Tavoitteet Tavoitteena on työjärjestelyjen joustavuuden lisääminen, tutkimusedellytysten pa- rantaminen, taiteellisen toiminnan edistäminen, tutkimuspohjaisen opetuksen ke- hittäminen sekä uusien kannustavampien opetus- ja opiskelumuotojen kehittäminen.
TUTKINTOTAVOITTEET Tavoitteet Vuosina 2017 - 2020 keskimäärin
Sähkölaitteet 4.1. Tämän luvun määräyksiin vedoten verkonhaltija ei voi kieltäytyä sähkömarkkinalaissa edellytetystä verkon kehittämisvelvollisuudesta. 4.2. Käyttäjä vastaa siitä, että käyttäjän laitteistot täyttävät jakeluverkonhaltijan julkaisemat sähkölaitteistojen liittämistä koskevat tekniset vaatimukset sekä järjestelmävastaavan mahdollisesti asettamat järjestelmätekniset vaatimukset. 4.3. Sopijapuolten tulee huolehtia siitä, että heidän sähköasennuksensa, sähkölaitteistonsa ja sähkölaitteensa ovat säännösten ja määräysten edellyttämässä kunnossa. Sähköasennuksia, - laitteistoja ja -laitteita ei saa käyttää niin, että niistä aiheutuu vahinkoa tai häiriötä jakeluverkolle tai toisille käyttäjille. Sopijapuolten asennuksina, laitteistoina ja laitteina pidetään myös muita hänen vastuupiirissään olevia asennuksia, laitteistoja ja laitteita, esimerkiksi käyttäjän sellaisen vuokralaisen tai edelleenostajan, jolla ei ole verkonhaltijan kanssa verkkosopimusta, asennuksia, laitteistoja ja laitteita. 4.4. Sähköä tuottavia laitteistoja ja laitteita ei saa kytkeä kiinteistön sähköverkkoon, kun kiinteistön sähköverkko on kytkettynä jakeluverkkoon, ennen kuin verkonhaltija on antanut kytkennälle luvan. 4.5. Sähköasennukset tulee tehdä, tarkastaa ja liittää verkkoon sähköturvallisuutta koskevan lainsäädännön ja sen perusteella annettujen säännösten ja määräysten sekä alan standardien mukaisesti. Standardien puuttuessa verkonhaltija voi antaa kansainväliseen käytäntöön ja hyvään sähkölaitteistojen rakennus- ja käyttötapaan perustuvia suosituksia tai ohjeita käyttäjän laitteistojen ja laitteiden verkkoon liittämiseksi. 4.6. Käyttäjän tulee ilmoittaa verkonhaltijalle alla olevien kohtien 4.6.1 ja 4.6.2. mukaisista laitteistoista ja laitteista ennen niiden käyttöönottoa. Verkonhaltija antaa pyynnöstä käyttäjälle tämän tarvitsemia verkon ominaisuuksiin liittyviä tietoja. 4.6.1. Jos käyttäjän sähkölaitteiston tai -laitteen aiheuttamille verkkohäiriöille ei ole olemassa kyseiseen tapaukseen soveltuvia standardeja, verkonhaltija selvittää käyttäjän pyynnöstä, voidaanko laitteisto tai laite liittää kyseiseen verkkoon. Selvityspyynnön tekemistä suositellaan etenkin seuraavissa tapauksissa: • sähkölaitteiston tai -laitteen kytkentävirta on suuri verrattuna pääsulakkeen kokoon; • sähkölaitteiston tai -laitteenverkkoon kytkeytyminen tapahtuu usein; • sähkölaitteiston tai -laitteen käyttö edellyttää verkonhaltijan erityistoimenpiteitä; tai • sähkölaitteisto tai -laiteaiheuttaa merkittävää yliaaltovirtaa. 4.6.2. Ennakkoselvitystä vaativia laitteistoja tai laitteita ovat: • Generaattorit ja muut jännitettä, energiaa tai oikosulkutehoa syöttävät laitteet: • Mm. tuuli-, aurinko-, vesi- ja bioenergialaitokset • Maalämpöpumput • Loissähkön kompensointilaitteet • Hitsauslaitteet • Kompressorit • Suurehkot elektroniikkaohjatut laitteet • Suurehkot suuntaajat tai taajuusmuuttajat • Palvelinkeskukset • Erilaiset moottorikäytöt, kuten pumppaamot 4.6.3. Usein käynnistyvät suuren käynnistysvirran tarvitsevat laitteet kuten pumput, kompressorit ja moottorit tulee varustaa sellaisella virran rajoituksella, ettei niiden käyttö ylitä verkkosopimuksessa tai liittymissopimuksessa määriteltyä sulakekoon mukaista maksimivirtaa tai sovittua maksimitehoa. Näiden ollessa eri kokoiset, pienempi määrittää ylärajan sähkönkäytölle. 4.7. Sopijapuolet ovat velvollisia korvaamaan toisilleen edellisissä (4.2 - 4.6) kohdissa tarkoitettujen säännösten, määräysten ja kirjallisten ohjeiden vastaisten asennustensa tai viallisten laitteistojen tai laitteidensa tai niiden käytön aiheuttaman 12. luvussa määritellyn vahingon samassa luvussa mainituin edellytyksin ja rajoituksin. Käyttäjän vastuu koskee myös sellaisia mainituista syistä muille käyttäjille aiheutuvia vahinkoja, jotka verkonhaltija joutuu korvaamaan muille käyttäjille. Käyttäjän korvausvelvollisuus on kuitenkin rajoitettu seuraavasti: 4.7.1. Käyttäjä on korvausvelvollinen vain, jos hän on tiennyt tai hänen olisi pitänyt tietää asennustensa, laitteistojensa tai laitteidensa tai niiden käytön mahdollisesti aiheuttamista riskeistä ottaen huomioon hänen asiantuntemuksensa, käyttämänsä laitteen, laitteiston tai asennuksen ominaisuudet sekä verkonhaltijan hänelle mahdollisesti antama informaatio. 4.7.2. Kun sähkölaitteistossa tai -laitteessa on vika tai ominaisuus, jota käyttäjä ei ole voinut havaita, käyttäjä vastaa tällaisesta sähkölaitteistosta tai -laitteesta mahdollisesti aiheutuvista vahingoista ja kustannuksista, jos hän jatkaa haittaa tuottavan laitteiston tai laitteen käyttämistä verkonhaltijan huomautuksesta huolimatta. 4.8. Sopijapuolten tulee ilmoittaa toisilleen toisen sähköasennuksissa, sähkölaitteistoissa ja sähkölaitteissa havaitsemistaan vioista ja häiriöistä. Sopijaosapuolten on, ilmoituksesta tiedon saatuaan, viipymättä ryhdyttävä toimiin tilanteen korjaamiseksi. Jollei ilmoitettu vika tai häiriö kuulu sopijaosapuolen korjausvelvollisuuden piiriin, sopijaosapuolen tulee ilmoittaa käsityksensä vastuutahosta ilmoituksen antajalle. 4.9. Mikäli käyttäjän ilmoittama vika tai häiriö kuuluu jonkun muun kuin verkonhaltijan korjausvelvollisuuden piiriin, verkonhaltijan on ilmoitettava tälle viasta tai häiriöstä. 4.10. Jos käyttäjän sähkölaitteistot tai -laitteet haittaavat toisten käyttäjien sähkönkäyttöä tai verkonhaltijan mittaus- tai muiden järjestelmien toimintaa, verkonhaltijan tulee yhdessä käyttäjän kanssa määritellä keinot haitan poistamiseksi. Verkonhaltija voi tällöin esimerkiksi rajoittaa laitteiston tai laitteen käytön tapahtuvaksi määräaikoina. Verkonhaltija voi kieltää laitteiston tai laitteen käytön vain, jos sen käyttö ei ole lainkaan mahdollista ilman, että siitä aiheutuu merkittävää haittaa muille käyttäjille tai verkonhaltijan mittaus- tai muille järjestelmille. 4.11. Jos jakeluverkonhaltijan hallinnassa oleva sähkölaitteisto tai -laite on käyttäjän tiloissa tai alueella, käyttäjän on järjestettävä jakeluverkonhaltijalle sopijapuolten hyväksymällä tavalla korvauksetta viivytyksetön pääsy sähkölaitteiston tai -laitteen luo mm. huolto-, tarkistus-, vianselvitys- tai korjaustöitä varten vuorokaudenajasta riippumatta. 4.12. Verkonhaltija ei vastaa käyttäjän laitteistojen tai laitteiden ominaisuuksista, vanhentumisesta, kulumisesta, rikkoutumisesta tai niiden yhteensopivuudesta jakeluverkon, käyttäjän oman verkon tai käyttäjän verkossa olevien muiden sähkölaitteistojen tai -laitteiden kanssa tai edellä mainittujen seikkojen aiheuttamista vahingoista, ellei vahinkoa ole aiheuttanut 11. luvussa tarkoitettu sähkön laatua koskeva virhe. Verkonhaltija ei myöskään vastaa käyttäjän asennuksien, laitteistojen tai laitteiden tai niiden suojauksien puutteellisuuksien aiheuttamista vahingoista. 4.13. Jos käyttäjä tarvitsee esimerkiksi laitteistojensa tai laitteidensa herkkyyden takia tavanomaisen verkkopalvelun mukaista sähköä laadultaan parempaa sähköä (vertaa kohta 11.4) tai sähkönsaannin keskeytyksettömyyttä (vertaa kohta 11.5), käyttäjän tulee ottaa yhteyttä verkonhaltijaan asian selvittämiseksi.
Taloudelliset Tavoitteet 2.1 Määrärahat 1.000 € Toimintatulot 1 004 731 671 Toimintamenot 11 483 11 719 11 490 Toimintakate -10 479 -10 896 -10 819 Muutos-% 4,0 % 0,7 %
Toiminnalliset Tavoitteet Projektit Projekti Hyödyt ja onnistumisen arviointi (Miksi?) Alku Tilanneyhteenveto Liikuntaneuvonnan palveluketjut Riittämätön liikunta lisää sairastavuutta, josta syntyy kustannuksia. Liikuntakäyttäytymiseen vaikuttaminen ennen sairastumista (pri- maaripreventio) on sekä yhteiskunnan että henkilön etu. Yksilölli- seen liikuntaneuvontaan tavoitellaan työikäisiä ja ikääntyneitä, joi- den sairastumista tai toimintakyvyn heikkenemistä liikunnalla voi- daan ehkäistä. Neuvonnan tavoitteena on asiakkaan fyysisen aktiivi- suuden lisääntyminen ja/tai passiivisen ajan väheneminen ja sitä kautta terveyden ja hyvinvoinnin koheneminen. Tavoitteena on, että liikuntapalveluiden toteuttama yksilöllinen liikuntaneuvonta täydentää Hyvinvointitoimialan toteuttamaa elintapaneuvontaa ja asiakasohjautuvuus on sujuvaa. 2.9.2018 5.8.2020 Ennen koronapoikkeustilaa (1.1.-13.3.) neuvontaan ilmoittau- tui 40 uutta asiakasta, joista suurin osa työikäisiä. Kesken olevia proses- seja yhteensä 57 (40 työikäistä ja 17 ikääntynyttä), 64 neuvontaker- taa/103 neuvonta-aikaa varattavissa eli täyttöaste 62%. Uusia asiak- kaita ilmoittautui neuvontaan aiempaa enemmän. Vaikutusten arvioin- teja on tehty vähän kevään aikana. Impivaaran uimahallissa käyneille työikäisille asiakkaille tehty kehonkoostumuksen alkumittaukset. Yksi- löllinen liikuntaneuvonta on päätetty lopettaa ja siirtyä ryhmämuotoi- seen neuvontaan yhdessä kumppaneiden (PNK, AMK, Ammatti-Insti- tuutti ja TULE-tietokeskus) kanssa toteutettuna. Päätös tehtiin, koska yksilöllisen neuvonnan ajanvarauksen täyttöaste ei ole riittävä, yhtä neuvonta-asiakasta kohden kuluu liikaa työaikaa ja neuvontaprosesseja ei riittävästi saada vietyä vaikutusten arviointiin asti. Ryhmäliikunta- neuvonta alkaa tammikuussa 2021. Ryhmän sisältö suunnitellaan yh- dessä kumppaneiden kanssa. Toteutuksen valmistelu jatkuu syksyllä 2020.Hyvinvointitoimiala on hakenut rahoitusta etänä toteutettavaan elintapaneuvontaa Tulevaisuuden sote-keskus -hankehausta. Liikunta- palvelut on mukana toteutuksessa, mikäli rahoitus saadaan. Lisäksi hy- vinvointitoimialalle tehdään liikuntaneuvonnan verkkokoulutus tälle projektille myönnetyin testamenttivaroin.
Kaupungin yhteiset tavoitteet Henkilöstöohjelman painopistealue Kaupungin tavoite 2016 Palvelualueen tavoite 2016 Turussa jokaisen tulee voida kokea, että työ lisää hyvinvointia Kunta10: resurssit työhön riittävät, mittariarvo pie- nempi kuin 0. Työpaikalla tehty riskien ja vaarojen analyysi, tehty vähintään 95 % työpaikoista. Kunta10: resurssit työhön riittävät, mittariarvo pienempi kuin 0. Työpaikalla tehty riskien ja vaarojen analyysi, tehty vähintään 95 % työpaikoista. Aktiivinen osaamisen ennakointi Osaamiskartoitus laadittu SAP-järjestelmään, va- kansseista 60 % tehty Osaamiskartoitus laadittu SAP-järjestelmään, vakansseista 60 % tehty Turku on vetovoimainen työnantaja Kunta10: esimiestuki, kohtelun oikeudenmukaisuus,: tulokset parantuneet edellisestä mittauksesta (2014) Kunta10: esimiestuki, kohtelun oikeudenmukaisuus,: tulokset parantuneet edellisestä mittauksesta (2014)
Yhdyskuntatekniset laitteet Vuokralainen on velvollinen kaupungin vaatimuksesta sallimaan tar- peellisten johtojen, laitteiden, laitteistojen ja kiinnikkeiden sijoittamisen vuokramaalle tai sen yli. Jos kaupunki ennen vuokra-ajan päättymistä tarvitsee osaa vuokra-alu- eesta katu- tai liikennealueeksi tai muuta yleistä tarvetta varten, vuok- ralaisen on kolmen (3) kuukauden kuluttua irtisanomisesta luovutettava sitä varten tarvittava ala. Tämä ei kuitenkaan koske alaa, jolla vuokra- laisen omistama rakennus sijaitsee. Kaupunki korvaa vuokralaiselle edellä mainituista toimenpiteistä aiheu- tuvan vahingon arvion mukaan. Vuokralainen on velvollinen kaupungin niin vaatiessa varaamaan vuokra-alueelta tilan muuntamoa varten.
Työaikapankki Työnantaja ja luottamushenkilö voivat sopia työaika- pankin käyttöönotosta yrityksessä. Työaikapankkiin voidaan sopia siirrettäväksi esimer- kiksi • työaikajärjestelmiin liittyviä tasoitusvapaita • mahdollisia työajan lyhennysvapaita • liukuvan työajan kertymää • vapaa-ajaksi muutettuja työaikakorvauksia • vuosiloman 18 päivän ylittävää osaa ja talvilomaa sekä jo kertynyttä säästövapaata tai • vapaaksi vaihdettua lomarahaa. Kun työaikapankkiin on sovittu siirrettäväksi keskimää- räistä työaikaa sovellettaessa kertyvää tasoitusvapaa- ta, voidaan sopia myös, ettei erillistä tasoittumisjärjes- telmää käytetä. Tällöin työaika tasoittuu työaikapankin kautta ja niissä rajoissa, jotka on sitä käyttöön otet- taessa sovittu. Työaikapankkiin siirretyt vapaat menettävät alkuperäi- sen identiteettinsä eivätkä niitä koske esim. työaika- lain mukaiset vanhentumisajat. Toimihenkilön palkka määräytyy vapaan pitämishetken mukaan. Vapaan pitäminen ei vähennä vuosilomaker- tymää. Työsuhteen päättyessä työaikapankkiin kerty- neet vapaat maksetaan rahana. Toimihenkilölle annetaan vuosittain selvitys pankkiin kertyneistä vapaista. Luottamushenkilölle annetaan vuosittain yhteenveto pankkiin kertyneistä ja käytetyis- tä vapaista. Luottamushenkilö ja työnantajan edustaja seuraavat vuosittain työaikapankkikertymää erityisesti työsuojelullisista syistä. Liitot ovat yhtä mieltä periaatteesta, jonka mukaan työnvähyystilanteessa pankkiin kertyneet tunnit olisi pidettävä ennen lomautukseen turvautumista. Työaikapankin käyttöönottamiseen liittyen on lisäksi sovittava ainakin seuraavista asioista: • ketkä kuuluvat työaikapankkijärjestelmän piiriin • mitä vapaita voidaan säästää, millaisin ehdoin niitä säästetään sekä menettelytavat siitä, kuinka työaikapankkikertymän määrä on todennettavissa • vapaiden säästämiselle ja lainaamiselle asetetut enimmäismäärät, jolloin erityistä huomiota kiinnitetään työsuojelullisiin näkökohtiin • kuinka vapaita voidaan pitää tai määrätä pidettäväksi • miten vapaan pitämisajankohdan palkka määritellään, jos käytössä on useita eri palkkaperusteita tai palkkaustapoja • menettelytavoista toimihenkilön ollessa työkyvyttömyyden tai muun syyn vuoksi estynyt työnteosta sovitun vapaan aikana • missä tilanteissa, työsuhteen päättymisen ohella, säästövapaa voidaan muuttaa rahaksi ja minkä periaatteiden mukaisesti vaihto suoritetaan • kuinka työaikapankin toimivuutta käsitellään työnantajan ja luottamushenkilön kesken ja kuinka työaikapankkijärjestelmää voidaan muuttaa.
Alihankkijat JYSE kohdan 3.2 ensimmäisen virkkeen sijasta todetaan, että Palveluntuottaja voi teettää Sopimukseen kuuluvia tehtäviään alihankkijoilla, jotka Tilaaja on hyväksynyt tarjouskilpailun yhteydessä alihankkijoiksi. Muilta osin Palveluntuottajalla ei ole oikeutta teettää Sopimukseen kuuluvia tehtäviä alihankkijalla ilman Tilaajan etukäteen antamaa nimenomaista kirjallista lupaa tai vaihtaa tarjouskilpailussa ilmoittamaansa alihankkijaa.
Asiakkaan kvv-laitteen käyttö poikkeustilanteissa Poikkeustilanteessa laitoksella on oikeus toimittaa tilapäisesti vettä asiakkaan kiinteistön tonttivesijohdon kautta toiselle asiakkaalle tai johtaa asiakkaan viemäreitä käyttäen toisen asiakkaan viemärivettä yleisiin viemäreihin. Asiakkaalla on oikeus saada todetusta haitasta mittaukseen tai arviointiin perustuvaa käyttömaksua vastaava hyvitys. Laitoksen toimintahäiriön aikana tai välittömästi sen jälkeen laitoksella on oikeus käyttää asiakkaan kvv-laitteistoja yleisen vesijohdon huuhtelemiseen. Asiakkaalla on oikeus saada mittaukseen tai arviointiin perustuvaa käyttömaksua vastaava hyvitys.
