Common use of Työsuhteen alkaminen ja päättyminen Clause in Contracts

Työsuhteen alkaminen ja päättyminen. Tätä kohtaa sovelletaan kokonaisuudessaan myös tilanteisiin, joissa työntekijä lähtee/palaa äitiys- ja vanhempainvapaalta, hoitovapaalta, opintovapaalta, vuorotteluvapaalta tai muilta vastaavilta vapailta. Työsuhteen alkaessa kesken vuotta, tulee työnantajan ja työntekijän sopia kirjallisesti, miten loppuvuoden aikana vuosittainen työajan pidennys toteutetaan. Työsuhteen alkaessa tai päättyessä kesken vuotta työaikaa pidentävät vain työssäolokuukaudet (kokoaikaisella työntekijällä 2 t / kk). Mikäli työsuhde alkaa tai päättyy kesken kuukautta, tarkastellaan kuukautta kuten vuosiloman ansaintaa. Esim. mikäli kuukaudessa ei ole työskennelty 14 päivää, ei pidennystä siltä kuukaudelta toteuteta, mikäli on työskennelty 14 työpäivää, pidennys toteutetaan. Osa-aikaisella työajan pidennys lasketaan osa-aikatyön mukaan ja pidennys suhteutetaan kuukausitasolle. • Esimerkki: osa-aikaisen työntekijän (57,5 t / 3 vko) työsuhde päättyy 31.5. Työajanpidennys alkuvuoden osalta on 5 tuntia (57,5 : 115 x 24):12 x 5 = 5. Mahdolliset liikaa tehdyt vuosityöajan pidennystunnit korvataan työntekijälle työsuhteen päättyessä kesken vuotta rahassa tai voidaan työntekijän aloitteesta sopia annettavaksi vapaana. Miinussaldojen osalta työntekijä ja työnantaja sopivat millä tavalla mahdollinen työajan pidennyksestä johtuva miinussaldo tasataan. Työsuhteen päättyessä taloudellisista ja tuotannollisista syistä ei työsuhteen päättymisen jälkeiseen aikaan tehtäväksi sovittua työajan pidennystä (miinussaldoa) voi teettää eikä periä palkasta. Miinussaldoa ei voi teettää eikä periä palkasta, jos työntekijä päättää työsuhteensa (irtisanoutuu tai purkaa työsopimuksensa) työnantajasta johtuvalla TSL 8:1 §:n mukaisella purkuperusteella.

Työsuhteen alkaminen ja päättyminen. Tätä kohtaa sovelletaan kokonaisuudessaan myös tilanteisiinTyösuhteen alkaminen‌ Työsuhde ja siihen perustuvat oikeudet alkavat siitä päivästä, joissa jona työntekijä lähtee/palaa äitiys- ja vanhempainvapaaltatosiasiallises- ti ryhtyy työhön. Työntekijän on esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan kulloinkin voi- massa olevan käytännön mukaisesti. Xxxxxx todistusta esitetä, hoitovapaaltatyösopimus raukeaa määrä- ajan päättymisen jälkeisestä päivästä lukien. Työsopimus tulee tehdä aina kirjallisesti. Jos kirjallista työsopimusta ei ole tehty ennen työnteon alkamista, opintovapaalta, vuorotteluvapaalta tai muilta vastaavilta vapailta. tulee kirjallinen työsopimus tehdä ilman aiheetonta viivytystä Työsuhteen alkaessa kesken voidaan sopia enintään 6 kuukauden koeajasta. Irtisanominen on aina toimitettava ensisijaisesti kirjallisesti. Mikäli irtisanomisen toimitta- mista ei voida olosuhteiden johdosta toimittaa kirjallisesti, voidaan se toimittaa myös muul- la tavoin todisteellisesti. Ellei muusta ole sovittu, noudatetaan seuraavia irtisanomisaikoja: Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä, työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava • 14 vuorokauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään vuoden; • yhden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enin- tään neljä vuotta; • kahden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli neljä vuotta, tulee työnantajan ja työntekijän sopia kirjallisesti, miten loppuvuoden aikana vuosittainen työajan pidennys toteutetaan. Työsuhteen alkaessa tai päättyessä kesken vuotta työaikaa pidentävät vain työssäolokuukaudet (kokoaikaisella työntekijällä 2 t / kk). Mikäli työsuhde alkaa tai päättyy kesken kuukautta, tarkastellaan kuukautta kuten vuosiloman ansaintaa. Esim. mikäli kuukaudessa ei ole työskennelty 14 päivää, ei pidennystä siltä kuukaudelta toteuteta, mikäli on työskennelty 14 työpäivää, pidennys toteutetaan. Osa-aikaisella työajan pidennys lasketaan osa-aikatyön mukaan ja pidennys suhteutetaan kuukausitasolle. mutta enintään kahdeksan vuotta; • Esimerkki: osa-aikaisen työntekijän (57,5 t / 3 vko) työsuhde päättyy 31.5. Työajanpidennys alkuvuoden osalta on 5 tuntia (57,5 : 115 x 24):12 x 5 = 5. Mahdolliset liikaa tehdyt vuosityöajan pidennystunnit korvataan työntekijälle työsuhteen päättyessä kesken vuotta rahassa tai voidaan työntekijän aloitteesta sopia annettavaksi vapaana. Miinussaldojen osalta työntekijä ja työnantaja sopivat millä tavalla mahdollinen työajan pidennyksestä johtuva miinussaldo tasataan. Työsuhteen päättyessä taloudellisista ja tuotannollisista syistä ei työsuhteen päättymisen jälkeiseen aikaan tehtäväksi sovittua työajan pidennystä (miinussaldoa) voi teettää eikä periä palkasta. Miinussaldoa ei voi teettää eikä periä palkastaneljän kuukauden irtisanomisaikaa, jos työntekijä päättää työsuhteensa (irtisanoutuu tai purkaa työsopimuksensa) työnantajasta johtuvalla TSL 8:1 §:n mukaisella purkuperusteellatyösuhde on jatkunut yli kahdeksan vuotta, mutta enintään 12 vuotta; • kuuden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta; Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä, työntekijän on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava • 14 vuorokauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta; • yhden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta.

Työsuhteen alkaminen ja päättyminen. Tätä kohtaa sovelletaan kokonaisuudessaan myös tilanteisiin, joissa työntekijä lähtee/palaa äitiys- ja vanhempainvapaalta, hoitovapaalta, opintovapaalta, vuorotteluvapaalta tai muilta vastaavilta vapailta. Työsuhteen alkaessa kesken vuotta, tulee työnantajan ja työntekijän sopia so- pia yhdessä kirjallisesti, miten loppuvuoden aikana vuosittainen työajan pidennys toteutetaantoteutetaan loppuvuoden aikana. Työsuhteen alkaessa tai päättyessä kesken vuotta työaikaa pidentävät vain työssäolokuukaudet vuotta, vuosityöajan pidennys suhteutetaan kuukausitasolle (kokoaikaisella työntekijällä 2 t / kk/kk). Mikäli työsuhde alkaa Tällöin työnantaja ja työntekijä sopivat millä tavalla jäljellä oleva vuosityöajan pidennyksestä johtuva saldo tasataan. Mahdolliset liikaa tehdyt vuosityöajan pidennystun- nit korvataan työntekijälle työsuhteen päättyessä kesken vuotta rahassa tai päättyy kesken kuukautta, tarkastellaan kuukautta kuten vuosiloman ansaintaa. Esim. mikäli kuukaudessa ei ole työskennelty 14 päivää, ei pidennystä siltä kuukaudelta toteuteta, mikäli on työskennelty 14 työpäivää, pidennys toteutetaanvoidaan työntekijän aloitteesta sopia annettavaksi vapaana. Osa-aikaisella aikaisen työntekijän työajan pidennys lasketaan osa-aikatyön mukaan ja pidennys suhteutetaan kuukausitasolle. • Esimerkki: osa-aikaisen työntekijän (57,5 t / 3 vko) työsuhde päättyy 31.5. Työajanpidennys alkuvuoden osalta on 5 tuntia (57,5 : 115 x 24):12 24) : 12 x 5 = 5. Mahdolliset liikaa tehdyt Mikäli työsuhde alkaa tai päättyy kesken kuukautta, tarkastellaan kuukautta kuten vuosiloman ansaintaa (35 t / 14 työpäivää). Esim. mikäli kuukau- dessa ei ole työskennelty 14 työpäivää, ei vuosityöajan pidennystunnit korvataan työntekijälle työsuhteen päättyessä kesken vuotta rahassa pidennystä siltä kuukaudelta toteuteta, mikäli on työskennelty 14 työpäivää, vuosityöajan pidennys tältä kuukaudelta toteutetaan. Tätä kohtaa sovelletaan kokonaisuudessaan myös tilanteisiin, joissa työntekijä lähtee/palaa äitiys- ja vanhempainvapaalta, hoitovapaalta, opintovapaalta, vuorotteluvapaalta tai voidaan työntekijän aloitteesta sopia annettavaksi vapaana. Miinussaldojen osalta työntekijä ja työnantaja sopivat millä tavalla mahdollinen työajan pidennyksestä johtuva miinussaldo tasataanmuilta palkattomilta vapailta. Työsuhteen päättyessä taloudellisista ja tuotannollisista syistä ei työsuhteen työsuh- teen päättymisen jälkeiseen aikaan tehtäväksi sovittua työajan pidennystä (miinussaldoa) voi teettää eikä periä palkasta. Miinussaldoa ei voi teettää eikä periä palkasta, jos työntekijä päättää työsuhteensa (irtisanoutuu tai purkaa työsopimuksensa) työnantajasta johtuvalla TSL 8:1 §:n mukaisella purkuperusteella.

Työsuhteen alkaminen ja päättyminen. Tätä kohtaa sovelletaan kokonaisuudessaan 1. Työnantajalla on oikeus suunnitella ja järjestää työt, johtaa ja valvoa työn suorittamista sekä ottaa ja erottaa toimihenkilöt. 2. Toimihenkilön tulee työssään valvoa ja edistää työnantajan etua sekä noudattaa työnantajan edun edellyttämää vaiteliaisuutta työnantajan toimintaa kohtaan. 3. Työnantajan tulee avoimesti neuvotella toimihenkilön kanssa tämän hoidettavana olevista asioista sekä myötämielisesti tukea toimihenki- löä hänen tehtävissään. 4. Toimihenkilön kanssa voidaan sopia työsopimuslain mukaan määräy- tyvästä koeajasta, jonka kuluessa työsopimus voidaan kummaltakin puolen purkaa irtisanomisaikaa noudattamatta. Tällöin työsuhde päät- tyy sen työpäivän päättyessä, jonka aikana ilmoitus purkamisesta teh- tiin. Työsopimuksella voidaan sopia myös tilanteisiinlyhyemmästä koeajasta. 5. Työsopimus tehdään kirjallisena. 6. Työnantaja noudattaa seuraavia irtisanomisaikoja, joissa työntekijä lähtee/palaa äitiys- ja vanhempainvapaalta, hoitovapaalta, opintovapaalta, vuorotteluvapaalta tai muilta vastaavilta vapailta. Työsuhteen alkaessa kesken vuotta, tulee työnantajan ja työntekijän sopia kirjallisesti, miten loppuvuoden aikana vuosittainen työajan pidennys toteutetaan. Työsuhteen alkaessa tai päättyessä kesken vuotta työaikaa pidentävät vain työssäolokuukaudet (kokoaikaisella työntekijällä 2 t / kk). Mikäli työsuhde alkaa tai päättyy kesken kuukautta, tarkastellaan kuukautta kuten vuosiloman ansaintaa. Esim. mikäli kuukaudessa ei jollei toisin ole työskennelty sovittu: − 14 päivää, ei pidennystä siltä kuukaudelta toteuteta, mikäli jos työsuhde on työskennelty 14 työpäivää, pidennys toteutetaan. Osa-aikaisella työajan pidennys lasketaan osa-aikatyön mukaan ja pidennys suhteutetaan kuukausitasolle. • Esimerkki: osa-aikaisen työntekijän (57,5 t / 3 vko) työsuhde päättyy 31.5. Työajanpidennys alkuvuoden osalta on 5 tuntia (57,5 : 115 x 24):12 x 5 = 5. Mahdolliset liikaa tehdyt vuosityöajan pidennystunnit korvataan työntekijälle työsuhteen päättyessä kesken vuotta rahassa tai voidaan työntekijän aloitteesta sopia annettavaksi vapaana. Miinussaldojen osalta työntekijä ja työnantaja sopivat millä tavalla mahdollinen työajan pidennyksestä johtuva miinussaldo tasataan. Työsuhteen päättyessä taloudellisista ja tuotannollisista syistä ei työsuhteen päättymisen jälkeiseen aikaan tehtäväksi sovittua työajan pidennystä (miinussaldoa) voi teettää eikä periä palkasta. Miinussaldoa ei voi teettää eikä periä palkastakestänyt enintään vuoden − 1 kuukausi, jos työntekijä päättää työsuhteensa (irtisanoutuu tai työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään 4 vuotta − 2 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta − 4 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 8 vuotta, mutta enintään 12 vuotta, − 6 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta Toimihenkilön sanoessa työsopimuksen irti on irtisanomisaika, jollei toisin ole sovittu: − 14 päivää, jos työsuhde on kestänyt alle 5 vuotta, − yksi kuukausi, jos työsuhde on kestänyt yli 5 vuotta. 7. Työsopimus voidaan puolin ja toisin kirjallisesti irtisanoa ja purkaa työsopimuksensa) työnantajasta johtuvalla TSL 8:1 laissa säädetyin edellytyksin. 8. Korvaus irtisanomisajan noudattamatta jättämisestä määräytyy työso- pimuslain 6 luvun 4 §:n mukaisella purkuperusteellamukaan. 9. Irtisanominen on toimitettava kirjallisesti. 10. Jos toimihenkilöllä työsuhteen päättyessä on kulumassa olevalta lo- manmääräytymisvuodelta pitämätöntä vuosilomaa, voidaan tämä loma sisällyttää irtisanomisaikaan, mikäli molemmat osapuolet ovat siitä yhtä mieltä.

Työsuhteen alkaminen ja päättyminen. Tätä kohtaa sovelletaan kokonaisuudessaan myös tilanteisiinTyösuhteen alkaminen‌ Työsuhde ja siihen perustuvat oikeudet alkavat siitä päivästä, joissa jona työntekijä lähtee/palaa äitiys- ja vanhempainvapaaltatosiasiallisesti ryhtyy työhön. Työntekijän on esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan kul- loinkin voimassa olevan käytännön mukaisesti. Xxxxxx todistusta esitetä, hoitovapaaltatyöso- pimus raukeaa määräajan päättymisen jälkeisestä päivästä lukien. Työsopimus tulee tehdä aina kirjallisesti. Jos kirjallista työsopimusta ei ole tehty ennen työnteon alkamista, opintovapaalta, vuorotteluvapaalta tai muilta vastaavilta vapailta. tulee kirjallinen työsopimus tehdä ilman aiheetonta viivytystä Työsuhteen alkaessa kesken voidaan sopia enintään 6 kuukauden koeajasta. Irtisanominen on aina toimitettava ensisijaisesti kirjallisesti. Mikäli irtisanomisen toimittamista ei voida olosuhteiden johdosta toimittaa kirjallisesti, voidaan se toimittaa myös muulla tavoin todisteellisesti. Ellei muusta ole sovittu, noudatetaan seuraavia irtisanomisaikoja: Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä, työnantajan on irtisanoessaan työso- pimuksen noudatettava • 14 vuorokauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään vuoden; • yhden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään neljä vuotta; • kahden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli neljä vuotta, tulee työnantajan ja työntekijän sopia kirjallisesti, miten loppuvuoden aikana vuosittainen työajan pidennys toteutetaan. Työsuhteen alkaessa tai päättyessä kesken vuotta työaikaa pidentävät vain työssäolokuukaudet (kokoaikaisella työntekijällä 2 t / kk). Mikäli työsuhde alkaa tai päättyy kesken kuukautta, tarkastellaan kuukautta kuten vuosiloman ansaintaa. Esim. mikäli kuukaudessa ei ole työskennelty 14 päivää, ei pidennystä siltä kuukaudelta toteuteta, mikäli on työskennelty 14 työpäivää, pidennys toteutetaan. Osa-aikaisella työajan pidennys lasketaan osa-aikatyön mukaan ja pidennys suhteutetaan kuukausitasolle. mutta enintään kahdeksan vuotta; • Esimerkki: osa-aikaisen työntekijän (57,5 t / 3 vko) työsuhde päättyy 31.5. Työajanpidennys alkuvuoden osalta on 5 tuntia (57,5 : 115 x 24):12 x 5 = 5. Mahdolliset liikaa tehdyt vuosityöajan pidennystunnit korvataan työntekijälle työsuhteen päättyessä kesken vuotta rahassa tai voidaan työntekijän aloitteesta sopia annettavaksi vapaana. Miinussaldojen osalta työntekijä ja työnantaja sopivat millä tavalla mahdollinen työajan pidennyksestä johtuva miinussaldo tasataan. Työsuhteen päättyessä taloudellisista ja tuotannollisista syistä ei työsuhteen päättymisen jälkeiseen aikaan tehtäväksi sovittua työajan pidennystä (miinussaldoa) voi teettää eikä periä palkasta. Miinussaldoa ei voi teettää eikä periä palkastaneljän kuukauden irtisanomisaikaa, jos työntekijä päättää työsuhteensa (irtisanoutuu tai purkaa työsopimuksensa) työnantajasta johtuvalla TSL 8:1 §:n mukaisella purkuperusteellatyösuhde on jatkunut yli kahdek- san vuotta, mutta enintään 12 vuotta; • kuuden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta; Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä, työntekijän on irtisanoessaan työso- pimuksen noudatettava • 14 vuorokauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta; • yhden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta.

Työsuhteen alkaminen ja päättyminen. Työsuhteen alkaessa kesken vuotta, tulee työnantajan ja työntekijän sopia yhdessä kirjallisesti, miten vuosittainen työajan pidennys toteutetaan loppuvuoden aikana. Työsuhteen alkaessa tai päättyessä kesken vuotta, vuosityöajan pidennys suhteutetaan kuukausitasolle (kokoaikaisella 2 t /kk). Tällöin työnantaja ja työntekijä sopivat millä tavalla jäljellä oleva vuosityöajan pidennyksestä johtuva saldo tasataan. Mahdolliset liikaa tehdyt vuosityöajan pidennystunnit korvataan työntekijälle työsuhteen päättyessä kesken vuotta rahassa tai voidaan työntekijän aloitteesta sopia annettavaksi vapaana. Osa-aikaisen työntekijän työajan pidennys suhteutetaan kuukausitasolle. Esimerkki: osa- aikaisen työntekijän (57,5 t / 3 vko) työsuhde päättyy 31.5. Työajanpidennys alkuvuoden osalta on 5 tuntia (57,5:115 x 24):12 x 5 = 5. Mikäli työsuhde alkaa tai päättyy kesken kuukautta, tarkastellaan kuukautta kuten vuosiloman ansaintaa (35 t / 14 työpäivää). Esim. mikäli kuukaudessa ei ole työskennelty 14 työpäivää, ei vuosityöajan pidennystä siltä kuukaudelta toteuteta, mikäli on työskennelty 14 työpäivää, vuosityöajan pidennys tältä kuukaudelta toteutetaan. Tätä kohtaa sovelletaan kokonaisuudessaan myös tilanteisiin, joissa työntekijä lähtee/palaa äitiys- ja vanhempainvapaalta, hoitovapaalta, opintovapaalta, vuorotteluvapaalta tai muilta vastaavilta palkattomilta vapailta. Työsuhteen alkaessa kesken vuotta, tulee työnantajan ja työntekijän sopia kirjallisesti, miten loppuvuoden aikana vuosittainen työajan pidennys toteutetaan. Työsuhteen alkaessa tai päättyessä kesken vuotta työaikaa pidentävät vain työssäolokuukaudet (kokoaikaisella työntekijällä 2 t / kk). Mikäli työsuhde alkaa tai päättyy kesken kuukautta, tarkastellaan kuukautta kuten vuosiloman ansaintaa. Esim. mikäli kuukaudessa ei ole työskennelty 14 päivää, ei pidennystä siltä kuukaudelta toteuteta, mikäli on työskennelty 14 työpäivää, pidennys toteutetaan. Osa-aikaisella työajan pidennys lasketaan osa-aikatyön mukaan ja pidennys suhteutetaan kuukausitasolle. • Esimerkki: osa-aikaisen työntekijän (57,5 t / 3 vko) työsuhde päättyy 31.5. Työajanpidennys alkuvuoden osalta on 5 tuntia (57,5 : 115 x 24):12 x 5 = 5. Mahdolliset liikaa tehdyt vuosityöajan pidennystunnit korvataan työntekijälle työsuhteen päättyessä kesken vuotta rahassa tai voidaan työntekijän aloitteesta sopia annettavaksi vapaana. Miinussaldojen osalta työntekijä ja työnantaja sopivat millä tavalla mahdollinen työajan pidennyksestä johtuva miinussaldo tasataan. Työsuhteen päättyessä taloudellisista ja tuotannollisista syistä ei työsuhteen päättymisen jälkeiseen aikaan tehtäväksi sovittua työajan pidennystä (miinussaldoa) voi teettää eikä periä palkasta. Miinussaldoa ei voi teettää eikä periä palkasta, jos työntekijä päättää työsuhteensa (irtisanoutuu tai purkaa työsopimuksensa) työnantajasta johtuvalla TSL 8:1 §:n mukaisella purkuperusteella.