Tutkimuksen tausta. Selkeät ja kattavat sopimusasiakirjat ovat merkittävässä roolissa sopimusten tarkoituk- senmukaisen ja riidattoman läpiviennin kannalta. Sopimusten laadinnan ja hallinnan toi- miva systematiikka ehkäisee konfliktitilanteiden aiheuttamia ylimääräisiä kustannuksia vähentämällä osapuolten välisiä ristiriitoja alkuperäisissä sopimusasiakirjoissa sekä sopi- muksen sisällön ja sen ehtojen muutostilanteissa. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2015 talonrakennusalan yritysten uudis- ja korjausra- kentamisen urakoiden arvo oli 17,1 miljardia euroa Suomessa. Tästä rakennusurakoiden arvosta noin 40 % eli 6,8 miljardia euroa kohdistui korjausrakentamiseen. Tilastokeskuk- sen julkaiseman raportin mukaan korjausrakentamisen osuus kaikkien rakennusurakoiden arvosta on hidastunut. Rakennusalan urakoiden arvo on noussut vuodesta 2014 vuoteen 2015 noin 15 % ja sen odotetaan jatkuvan. Erilaisten urakoiden volyymi vuosina 2012- 2015 on esitetty seuraavassa kuvassa 1.1 1 Tilastokeskus (2016) Talonrakentamisen urakoiden arvon noustessa myös solmittavat urakka- ja materiaali- hankintasopimukset ovat kasvattaneet rahallista arvoaan merkittävästi Suomessa. Raken- nusalalla on tämän vuoksi yleisesti kasvavaa kiinnostusta sopimusriskien hallintaa ja so- pimusosaamista kohtaan. Menestyäkseen yritysten on panostettava omaan sopimusosaa- miseensa ja sen kehittämiseen. 2 Tämän tutkimuksen kohdeyrityksenä on Jatke Oy:n julkisivuyksikkö. Jatke Oy on vuonna 2009 perustettu eteläisen Suomen alueella toimiva korjaus- sekä uudisrakentamiseen suuntautunut rakennusliike. Jatke Oy on jäsenyrityksenä Rakennusteollisuus RT:ssä ja Julkisivuyhdistys RY:ssä sekä mukana Xxxxxxxxxxxxx.xx –palvelussa. Rakentamisen Laatu ry on myöntänyt kohdeyritykselle RALA-pätevyyden. Jatke-konsernin organisaatioon kuului vuonna 2015 keskimäärin noin 370 henkilöä, joista noin 15 % oli toimistotoimi- henkilöitä, noin 30 % työmaatoimihenkilöitä ja loput 55 % työntekijöitä. Vuoden 2015 liikevaihto oli 173 miljoonaa euroa. Vuoden 2014 kaudesta liikevaihto kasvoi noin 33 % ja liikevoitto noin 6,5 %. Vuonna 2016 liikevaihdon arvioidaan olevan 210 miljoonaa euroa.3 Kohdeyrityksessä ei ole ollut yhtenäistä perehdytys- tai asiakirjahallintakäytäntöä, josta johtuen toimintatapojen kirjavuus on johtanut tilanteisiin, joissa yrityksen etu on kärsinyt
Tutkimuksen tausta. Työskentelen yrityksen X Oy:n palveluksessa taloushallinnossa ostolaskujenkäsit- telijänä. Aihe opinnäytetyöhön muodostui keväällä 2012, kun aloin tutkimaan jo käytössä olevan Basware Contract Matching -ohjelman käytön hyödyntämistä laajemmin. Basware Contract Matching -ohjelman tarkoituksena on automatisoida toistuvaislaskujen käsittely ja tällä tavoin poistaa tai minimoida toistuvaislaskujen käsittelyyn liittyvät rutiinitehtävät. Tällä hetkellä tätä ohjelmaa käytetään kuiten- kin merkittävästi ainoastaan yhden toimittajan laskuihin, vaikka tyypillisiä sopi- muspohjaisia toistuvaislaskuja tulee huomattava määrä muiltakin toimittajilta. Tätä ongelmaa on yritetty ratkaista yrityksessä jo jonkin aikaa ilman merkittäviä tuloksia. Aikaisemmin asialle ei ole kuitenkaan uhrattu kovinkaan paljoa aikaa tai resursseja, joten päädyimme esimieheni kanssa sellaiseen ratkaisuun, että opin- näytetyö tästä aiheesta saattaisi olla hyödyksi Yritys X Oy:lle. Vaikka sähköisestä taloushallinnosta on tehty useita opinnäytetöitä ja muita teok- sia, niin ei sopimuspohjaisten ostolaskujen automatisoinnista löydy juurikaan ma- teriaalia. Lähimpänä tämän työn aihetta muista opinnäytetöistä oli Xxxxxxxx, Ma- rika - Paperiton taloushallinto: Ostolaskujen automatisointi Anttila Oy:ssä, vaik- kakin se käsittelee hieman yleisemmin juuri ostolaskujen automatisointia, kun taas tämän työn tarkoituksena on keskittyä sopimuspohjaisten ostolaskujen käsittelyn automatisointiin ja Basware Contract Matching -ohjelman käytön tehostamiseen yrityksessä X Oy.
Tutkimuksen tausta. Maa on välttämätön tekijä kaikessa rakentamisessa, oli sitten kyseessä asunnot, työpai- kat, palvelut tai kunnallistekniikka.” (Virtanen 2000, s. 5.)
Tutkimuksen tausta. Yrityssaneerausten historia ulottuu 1990-luvun alun talouskriisin aikaan, jolloin ainoa Suo- men lainsäädännön tuntema kaikkia velkoja ja velkojia koskeva yleistäytäntöönpanomenette- ly oli konkurssi.1 Syvän laman aikana pysyvästi maksukyvyttömien yritysten lisäksi vakava- raiset ja lähtökohtaisesti elinkelpoiset yritykset olivat vaarassa ajautua esimerkiksi vaikean likviditeettikriisin myötä konkurssiin.2 Mahdollisesti kannattavien, mutta vaikeuksissa olevi- en yritysten konkurssin haluttiin estää, joten tarve nykyaikaiselle ja likvidaation sijaan rehabi- litaatiolle perustuvalle insolvenssimenettelylle oli olemassa.3 Vuonna 1992 aloitettiinkin uuden, Suomen ensimmäisen yrityssaneerauslain (YSL) valmistelu. Laki yrityksen saneera- uksesta tuli voimaan 1.7.1993 hyvin lyhyen virkamiesvalmistelun päätteeksi. Yrityssaneerauksella tarkoitetaan elinkelpoisen, mutta taloudellisiin vaikeuksiin joutuneen yrityksen toiminnan tervehdyttämistä tai tervehdyttämisen edellytysten turvaamista. Tavalli- sesti edellytykset turvataan vahvistamalla yritykselle sen kannattavuuden parantamiseen täh- täävä saneerausohjelma, sekä siihen sisältyvä yrityksen maksukykyä vastaava ja toteutettavis- sa oleva maksuohjelma. Vaikka yrityssaneerauksen tarkoituksena on tervehdyttää vain tila- päisestä maksuvaikeuksissa oleva velallinen, voi sillä olla yhtä haitallisia seurauksia kuin konkurssilla yrityssaneeraukseen liittyvästä epävarmuudesta johtuen. Täysimittainen lakimääräinen yrityssaneerausmenettely muodostuu usein pitkäkestoiseksi. Hakemuksen jättämisestä käräjäoikeuteen kuluu keskimäärin 11 kuukautta siihen, että mak- suohjelma vahvistetaan.4 Yrityksen kannalta menettelyyn kesto on usein ongelmallinen, sillä
Tutkimuksen tausta. International Accounting Standards Board (IASB) on pitkään ajanut läpi IAS 17 - vuokrasopimusstandardin muutosprosessia, vuodesta 2006 saakka. Kansainvä- listen tilinpäätösstandardien (IFRS) mukainen tilinpäätös on tarkoitettu helpot- tamaan ja yhtenäistämään yritysten tilinpäätösinformaatiota sijoittajille. IFRS- standardien mukaisen tilinpäätöksen tarkoituksena on antaa sijoittajille saman- laiset tiedot jokaisesta listatusta pörssiyrityksestä, jotta sijoittaja voisi vertailla yritysten taloudellista informaatiota paremmin. (IFRS Foundation 2016e) Tämän ajatuksen perusteella IASB pyrki uudistamaan IAS 17-vuokrasopimusstandardia ja yhtenäistämään vuokrasopimusten määritelmää sekä kirjaamistapaa tasees- sa. Kansainväliset tilinpäätösstandardit ovat käytössä maailmanlaajuisesti, joten standardien uudistaminen on tärkeää niiden toimivuuden kannalta sekä uudis- tamisella pystytään antamaan sijoittajille parempaa ja laajempaa taloudellista informaatiota yrityksestä. IAS 17-standardin päivityksellä pyritään yhtenäistä- mään vuokrasopimuksia, jolloin yritysten tulee ilmoittaa vuokravastuunsa ta- seessa samalla tavalla, jolloin oletetaan yrityksien vertailukelpoisuuden olevan helpompaa sijoittajien kannalta. Standardimuutosta valmisteltiin yhteistyöprojek- xxxx Us Finance Accounting Standards Boardin (FASB) sekä IASB:n kanssa. Yhteisprojektin tarkoituksena oli antaa samanvertaiset ja tasoiset tilinpäätöstie- dot kaikille niitä käyttäville tahoille, kuten sijoittajat, sidosryhmät jne. (Deloitte 2016d.) Nykyisen IAS 17- vuokrasopimusstandardin mukaan vuokrasopimukset jaotel- laan muihin vuokrasopimuksiin ja rahoitusleasingsopimuksiin (Halonen et al. 2013, 429). Nykyinen vuokrasopimusstandardia on arvosteltu siitä, että vuokra- sopimuksia on vaikea määrittää ja luokitella oikein, joka mahdollistaa yrityksien tunnuslukujen parantamisen sijoittajille houkuttelevimmiksi. IAS 17- standardi mahdollistaa sen, että muita vuokrasopimuksia ei tarvitse kirjata vuokralle otta- jien taseeseen kuten rahoitusleasingsopimukset kirjataan (KPMG 2014). Stan- dardimuutos vaikuttaa vuokralle ottajien näkökulmasta siihen, että heidän ta- seeseensa kirjattaisiin lisää varoja ja velkoja, joilla on vaikutusta yrityksien tun- nuslukuihin, joiden perusteella sijoittajat analysoivat yrityksien taloudellista ti- lannetta ja saavat tarvittavan informaation (PWC 2016). IASB:n mukaan uusi vuokrasopimusstandardi IFRS 16 pitää sisällään vuokra- sopimuksen määritelmän sekä ohjeistuksen siitä, miten ...