Tutkimuksen tausta. Infran rakentaminen, korjaaminen ja hoito kustantaa Suomessa vuosittain lähes 9 miljar- dia euroa. Julkisen sektorin osuus kustannuksista on noin 60 prosenttia, josta valtion osuus on noin kolmasosa (Rakennusteollisuus 2020). Vuonna 2020 infrarakentamisesta 36 prosenttia oli väylänrakentamista, 25 prosenttia verkostojen rakentamista ja loput 29 prosenttia muuta maanrakentamista. Investointien osuus kustannuksista oli 74 prosent- tia ja kunnossapidon/hoidon osuus 26 prosenttia. (Vainio & Nippala 2021) Valtion tiever- kon, rautateiden ja vesiväylien kehittämisestä vastaa Väylävirasto. Väyläviraston tärkeimpiä tehtäviä ovat valtion tie-, rata- ja vesiväylien ylläpitäminen, ke- hittäminen ja hallinta. Väyläviraston vuosittainen budjetti on noin 2 miljardia euroa, josta investointihankintojen osuus on noin 600–800 miljoona euroa. Investointihankkeissa käytetään seuraavia toteutusmuotoja: integroitu projektitoimitus (IPT), elinkaariurakka (PPP), suunnittelun sisältävä urakka (ST), kokonaisurakka (KU) sekä sopimuksen kehit- tämisvaiheen sisältävät kKU ja STk. (Väylävirasto 2020a) Suunnittele ja toteuta (ST)-urakalla tarkoitetaan toteutusmuotoa, jossa urakan suunnit- telu ja toteutus on saman osapuolen vastuulla (Lahdenperä 1999). Suomessa Tiehallinto (nykyinen Väylävirasto) on käyttänyt ST-toteutusmallia vuodesta 2000 lähtien. Suunnit- telua sisältäviä urakoita on kuitenkin ollut käytössä jo 80-luvun lopulla. (Tiehallinto 2009) ST-urakoissa hankinnassa noudatetaan lähes poikkeuksetta "hankintalakia", sillä niitä hankkivat pääosin julkiset tilaajaorganisaatiot. Julkisissa hankinnoissa noudatetaan lakia julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista ("hankintalaki" 1397/2016). Rauta- tieurakoissa noudatetaan hankintalain sijaan "erityisalojen hankintalakia" (Laki vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 110/2007). Vuosina 2018–2021 Väylävirasto toteutti 82 suunnittelun sisältävää urakkaa, joiden yh- teenlasketut sopimussummat olivat 367 miljoonaa euroa. Tieurakoita toteutettiin 39 kap- paletta yhteensä 277 miljoonalla eurolla ja rautatieurakoita 43 kappaletta yhteensä 90 miljoonalla eurolla. Suunnittelun sisältävät urakat olivat sopimussummaltaan noin nel- jännes kaikista tarkasteluvälillä toteutetuista urakoista. (Väylävirasto 2022d) Tämän tutkimuksen taustalla on ST-toteutusmuodon kehittäminen väylänrakennushank- keissa. Diplomityö toimii esitietona myöhemmin aloitettavalle Vä...
Tutkimuksen tausta. International Accounting Standards Board (IASB) on pitkään ajanut läpi IAS 17 - vuokrasopimusstandardin muutosprosessia, vuodesta 2006 saakka. Kansainvä- listen tilinpäätösstandardien (IFRS) mukainen tilinpäätös on tarkoitettu helpot- tamaan ja yhtenäistämään yritysten tilinpäätösinformaatiota sijoittajille. IFRS- standardien mukaisen tilinpäätöksen tarkoituksena on antaa sijoittajille saman- laiset tiedot jokaisesta listatusta pörssiyrityksestä, jotta sijoittaja voisi vertailla yritysten taloudellista informaatiota paremmin. (IFRS Foundation 2016e) Tämän ajatuksen perusteella IASB pyrki uudistamaan IAS 17-vuokrasopimusstandardia ja yhtenäistämään vuokrasopimusten määritelmää sekä kirjaamistapaa tasees- sa. Kansainväliset tilinpäätösstandardit ovat käytössä maailmanlaajuisesti, joten standardien uudistaminen on tärkeää niiden toimivuuden kannalta sekä uudis- tamisella pystytään antamaan sijoittajille parempaa ja laajempaa taloudellista informaatiota yrityksestä. IAS 17-standardin päivityksellä pyritään yhtenäistä- mään vuokrasopimuksia, jolloin yritysten tulee ilmoittaa vuokravastuunsa ta- seessa samalla tavalla, jolloin oletetaan yrityksien vertailukelpoisuuden olevan helpompaa sijoittajien kannalta. Standardimuutosta valmisteltiin yhteistyöprojek- xxxx Us Finance Accounting Standards Boardin (FASB) sekä IASB:n kanssa. Yhteisprojektin tarkoituksena oli antaa samanvertaiset ja tasoiset tilinpäätöstie- dot kaikille niitä käyttäville tahoille, kuten sijoittajat, sidosryhmät jne. (Deloitte 2016d.) Nykyisen IAS 17- vuokrasopimusstandardin mukaan vuokrasopimukset jaotel- laan muihin vuokrasopimuksiin ja rahoitusleasingsopimuksiin (Halonen et al. 2013, 429). Nykyinen vuokrasopimusstandardia on arvosteltu siitä, että vuokra- sopimuksia on vaikea määrittää ja luokitella oikein, joka mahdollistaa yrityksien tunnuslukujen parantamisen sijoittajille houkuttelevimmiksi. IAS 17- standardi mahdollistaa sen, että muita vuokrasopimuksia ei tarvitse kirjata vuokralle otta- jien taseeseen kuten rahoitusleasingsopimukset kirjataan (KPMG 2014). Stan- dardimuutos vaikuttaa vuokralle ottajien näkökulmasta siihen, että heidän ta- seeseensa kirjattaisiin lisää varoja ja velkoja, joilla on vaikutusta yrityksien tun- nuslukuihin, joiden perusteella sijoittajat analysoivat yrityksien taloudellista ti- lannetta ja saavat tarvittavan informaation (PWC 2016). IASB:n mukaan uusi vuokrasopimusstandardi IFRS 16 pitää sisällään vuokra- sopimuksen määritelmän sekä ohjeistuksen siitä, miten ...
Tutkimuksen tausta. Työsopimuslain 1 luvun 3 § toisen momentin mukaan ” Työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta on pidettävä toistaiseksi voimassa olevana.” Mikä tällainen peruste on, jonka pohjalta työsopimus voidaan tehdä määräajaksi ei ole avattu säännöksessä. Hallituksen esityksen mukaan määräaikaisen sopimuksen käyttö on sallittua silloin, kun vuoden 1970 TSL:n 2 §:n 2 momentin mukaiset perusteet eli 1) työn luonne, 2) sijaisuus, 3) harjoittelu tai muu näihin rinnastettava syy sekä 4) muu yrityksen toimintaan tai suoritettavaan työhön liittyvä peruste sitä puoltavat.1 Tätä tarkempaa perustelua ei ole olemassa lainsäädännössä tai lain valmisteluaineistossa, vaan asiaa erityisesti neljännen kohdan mukaista muuta yrityksen toimintaan tai suoritettavaan työhön liittyvää perustetta on avattu lähinnä oikeustapausten myötä. Kyseistä asiaa ei myöskään olla tutkittu kattavasti, vaan asiaa on sivuttu useassa oikeustieteellisessä lähteessä, mutta kattavaa koontia määräaikaisuuden perusteesta työmarkkinoiden tarpeen perusteella ei ole olemassa. Tästä syystä pyrin tässä tutkielmassani tuomaan esille perusteiden käyttöä käytännön työelämässä työmarkkinoiden tarpeen valossa. 1HE 239/2010 vp., s.1.
Tutkimuksen tausta. Maa on välttämätön tekijä kaikessa rakentamisessa, oli sitten kyseessä asunnot, työpai- kat, palvelut tai kunnallistekniikka.” (Virtanen 2000, s. 5.)
Tutkimuksen tausta. Työskentelen yrityksen X Oy:n palveluksessa taloushallinnossa ostolaskujenkäsit- telijänä. Aihe opinnäytetyöhön muodostui keväällä 2012, kun aloin tutkimaan jo käytössä olevan Basware Contract Matching -ohjelman käytön hyödyntämistä laajemmin. Basware Contract Matching -ohjelman tarkoituksena on automatisoida toistuvaislaskujen käsittely ja tällä tavoin poistaa tai minimoida toistuvaislaskujen käsittelyyn liittyvät rutiinitehtävät. Tällä hetkellä tätä ohjelmaa käytetään kuiten- kin merkittävästi ainoastaan yhden toimittajan laskuihin, vaikka tyypillisiä sopi- muspohjaisia toistuvaislaskuja tulee huomattava määrä muiltakin toimittajilta. Tätä ongelmaa on yritetty ratkaista yrityksessä jo jonkin aikaa ilman merkittäviä tuloksia. Aikaisemmin asialle ei ole kuitenkaan uhrattu kovinkaan paljoa aikaa tai resursseja, joten päädyimme esimieheni kanssa sellaiseen ratkaisuun, että opin- näytetyö tästä aiheesta saattaisi olla hyödyksi Yritys X Oy:lle. Vaikka sähköisestä taloushallinnosta on tehty useita opinnäytetöitä ja muita teok- sia, niin ei sopimuspohjaisten ostolaskujen automatisoinnista löydy juurikaan ma- teriaalia. Lähimpänä tämän työn aihetta muista opinnäytetöistä oli Xxxxxxxx, Ma- rika - Paperiton taloushallinto: Ostolaskujen automatisointi Anttila Oy:ssä, vaik- kakin se käsittelee hieman yleisemmin juuri ostolaskujen automatisointia, kun taas tämän työn tarkoituksena on keskittyä sopimuspohjaisten ostolaskujen käsittelyn automatisointiin ja Basware Contract Matching -ohjelman käytön tehostamiseen yrityksessä X Oy.
Tutkimuksen tausta. Yrityssaneerausten historia ulottuu 1990-luvun alun talouskriisin aikaan, jolloin ainoa Suo- men lainsäädännön tuntema kaikkia velkoja ja velkojia koskeva yleistäytäntöönpanomenette- ly oli konkurssi.1 Syvän laman aikana pysyvästi maksukyvyttömien yritysten lisäksi vakava- raiset ja lähtökohtaisesti elinkelpoiset yritykset olivat vaarassa ajautua esimerkiksi vaikean likviditeettikriisin myötä konkurssiin.2 Mahdollisesti kannattavien, mutta vaikeuksissa olevi- en yritysten konkurssin haluttiin estää, joten tarve nykyaikaiselle ja likvidaation sijaan rehabi- litaatiolle perustuvalle insolvenssimenettelylle oli olemassa.3 Vuonna 1992 aloitettiinkin uuden, Suomen ensimmäisen yrityssaneerauslain (YSL) valmistelu. Laki yrityksen saneera- uksesta tuli voimaan 1.7.1993 hyvin lyhyen virkamiesvalmistelun päätteeksi. Yrityssaneerauksella tarkoitetaan elinkelpoisen, mutta taloudellisiin vaikeuksiin joutuneen yrityksen toiminnan tervehdyttämistä tai tervehdyttämisen edellytysten turvaamista. Tavalli- sesti edellytykset turvataan vahvistamalla yritykselle sen kannattavuuden parantamiseen täh- täävä saneerausohjelma, sekä siihen sisältyvä yrityksen maksukykyä vastaava ja toteutettavis- sa oleva maksuohjelma. Vaikka yrityssaneerauksen tarkoituksena on tervehdyttää vain tila- päisestä maksuvaikeuksissa oleva velallinen, voi sillä olla yhtä haitallisia seurauksia kuin konkurssilla yrityssaneeraukseen liittyvästä epävarmuudesta johtuen. Täysimittainen lakimääräinen yrityssaneerausmenettely muodostuu usein pitkäkestoiseksi. Hakemuksen jättämisestä käräjäoikeuteen kuluu keskimäärin 11 kuukautta siihen, että mak- suohjelma vahvistetaan.4 Yrityksen kannalta menettelyyn kesto on usein ongelmallinen, sillä
1 Ennen yrityssaneerauslain säätämistä Suomessa oli myös akordilainsäädäntö. Akordien käyttäminen oli kui- tenkin erittäin vähäistä. Akordimenettely koski ainoastaan etuoikeudettomia velkojia, eikä koskaan vakuudellis- ta velkojaa. Ks. HE 182:1992, s. 8 – 9.
2 Koulu 2007, s. 9. 3 HE 182:1992, s. 6.