Common use of Toimintaympäristön muutostekijät Clause in Contracts

Toimintaympäristön muutostekijät. Oppilasmäärä on kasvussa alakouluissa. Samoin vieraskielisten oppilaiden määrä kasvaa. Oppilasmäärien kasvu keskittyy tietyille alueille, etenkin Hirvensaloon ja Yli-Maariaan. Vieraskielisten oppilaiden määrä on kasvanut etenkin turvapaikanhakijoiden vuoksi. Valmistavaa opetusta tarvitaan aiempia vuosia enemmän ja samoin myös muuuta oppimisen tukea valmistavan opetuksen oppilaiden siirtyessä perusopetukseen. Merkittävänä kansallisena uudistuksena perusopetuksessa on otettu käyttöön uusi opetussuunnitelma. Vuosiluokilla 1-6 se astui voimaan kokonaisuudessaan, Vuosiluokat 7-9 siirtyivät siihen yleisten linjausten ja toimintakulttuurin osalta myös 1.8.2016, mutta tuntijaon ja oppiainesisältöjen sekä arvioinnin osalta siihen siirrytään 1.8.2017 alkaen portaittain 2017, 2018 ja 2019 niin, että aloittavat 7. luokat ottavat sen vuosittain käyttöön kokonaisuudessaan. Opetussuunnitelma korostaa koulua oppivana yhteisönä. Ns. laaja-alaisella osamisella, yhdessä tekemisellä ja osallisuudella on suuri merkitys, samoin omien tavoitteiden asettamisella, onnistumisen kokemuksilla, oman työn arvioinnilla ja fyysisellä aktiivisuudella. Oppimisympäristöjä laajennetaan ulos luokkahuoneesta. Tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään edistämään vuorovaikutusta sekä työskentelyn moniaistisuutta ja monikanavaisuutta. Opetusta eheytetään ja käyttöön ote- taan ns. monialaiset oppimiskokonaisuudet. Kulttuurisesti muuntuvassa koulussa paikallinen ja globaali limittyvät. Kielitietoisuus merkitsee, että jokainen aikuinen on kielellinen malli ja myös opettamansa oppiaineen kielen opettaja. Toimintaympäristön suurimpia haasteita on koulurakennusten kunto. Talous on entistä tiukempaa erillisvaltionavustusten pienennyttyä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on lakkauttanut perusopetusryhmien pienentämiseen kohdistamansa valtionavustuksen ja pienentänyt tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin kohdistettavaa valtion- avustusta. Tämä aiheuttaa sen, että opetusryhmien koko kasvaa ja oppilaiden tukemiseen ja tasa-arvoisten mahdollisuuksien luomiseen varattu resurssi pienenee. Samaan aikaan tuen tarve lisääntyy, mikä näkyy esim. tehostettua tukea tarvitsevien oppilaiden määrän lisääntymisenä. Myös kerhotoimintaan saatiin lukuvuodeksi 2016-2017 vähemmän hankerahoitusta. Liikkuva koulu – hanke kehittää oppilaiden arkiliikuntaa ja kehittää kolmannen sektorin toimijoiden mahdollisuuksia toimia kouluillailtapäivätoiminnan tarjoajina. Tämä hankerahoitus on poikkeuksellisen tuntuva.

Toimintaympäristön muutostekijät. Oppilasmäärä on kasvussa alakouluissa. Samoin vieraskielisten oppilaiden määrä kasvaa. Oppilasmäärien kasvu keskittyy tietyille alueille, etenkin Hirvensaloon Hirvensa- loon ja Yli-Maariaan. Vieraskielisten oppilaiden määrä on kasvanut etenkin turvapaikanhakijoiden vuoksi. Valmistavaa opetusta tarvitaan aiempia vuosia enemmän ja samoin myös muuuta oppimisen tukea valmistavan opetuksen oppilaiden siirtyessä perusopetukseen. Merkittävänä kansallisena uudistuksena perusopetuksessa on otettu Perusopetuksessa otettiin käyttöön uusi opetussuunnitelmaopetussuunnitelma 1.8.2016. Vuosiluokilla 1-6 se astui voimaan kokonaisuudessaan, Vuosiluokat 7-9 siirtyivät siihen yleisten linjausten ja toimintakulttuurin osalta myös 1.8.20161.8. 2016, mutta tuntijaon ja oppiainesisältöjen sekä arvioinnin osalta siihen siirrytään 1.8.2017 alkaen portaittain 2017, 2018 ja 2019 por- taittain niin, että aloittavat 7. luokat ottavat sen vuosittain käyttöön kokonaisuudessaan. Uuden opetussuunnitelman mukaisesti B1-ruotsi alkaa jo 6. luokalta aiemman 7. luokan asemesta. Tämä merkitsee, että ko. oppiainetta opiskellaan yhteensä 33 % enemmän kolmen lukuvuoden ajan, kun vanhaa ja uutta suunnitelmaa opetetaan rinnakkain. Siirtymävaiheen järjestelyinä lukuvuonna 2016 – 2017 yh- teiskuntaoppia opetetaan 6. luokalla 2 vvh yhden asemesta. Uskontoa opetetaan 5. luokalla vain 1 vvh kahden asemesta ja ympäristöopin sijaan opetetaan vielä yksi vuosi biologia/maantietoa ja fysikkaa 6. luokalla. Lukuvuonna 2017 – 2018 englantia opetetaan 7. luokalla 3 vvh kahden asemesta niin ikään siirty- mävaiheen järjestelynä. Opetussuunnitelma korostaa koulua oppivana yhteisönä. Ns. laaja-alaisella osamisella, yhdessä tekemisellä ja osallisuudella on suuri merkitys, samoin omien tavoitteiden asettamisella, onnistumisen kokemuksilla, oman työn arvioinnilla ja fyysisellä aktiivisuudella. Oppimisympäristöjä laajennetaan ulos luokkahuoneestaluokkahuonees- ta. Tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään edistämään vuorovaikutusta sekä työskentelyn moniaistisuutta ja monikanavaisuutta. Opetusta eheytetään ja käyttöön ote- taan otetaan ns. monialaiset oppimiskokonaisuudet. Kulttuurisesti muuntuvassa koulussa paikallinen ja globaali limittyvät. Kielitietoisuus merkitsee, että jokainen aikuinen ai- kuinen on kielellinen malli ja myös opettamansa oppiaineen kielen opettaja. Toimintaympäristön suurimpia haasteita on koulurakennusten kunto. Talous on entistä tiukempaa erillisvaltionavustusten pienennyttyä. Opetus- ja kulttuuriministeriö kulttuurimi- nisteriö on lakkauttanut perusopetusryhmien pienentämiseen kohdistamansa valtionavustuksen ja pienentänyt tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin kohdistettavaa valtion- avustustakohdistetta- vaa valtionavustusta. Tämä aiheuttaa sen, että opetusryhmien koko kasvaa ja oppilaiden tukemiseen ja tasa-arvoisten mahdollisuuksien luomiseen varattu resurssi re- surssi pienenee. Samaan aikaan tuen tarve lisääntyy, mikä näkyy esim. tehostettua tukea tarvitsevien oppilaiden määrän lisääntymisenä. Myös kerhotoimintaan kerhotoimin- taan saatiin lukuvuodeksi 2016-2017 vähemmän hankerahoitusta. Liikkuva koulu – hanke kehittää oppilaiden arkiliikuntaa ja kehittää kolmannen sektorin toimijoiden toimi- joiden mahdollisuuksia toimia kouluillailtapäivätoiminnan tarjoajina. Tämä hankerahoitus on poikkeuksellisen tuntuva, mutta sen kesto on vain yksi lukuvuosi.

Toimintaympäristön muutostekijät. Oppilasmäärä 1.8.2017 käyttöön otetun uuden varhaiskasvatussuunnitelman ja elokuussa 2019 päivitetyn varhaiskasvatussuunnitelman kuntakohtainen käyttöönotto ja siihen liittyvä kehittäminen on kasvussa alakouluissaedelleen keskeinen varhaiskasvatuksen sisältöä ja laatua ohjaava tekijä. Samoin vieraskielisten oppilaiden määrä kasvaaPerusopetuksen aamu- ja iltapäivätoimintaa ohjaa sekä valtakun- nallinen että Turun kaupungin oma suunnitelma. Oppilasmäärien kasvu keskittyy tietyille alueilleIltapäivätoiminnan kysyntä on kasvanut. Lisäksi lähikouluperiaate lisää pienluokilla käyvien lasten määrää lähikouluissa, etenkin Hirvensaloon mikä vaikuttaa myös iltapäivätoiminnan henkilöstöresurssitarpeen lisääntymiseen. Uusi varhaiskasvatuslaki astui voimaan 1.9.2018. Merkittävimmät muutokset uudessa laissa ovat valtakunnallisen varhaiskasvatuksen tietovarannon VARDAn käyttöönotto sekä lapsiryhmien henkilökunnan ja Yli-Maariaanpäiväkodin johtajien pätevyysvaatimusten sekä henkilöstörakenteen muutos. Vieraskielisten oppilaiden Kumpikin lain kohta sisältää siir- tymäsäännöksiä. Henkilöstörakenteen muutos tulee huomioida rekrytoinnissa, jotta henkilöstön kelpoisuudet ovat lain mukaiset vuoteen 2030 mennessä. Henkilöstörakenteen muutos tulee vaikuttamaan henkilöstökustannusten lisääntymiseen. Turkulaisten alle kouluikäisten lasten määrä on kasvanut etenkin turvapaikanhakijoiden vuoksiollut vähenevä. Valmistavaa opetusta tarvitaan aiempia vuosia enemmän Osallistuvuus varhaiskasvatukseen on kuitenkin lisääntynyt. Osallistumisasteen ennustetaan lisääntyvän edelleen maltillisesti lähivuosina. Viinamäen päiväkodin valmistuminen ajoittuu kevättalveen 2020. Vuorohoidon kysyntä jatkanee kasvamista. Varhaiskasvatuksen palveluverkkosuunnitelma oli syksyn 2019 aikana päätöksenteossa, tilojen suunnittelussa noudatetaan suunnitelmasta tehtyä päätöstä. Turku on ollut mukana 1.8.2018 – 31.7.2019 toteutettavassa 5-vuotiaiden maksuttoman 20 tunnin varhaiskasvatuksen kokeilussa ja samoin jatkaa kokeilussa toiminta- vuoden 2019-2020. Kasvatus- ja opetuslautakunta päätti 13.6.2018 § 114 ottaa vuoden 2019 alusta käyttöön positiivisen diskriminaation mallin varhaiskasvatuksessa. Turun kaupunki on myös muuuta oppimisen tukea valmistavan opetuksen oppilaiden siirtyessä perusopetukseensaanut valtion erityisavustusta varhaiskasvatuksen positiivisen diskriminaation kehittämiseen. Merkittävänä kansallisena uudistuksena perusopetuksessa Kaupunginvaltuuston 11.11.2019 päätöksen mukaisesti palvelualueelle kohdistuu vuonna 2020 muutostoimenpiteitä, jotka on otettu käyttöön uusi opetussuunnitelmaerikseen kirjattu toimialan vuoden 2020 strategiseen sopimukseen. Vuosiluokilla 10-6 se astui voimaan kokonaisuudessaan, Vuosiluokat -vuotiaiden määrä (vuoden lopussa) 12 061 12 034 12 106 *12 106 12 197 12 301 12 432 Päiväkodit 4 965 5 034 5 084 4 940 5 130 5 150 5 150 Palvelusetelit päiväkodeissa 2 138 2 287 2 330 2 223 2 380 2 400 2 400 Esiopetus 1 176 1 168 1 280 1 222 1 280 1 300 1 300 Esiopetuksen valmistava opetus 104 126 130 104 130 130 130 Hankittu esiopetus 213 243 250 265 250 250 250 Perhepäivähoito 190 164 130 124 130 120 120 Ryhmä- ja perhepäivähoidon palvelusete- lit 37 41 50 39 70 90 90 Muu varhaiskasvatus / kerhot ja puistot 431 339 300 235 300 300 300 Kotihoidon tuki 1 791 1 656 1 600 1 466 1 570 1 570 1 570 Yksityisen hoidon tuki yhteensä 000 000 000 210 200 200 200 7-9 siirtyivät siihen yleisten linjausten 8 -vuotiaat 3 320 3370 3 403 *3 403 3 483 3 476 3 519 Perusopetuksen aamu- ja toimintakulttuurin osalta myös 1.8.2016, mutta tuntijaon iltapäivätoiminta / kaupungin oma tuotanto 1 040 1 140 934 778 1 000 1 020 1 120 Perusopetuksen aamu- ja oppiainesisältöjen sekä arvioinnin osalta siihen siirrytään 1.8.2017 alkaen portaittain 2017, 2018 ja 2019 niin, että aloittavat 7. luokat ottavat sen vuosittain käyttöön kokonaisuudessaan. Opetussuunnitelma korostaa koulua oppivana yhteisönä. Ns. laaja-alaisella osamisella, yhdessä tekemisellä ja osallisuudella on suuri merkitys, samoin omien tavoitteiden asettamisella, onnistumisen kokemuksilla, oman työn arvioinnilla ja fyysisellä aktiivisuudella. Oppimisympäristöjä laajennetaan ulos luokkahuoneesta. Tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään edistämään vuorovaikutusta sekä työskentelyn moniaistisuutta ja monikanavaisuutta. Opetusta eheytetään ja käyttöön ote- taan ns. monialaiset oppimiskokonaisuudet. Kulttuurisesti muuntuvassa koulussa paikallinen ja globaali limittyvät. Kielitietoisuus merkitsee, että jokainen aikuinen on kielellinen malli ja myös opettamansa oppiaineen kielen opettaja. Toimintaympäristön suurimpia haasteita on koulurakennusten kunto. Talous on entistä tiukempaa erillisvaltionavustusten pienennyttyä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on lakkauttanut perusopetusryhmien pienentämiseen kohdistamansa valtionavustuksen ja pienentänyt tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin kohdistettavaa valtion- avustusta. Tämä aiheuttaa sen, että opetusryhmien koko kasvaa ja oppilaiden tukemiseen ja tasa-arvoisten mahdollisuuksien luomiseen varattu resurssi pienenee. Samaan aikaan tuen tarve lisääntyy, mikä näkyy esim. tehostettua tukea tarvitsevien oppilaiden määrän lisääntymisenä. Myös kerhotoimintaan saatiin lukuvuodeksi 2016-2017 vähemmän hankerahoitusta. Liikkuva koulu – hanke kehittää oppilaiden arkiliikuntaa ja kehittää kolmannen sektorin toimijoiden mahdollisuuksia toimia kouluillailtapäivätoiminnan tarjoajina. Tämä hankerahoitus on poikkeuksellisen tuntuva.iltapäivätoiminta / avustettu toiminta 1 270 1 150 1 246 1 210 1 270 1 300 1 300 *ei vielä tietoa saatavilla

Toimintaympäristön muutostekijät. Oppilasmäärä 1.8.2017 käyttöön otetun uuden varhaiskasvatussuunnitelman kuntakohtainen implementointi ja siihen liittyvä kehittäminen on kasvussa alakouluissaedelleen keskeinen varhaiskasvatuk- sen sisältöä ja laatua ohjaava tekijä sopimuskaudella. Samoin vieraskielisten oppilaiden määrä kasvaaUuden varhaiskasvatussuunnitelman käyttöönoton ja Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen antaman ohjeistuksen myötä varhaiskasvatuksen laatukäsikirja päivitetään ajan tasalle. Oppilasmäärien kasvu keskittyy tietyille alueilleVuoden 2019 aikana uusi varhaiskasvatussuunnitelma tullaan edelleen päivittämään 1.8.2018 voimaan tulleen varhaiskasvatuslain mukaiseksi. Tässä yhteydessä Turun varhaiskasvatussuunnitelma ja laatukäsikirja tullaan yhdistämään yhdeksi asia- kirjaksi. Uusi varhaiskasvatuslaki astui voimaan 1.9.2018. Merkittävimmät muutokset uudessa laissa ovat valtakunnallisen varhaiskasvatuksen tietovarannon VARDAn käyt- töön otto sekä lapsiryhmien henkilökunnan ja päiväkodin johtajien pätevyysvaatimusten sekä henkilöstörakenteen muutos. Kumpikin lain kohta sisältää siirtymä- säännöksiä. Kuntien on kuitenkin käytännössä reagoitava säädettyihin muutoksiin välittömästi. Tietovarannon kohdalla tämä tarkoittaa järjestelmistä saatavien tieto- jen muokkaamista lain mukaiseksi. Henkilöstörakenteen muutos tulee huomioida rekrytoinnissa välittömästi, etenkin Hirvensaloon jotta rakenteet ovat lain mukaiset vuoteen 2030 men- nessä. Henkilöstörakenteen muutos tulee vaikuttamaan kuntien henkilöstökustannusten lisääntymiseen ja Yli-Maariaanvaikutuksia tulee olemaan jo vuoden 2019 aikana. Vieraskielisten oppilaiden Vuoden 2019 henkilöstösuunnitelmassa on varauduttu 30 lastenhoitajan vakanssin muuttamiseksi lastentarhanopettajan vakanssiksi. Turkulaisten lasten määrä on kasvanut etenkin turvapaikanhakijoiden vuoksiväestölaskelmien ja -ennusteiden mukaisesti vähenemässä vuosina 2017-2021. Valmistavaa opetusta tarvitaan aiempia vuosia enemmän ja samoin myös muuuta oppimisen tukea valmistavan opetuksen oppilaiden siirtyessä perusopetukseenVuoden 2018 toteuman mukaan osallistuvuus var- haiskasvatukseen on kuitenkin lisääntynyt. Merkittävänä kansallisena uudistuksena perusopetuksessa on otettu käyttöön uusi opetussuunnitelmaOsallistuvuuden ennustetaan lisääntyvän edelleen maltillisesti vuoden 2019 aikana. Vuosiluokilla 1-6 se astui voimaan kokonaisuudessaan, Vuosiluokat 7-9 siirtyivät siihen yleisten linjausten ja toimintakulttuurin osalta myös 1.8.2016, mutta tuntijaon ja oppiainesisältöjen sekä arvioinnin osalta siihen siirrytään 1.8.2017 alkaen portaittain 2017, 2018 ja Leikkipuistojen käyttäjämäärissä havaitaan kuluneina viime vuosina selvää laskua. Leikkipuistoverkkoa tullaankin tarkastelemaan varhaiskasvatuksessa kevään 2019 niinaikana. Näyttää todennäköiseltä, että aloittavat 7joidenkin leikkipuistojen ohjatusta toiminnasta tullaan luopumaan 1.8.2019 alkaen. luokat ottavat sen vuosittain Kunnallisessa suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa on vuonna 2019 valmistumassa uusia päiväkotihankkeita seuraavasti: Kastun päiväkoti 14.1.2019, Yli- Maa- rian päiväkoti 1.1.2019, Tallimäen päiväkoti 1.8.2019. Viinamäen päiväkodin valmistuminen tulee lykkääntymään, eikä sitä tulla saamaan käyttöön kokonaisuudessaanvuoden 2019 aikana. Opetussuunnitelma korostaa koulua oppivana yhteisönäTämä aiheuttaa syksylle 2019 väistötilatarpeen, kun vanhan päiväkodin toiminta loppuu rakennustöiden edetessä. Tallimäen päiväkodin myötä saadaan syksyllä 2019 käyttöön kahden lisäryhmän tilat. Lisäkapasiteetti tullaan todennäköisesti hyödyntämään osana Viinamäen päiväkodin väistötilaratkaisua. Kastun päi- väkoti korvaa jo vuosia sitten käytöstä poistettuja Raunistulan ja Paltankadun päiväkoteja. Kastun päiväkodin paikoista suunniteltiin alun perin kolme ryhmää paik- kaamaan vuorohoidon suurta paikkapulaa. Vuorohoidon kysynnän edelleen kasvaessa vuorohoitopaikkoja tultaneen lisäämään suunnitellusta. Ns. laajatavallisia varhais- kasvatuspäikkoja jäisi Kastuun näin ollen maksimissaan kolmen lapsiryhmän verran. Yli-alaisella osamisellaMaarian päiväkodin myötä kaupungin pohjoisosaan saadaan lisätiloja. Uusien kiinteistöjen valmistuessa on päätetty luopua syksystä 2019 alkaen Pitkäpellonkadun (Satulinna) ja Mäntymäen Päiväpirtin kiinteistöistä (puurakennus pi- halla). Haritun päivähoitoyksikössä vuorohoitoryhmien toiminta muutetaan tavallisiksi päiväkotiryhmiksi. Ymmyrsuonkadun kiinteistöstä luovutaan 1.2.2018 alkaen. Lisäksi vuonna 2019 aloitettavaksi suunniteltuja ulkoryhmiä Syvälahdessa ja Nättinummessa ei tulla toistaiseksi toteuttamaan. Varhaiskasvatuksen palveluverkon muutokset aiheuttavat toimintojen laajenemisen myötä kasvupaineita budjettiin. Näitä ei ole kuitenkaan voitu suunnitella budjettiin, yhdessä tekemisellä sillä suunnitteluohjeen mukaisesti budjetti ei saanut kasvaa. Tästä aiheutuu vuokrakuluihin noin 140 000 €:n ylityspaine. Henkilöstökuluissa arvioidaan vuoden 2019 budjetissa olevan maksimissaan 500 000 euron vajaus. Vajauksen suuruus riippuu vuoden 2019 tulevista lapsimääristä ja osallisuudella tarkentuu vuoden aikana tehtävien en- nusteiden myötä. Turku on suuri merkitysollut mukana 1.8.2018 – 31.7.2019 toteutettavassa 5-vuotiaiden maksuttoman 20 tunnin varhaiskasvatuksen kokeilussa. Valtion avustuksella tuettavan kokeilun tavoitteena on ollut selvittää, samoin omien tavoitteiden asettamisellamiten maksuttomuus vaikuttaa 5-vuotiaiden lasten ja perheen nuorimpien lasten varhaiskasvatuksen osallistumisasteeseen, onnistumisen kokemuksillaselvittää maksuttoman varhaiskasvatuksen kustannusvaikutuksia, oman työn arvioinnilla edistää vanhempien työllistymistä, selvittää 5-vuotiaiden varhaiskasvatuksen toteutustapaa ja fyysisellä aktiivisuudellapedagogiikan kehittämistarpeita sekä kehittää varhaiskasvatuksen palveluohjausta. Oppimisympäristöjä laajennetaan ulos luokkahuoneestaTurussa tavoitteena oli saada kaikki 5-vuotiaat palveluiden piiriin. Tieto- Toteutuneen kokeiluajan aikana osallistumisaste on noussut 87 %:sta 92 %.iin. Kokeilun aiheuttaman asiakasmaksukertymän vähenemän suomen- ja viestintätekniikkaa käytetään edistämään vuorovaikutusta sekä työskentelyn moniaistisuutta ruotsinkielisessä varhais- kasvatuksessa arvioitiin olevan 491 321 €. Opetus- ja monikanavaisuutta. Opetusta eheytetään ja käyttöön ote- taan ns. monialaiset oppimiskokonaisuudet. Kulttuurisesti muuntuvassa koulussa paikallinen ja globaali limittyvät. Kielitietoisuus merkitsee, että jokainen aikuinen on kielellinen malli ja myös opettamansa oppiaineen kielen opettaja. Toimintaympäristön suurimpia haasteita on koulurakennusten kunto. Talous on entistä tiukempaa erillisvaltionavustusten pienennyttyäkulttuuriministeriöltä saatu avustus oli 98 264 €. Opetus- ja kulttuuriministeriö on lakkauttanut perusopetusryhmien pienentämiseen kohdistamansa valtionavustuksen ja pienentänyt tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin kohdistettavaa valtion- avustustaavasi uuden haun kunnille kokeiluun 1.8.2019 – 31.7.2020. Tämä aiheuttaa senTurun kaupunginvaltuusto päätti 12.11.2018 § 212, että opetusryhmien koko kasvaa ko. kokeilua jatketaan Turussa 2019-2020, jotta saadaan selville, miten kokeilu on vaikuttanut eriarvoistumiskehitykseen. Sivistystoimialan budjettiin tehtiin tästä syystä kertaluontoinen 400 000 euron lisäys. Kasvatus- ja oppilaiden tukemiseen ja tasaopetuslautakunta päätti 13.6.2018 § 114 ottaa vuoden 2019 alusta käyttöön positiivisen diskriminaation mallin varhaiskasvatuksessa. Ensi vaiheessa päätettiin suunnata 5 %:n pysyvä lisäresurssi jokaista vieraskielistä lasta kohti. Suomenkielisessä kunnallisessa varhaiskasvatuksessa tämä tarkoittaa n. 536 000 euron lisäresurssia, joka tullaan käyttämään resurssilastentarhanopettajien palkkaamiseen kaupungin vaativimmilla positiivisen diskriminaation indikaattoreiden mukaisilla alueilla. 0-arvoisten mahdollisuuksien luomiseen varattu resurssi pienenee. Samaan aikaan tuen tarve lisääntyy6 – vuotiaiden määrä (vuoden lopussa) 11 957 12 050 12 200 12 350 11 875 11 840 Päiväkodit, mikä näkyy esim. tehostettua tukea tarvitsevien oppilaiden määrän lisääntymisenä. Myös kerhotoimintaan saatiin lukuvuodeksi 2016-2017 vähemmän hankerahoitusta. Liikkuva koulu – hanke kehittää oppilaiden arkiliikuntaa ja kehittää kolmannen sektorin toimijoiden mahdollisuuksia toimia kouluillailtapäivätoiminnan tarjoajina. Tämä hankerahoitus on poikkeuksellisen tuntuva.kunnalliset 4 904 4 884 4 825 4 813 4 900 4 965 Esiopetus, kunnalliset 1 220 1 215 1 221 1 184 1 180 1 145 Esiopetuksen valmistava opetus 0 49 89 70 105 140 Perhepäivähoito 283 236 208 200 190 158 Muu varhaiskasvatus / kerhot 97 000 000 000 140 103 Muu varhaiskasvatus / puistot 443 436 433 387 300 208 Muu varhaiskasvatus / lasten käyntikerrat avoimessa päiväkotitoiminnassa ei tietoa 667 801 1 105 1 200 1 100

Toimintaympäristön muutostekijät. Oppilasmäärä 1.8.2017 käyttöön otetun uuden varhaiskasvatussuunnitelman ja elokuussa 2019 päivitetyn varhaiskasvatussuunnitelman kuntakohtainen käyttöönotto ja siihen liittyvä kehittäminen on kasvussa alakouluissaedelleen keskeinen varhaiskasvatuksen sisältöä ja laatua ohjaava tekijä sopimuskaudella. Samoin vieraskielisten oppilaiden määrä kasvaaPerusopetuksen aamu- ja iltapäivätoimintaa ohjaa sekä valtakunnallinen että Turun kaupungin oma suunnitelma. Oppilasmäärien kasvu keskittyy tietyille alueilleIltapäivätoiminnan kysyntä on kasvanut. Lisäksi lähikouluperiaate lisää pienluokilla käyvien lasten määrää lähikouluissa, etenkin Hirvensaloon mikä vaikuttaa myös iltapäivätoiminnan henkilöstöresurssitarpeen lisääntymiseen. Uusi varhaiskasvatuslaki astui voimaan 1.9.2018. Merkittävimmät muutokset uudessa laissa ovat valtakunnallisen varhaiskasvatuksen tietovarannon VARDAn käyttöön otto sekä lapsiryhmien henkilökunnan ja Yli-Maariaanpäiväkodin johtajien pätevyysvaatimusten sekä henkilöstörakenteen muutos. Vieraskielisten oppilaiden Kumpikin lain kohta sisältää siir- tymäsäännöksiä. Henkilöstörakenteen muutos tulee huomioida rekrytoinnissa, jotta henkilöstön kelpoisuudet ovat lain mukaiset vuoteen 2030 mennessä. Henkilöstörakenteen muutos tulee vaikuttamaan henkilöstökustannusten lisääntymiseen. Turkulaisten alle kouluikäisten lasten määrä on kasvanut etenkin turvapaikanhakijoiden vuoksiollut vähenevä. Valmistavaa opetusta tarvitaan aiempia vuosia enemmän Osallistuvuus varhaiskasvatukseen on kuitenkin lisääntynyt. Osallistumisasteen ennustetaan lisääntyvän edelleen maltillisesti lähivuosina. Viinamäen päiväkodin valmistuminen ajoittuu kevättalveen 2020. Vuorohoidon kysyntä jatkanee kasvamista. Varhaiskasvatuksen palveluverkkosuunnitelma on syksyn 2019 aikana päätöksenteossa, tilojen suunnittelussa noudatetaan suunnitelmasta tehtyä päätöstä. Turku on ollut mukana 1.8.2018 – 31.7.2019 toteutettavassa 5-vuotiaiden maksuttoman 20 tunnin varhaiskasvatuksen kokeilussa ja samoin jatkaa kokeilussa toiminta- vuoden 2019-2020. Kasvatus- ja opetuslautakunta päätti 13.6.2018 § 114 ottaa vuoden 2019 alusta käyttöön positiivisen diskriminaation mallin varhaiskasvatuksessa. Turun kaupunki on myös muuuta oppimisen tukea valmistavan opetuksen oppilaiden siirtyessä perusopetukseensaanut valtion erityisavustusta varhaiskasvatuksen positiivisen diskriminaation kehittämiseen. Merkittävänä kansallisena uudistuksena perusopetuksessa on otettu käyttöön uusi opetussuunnitelma. Vuosiluokilla 10-6 se astui voimaan kokonaisuudessaan, Vuosiluokat -vuotiaiden määrä (vuoden lopussa) 11 916 11 899 12 106 12 197 12 301 12 432 Päiväkodit 4 965 5 034 5 084 5 130 5 150 5 150 Palvelusetelit päiväkodeissa 2 138 2 287 2 330 2 380 2 400 2 400 Esiopetus 1 176 1 168 1 280 1 280 1 300 1 300 Esiopetuksen valmistava opetus 104 126 130 130 130 130 Hankittu esiopetus 213 243 250 250 250 250 Perhepäivähoito 190 164 130 130 120 120 Ryhmä- ja perhepäivähoidon palvelu- setelit 37 41 50 70 90 90 Muu varhaiskasvatus / kerhot ja puis- tot 431 339 300 300 300 300 Kotihoidon tuki 1 791 1 750 1 700 1 690 1 690 1 690 Yksityisen hoidon tuki yhteensä 331 314 300 250 230 230 7-9 siirtyivät siihen yleisten linjausten 8 -vuotiaat 3 320 3370 3 403 3 483 3 476 3 519 Perusopetuksen aamu- ja toimintakulttuurin osalta myös 1.8.2016, mutta tuntijaon iltapäivätoiminta / kaupungin oma tuotanto 1 040 1 140 1 170 1 170 1 170 1 170 Perusopetuksen aamu- ja oppiainesisältöjen sekä arvioinnin osalta siihen siirrytään 1.8.2017 alkaen portaittain 2017, 2018 ja 2019 niin, että aloittavat 7. luokat ottavat sen vuosittain käyttöön kokonaisuudessaan. Opetussuunnitelma korostaa koulua oppivana yhteisönä. Ns. laaja-alaisella osamisella, yhdessä tekemisellä ja osallisuudella on suuri merkitys, samoin omien tavoitteiden asettamisella, onnistumisen kokemuksilla, oman työn arvioinnilla ja fyysisellä aktiivisuudella. Oppimisympäristöjä laajennetaan ulos luokkahuoneesta. Tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään edistämään vuorovaikutusta sekä työskentelyn moniaistisuutta ja monikanavaisuutta. Opetusta eheytetään ja käyttöön ote- taan ns. monialaiset oppimiskokonaisuudet. Kulttuurisesti muuntuvassa koulussa paikallinen ja globaali limittyvät. Kielitietoisuus merkitsee, että jokainen aikuinen on kielellinen malli ja myös opettamansa oppiaineen kielen opettaja. Toimintaympäristön suurimpia haasteita on koulurakennusten kunto. Talous on entistä tiukempaa erillisvaltionavustusten pienennyttyä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on lakkauttanut perusopetusryhmien pienentämiseen kohdistamansa valtionavustuksen ja pienentänyt tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin kohdistettavaa valtion- avustusta. Tämä aiheuttaa sen, että opetusryhmien koko kasvaa ja oppilaiden tukemiseen ja tasa-arvoisten mahdollisuuksien luomiseen varattu resurssi pienenee. Samaan aikaan tuen tarve lisääntyy, mikä näkyy esim. tehostettua tukea tarvitsevien oppilaiden määrän lisääntymisenä. Myös kerhotoimintaan saatiin lukuvuodeksi 2016-2017 vähemmän hankerahoitusta. Liikkuva koulu – hanke kehittää oppilaiden arkiliikuntaa ja kehittää kolmannen sektorin toimijoiden mahdollisuuksia toimia kouluillailtapäivätoiminnan tarjoajina. Tämä hankerahoitus on poikkeuksellisen tuntuva.iltapäivätoiminta / avustettu toiminta 1 270 1 150 1 200 1 210 1 210 1 210

Toimintaympäristön muutostekijät. Oppilasmäärä 1.8.2017 käyttöön otetun uuden varhaiskasvatussuunnitelman kuntakohtainen implementointi ja siihen liittyvä kehittäminen on kasvussa alakouluissaedelleen keskeinen varhaiskasvatuk- sen sisältöä ja laatua ohjaava tekijä sopimuskaudella. Samoin vieraskielisten oppilaiden määrä kasvaaUuden varhaiskasvatussuunnitelman käyttöönoton ja Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen antaman ohjeistuksen myötä varhaiskasvatuksen laatukäsikirja tullaan päivittämään ajan tasalle. Oppilasmäärien kasvu keskittyy tietyille alueilleUusi varhaiskasvatuslaki astuu voimaan 1.9.2018. Merkittävimmät muutokset uudessa laissa ovat valtakunnallisen varhaiskasvatuksen tietovarannon VARDAn käyt- töön otto sekä lapsiryhmien henkilökunnan ja päiväkodin johtajien pätevyysvaatimusten sekä henkilöstörakenteen muutos. Kumpikin lain kohta sisältää siirtymä- säännöksiä. Kuntien on kuitenkin käytännössä reagoitava säädettyihin muutoksiin välittömästi. Tietovarannon kohdalla tämä tarkoittaa järjestelmistä saatavien tie- tojen muokkaamista lain mukaiseksi. Henkilöstörakenteen muutos tulee huomioida rekrytoinnissa välittömästi, etenkin Hirvensaloon jotta rakenteet ovat lain mukaiset vuoteen 2030 men- nessä. Henkilöstörakenteen muutos tulee vaikuttamaan merkittävästi kuntien henkilöstökustannusten lisääntymiseen ja Yli-Maariaanvaikutuksia tulee olemaan jo vuoden 2019 aikana. Vieraskielisten oppilaiden Turkulaisten lasten määrä on kasvanut etenkin turvapaikanhakijoiden vuoksiväestöennusteiden mukaisesti vähenemässä hieman vuoden 2017 tilanteesta. Valmistavaa opetusta tarvitaan aiempia 5-vuotiaiden osittaisen maksuttomuuden vaikutus 5- vuotiaiden osallistumisasteen lisääntymiseen sekä nuorempien ikäluokkien keskimäärin yhdellä prosenttiyksiköllä tapahtuva osallistumisasteen lisääntyminen las- ketaan vaikuttavan kokonaisuuteen kasvua 100 - 150 lapsen verran. Kunnallisessa suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa on vuonna 2019 valmistumassa uusia päiväkotihankkeita seuraavasti: Kastun päiväkoti 1.1.2019, Yli- Maarian päiväkoti 1.1.2019, Tallimäen päiväkoti 1.8.2019 ja Viinamäen päiväkoti 1.10.2019. Viina- mäen päiväkoti on vanhaa päiväkotia korvaava hanke, eikä tuota lisäpaikkoja. Tallimäen päiväkodin myötä saadaan 50 ja Kastun päiväkodin myötä 172 ja Yli- Maarian päiväkodin osalta noin 60 lisäpaikkaa. Kastun päiväkoti korvaa jo vuosia enemmän sitten käytöstä poistettuja Raunistulan ja samoin myös muuuta oppimisen tukea valmistavan opetuksen oppilaiden siirtyessä perusopetukseenPaltankadun päiväkoteja. Merkittävänä kansallisena uudistuksena perusopetuksessa Kastun päivä- kodin paikoista lähes puolet on otettu suunniteltu paikkaamaan vuorohoidon suurta paikkapulaa. Lisäksi kasvatus- ja opetuslautakunnalle tullaan syyskuussa 2018 esittä- mään Ruiskatu 8:aan sijoitettavan tilaelementtipäiväkodin perustamista vuoden 2019 aikana. Kokonaisuudessaan vuositasolla kunnallisen suomenkielisen varhais- kasvatuksen paikat lisääntyvät noin 175 paikkaa. Uusien päiväkotien käyttöön uusi opetussuunnitelmaotolla on merkittävä vaikutus henkilöstö- ja käyttötalousmenoihin sekä asiakasmak- sutulojen kertymään. Vuosiluokilla 1Turku on mukana 1.8.2018 – 31.7.2019 toteutettavassa 5-6 se astui voimaan kokonaisuudessaanvuotiaiden maksuttoman 20 tunnin varhaiskasvatuksen kokeilussa. Valtion avustuksella tuettavan kokeilun tavoitteena on selvittää, Vuosiluokat 7miten maksuttomuus vaikuttaa 5-9 siirtyivät siihen yleisten linjausten vuotiaiden lasten ja toimintakulttuurin osalta myös 1.8.2016perheen nuorimpien lasten varhaiskasvatuksen osallistumisasteeseen, mutta tuntijaon selvittää maksuttoman varhaiskasvatuksen kustannusvaikutuksia, edistää vanhempien työllistymistä, selvittää 5-vuotiaiden varhaiskasvatuksen toteutustapaa ja oppiainesisältöjen pedagogiikan kehittämistarpeita sekä arvioinnin osalta siihen siirrytään 1.8.2017 alkaen portaittain 2017, 2018 kehittää varhaiskasvatuksen palveluohjausta. Turussa tavoitteena on saada kaikki 5-vuotiaat palveluiden piiriin. Tämä tarkoittaisi noin 220 lapsen lisäystä palveluissa. Kokeilun aiheuttaman asiakasmaksukertymän vähenemän suomen- ja 2019 niin, että aloittavat 7. luokat ottavat sen vuosittain käyttöön kokonaisuudessaan. Opetussuunnitelma korostaa koulua oppivana yhteisönä. Ns. laaja-alaisella osamisella, yhdessä tekemisellä ja osallisuudella ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa on suuri merkitys, samoin omien tavoitteiden asettamisella, onnistumisen kokemuksilla, oman työn arvioinnilla ja fyysisellä aktiivisuudella. Oppimisympäristöjä laajennetaan ulos luokkahuoneesta. Tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään edistämään vuorovaikutusta sekä työskentelyn moniaistisuutta ja monikanavaisuutta. Opetusta eheytetään ja käyttöön ote- taan ns. monialaiset oppimiskokonaisuudet. Kulttuurisesti muuntuvassa koulussa paikallinen ja globaali limittyvät. Kielitietoisuus merkitsee, että jokainen aikuinen on kielellinen malli ja myös opettamansa oppiaineen kielen opettaja. Toimintaympäristön suurimpia haasteita on koulurakennusten kunto. Talous on entistä tiukempaa erillisvaltionavustusten pienennyttyäarvioitu olevan 491 321 €. Opetus- ja kulttuuriministeriö kulttuuriministeriöltä saatu avustus on lakkauttanut perusopetusryhmien pienentämiseen kohdistamansa valtionavustuksen ja pienentänyt tasa98 264 €. Palvelujen tarvetta kuvaavat tunnusluvut 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 0-arvoa edistäviin toimenpiteisiin kohdistettavaa valtion- avustusta. Tämä aiheuttaa sen, että opetusryhmien koko kasvaa ja oppilaiden tukemiseen ja tasa-arvoisten mahdollisuuksien luomiseen varattu resurssi pienenee. Samaan aikaan tuen tarve lisääntyy, mikä näkyy esim. tehostettua tukea tarvitsevien oppilaiden määrän lisääntymisenä. Myös kerhotoimintaan saatiin lukuvuodeksi 2016-2017 vähemmän hankerahoitusta. Liikkuva koulu 6 – hanke kehittää oppilaiden arkiliikuntaa ja kehittää kolmannen sektorin toimijoiden mahdollisuuksia toimia kouluillailtapäivätoiminnan tarjoajina. Tämä hankerahoitus on poikkeuksellisen tuntuva.vuotiaiden määrä (vuoden lopussa) 11 957 12 050 12 200 12 350 11 875 11 840 11 867 11 852 11 907 Päiväkodit 4 904 4 884 4 825 4 813 5 050 5 500 5 570 5 600 5 650 Esiopetus 1 220 1 215 1 221 1 184 1 150 1 210 1 280 1 330 1 350 Esiopetuksen valmistava opetus 0 49 89 70 82 120 120 120 120 Perhepäivähoito 283 236 208 200 200 190 180 170 150 Muu varhaiskasvatus / kerhot 97 000 000 000 140 140 140 140 140 Muu varhaiskasvatus / puistot 443 436 433 387 300 300 300 300 300 Muu varhaiskasvatus / lasten käyntikerrat avoimessa päiväkotitoiminnassa ei tietoa 667 801 1 105 1 330 1 350 1 350 1 350 1 350