Tutkimuksen tausta Mallilausekkeet

Tutkimuksen tausta. Selkeät ja kattavat sopimusasiakirjat ovat merkittävässä roolissa sopimusten tarkoituk- senmukaisen ja riidattoman läpiviennin kannalta. Sopimusten laadinnan ja hallinnan toi- miva systematiikka ehkäisee konfliktitilanteiden aiheuttamia ylimääräisiä kustannuksia vähentämällä osapuolten välisiä ristiriitoja alkuperäisissä sopimusasiakirjoissa sekä sopi- muksen sisällön ja sen ehtojen muutostilanteissa. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2015 talonrakennusalan yritysten uudis- ja korjausra- kentamisen urakoiden arvo oli 17,1 miljardia euroa Suomessa. Tästä rakennusurakoiden arvosta noin 40 % eli 6,8 miljardia euroa kohdistui korjausrakentamiseen. Tilastokeskuk- sen julkaiseman raportin mukaan korjausrakentamisen osuus kaikkien rakennusurakoiden arvosta on hidastunut. Rakennusalan urakoiden arvo on noussut vuodesta 2014 vuoteen 2015 noin 15 % ja sen odotetaan jatkuvan. Erilaisten urakoiden volyymi vuosina 2012- 2015 on esitetty seuraavassa kuvassa 1.1 1 Tilastokeskus (2016) Talonrakentamisen urakoiden arvon noustessa myös solmittavat urakka- ja materiaali- hankintasopimukset ovat kasvattaneet rahallista arvoaan merkittävästi Suomessa. Raken- nusalalla on tämän vuoksi yleisesti kasvavaa kiinnostusta sopimusriskien hallintaa ja so- pimusosaamista kohtaan. Menestyäkseen yritysten on panostettava omaan sopimusosaa- miseensa ja sen kehittämiseen. 2 Tämän tutkimuksen kohdeyrityksenä on Jatke Oy:n julkisivuyksikkö. Jatke Oy on vuonna 2009 perustettu eteläisen Suomen alueella toimiva korjaus- sekä uudisrakentamiseen suuntautunut rakennusliike. Jatke Oy on jäsenyrityksenä Rakennusteollisuus RT:ssä ja Julkisivuyhdistys RY:ssä sekä mukana Xxxxxxxxxxxxx.xx –palvelussa. Rakentamisen Laatu ry on myöntänyt kohdeyritykselle RALA-pätevyyden. Jatke-konsernin organisaatioon kuului vuonna 2015 keskimäärin noin 370 henkilöä, joista noin 15 % oli toimistotoimi- henkilöitä, noin 30 % työmaatoimihenkilöitä ja loput 55 % työntekijöitä. Vuoden 2015 liikevaihto oli 173 miljoonaa euroa. Vuoden 2014 kaudesta liikevaihto kasvoi noin 33 % ja liikevoitto noin 6,5 %. Vuonna 2016 liikevaihdon arvioidaan olevan 210 miljoonaa euroa.3 Kohdeyrityksessä ei ole ollut yhtenäistä perehdytys- tai asiakirjahallintakäytäntöä, josta johtuen toimintatapojen kirjavuus on johtanut tilanteisiin, joissa yrityksen etu on kärsinyt
Sample 1
Law Insider
+
Microsoft® Word Add-in

Get the Official Word Add-in

Open in AppSource
Add to Word Now
Tutkimuksen tausta. Työsopimuslain 1 luvun 3 § toisen momentin mukaan ” Työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta on pidettävä toistaiseksi voimassa olevana.” Mikä tällainen peruste on, jonka pohjalta työsopimus voidaan tehdä määräajaksi ei ole avattu säännöksessä. Hallituksen esityksen mukaan määräaikaisen sopimuksen käyttö on sallittua silloin, kun vuoden 1970 TSL:n 2 §:n 2 momentin mukaiset perusteet eli 1) työn luonne, 2) sijaisuus, 3) harjoittelu tai muu näihin rinnastettava syy sekä 4) muu yrityksen toimintaan tai suoritettavaan työhön liittyvä peruste sitä puoltavat.1 Tätä tarkempaa perustelua ei ole olemassa lainsäädännössä tai lain valmisteluaineistossa, vaan asiaa erityisesti neljännen kohdan mukaista muuta yrityksen toimintaan tai suoritettavaan työhön liittyvää perustetta on avattu lähinnä oikeustapausten myötä. Kyseistä asiaa ei myöskään olla tutkittu kattavasti, vaan asiaa on sivuttu useassa oikeustieteellisessä lähteessä, mutta kattavaa koontia määräaikaisuuden perusteesta työmarkkinoiden tarpeen perusteella ei ole olemassa. Tästä syystä pyrin tässä tutkielmassani tuomaan esille perusteiden käyttöä käytännön työelämässä työmarkkinoiden tarpeen valossa. 1HE 239/2010 vp., s.1.
Sample 1
Tutkimuksen tausta. International Accounting Standards Board (IASB) on pitkään ajanut läpi IAS 17 - vuokrasopimusstandardin muutosprosessia, vuodesta 2006 saakka. Kansainvä- listen tilinpäätösstandardien (IFRS) mukainen tilinpäätös on tarkoitettu helpot- tamaan ja yhtenäistämään yritysten tilinpäätösinformaatiota sijoittajille. IFRS- standardien mukaisen tilinpäätöksen tarkoituksena on antaa sijoittajille saman- laiset tiedot jokaisesta listatusta pörssiyrityksestä, jotta sijoittaja voisi vertailla yritysten taloudellista informaatiota paremmin. (IFRS Foundation 2016e) Tämän ajatuksen perusteella IASB pyrki uudistamaan IAS 17-vuokrasopimusstandardia ja yhtenäistämään vuokrasopimusten määritelmää sekä kirjaamistapaa tasees- sa. Kansainväliset tilinpäätösstandardit ovat käytössä maailmanlaajuisesti, joten standardien uudistaminen on tärkeää niiden toimivuuden kannalta sekä uudis- tamisella pystytään antamaan sijoittajille parempaa ja laajempaa taloudellista informaatiota yrityksestä. IAS 17-standardin päivityksellä pyritään yhtenäistä- mään vuokrasopimuksia, jolloin yritysten tulee ilmoittaa vuokravastuunsa ta- seessa samalla tavalla, jolloin oletetaan yrityksien vertailukelpoisuuden olevan helpompaa sijoittajien kannalta. Standardimuutosta valmisteltiin yhteistyöprojek- xxxx Us Finance Accounting Standards Boardin (FASB) sekä IASB:n kanssa. Yhteisprojektin tarkoituksena oli antaa samanvertaiset ja tasoiset tilinpäätöstie- dot kaikille niitä käyttäville tahoille, kuten sijoittajat, sidosryhmät jne. (Deloitte 2016d.) Nykyisen IAS 17- vuokrasopimusstandardin mukaan vuokrasopimukset jaotel- laan muihin vuokrasopimuksiin ja rahoitusleasingsopimuksiin (Halonen et al. 2013, 429). Nykyinen vuokrasopimusstandardia on arvosteltu siitä, että vuokra- sopimuksia on vaikea määrittää ja luokitella oikein, joka mahdollistaa yrityksien tunnuslukujen parantamisen sijoittajille houkuttelevimmiksi. IAS 17- standardi mahdollistaa sen, että muita vuokrasopimuksia ei tarvitse kirjata vuokralle otta- jien taseeseen kuten rahoitusleasingsopimukset kirjataan (KPMG 2014). Stan- dardimuutos vaikuttaa vuokralle ottajien näkökulmasta siihen, että heidän ta- seeseensa kirjattaisiin lisää varoja ja velkoja, joilla on vaikutusta yrityksien tun- nuslukuihin, joiden perusteella sijoittajat analysoivat yrityksien taloudellista ti- lannetta ja saavat tarvittavan informaation (PWC 2016). IASB:n mukaan uusi vuokrasopimusstandardi IFRS 16 pitää sisällään vuokra- sopimuksen määritelmän sekä ohjeistuksen siitä, miten ...
Sample 1
Tutkimuksen tausta. Maa on välttämätön tekijä kaikessa rakentamisessa, oli sitten kyseessä asunnot, työpai- kat, palvelut tai kunnallistekniikka.” (Virtanen 2000, s. 5.)
Sample 1
Tutkimuksen tausta. Työskentelen yrityksen X Oy:n palveluksessa taloushallinnossa ostolaskujenkäsit- telijänä. Aihe opinnäytetyöhön muodostui keväällä 2012, kun aloin tutkimaan jo käytössä olevan Basware Contract Matching -ohjelman käytön hyödyntämistä laajemmin. Basware Contract Matching -ohjelman tarkoituksena on automatisoida toistuvaislaskujen käsittely ja tällä tavoin poistaa tai minimoida toistuvaislaskujen käsittelyyn liittyvät rutiinitehtävät. Tällä hetkellä tätä ohjelmaa käytetään kuiten- kin merkittävästi ainoastaan yhden toimittajan laskuihin, vaikka tyypillisiä sopi- muspohjaisia toistuvaislaskuja tulee huomattava määrä muiltakin toimittajilta. Tätä ongelmaa on yritetty ratkaista yrityksessä jo jonkin aikaa ilman merkittäviä tuloksia. Aikaisemmin asialle ei ole kuitenkaan uhrattu kovinkaan paljoa aikaa tai resursseja, joten päädyimme esimieheni kanssa sellaiseen ratkaisuun, että opin- näytetyö tästä aiheesta saattaisi olla hyödyksi Yritys X Oy:lle. Vaikka sähköisestä taloushallinnosta on tehty useita opinnäytetöitä ja muita teok- sia, niin ei sopimuspohjaisten ostolaskujen automatisoinnista löydy juurikaan ma- teriaalia. Lähimpänä tämän työn aihetta muista opinnäytetöistä oli Xxxxxxxx, Ma- rika - Paperiton taloushallinto: Ostolaskujen automatisointi Anttila Oy:ssä, vaik- kakin se käsittelee hieman yleisemmin juuri ostolaskujen automatisointia, kun taas tämän työn tarkoituksena on keskittyä sopimuspohjaisten ostolaskujen käsittelyn automatisointiin ja Basware Contract Matching -ohjelman käytön tehostamiseen yrityksessä X Oy.
Sample 1
Tutkimuksen tausta. Yrityssaneerausten historia ulottuu 1990-luvun alun talouskriisin aikaan, jolloin ainoa Suo- men lainsäädännön tuntema kaikkia velkoja ja velkojia koskeva yleistäytäntöönpanomenette- ly oli konkurssi.1 Syvän laman aikana pysyvästi maksukyvyttömien yritysten lisäksi vakava- raiset ja lähtökohtaisesti elinkelpoiset yritykset olivat vaarassa ajautua esimerkiksi vaikean likviditeettikriisin myötä konkurssiin.2 Mahdollisesti kannattavien, mutta vaikeuksissa olevi- en yritysten konkurssin haluttiin estää, joten tarve nykyaikaiselle ja likvidaation sijaan rehabi- litaatiolle perustuvalle insolvenssimenettelylle oli olemassa.3 Vuonna 1992 aloitettiinkin uuden, Suomen ensimmäisen yrityssaneerauslain (YSL) valmistelu. Laki yrityksen saneera- uksesta tuli voimaan 1.7.1993 hyvin lyhyen virkamiesvalmistelun päätteeksi. Yrityssaneerauksella tarkoitetaan elinkelpoisen, mutta taloudellisiin vaikeuksiin joutuneen yrityksen toiminnan tervehdyttämistä tai tervehdyttämisen edellytysten turvaamista. Tavalli- sesti edellytykset turvataan vahvistamalla yritykselle sen kannattavuuden parantamiseen täh- täävä saneerausohjelma, sekä siihen sisältyvä yrityksen maksukykyä vastaava ja toteutettavis- sa oleva maksuohjelma. Vaikka yrityssaneerauksen tarkoituksena on tervehdyttää vain tila- päisestä maksuvaikeuksissa oleva velallinen, voi sillä olla yhtä haitallisia seurauksia kuin konkurssilla yrityssaneeraukseen liittyvästä epävarmuudesta johtuen. Täysimittainen lakimääräinen yrityssaneerausmenettely muodostuu usein pitkäkestoiseksi. Hakemuksen jättämisestä käräjäoikeuteen kuluu keskimäärin 11 kuukautta siihen, että mak- suohjelma vahvistetaan.4 Yrityksen kannalta menettelyyn kesto on usein ongelmallinen, sillä
Sample 1

Related to Tutkimuksen tausta

  • Sopimuksen tausta Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain mukainen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille 1 päivänä tammikuuta 2023. Pelastustoimen järjestämisestä annetun lain mukainen pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille 1 päivänä tammikuuta 2023.

  • Sopimuksen tausta ja tarkoitus Helsingin Jätkäsaaren uuden asuin- ja toimitila-alueen (jäljempänä: ”Jätkäsaari”) jätteen kerääminen on tarkoitus järjestää keskitettynä jätteen keräämisenä siten, että alueelle rakennetaan pääosin katualueille sijoitettava maanalainen jätteen putkikeräysjärjestelm ä, jossa jätteet siirretään alipaineisella imulla alueella sijaitsevien kiinteistöjen jätepisteistä jäteasemalle (jäljempänä: ”Putkikeräysjärjestelm ä”). Helsingin kaupungin käyttämien varaus- ja tontinluovutusehtojen mukaisesti Jätkäsaaren kiinteistöt ovat pääsääntöisesti velvollisia järjestämään jätteenkerääm isensä Putkikeräysjärjestelmällä. Jäteyhtiö on perustettu Jätkäsaaren alueen Putkikeräysjärjestelmän runkoputkisto n, kiinteistöliittymien ja jäteterminaalin, tilaamista, rakennuttamista, omistamista sekä koko Putkikeräysjärjestelm än myöhempää operointia, ylläpitoa, huoltoa ja peruskorjauksia varten. Jäteyhtiön tarkoituksena on ottaa kokonaisvastuu Putki- keräysjärjestelmän runkoputkiston, kiinteistöliittymien ja jäteterminaalin rakennut - tamisesta ja Putkikeräysjärjestelm än rahoituksen sekä sen myöhemmän operoinnin järjestämisestä sekä mahdollisesta lisärakentamisesta ja laajentamisesta. Jäteyhtiöllä on oikeus Hankintasopimuksesta ilmenevin periaattein laajentaa mainittua järjestelmää alkuperäisen toiminta-alueen ulkopuolelle. Putkikeräysjärjestelmän toteuttaminen rahoitetaan siten, että kukin järjestelmään osalliseksi tuleva kiinteistö/kiinteistönomistaja tai vuokralainen tulee myös Jäteyhtiön osakkaaksi. Näin jokainen järjestelmään osalliseksi tuleva kiinteistö/kiinteistönomistaja tai vuokralainen on velvollinen merkitsemään Jäteyhtiön osakkeita tässä sopimuksessa todettujen periaatteiden mukaisesti. Tällä sopimuksella -sovitaan Osapuolten kesken niistä ehdoista, joilla Merkitsijä sitoutuu merkitsemään Jäteyhtiön B-osakkeita ja joilla Merkitsijä tulee näin Jäteyhtiön osakkeenomistajaksi. -sovitaan Osapuolten kesken niistä periaatteista, joiden mukaan Jäteyhtiö sitoutuu toteuttamaan Putkikeräysjärjestelm än ja osana sitä Merkitsijän tai Merkitsijää palvelevan kiinteistöliittymän sekä vastaamaan Putkikeräysjärjestelm än operoinnis ta, ylläpidosta ja korjauksista Putkikeräysjärjestelm än käyttöönoton jälkeen. -Merkitsijä sitoutuu niihin toimintatapoihin ja periaatteisiin, joilla muut Putkike - räysjärjestelmään liittyvät kiinteistöt/kiinteistönomistajat tai vuokralaiset tulevat myös Jäteyhtiön B-osakkeiden omistajiksi. Lisäksi tällä sopimuksella sovitaan Jäteyhtiön hallinnon järjestämisestä sekä Jä- teyhtiön toiminnan periaatteista.

  • Sopimuksen voimassaoloaika 1. Tämä sopimus on voimassa 1.5.2022–30.4.2024 saakka jatkuen senkin jäl- keen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään yhtä kuukautta ennen sen päät- tymistä ole kummankaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.

  • Sopimuksen voimassaolo Työehtosopimus on voimassa 5.2.2020−31.12.2021 saakka jatkuen sen jälkeen vuoden ker- rallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puo- lelta kirjallisesti irtisanottu. Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat työehtosopimuksen määräykset voimassa siksi, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai sopimusneuvottelut ovat päättyneet.

  • Vakuutuksen tarkoitus OP Vakuutus Oy tai A-Vakuutus Oy (jäljempänä vakuutusyhtiö) sitoutuu näiden ehtojen sekä Yleisten sopimusehtojen (YL) mu- kaisesti ● korvaamaan kohdassa VA 2.1 mainitut vahingot ja ehdoissa erikseen mainitut muut kustannukset, ● huolehtimaan vahingonkorvauksen perusteiden ja määrän sel- vityksestä, ● neuvottelemaan xxxxxxxxxx vaatijan kanssa ja ● hoitamaan tai korvaamaan oikeudenkäynnin, jos korvauskysy- mys joutuu oikeuskäsittelyyn.

  • Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (TYP) annetun lain (1369/2014) ja lain nojalla annetun asetuksen (1377/2014) mukainen sopimus työttömille tarjot- tavan monialaisen yhteispalvelun järjestämisestä. Monialaisella yhteispalvelulla tarkoitetaan yhteistoimintamallia, jossa työ- ja elinkeinotoimisto, kunnat ja Kansaneläkelaitos yhdessä arvioivat monialaista yhteispalvelua tarvitsevien työttömien palvelutarpeet, suunnittelevat monialaista yhteispalvelua tarvitsevien työttömien palvelut työllis- tymisen kannalta tarkoituksenmukaiseksi kokonaisuudeksi ja vastaavat yhteistyössä työttömien työllistymisprosessin etenemisestä ja seurannasta. Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun tavoitteena on edistää työttömien työllisty- mistä tarjoamalla työttömille heidän palvelutarpeensa mukaisia julkisia työvoimapalveluja sekä sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluja. Osapuolten ja yhteistyötahojen monialaisella yhteistyöl- lä parannetaan työttömien työ- ja toimintakykyä, ammatillista osaamista ja muita työmarkkina- valmiuksia. Yhteisötasolla tavoitteena on Kainuun rakennetyöttömyyden alentaminen, pitkäai- kaistyöttömyyden vähentäminen, työvoiman saatavuuden parantaminen ja työllisyysasteen ko- hoaminen. Kainuun TYP on osapuolien strateginen yhteistoimintarakenne, jonka puitteissa osapuolet toteut- tavat yhteisillä tavoitteilla ja yhteisillä resursseilla tehokasta ja vaikuttavaa työllisyyden hoitoa. Kainuun TYP vastaa osapuolten TYP-lainsäädännön mukaisten palvelujen koordinoinnista ja kehittämisestä toiminta-alueellaan ja toimii osapuolten yhteisenä asiantuntijaverkostona. Tässä sopimuksessa sovitaan monialaisen yhteispalvelun järjestämisestä kaikissa toimialueen kunnissa; yhteispalveluun osoitettavasta henkilöstöstä, työttömille tarjottavista palveluista ja kus- tannusten jaosta.

  • Vakuutuksen voimassaolo Vakuutussopimus syntyy, kun vakuutuksenottaja on hyväksynyt AIG:n vakuutustarjouksen jollain seuraavista tavoista: a) vakuutuksenottaja on valinnut AIG:n laskuttajaksi verkkopankissa b) vakuutuksenottaja on tehnyt suoramaksusopimuksen AIG:n lähettämästä vakuutusmaksusta pankissa tai c) vakuutuksenottaja on hyväksynyt AIG:n vakuutustarjouk- sen muulla AIG:n kanssa sovitulla tavalla. Vakuutussopimus on ensimmäisen vakuutuskauden päätyttyä voimassa sovitun vakuutuskauden kerrallaan, jollei vakuutuksenottaja tai AIG irti- sano sopimusta. Vakuutussopimus voi päättyä myös muista jäljempänä mainituista syistä. Vakuutusturva ja vakuutussopimus päättyvät siitä hetkestä lukien, kun vakuutettu ei enää asu vakinaisesti Suomessa.

  • Asiakkaan vastuu ja ilmoitusvelvollisuus Asiakas on korvausvelvollinen laitokselle, muille asiakkaille ja kolmannelle osapuolelle niistä haitoista ja vahingoista, joita em. ohjeiden ja varoaikojen noudattamatta jättämisestä, sopimuksessa ja valtioneuvoston asetuksissa tai päätöksissä mainittujen enimmäispitoisuuksien ylittämisestä ja 7.9 kohdassa mainittujen kieltojen noudattamatta jättämisestä aiheutuu laitokselle, viemäriveden käsittelylle, vastaanottovesistölle tai jätevesilietteen hyötykäytölle. Jos kiinteistöltä on joutunut tai uhkaa joutua viemäriin kiellettyjä tai haitallisia aineita, on asiakkaan viipymättä ilmoitettava asiasta laitokselle. Asiakas on velvollinen ilmoittamaan laitokselle sellaiset muutokset, jotka vaikuttavat kiinteistöltä laitokselle tulevan viemäriveden tai jätevesilietteen laatuun. Tieto viemäriveden tai jätevesilietteen laadun muuttumisesta ja niihin vaikuttavista olosuhteista on annettava laitokselle vähintään kaksi viikkoa ennen muutosten toimeenpanoa.

  • Sovellettava laki ja erimielisyydet Tähän sopimukseen ja sen tulkintaan sovelletaan Suomen lakia. Osapuolet pyrkivät ratkaisemaan kaikki erimielisyytensä neuvottelemalla. Mikäli Osapuolet eivät pääse neuvottelemalla sovintoon, ratkaistaan tästä sopimuksesta aiheutuvat riidat Helsingin käräjäoikeudessa.

  • Sopimuksen voimassaolo ja päättyminen Tämä Sopimus tulee voimaan kohdassa 5 kuvatulla tavalla ja on Takauksen voimaantulon jälkeen voimassa toistaiseksi. Sopimuksen päättyminen on sidottu Takauksen voimassaoloon, ja Sopimus päättyy Takauksen päättyessä kohdassa 5 kuvatulla tavalla. Takaus voidaan irtisanoa Vuokralaisen toimesta ilmoittamalla siitä Takaamolle kirjallisesti tai Verkkopalvelun kautta. Takauksen irtisanomisaika on yksi (1) kuukausi lukien irtisanomishetkeä seuraavan kuukauden ensimmäisestä päivästä. Irtisanomisen edellytyksenä on, että Takaamolle on viimeistään irtisanomisajan päättymiseen mennessä toimitettu Vuokranantajan kirjallinen tai Verkkopalvelussa tehty ilmoitus, jossa Vuokranantaja vahvistaa, että Takaamon antama Takaus on lopullisesti vapautettu, eikä Vuokranantajalla ole Takaamoa kohtaan mitään vaatimuksia Takauksen perusteella. Mikäli Takaamo ei irtisanomisajan kuluessa saa Vuokranantajalta edellä mainittua ilmoitusta, jatkuu Sopimuksen ja Takauksen voimassaolo niin kuin irtisanomista ei olisi tapahtunutkaan. Osapuolet vapautuvat tämän Sopimuksen mukaisista velvoitteistaan vasta kun Xxxxxx on päättynyt tässä kohdassa ja kohdassa 5 kuvatulla tavalla. Vuokranantaja vastaa siitä Vuokralaiselle aiheutuvasta vahingosta, joka johtuu siitä, ettei Vuokranantaja ole toimittanut Takaamolle Takauksen päättymistä koskevaa ilmoitusta, vaikka Vuokralainen on toimittanut Vuokranantajalle Vuokralaisen ja Vuokranantajan sopiman muun vakuuden Xxxxxxxxx tilalle. Takaamolla on oikeus irtisanoa Xxxxxx päättymään välittömästi, mikäli Vuokralainen on jättänyt maksamatta Vakuutussopimuksessa määritellyn vakuutusmaksun, eikä ole suorittanut vakuutusmaksua 60 vuorokauden kuluessa Takaamon ensimmäisen kirjallisen (tekstiviestitse tai sähköpostitse toimitetun) huomautuksen saatuaan. Takaamolla on lisäksi oikeus irtisanoa Takaus päättymään välittömästi, mikäli Vuokralainen joutuu Yhdistyneiden kansakuntien, Euroopan unionin, Euroopan unionin jäsenvaltion, Iso-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan tai Amerikan yhdysvaltojen viranomaisten asettamien ja määräämien pakotteiden kohteeksi Sopimuksen tekemisen jälkeen. Takaamon irtisanoessa Takauksen edellä mainituilla perusteilla, Takaamo maksaa vakuutusmäärän mukaisen korvauksen Vuokranantajalle täysimääräisenä, ja maksettu vakuutuskorvaus korvaa Takauksen Vuokrasopimuksen vakuutena. Vuokralainen on Takautumisoikeuden perusteella velvollinen korvaamaan Takaamolle Takaamon Vuokranantajalle maksaman vakuutuskorvauksen täysimääräisesti. Takaamon Vuokranantajalle vakuutuskorvauksena maksama vuokravakuus on ensisijaisesti Vuokrasopimuksen mukaisten Vuokralaisen velvoitteiden vakuutena, ja toissijaisesti niiden velvoitteiden vakuutena, jotka Vuokralainen on Vakuutussopimuksen perusteella velvollinen suorittamaan Takaamolle. Vuokralaisella on Vuokrasopimuksen päättyessä oikeus saada Vuokrasopimuksen vakuutena olevat varat siltä osin, kuin Vuokranantajalla tai Takaamolla ei ole oikeutta käyttää vakuutta Vuokralaiselta olevien saatavien kattamiseen. Osapuolilla on oikeus purkaa tämä Sopimus päättymään välittömästi, mikäli toinen Osapuoli on olennaisella tavalla rikkonut tähän Sopimukseen perustuvia velvoitteitaan. Mikäli kuitenkin Sopimusta rikkoneen Osapuolen sopimusrikkomus on sen luonteinen, että sopimusrikkomus sekä sen seuraamukset ovat oikaistavissa, ei toisella Osapuolella ole oikeutta purkaa Sopimusta ilman Sopimusta rikkoneelle Osapuolelle annettavaa kirjallista huomautusta. Jos Sopimusta rikkonut Osapuoli ei ole välittömästi ryhtynyt toimenpiteisiin toimintansa saattamiseksi tämän Sopimuksen mukaiseksi ja oikaissut sopimusrikkomustaan ja sen seuraamuksia viimeistään neljäntoista (14) päivän kuluessa toisen Osapuolen antamasta kirjallisesta huomautuksesta, on toisella Osapuolella oikeus purkaa Sopimus. Sopimuksen purkamisen tulee tapahtua kirjallisesti, ja purkamisilmoituksessa on mainittava ne seikat, joihin purkaminen perustuu. Mikäli Xxxxxxx päättää kokonaan lopettaa vuokratakausten myöntämisen, on Takaamolla oikeus purkaa Vakuutussopimus ja tämä Sopimus päättymään välittömästi ilmoittamalla siitä kirjallisesti Vakuutuksenottajalle ja Vuokranantajalle yhtä (1) kuukautta ennen sopimusten päättämistä. Mikäli Xxxxxxx käyttää tätä oikeuttaan, on Takaamo velvollinen suorittamaan Vuokranantajalle vakuutuskorvauksen täysimääräisenä. Takaamolla ei ole mainitussa tilanteessa Takautumisoikeuden mukaista oikeutta periä maksamaansa vakuutuskorvausta Vuokralaiselta. Vuokralaisella ei ole tässä tilanteessa Vuokrasopimuksen päättyessä oikeutta saada vuokravakuutta Vuokranantajalta, vaan Vuokranantaja on velvollinen palauttamaan Vuokrasopimuksen päätyttyä vuokravakuuden Takaamolle siltä osin, kuin Vuokranantajalla ei ole oikeutta käyttää vakuutta Vakuutuksenottajalta olevien saatavien kattamiseen.