Työterveyshuollon järjestäminen Mallilausekkeet

Työterveyshuollon järjestäminen. Työnantaja on velvollinen järjestämään tuotannollisella tai taloudelli- sella perusteella irtisanotulle toimihenkilölle työterveyshuollon kuu- den kuukauden ajan työntekovelvoitteen päättymisestä lukien työter- veyshuoltolain 2 §:n 3 momentin mukaisesti, jos toimihenkilö on ollut ennen työsuhteen päättymistä yhdenjaksoisesti vähintään viisi vuotta Kelan palveluksessa. Tarkemmat soveltamisohjeet on kuvattu muutosturvaohjeessa.
Työterveyshuollon järjestäminen. Kuntien ja kuntayhtymien omalle henkilöstölleen jär- jestämän työterveyshuollon hankintaa ja yhteistyön toimivuutta työterveyshuollon palvelutuottajan kanssa selvitettiin toimintavuonna ensimmäistä kertaa.
Työterveyshuollon järjestäminen. Työnantajalla on velvollisuus järjestää työterveyshuoltopalvelut koko henkilöstölleen työn ja työpaikan olosuhteiden asettamien vaatimus- ten mukaisesti. Työterveyshuollon järjestämisvelvollisuus perustuu työterveyshuoltolakiin. Kela maksaa työnantajalle korvausta työterveyshuollon kustannuk- sista. Korvaukseen oikeuttavat sellaiset kustannukset, jotka syntyvät työterveyshuoltolaissa tarkoitetusta hyvän työterveyshuoltokäytän- nön mukaisesta toiminnasta (Kelan korvausluokka I). Tähän kor- vausluokkaan kuuluvista kustannuksista korvataan 60 %. 1.1.2011 voimaan tulleen sairausvakuutuslain muutoksen myötä 60 prosentin korvaustaso laskee, jos työpaikalla ei ole kirjattua ja käytössä olevaa varhaisen tuen toimintamallia ja jos se ei ole kirjattuna työterveys- huollon toimintasuunnitelmassa. Kittilän kunnassa varhaisen tuen toimintamalli on päivitettävänä tällä hetkellä. Tämän lisäksi korvausta maksetaan sairaanhoidosta ja muusta ter- veydenhuollosta aiheutuneista kustannuksista, jotka arvioidaan tar- peellisiksi ja kohtuullisiksi. Näistä kustannuksista Kela korvaa 50 % (Kelan korvausluokka II). Edellä mainittuihin maksuperusteisiin tuli muutos 1.1.2011 alkaen. Lakimuutoksella pyrittiin ohjaamaan työterveyshuollon ja yrityksen yhteistyötä ennaltaehkäisevän toiminnan suuntaan ja varhaisen välit- tämisen toimintamallin luomiseen ja käyttämiseen työpaikoilla. Vuoden 2018 Henkilöstökertomuksen (s. 11) mukaan ”Työterveys- huollon toimenpiteiden tulee painottua lakisääteiseen, ennaltaehkäi- sevään työterveyshuoltoon eli korvausluokka I mukaiseen toimin- taan. Vuosina 2016-2018 työterveyshuollon korvaushakemusten pe- rusteella kustannukset vuosittain olivat suurempia korvausluokka II:ssa. Myös korvausluokka 0 kustannukset, jotka eivät oikeuta ke- la-korvauksiin, kasvoivat vuosittain. Vuonna 2018 työterveyshuollon kustannuksista 446.066 euroa jakautui 41,6 % korvausluokka I:een ja 58,4 % korvausluokka II:een. Lisäksi oli muita työterveyshuollon kustannuksia (korvausluokka 0) 42.167 euroa, jotka eivät oikeuta ke- la-korvauksiin.” Työterveyshuollon korvausjärjestelmään on edelleen tullut muutoksia ja 10.12.2018 työterveyshuollon kustannusten enimmäismäärät on jäädytetty vuonna 2017 vahvistetulle tasolle. Myös korvausluokkiin on tulossa muutoksia 1.1.2020 alkaen ja Kela korvaa ensi vuoden alusta alkaen ensisijaisesti korvausluokan I eli ehkäisevän työter- veyshuollon kustannuksia. Kittilän kunnan työterveyshuoltopalveluiden sisältöä tulee jatkossa suunnata sairausvakuutusl...

Related to Työterveyshuollon järjestäminen

  • Työterveyshuolto Työnantajalla on velvollisuus järjestää työntekijöiden työterveys- huolto. Työnantajan tulee tehdä työterveyshuollon järjestämisestä kirjallinen sopimus työterveyshuollon palveluntarjoajan kanssa. Sopimus tai kuvaus tulee pitää työterveyshuoltolain 25 §:n mukaan työntekijöiden nähtävillä työpaikalla. Työnantajan tulee hankkia ja järjestää työterveyshuollon palvelut itse tai yhdessä toisten työnan- tajien kanssa terveyskeskukselta tai työterveyshuoltopalvelujen tuottamiseen oikeutetulta toimintayksiköltä tai henkilöltä. Työntekijällä on velvollisuus osallistua terveystarkastukseen, joka työn vuoksi arvioidaan välttämättömäksi: • erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavassa työssä tai työ- ympäristössä; • hänen työ- tai toimintakykynsä selvittämiseksi työstä aiheu- tuvien ja terveydentilaan kohdistuvien vaatimusten vuoksi. Työnantajalla on velvollisuus antaa tarvittavat tiedot työterveys- huollon ammattihenkilöille ja asiantuntijoille työhön, työpaikkaan ja henkilöstöön liittyvistä olosuhteista. Sama velvollisuus velvoit- taa myös työntekijää. Työnantajalla on oltava työterveyshuollosta kirjallinen toimin- tasuunnitelma, jonka tulee sisältää työterveyshuollon yleiset ta- voitteet sekä työpaikan olosuhteisiin perustuvat tarpeet ja niistä johtuvat toimenpiteet. Työpaikkakäynteihin ja muihin työterveys- huollon suorittamiin selvityksiin perustuen toimintasuunnitelmaa tulee tarkistaa vuosittain. Lattianpäällystäjän alkutarkastus on pyrittävä tekemään ennen työn aloittamista, mutta se on kuitenkin tehtävä viimeistään kuu- kauden kuluessa työsuhteen aloittamisesta. Työn jatkuessa on määräaikaistarkastus toistettava 2 vuoden välein, jollei erityisistä syistä ole tarpeen suorittaa tarkastuksia useammin tai jollei työ- suojeluviranomainen ole niitä määrännyt asetuksen perusteella tehtäväksi useammin (Vnp 1485/2011 4 §)

  • Johtojen, laitteiden ja merkkikilpien sijoittaminen Laitoksella on oikeus kiinteistön omistajaa tai haltijaa kuultuaan korvauksetta sijoittaa tarpeellisia johtoja, laitteita ja merkkikilpiä liittyjän kiinteistöön tarkoituksenmukaiseen, kiinteistön käyttöä mahdollisimman vähän haittaavaan paikkaan. Tällaiset johdot, laitteet ja merkkikilvet on tarkoitettu vedentoimitusta, veden laadun tarkkailua, viemäriveden poisjohtamista, verkostojen huoltoa tai palo- ja pelastustoimen tarvitsemaa sammutusveden ottamista varten.

  • Lomautuksen keskeyttäminen Työnantaja voi saada tilapäisen työn lomautuksen jo alettua. Lomauttamisen keskeyttämisen, mikäli lomautuksen on uutta ilmoitusta antamatta tarkoitus jatkua välittömästi työn tekemisen jälkeen, tulee perustua työnantajan ja työntekijän väliselle sopimukselle. Tällainen sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamista. Samassa yhteydessä on syytä selvittää tilapäisen työn arvioitu kestoaika. Edellä esitetty koskee vain työnantajan ja työntekijän välistä suhdetta eikä sillä ole otettu kantaa työttömyysturvaa koskevien lakien säännöksiin.

  • Kauppahinnan maksaminen Kauppahinta maksetaan kokonaisuudessaan tässä kaupantekotilaisuudessa ja kuitataan maksetuksi tämän kauppakirjan allekirjoittamisella.

  • Korvauksen maksaminen 9.1 Vakuutusyhtiö suorittaa korvauksen vakuutetun oikeuden- käyntikuluista ja asianajokuluista oikeusasteittain. Lopullinen korvaus suoritetaan tuomioistuimen lainvoimaisen päätöksen tai sovinnon syntymisen jälkeen.

  • Luottamusmieskorvaus 1. Luottamusmiehen kuukausipalkkaa ei vähennetä, kun hän työaikana neuvottelee työnantajan kanssa tai toimii muuten työnantajan kanssa sovitussa tehtävässä.

  • Korvausoikeuden vanhentuminen Vakuutuskorvausta on haettava vakuutusyhtiöltä vuoden ku- luessa siitä, kun korvauksen hakija sai tietää vakuutuksen voi- massaolosta, vakuutustapahtumasta ja vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta. Korvausvaatimus on joka tapauksessa esitettävä 10 vuoden kuluessa vakuutustapahtumasta tai jos vakuutus on otettu vahingonkorvausvelvollisuuden varal- ta, vahinkoseuraamuksen aiheutumisesta. Korvausvaatimuksen esittämiseen rinnastetaan ilmoituksen tekeminen vakuutustapah- tumasta. Jos korvausvaatimusta ei esitetä tässä ajassa, korvauk- sen hakija menettää oikeutensa korvaukseen.

  • Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus 1. Työnantajan antaessa työntekijöille ammatillista koulutusta tai lähdettäessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat kustannukset ja säännöllisen työajan ansiomenetys. Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset. Ennen koulutustilaisuuteen ilmoittautumista todetaan, onko kysymyksessä tämän pykälän mukainen koulutus.

  • Asiakirjoihin tutustuminen Ostaja on tutustunut kiinteistöä koskeviin asiakirjoihin, joita ovat:

  • Vahinkojen korvaaminen 12.1 Lämmönmyyjä korvaa asiakkaalle näissä ehdoissa määritellyn viivästyksen, virheen tai viallisten johtojensa tai laitteidensa asiakkaalle aiheuttaman vahingon tässä luvussa mainituin perustein ja rajoituksin.