Työvoimatarpeen ja henkilöstön koulutustarpeen arviointi. Hyvinvointialueiden välinen yhteistyö henkilöstön saatavuuden turvaamisessa, työturvallisuudessa ja osaamisen varmistamisessa - > Kuvataan nykytilanne, yhteiset tavoitteet ja toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi Hyvinvointialueiden yhteistyösopimus
Työvoimatarpeen ja henkilöstön koulutustarpeen arviointi. Työvoimatarvetta ja henkilöstön koulutustarvetta arvioitaessa on otettava huomioon perus-, jatko- ja täydennyskoulutus. Perusterveydenhuollon yksiköiden lakisääteisenä tehtävänä on työvoimatarpeen arviointi ja ennakointi. Sairaanhoitopiirien edustajat osallistuvat Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan alueellisen neuvottelukunnan työskentelyyn. Samoin osallistutaan eri toimijoiden yhteiseen koulutustarpeiden ennakointi- ja arviointityöhön maakunnallisissa työryhmissä ja tehdään hoitotyötä koskevaa yhteistyötä kansallisesti ja erityisvastuualueella. Koulutusyhteistyötä tehdään OKM:n ja oppilaitosten kanssa. Täydennyskoulutusyhteistyötä jatketaan ja kehitetään kaikilla toiminnan osa-alueilla. Erityisvastuualueella perustetaan yhteisiä virkoja/toimia silloin, kun menettely on toiminnan ja talouden kannalta tarkoituksenmukaista. Sairaanhoidossa tämä koskee erityisesti pieniä erikoisaloja. Esimerkkeinä yhteisistä erva-vakansseista ovat myös ervakoordinaattori, han- kintayksikön yhteiset työntekijät, lääkehoidon koordinaattori, arviointiylilääkäri ja ensihoito- keskuksen asiantuntijat. Nordlabissa ja Mediecossa työskentelee suuri määrä yhteistä hen- kilöstöä. Yliopistosairaalan tehtävä on tukea muita terveydenhuollon yksiköitä koulutuksella, konsul- toinnilla ja hyödyntämällä uuden teknologian mahdollisuuksia. Keskussairaaloiden tehtävä on tukea vastaavalla tavalla omaa aluettaan. Osaajavaihto on osoittautunut toimivaksi ta- vaksi siirtää ja vaihtaa osaamista eri organisaatioiden kesken. Työntekijöiden siirtyminen työnantajalta toiselle ns. ”vanhana työntekijänä” on käynnistynyt erikoistuvien lääkäreiden kohdalla vuonna 2012. Saatuja kokemuksia arvioidaan ja harki- taan toiminnan laajentamista muihin henkilöstöryhmiin. Sairaanhoitopiirien välistä yhteistyötä tuetaan toteuttamalla etätyöhön perustuvaa toimin- tamallia ja käyttämällä videoyhteyksiä.
Työvoimatarpeen ja henkilöstön koulutustarpeen arviointi. Sairaaloiden virat ja lääkäriresurssit, päivystykset ja oleelliset kokonaistoimintaluvut kartoitettiin alkuvuo- desta 2018. Erikoislääkäritilanne on hyvin vaihteleva ja muutokset ovat ajoittain ennakoimattomia. Eläkeikää lähestyviä erikoislääkäreitä on runsaasti. Koulutettavien tarjonta on parantunut, mutta tilanne on silti epävakaa. Suuri osa lääkäriresurssista on stabiilia, mutta vajaus ja vaihtelu aiheuttavat hallinnointia ja kustannuksia. Er- va-alueen sairaanhoitopiirit kokoavat Pohjois-Suomen hoito- ja muun henkilöstön saatavuus- ja osaamistie- dot neljän vuoden välein. V. 2016 sosiaali- ja terveyden- huollon ammattihenkilöiden eläköitymisen ennusteet koottiin Xxxxxxx eläkevakuutukselta saatujen tietojen pohjalta. Syksyllä 2020 on käynnistetty tietojen päivitys suunnitelman mukaisesti. Tutkintoihin johtavien kou- lutusten aloituspaikkamäärät ja vuosittain valmistunei- den määrät tarkistetaan ammattikorkeakouluilta ja toi- sen asteen sosiaali- ja terveydenhuollon koulutusorga- nisaatioilta. Aiempien ennusteiden mukaisesti työelämästä pois siirtyviä on eniten seuraavissa nimikkeissä: lähihoitajat, sairaanhoitajat, osastonhoitajat, bioanalyytikot ja rönt- genhoitajat. Myös sosiaalialan nimikkeissä, mm. sosiaa- lityöntekijät ja sosiaalialan ohjaajat, on poistumaa työ- markkinoilta. Psykologien ja farmaseuttien kokonais- määrä on pieni, mutta suhteellinen poistuma on mää- rällisesti merkittävä. Sairaanhoitajien saatavuus on viimeisten vuosien aika- na heikentynyt. Koulutusorganisaatioiden kanssa käy- dään jatkuvaa keskustelua aloituspaikkojen turvaami- seksi ja lisäämiseksi. Bioanalyytikkoja, röntgenhoitajia, fysioterapeutteja jne. koulutetaan vähän ja saatavuus on jo heikentynyt kasvukeskusten ulkopuolella. Erityis- asiantuntijoiden kuten farmaseuttien, ravitsemustera- peuttien ja sosiaalityöntekijöiden saatavuustilanne on myös haasteellinen. Toimenpiteet:
Työvoimatarpeen ja henkilöstön koulutustarpeen arviointi. Sairaaloiden virat ja lääkäriresurssit, päivystykset ja oleelliset kokonaistoimintaluvut kartoitettiin alkuvuodesta 2018. Erikoislääkäritilanne on hyvin vaihteleva ja muutokset ovat ajoittain ennakoimattomia. Eläkeikää lähestyviä erikoislääkäreitä on runsaasti. Koulutettavien tarjonta on parantunut, mutta tilanne on silti epävakaa. Suuri osa lääkäriresurssista on stabiilia, mutta vajaus ja vaihtelu aiheuttaa hallinnointia ja kustannuksia. Sairaanhoitopiirit kokoavat Pohjois-Suomen hoito- ja muun henkilöstön saatavuus- ja osaamistiedot neljän vuoden välein. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden eläkäköitymisen ennusteet koottiin Xxxxxxx eläkevakuutuksesta. Tutkintoihin johtavien koulutusten aloituspaikkamäärät vuosina 2014–2017 ja vuosittain valmistuneiden määrät vuosina 2013–2016 saatiin ammattikorkeakouluilta ja 2. asteen sosiaali- ja terveydenhuollon koulutusorganisaatioilta. Määrällisesti tai suhteellisesti työelämästä pois siirtyviä on eniten seuraavissa nimikkeissä: lähihoitajat, sairaanhoitajat, osastonhoitajat, bioanalyytikot ja röntgenhoitajat. Myös sosiaalialan nimikkeissä, mm. sosiaalityöntekijät ja sosiaalialan ohjaajat, tulee olemaan kohtalaisen suuri poistuma työmarkkinoilta. Psykologien ja farmaseuttien kokonaismäärä on pieni, mutta suhteellinen poistuma on suurehko. Työvoimanäkymiä voidaan arvoida tällä hetkellä vuoteen 2025 saakka. Xxxx oppilaitoksia ovat Oulun ja Lapin yliopistot, ammattikorkeakoulut (OAMK, DIAK, Lapin ammattikorkea- koulu, Centria, Kajaanin ammattikorkeakoulu) ja 2. asteen oppilaitokset. Ammattikorkeakoulujen aloituspaikoissa ei ole ollut suuria muutoksia. Ammattikorkeakouluissa koulutetaan eniten sairaanhoitajia ja ammattiopistoissa lähihoitajia. Hoitotyön koulutusta on kaikissa pohjoisen ammattikorkeakouluissa, bioanalytiikkaa ja radiografiaa vain Oulun ammattikorkeakoulussa. Metropolia-ammattikorkeakoulu on järjestänyt em. ammattiryhmille poikkeuskoulutusta yhteistyössä Kajaanin ammattikorkeakoulun kanssa. Kaikki aloittaneet eivät valmistu ja valmistumisajoissa on eroja. Hoitotyön koulutusohjelmista on valmistunut keskimäärin 575 uutta ammattilaista vuodessa. Myös sosionomeja valmistuu kohtalaisen hyvin. Muita ammattilaisia valmistuu vain pienehköjä määriä. Osa valmistuneista muuttaa muualle. Pohjois-Suomessa järjestetään varsin runsaasti 2. asteen sosiaali- ja terveysalan koulutusta. Lähihoitajien koulutuksessa on useita suuntautumisvaihtoehtoja. He sijoittuvat vahvimmin perusterveydenhuoltoon sekä mielente...