenarviointi, toimeentulotuen maksatuksen ja laskennan siirto Kelalle.

Toimintaympäristön muutostekijät. Huonosta taloudellisesta tilanteesta johtuen työllisyyskehitys Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 2012. Suomen Pankin ennusteen mukaan kokonais- tuota supistuu 0,8% vuonna 2013, mutta alkaa lievästi kasvaa vuoden loppupuolella. Kasvu jatkuu hitaana vuonna 2014, vaikka maailmanmarkkinoiden kasvu voimistuu. Kokonaistuo- tannon kasvuvauhti alkaa lähestyä pitkän aikavälin keskiarvoa vasta vuonna 2015, jolloin BKT kasvaa 1,4%. Finanssikriisiä edeltänyttä vuoden 2008 kokonaistuotannon tasoa ei saavute- ta ennustejaksolla 2013-2015. Kotimaista kysyntää kannatellut yksityinen kulutus supistuu vuonna 2013 ja alkaa kohentua vasta 2014 aikana. Kotitalouk- sien ostovoima heikkenee vuosina 2013-2014. Työllisyyskehitys on lähivuosina heikkoa. Turun työttömyysaste nousi vuoden 2014 kesäkuussa 16,8%:iinTyöttömyysaste nousee 8,6% vuonna 2014, eikä tilanne kohene vielä merkittä- västi vuonna 2015. Työttömyysaste on noussut edellisvuodesta 1,3% -yksikköä Työttömyys on pysynyt Turussa reilusti koko maan keskiarvon yläpuolella Työttömyyden kasvua rajoittaa työikäisen väestön määrän supistuminen ennustevuosina. (koko maan työttömyysasteen keskiarvo 12,9%). Kymmenen suurimman kaupungin vertailussa Turun työttömyysaste oli edelleen viidenneksi korkein. Turun telakan siirtyminen uuteen omistukseen on kuitenkin parantanut telakan ja sen alihankkijoiden työllisyysnäkymiä. Suomen Pankki, Euro&talous 3/2013: Talouden näkymät) Suurten kuntien palvelutuotantoon haasteita lisäävät mm. voimakas väestön ikääntymiskehitys sekä maahanmuutto. Eläkkeelle siirtyminen tulee kiihtymään: yli 60% kuntien työvoimasta työ- voimasta siirtyy eläkkeelle vuoteen 2030 mennessä. Samanaikaisesti Samanai- kaisesti väestön ikääntymisestä johtuen palvelujen tarve kasvaakas- vaa voimakkaasti. Myös palvelujen tuottajan valintaan liittyvä vapaus kasvaa. Turun väestönkehityksen merkittävä muutos on 1990-luvun alusta alkaen ollut ulkomaalaisperäisen väestön (muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia eli muunkielisiä) osuuden nopea nousu 0,8 %:sta vuonna 1990 vuoden 2013 2012 lopun 9,2 8,3 %:iin. Mikäli muunkielisten Muunkielisiä oli Turun väestötietojärjestelmän ennakkotietojen mukaan kesäkuun 2013 lopussa noin 16 200 (9 % koko väestöstä). Vieraskielisen väestön ennustetaan kasvavan 20 000 henkilöön vuoteen 2019 mennessä. Turun työttömyysaste oli vuoden 2012 joulukuussa 13,9 % ja koko vuoden 2012 keskimääräinen työttömyysaste oli 13%. Työttömyys on Turussa pysynyt reilusti maan keskiarvon ylä- puolella, koska vastaava luku koko maassa oli 9,5 %. Heinä- kuussa 2013 Turun työttömyysaste on kasvanut jo 16,3%:iin (valtakunnan keskiarvo 12.7%). Työttömyyden nopea kasvu on huolestuttavaa. Nuorten alle 25 v. työttömyys on myös kasvussa. Joulukuussa 2012 työttömiä alle 25v. nuoria oli 1619 ja heinäkuussa 2013 2226 (2012 heinäkuu 1941). Työttömien nuorten määrä kasvaa lähivuosina samoin kuin 2011on ollut koko alkuvuoden 2013 aikana kuukausittain noin 200-2013 keskimäärin, 20 000:n raja ylittyy 2016300 henkeä korkeammalla tasolla verrattuna edelliseen vuoteen. Muunkielisten turkulaisten epätasainen jakautuminen pienalueille pienalu- eille näkyy myös työttömyystilastoissa. Esimerkiksi Varissuon työttömyysaste Kun muiden kuin suo- men- tai ruotsinkielisten työttömien työnhakijoiden osuus kai- kista työttömistä oli koko kaupungissa maaliskuussa 16 pro- senttia, Varissuolla se oli 47, Lausteella 46 ja Halisissa 35 prosenttia. Työikäisen väestön osuus on pysynyt lähes samana kymme- nen vuoden 2013 lopussa 34% (koko Turku 16,8%). Nuorten alle 25 v. työttömien absoluuttinen määrä on noussut jatkuvasti vuodesta 2011 lähtien (2011 keskiarvo/kk 1349 ja 2013: 1961). Nuorisotyöttömyyden kasvu on ollut huolestuttavan nopeata ja kasvu on jatkunut myös alkuvuoden 2014 vertailujakson aikana. 15- 64 -vuotiaiden työikäisten työikäis- ten määrä laskee ennakkotiedon mukaan kuitenkin noin 10 000 hengellä vuoteen 2030 mennessä. Xxxxxxxxxx- xxxxxxx Xxxxxxxxxxxxxxxxx (kuvaa yli 65-vuotiaiden prosenttiosuutta pro- senttiosuutta työikäisestä 15-64v. väestöstä) oli Turussa v. 2013 28,9 % (2012: 28,22011 29,5 %), joka on vertailukaupunkien suurin. Pienin oli Espoossa, jossa vastaava arvo oli 19,5 %. Xxxxxxxxxxxxxxxx Vanhustenhuollon suurin haaste on vanhusten lukumäärän jyrkkä kasvu yli 85-vuotiaiden osalta. Tällä hetkellä ennakkotietojen ennakkotie- tojen mukaan kesäkuussa 2014 2013 oli yli 85 -vuotiaita 5050 henkilöä (lisäystä vuoden 2013 kesäkuuhun 204 henkilöä) 4846 henki- löä ja lukumäärä on kasvamassa (ennuste lisäyksestä vuoden 2017 loppuun mennessä 342 henkilöä) jyrkästi. Joulukuun 2013 lopussa yli Yli 85 -vuotiaista 53 50 % oli säännöl- listen vanhuspalveluiden on palvelujen piirissä. 65-84 vuotiaiden määrä lisääntyy vuoteen 2017 mennessä arviolta 1631 henkilöllä. Näiden ikäihmisten osalta haasteena on ehkäisevän työn onnistuminen. Turun ominaispiirteisiin kuuluu 0-14 –vuotiaiden lasten ja heidän hei- dän 25-44 –vuotiaiden vanhempiensa ja työelämässä olevien pois- muutto poismuutto Turusta. Turkuun muuttaa 15- 24 -vuotiaita nuoria mm. opiskelijoita, työvoimaan kuulumattomia, työttömiä, tuntemattoman tun- temattoman taustan omaavia sekä vieraskielisiä. Pääasiallinen muuttotappio syntyy lapsiperheistä ja työllisestä työvoimasta. Turulle muuttoliike on ollut erittäin epäedullinen jo pitkään. Turun suhteellinen asema heikkenee vuodesta toiseen muuttoliikkeen muutto- liikkeen rakenteen vuoksi, mikä vaikuttaa erityisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdistuvien palvelujen tarpeeseen. THL:n tekemän alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen mukaan turkulaiset pärjäävät yleisesti hyvin, mutta hyvinvoinnissa hyvinvoin- nissa on suuria alueellisia eroja. Suurimmat haasteet liittyvät hyvinvointierojen kaventamiseen eri sosiaaliryhmien välillä. Turkulaisten lapsi- perheiden lapsiperheiden ongelmista kertovat maan keskiarvon keskiar- von ylittävät kodin ulkopuolelle sijoitettujen (2,19% v. 2013) ja yleensä lastensuojelun palvelujen avohuollon tuki- toimenpiteiden piirissä olleiden (10,5%, kuusikkovertailu 2013) olevien 0-17 -vuotiaiden väestöosuudet. Molemmat västöosuudet ovat jatkaneet kasvuaanlasten määrät. Huostaan otetuissa ja myös kiireellisesti sijoitetussa korostuu erottuu 13-17 –vuotiaiden ikäryhmä. Pienten lasten perhehoidos- sa on edistytty, mutta vaikeasti Vaikeasti oireilevan teinin sijoittaminen sijoit- taminen perheeseen on edelleen Turussa nyt käytettävissä olevan tuen turvin harvoin mahdollista. Turun lastensuojelun Sijaishuollon ostopalvelut ja sitä myötä kustannukset lapsiväestöön suhteutettuna ovat suurten kaupunkien korkeimmat ja kus- tannusten jakaantuminen avohuoltoon kasvaneet tuntuvasti Köyhyys oli ATH- tutkimuksen (13,3 %v. 2010) ja sijaishuoltoon (86,7 %) ongelmallisinmukaan varsinkin nuoremmissa ikäluokissa koko Suomen keskiarvoa huolestut- tavampi. Kotitalouksien hankaluudet Joka neljännessä perheessä menojen kattamisessa kattaminen käytettävissä olevilla tuloilla olivat Turussa suurista kaupungeista yleisimpiäoli hankalaa. Toimeentulon hankaluudet olivat lisääntyneet (2010: 34% ja 2013: 39%)Useampi kuin joka kolmas perhe tarvitsisi myös apua arjesta selviytymiseen. Erityisen haavoittuvia ovat köyhien ja yksinhuoltajien lapset. Turussa onkin yksinhuoltajaperheitä suhteessa väestöön eniten eni- ten Suomessa. Turkulaisilla on myös valtakunnallisessa vertailussa todettu erityisen paljon masennusoireilua psykososiaalisia ongelmia. Lainsäädännön muutoksista aiheutuvat palvelutarpeen lisäyk- set ja uudelleen arviointi koskettavat lähinnä perusterveyden- huoltoa, kuntoutumispalveluita ja vanhuspalveluita. Sosiaali- huoltolain kokonaisuudistus on tulossa suunnittelukauden loppupuolella. Kuntaa velvoittavia lakimuutoksia ovat mm. terveydenhuoltola- ki (1.5.2011 vaihe I ja 2014 vaihe II), ja vanhuspalvelulaki v. 2013: 29,5%). Huolestuttavaa Vanhuspalvelulain lähtökohta on myös seikääntyneen väestön ja iäkkään henkilön toimintakyky, että turkulaisten koetussa terveydessä ei ikä sinällään. Lain mukaan kunnan toimintaa on tapahtunut kehitystä huonompaan suuntaan edistettävä koko ikääntyneen väestön aseman parantamiseksi, hyvinvoinnin, terveyden ja tilanne oli suurten kaupunkien vertailussa heikointoiminta- kyvyn edistämiseksi sekä iäkkäille järjestettävien palvelujen kehittämiseksi osana kunnan strategista suunnittelua. Työikäisistä työkykynsä heikentyneeksi koki joka neljäs (28%). Myös tämä tulos oli suurten kaupunkien vertailussa heikoinIäkkään henkilön hoito on järjestettävä laitoksessa vain, jos se on pe- rusteltua henkilön arvokkaan elämän ja turvallisen hoidon kannalta. Sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteilla olevia keskeisiä talousarvion laadintaa liittyviä terveydenhuollon palvelurakenneuudistusta valmis- televan työryhmän toimeksianto korostaa sosiaali- ja tervey- denhuollon perustason integraatiota sekä kuntalähtöistä palve- luiden järjestämisvastuuta. Erityisesti ikääntyvän väestön palveluiden tarpeiden kasvaessa kuntatasolla tehtävät ratkai- sut ovat avainasemassa. Uuden sosiaalihuoltolain on tarkoitus tulla voimaan vaiheittain, aikaisintaan vuonna 2015. Sosiaalihuoltolain uudistaminen kuuluu suureen sosiaali- ja terveydenhuollon lainsää- däntöhankkeita: lainsäädännön uudistamiskokonaisuuteen. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen (sote-uudistus)jär- jestämisestä säädetään erikseen ns. järjestämislaissa, jonka valmistelu jatkuu. Uuden sosiaalihuoltolain uudistaminen lisäksi tarkistetaan sosiaalihuollon erityislainsäädäntö sekä rajapintalait, sosiaali- joissa säädetään muun muassa asiakasmaksuista sekä asiakkaiden asemasta ja terveyden- huollon asiakasmaksuista annetun lain muuttaminen, laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista, laki työllistymistä edistävästä mo- niammatillisesta yhteispalvelusta, vammaislainsäädännön uudistus, tartuntatautilain kokonaisuudistus, itsemääräämisoikeuslaki, kuntoutuksen asiakasyhteistyölain muuttaminen, muistutus- oikeuksista. Lisäksi selkeytetään vastuita ja kantelumenettelyn uudistaminen, päivystysasetuksen muuttaminen, terveydenhuollon ammattihenkilölain muutos (laillistamismenettely ke- hitetään yhteistyötä ja valvonta), yksityisestä terveydenhuollosta ja yksityisestä sosiaalihuollosta annettujen lakien uudistaminen. Hallitus päätti 25.3.2014 kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisestä, toiminnan tehostamisesta ja maksuperusteiden tarkis- tamisesta. Monet näistä toimenpiteistä ovat STM:n hallinnonalalla. Valmistelussa ovat mm. seuraavat asiat: Aikuisten ham- mashuollon tarkastusvälien pidentäminen ja ympärivuorokautisesta päivystyksestä luopuminen, turhien todistusten poistaminen terveydenhuollossa, aktivointisuunnitelman ja kuntouttavan työtoiminnan uudelleenkohdentaminen, yksityisen palveluntuottajan tilojen ja laitteiden tarkistamisen siirto aluehallintovirastoille, kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmän poistaminen kunnan tehtävistä, potilastietojen paperimuotoisen arkistoinnin lopettaminen, turvakotien siirto valtiolle, kuntien valvontatehtävien uudelleenarviointi, toimeentulotuen maksatuksen ja laskennan siirto Kelalleosaamista yhdessä muiden hallin- nonalojen kanssa.

Toimintaympäristön muutostekijät. Huonosta taloudellisesta tilanteesta johtuen työllisyyskehitys on lähivuosina heikkoaTurun väestönkasvu, ikäihmisten osuuden lisääntyminen sekä muiden kuin suomen kieltä äidinkielenään puhuvien osuuden kasvu turkulaisista lisää terveyspalve- luiden tarvetta. Turun työttömyysaste nousi vuoden 2014 kesäkuussa 16,8%:iinpalvelurakenne on erikoissairaanhoitopainotteista verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin. Työttömyysaste Muutoksen aiheuttamiin terveyspalveluiden tarpeisiin on noussut edellisvuodesta 1,3% -yksikköä Työttömyys on pysynyt Turussa reilusti mahdollista vastata suuntaamalla painopistettä kevyempiin palvelumuotoihin ja –rakenteisiin eli panostamalla perustason terveyspalveluihin suhteessa kaikkiin terveydenhuollon kustannuksiin. Ikääntyvien turkulaisten toimintakykyä tulee parantaa ja ylläpitää sekä toimintakyvyn laskua ehkäistä kaupungin eri palveluita hyödyntäen ja yhdistäen koko maan keskiarvon yläpuolella (koko maan työttömyysasteen keskiarvo 12,9%)ikäkaaren ajan, jotta voidaan välttää toimintakyvyn laskun aiheuttamat terveyshaitat ja kustannukset. Kymmenen suurimman kaupungin vertailussa Turun työttömyysaste oli edelleen viidenneksi korkeinIkääntymisen ja sairauksien aiheuttama toimintakyvyn lasku tulee voida tunnistaa varhaisessa vaiheessa ja kuntouttava työ käynnistää välittömästi. Turun telakan siirtyminen uuteen omistukseen on kuitenkin parantanut telakan ja sen alihankkijoiden työllisyysnäkymiä. Suurten kuntien palvelutuotantoon haasteita lisäävät mm. väestön ikääntymiskehitys sekä maahanmuutto. Eläkkeelle siirtyminen tulee kiihtymään: yli 60% kuntien työvoimasta siirtyy eläkkeelle vuoteen 2030 mennessä. Samanaikaisesti väestön ikääntymisestä johtuen palvelujen tarve kasvaa. Myös palvelujen tuottajan valintaan liittyvä vapaus kasvaa. Turun väestönkehityksen merkittävä muutos on 1990-luvun alusta alkaen ollut ulkomaalaisperäisen väestön (muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia eli muunkielisiä) osuuden nopea nousu 0,8 %:sta vuonna 1990 vuoden 2013 lopun 9,2 %:iin. Mikäli muunkielisten määrä kasvaa lähivuosina samoin kuin 2011-2013 keskimäärin, 20 000:n raja ylittyy 2016. Muunkielisten turkulaisten epätasainen jakautuminen pienalueille näkyy työttömyystilastoissa. Esimerkiksi Varissuon työttömyysaste oli vuoden 2013 lopussa 34% (koko Turku 16,8%). Nuorten alle 25 v. työttömien absoluuttinen määrä on noussut jatkuvasti vuodesta 2011 lähtien (2011 keskiarvo/kk 1349 ja 2013: 1961). Nuorisotyöttömyyden kasvu on ollut huolestuttavan nopeata ja kasvu on jatkunut myös alkuvuoden 2014 aikana. 15- 64 -vuotiaiden työikäisten määrä laskee ennakkotiedon mukaan noin 10 000 hengellä vuoteen 2030 mennessä. Xxxxxxxxxx- xxxxxxx (kuvaa yli 65-vuotiaiden prosenttiosuutta työikäisestä 15-64v. väestöstä) oli Turussa v. 2013 28,9 % (2012: 28,2%), joka on vertailukaupunkien suurin. Pienin oli Espoossa, jossa vastaava arvo oli 19,5 %. Xxxxxxxxxxxxxxxx suurin haaste on vanhusten lukumäärän kasvu yli 85-vuotiaiden osalta. Tällä hetkellä ennakkotietojen mukaan kesäkuussa 2014 oli yli 85 -vuotiaita 5050 henkilöä (lisäystä vuoden 2013 kesäkuuhun 204 henkilöä) ja lukumäärä on kasvamassa (ennuste lisäyksestä vuoden 2017 loppuun mennessä 342 henkilöä) . Joulukuun 2013 lopussa yli 85 -vuotiaista 53 % oli säännöl- listen vanhuspalveluiden piirissä. 65-84 vuotiaiden määrä lisääntyy vuoteen 2017 mennessä arviolta 1631 henkilöllä. Näiden ikäihmisten osalta haasteena on ehkäisevän työn onnistuminen. Turun ominaispiirteisiin kuuluu 0-14 –vuotiaiden lasten ja heidän 25-44 –vuotiaiden vanhempiensa ja työelämässä olevien pois- muutto Turusta. Turkuun muuttaa 15- 24 -vuotiaita nuoria mm. opiskelijoita, työvoimaan kuulumattomia, työttömiä, tuntemattoman taustan omaavia sekä vieraskielisiä. Pääasiallinen muuttotappio syntyy lapsiperheistä ja työllisestä työvoimasta. Turulle muuttoliike on ollut erittäin epäedullinen jo pitkään. Turun suhteellinen asema heikkenee vuodesta toiseen muuttoliikkeen rakenteen vuoksi, mikä vaikuttaa erityisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdistuvien palvelujen tarpeeseen. THL:n tekemän alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen mukaan turkulaiset pärjäävät yleisesti hyvin, mutta hyvinvoinnissa on suuria alueellisia eroja. Suurimmat haasteet liittyvät hyvinvointierojen kaventamiseen eri sosiaaliryhmien välillä. Turkulaisten lapsi- perheiden ongelmista kertovat maan keskiarvon ylittävät kodin ulkopuolelle sijoitettujen (2,19% v. 2013) ja yleensä lastensuojelun palvelujen piirissä olleiden (10,5%, kuusikkovertailu 2013) 0-17 -vuotiaiden väestöosuudet. Molemmat västöosuudet ovat jatkaneet kasvuaan. Huostaan otetuissa ja myös kiireellisesti sijoitetussa korostuu 13-17 –vuotiaiden ikäryhmä. Pienten lasten perhehoidos- sa on edistytty, mutta vaikeasti oireilevan teinin sijoittaminen perheeseen on edelleen Turussa käytettävissä olevan tuen turvin harvoin mahdollista. Turun lastensuojelun kustannukset lapsiväestöön suhteutettuna ovat suurten kaupunkien korkeimmat ja kus- tannusten jakaantuminen avohuoltoon (13,3 %) ja sijaishuoltoon (86,7 %) ongelmallisin. Kotitalouksien hankaluudet menojen kattamisessa käytettävissä olevilla tuloilla olivat Turussa suurista kaupungeista yleisimpiä. Toimeentulon hankaluudet olivat lisääntyneet (2010: 34% ja 2013: 39%). Erityisen haavoittuvia ovat köyhien ja yksinhuoltajien lapset. Turussa onkin yksinhuoltajaperheitä suhteessa väestöön eniten Suomessa. Turkulaisilla on myös paljon masennusoireilua (2013: 29,5%). Huolestuttavaa on myös se, että turkulaisten koetussa terveydessä mielenterveysindeksissä on tapahtunut kehitystä huonompaan suuntaan selkeä muutos, ja tilanne oli suurten kaupunkien vertailussa heikoinuusin indeksiluku vuodelta 2016 vastaa nyt valtakunnallista keskitasoa. Työikäisistä työkykynsä heikentyneeksi koki joka neljäs (28%)Tästä huolimatta mielenter- veyspalveluiden tarve vaikuttaa edelleen olevan lisääntymässä. Myös tämä tulos oli suurten kaupunkien vertailussa heikoinErityisesti nuorten mielenterveyspalveluiden tarpeelle ja hoidon piiriin hakeutumiselle on lisääntyvä trendi. Sosiaali- Tarve matalan kynnyksen mielenterveys- ja terveysministeriössä valmisteilla olevia keskeisiä talousarvion laadintaa liittyviä sosiaali- päihdepalveluille perustasolla toteutettuna on suurta, samoin välimuotoisten ja terveydenhuollon lainsää- däntöhankkeita: Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen (sote-uudistus), sosiaalihuoltolain uudistaminen arkiympäristöön tuotavien, sosiaali- ja terveyden- huollon asiakasmaksuista annetun lain muuttaminenterveyspalveluita integroivien mielenterveyspalveluiden tarve on edelleen kasvava. Edellä kuvattuihin toimintaympäristön muutostekijöihin varautuminen on merkittävässä roolissa, laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoistakun pyritään talouden kestokyvyn parantamiseen ja korjaavien toi- mien kustannusten pitkäjänteiseen keventämiseen. Palvelujärjestelmän uudelleentarkastelulle näistä näkökulmista on selkeä tarve. Palvelujen tarvetta kuvaavat tunnusluvut 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 Turun väestönkasvu (netto) 1 752 2 084 1 696 2 190 1 662 65 vuotta täyttäneiden osuus 19,8 % 20,1 % 20,3 % 20,5 % 20,6 % Perusterveydenhuollon avosairaanhoidon kus- tannusten osuus kaikista terveydenhuollon kus- tannuksista (ilman terveyskeskusvuodeosastoa ja kotisairaanhoitoa): • %-osuus, laki työllistymistä edistävästä mo- niammatillisesta yhteispalvelustaTurku • %-osuus, vammaislainsäädännön uudistusKuusikko-kunnat yht. • Turun sijaluku Kuusikko-kunnista 18,2 % 26,1 % 6/6 19,7 % 26,6 % 6/6 16,3 % 20,4 % 6/6 18,6 % 22,3 % 6/6 20,0 % 24,5 % 6/6 Mielenterveysindeksi, tartuntatautilain kokonaisuudistus, itsemääräämisoikeuslaki, kuntoutuksen asiakasyhteistyölain muuttaminen, muistutus- ja kantelumenettelyn uudistaminen, päivystysasetuksen muuttaminen, terveydenhuollon ammattihenkilölain muutos (laillistamismenettely ja valvonta), yksityisestä terveydenhuollosta ja yksityisestä sosiaalihuollosta annettujen lakien uudistaminen. Hallitus päätti 25.3.2014 kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisestä, toiminnan tehostamisesta ja maksuperusteiden tarkis- tamisesta. Monet näistä toimenpiteistä ovat STM:n hallinnonalalla. Valmistelussa ovat mm. seuraavat asiat: Aikuisten ham- mashuollon tarkastusvälien pidentäminen ja ympärivuorokautisesta päivystyksestä luopuminen, turhien todistusten poistaminen terveydenhuollossa, aktivointisuunnitelman ja kuntouttavan työtoiminnan uudelleenkohdentaminen, yksityisen palveluntuottajan tilojen ja laitteiden tarkistamisen siirto aluehallintovirastoille, kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmän poistaminen kunnan tehtävistä, potilastietojen paperimuotoisen arkistoinnin lopettaminen, turvakotien siirto valtiolle, kuntien valvontatehtävien uudelleenarviointi, toimeentulotuen maksatuksen ja laskennan siirto Kelalle.ikävakioitu 122,6 100,0 100,4 .. ..

Toimintaympäristön muutostekijät. Huonosta taloudellisesta tilanteesta johtuen työllisyyskehitys on lähivuosina heikkoaTurun väestönkasvu, ikäihmisten osuuden lisääntyminen sekä muiden kuin suomen kieltä äidinkielenään puhuvien osuuden kasvu tu rkulaisista lisää edelleen ter- veyspalveluiden tarvetta. Turun työttömyysaste nousi vuoden 2014 kesäkuussa 16,8%:iinpalvelurakenne on muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna erikoissairaanhoitopainotteista. Työttömyysaste Muutoksen aiheuttamiin terveyspalvelui- den tarpeisiin on noussut edellisvuodesta 1,3% -yksikköä Työttömyys on pysynyt Turussa reilusti mahdollista vastata suuntaamalla painopistettä kevyempiin palvelumuotoihin ja –rakenteisiin eli panostamalla perustason terveyspalveluihin suh- teessa kaikkiin terveydenhuollon kustannuksiin. Ikääntyvien turkulaisten toimintakykyä tulee parantaa ja ylläpitää sekä toimintakyvyn laskua ehkäistä kaupungin eri palveluita hyödyntäen ja yhdistäen koko maan keskiarvon yläpuolella (koko maan työttömyysasteen keskiarvo 12,9%)ikäkaaren ajan, jotta voidaan välttää toimintakyvyn laskun aiheuttamat terveyshaitat ja kustannukset. Kymmenen suurimman kaupungin vertailussa Turun työttömyysaste oli edelleen viidenneksi korkeinIkääntymisen ja sairauksien aiheuttama toimintakyvyn lasku tulee voida tunnistaa varhaisessa vaiheessa ja kuntouttava työ käynnistää välittömästi. Turun telakan siirtyminen uuteen omistukseen mielenterveysindeksissä uusin indeksiluku vuodelta 2016 vastaa valtakunnallista keskitasoa. Tästä huolimatta mielenterveyspalveluiden tarve on kuitenkin parantanut telakan edelleen lisääntymässä: osin koronaepidemian johdosta mutta jo ennen sitä erityisesti nuorten mielenterveyspalveluiden tarpeelle ja sen alihankkijoiden työllisyysnäkymiä. Suurten kuntien palvelutuotantoon haasteita lisäävät mm. väestön ikääntymiskehitys sekä maahanmuutto. Eläkkeelle siirtyminen tulee kiihtymään: yli 60% kuntien työvoimasta siirtyy eläkkeelle vuoteen 2030 mennessä. Samanaikaisesti väestön ikääntymisestä johtuen palvelujen tarve kasvaa. Myös palvelujen tuottajan valintaan liittyvä vapaus kasvaa. Turun väestönkehityksen merkittävä muutos on 1990-luvun alusta alkaen ollut ulkomaalaisperäisen väestön (muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia eli muunkielisiä) osuuden nopea nousu 0,8 %:sta vuonna 1990 vuoden 2013 lopun 9,2 %:iin. Mikäli muunkielisten määrä kasvaa lähivuosina samoin kuin 2011-2013 keskimäärin, 20 000:n raja ylittyy 2016. Muunkielisten turkulaisten epätasainen jakautuminen pienalueille näkyy työttömyystilastoissa. Esimerkiksi Varissuon työttömyysaste oli vuoden 2013 lopussa 34% (koko Turku 16,8%). Nuorten alle 25 v. työttömien absoluuttinen määrä on noussut jatkuvasti vuodesta 2011 lähtien (2011 keskiarvo/kk 1349 ja 2013: 1961). Nuorisotyöttömyyden kasvu hoidon piiriin hakeutumiselle on ollut huolestuttavan nopeata lisääntyvä trendi. Tarve matalan kynnyksen mielenterveys- ja kasvu päihdepalveluille perustasolla toteutettuna on jatkunut myös alkuvuoden 2014 aikana. 15- 64 -vuotiaiden työikäisten määrä laskee ennakkotiedon mukaan noin 10 000 hengellä vuoteen 2030 mennessä. Xxxxxxxxxx- xxxxxxx (kuvaa yli 65-vuotiaiden prosenttiosuutta työikäisestä 15-64v. väestöstä) oli Turussa v. 2013 28,9 % (2012: 28,2%)suurta, joka on vertailukaupunkien suurin. Pienin oli Espoossa, jossa vastaava arvo oli 19,5 %. Xxxxxxxxxxxxxxxx suurin haaste on vanhusten lukumäärän kasvu yli 85-vuotiaiden osalta. Tällä hetkellä ennakkotietojen mukaan kesäkuussa 2014 oli yli 85 -vuotiaita 5050 henkilöä (lisäystä vuoden 2013 kesäkuuhun 204 henkilöä) ja lukumäärä on kasvamassa (ennuste lisäyksestä vuoden 2017 loppuun mennessä 342 henkilöä) . Joulukuun 2013 lopussa yli 85 -vuotiaista 53 % oli säännöl- listen vanhuspalveluiden piirissä. 65-84 vuotiaiden määrä lisääntyy vuoteen 2017 mennessä arviolta 1631 henkilöllä. Näiden ikäihmisten osalta haasteena on ehkäisevän työn onnistuminen. Turun ominaispiirteisiin kuuluu 0-14 –vuotiaiden lasten ja heidän 25-44 –vuotiaiden vanhempiensa ja työelämässä olevien pois- muutto Turusta. Turkuun muuttaa 15- 24 -vuotiaita nuoria mm. opiskelijoita, työvoimaan kuulumattomia, työttömiä, tuntemattoman taustan omaavia sekä vieraskielisiä. Pääasiallinen muuttotappio syntyy lapsiperheistä ja työllisestä työvoimasta. Turulle muuttoliike on ollut erittäin epäedullinen jo pitkään. Turun suhteellinen asema heikkenee vuodesta toiseen muuttoliikkeen rakenteen vuoksi, mikä vaikuttaa erityisesti samoin sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdistuvien palvelujen tarpeeseen. THL:n tekemän alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen mukaan turkulaiset pärjäävät yleisesti hyvin, mutta hyvinvoinnissa on suuria alueellisia eroja. Suurimmat haasteet liittyvät hyvinvointierojen kaventamiseen eri sosiaaliryhmien välillä. Turkulaisten lapsi- perheiden ongelmista kertovat maan keskiarvon ylittävät kodin ulkopuolelle sijoitettujen (2,19% v. 2013) ja yleensä lastensuojelun palvelujen piirissä olleiden (10,5%, kuusikkovertailu 2013) 0-17 -vuotiaiden väestöosuudet. Molemmat västöosuudet ovat jatkaneet kasvuaan. Huostaan otetuissa ja myös kiireellisesti sijoitetussa korostuu 13-17 –vuotiaiden ikäryhmä. Pienten lasten perhehoidos- sa on edistytty, mutta vaikeasti oireilevan teinin sijoittaminen perheeseen terveyspalveluita integroivien mielenterveyspalveluiden tarve on edelleen Turussa käytettävissä olevan tuen turvin harvoin mahdollistakasvava. Palvelujen tarvetta kuvaavat tunnusluvut 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 Turun lastensuojelun väestönkasvu (netto) 1 752 2 084 1 696 2 190 1 662 1631 65 vuotta täyttäneiden osuus 19,8 % 20,1 % 20,3 % 20,5 % 20,6 % 20,8 % Ikävakioidut terveydenhuollon kustannukset: • Turun perusterveydenhuollon kustannuk- set €/asukas • Suurten kaupunkien perusterveydenhuol- lon kustannukset lapsiväestöön suhteutettuna ovat €/asukas • Turun erikoissairaanhoidon kustannukset €/asukas • suurten kaupunkien korkeimmat ja kus- tannusten jakaantuminen avohuoltoon (13,3 %) ja sijaishuoltoon (86,7 %) ongelmallisin. Kotitalouksien hankaluudet menojen kattamisessa käytettävissä olevilla tuloilla olivat Turussa suurista kaupungeista yleisimpiä. Toimeentulon hankaluudet olivat lisääntyneet (2010: 34erikoissairaanhoidon kustannukset €/asukas 18,2 % ja 2013: 39%). Erityisen haavoittuvia ovat köyhien ja yksinhuoltajien lapset. Turussa onkin yksinhuoltajaperheitä suhteessa väestöön eniten Suomessa. Turkulaisilla on myös paljon masennusoireilua (2013: 29,5%). Huolestuttavaa on myös se26,1 % 6/6 19,7 % 26,6 % 6/6 16,3 % 20,4 % 6/6 18,6 % 22,3 % 6/6 20,0 % 24,5 % 6/6 .. .. .. Mielenterveysindeksi, että turkulaisten koetussa terveydessä on tapahtunut kehitystä huonompaan suuntaan ja tilanne oli suurten kaupunkien vertailussa heikoin. Työikäisistä työkykynsä heikentyneeksi koki joka neljäs (28%). Myös tämä tulos oli suurten kaupunkien vertailussa heikoin. Sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteilla olevia keskeisiä talousarvion laadintaa liittyviä sosiaali- ja terveydenhuollon lainsää- däntöhankkeita: Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen (sote-uudistus), sosiaalihuoltolain uudistaminen , sosiaali- ja terveyden- huollon asiakasmaksuista annetun lain muuttaminen, laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista, laki työllistymistä edistävästä mo- niammatillisesta yhteispalvelusta, vammaislainsäädännön uudistus, tartuntatautilain kokonaisuudistus, itsemääräämisoikeuslaki, kuntoutuksen asiakasyhteistyölain muuttaminen, muistutus- ja kantelumenettelyn uudistaminen, päivystysasetuksen muuttaminen, terveydenhuollon ammattihenkilölain muutos (laillistamismenettely ja valvonta), yksityisestä terveydenhuollosta ja yksityisestä sosiaalihuollosta annettujen lakien uudistaminen. Hallitus päätti 25.3.2014 kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisestä, toiminnan tehostamisesta ja maksuperusteiden tarkis- tamisesta. Monet näistä toimenpiteistä ovat STM:n hallinnonalalla. Valmistelussa ovat mm. seuraavat asiat: Aikuisten ham- mashuollon tarkastusvälien pidentäminen ja ympärivuorokautisesta päivystyksestä luopuminen, turhien todistusten poistaminen terveydenhuollossa, aktivointisuunnitelman ja kuntouttavan työtoiminnan uudelleenkohdentaminen, yksityisen palveluntuottajan tilojen ja laitteiden tarkistamisen siirto aluehallintovirastoille, kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmän poistaminen kunnan tehtävistä, potilastietojen paperimuotoisen arkistoinnin lopettaminen, turvakotien siirto valtiolle, kuntien valvontatehtävien uudelleenarviointi, toimeentulotuen maksatuksen ja laskennan siirto Kelalle.ikävakioitu 122,6 100,0 100,4 .. ..