Common use of Vuosiloman määräytyminen Clause in Contracts

Vuosiloman määräytyminen. Vuosiloma määräytyy vuosilomalain mukaisesti. Lain mukaan vuosilomaa ansaitaan 1.4.–31.3. väli- senä aikana (lomanmääräytymisvuosi). Työntekijä ansaitsee kaksi (2) lomapäivää jokaisel- ta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työ- suhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä kestänyt vähintään vuoden, työntekijä on ansainnut vuosilomaa kaksi ja puoli (2,5) päivää kul- takin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos loman kokonaispituutta laskettaessa lomapäivien luvuksi ei tule kokonaislukua, pyöristys tapahtuu ylös- päin. Työsuhteen vuoden kestoedellytyksen tulee täyttyä kunkin lomakautta edeltävän lomanmääräytymis- vuoden loppuun mennessä tai lomakorvausta mak- settaessa ennen työsuhteen päättymistä. Täytenä lomanmääräytymiskuukautena pidetään ka- lenterikuukautta, jolloin työntekijälle on kertynyt vä- hintään 14 työssäolopäivää tai työssäolon veroista päivää. Jos osa-aikatyötä tekevä työntekijä on sopimuksen mukaisesti työssä niin harvoina päivinä, että hänelle ei tästä syystä kerry ainoatakaan 14 työssäolopäivää sisältävää kalenterikuukautta tai vain osa kalenteri- kuukausista sisältää 14 työssäolopäivää, täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi katsotaan sellainen kalenterikuukausi, jona aikana työntekijälle on ker- tynyt vähintään 35 työtuntia tai työssäolon veroista tuntia. 35 tunnin sääntö on toissijainen 14 päivän sääntöön verrattuna. Se, kumman ansaintasäännön piiriin työntekijä kuu- luu, ratkaistaan lähtökohtaisesti työsopimuksen pe- rusteella. Ansaintaperusteita ei sovelleta rinnakkain. Jos työ- suhteen ehdot muuttuvat pysyvästi kesken loman- määräytymisvuoden, sovelletaan uutta järjestelmää siihen lomanmääräytymisvuoden osaan, jota työ- sopimuksen muutos koskee. Työssäolon veroiset päivät määräytyvät vuosiloma- lain 7 §:n mukaan. Myös lomarahavapaapäivät ovat työssolon veroisia päiviä.

Vuosiloman määräytyminen. Vuosiloma määräytyy vuosilomalain mukaisesti. Lain mukaan vuosilomaa ansaitaan 1.4.–31.3. väli- senä aikana (lomanmääräytymisvuosi)1. Työntekijä ansaitsee kaksi (2) lomapäivää jokaisel- ta päivää vuosilomaa jo- kaiselta vuosilomalain tarkoittamalta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudeltaloman- määräytymiskuukaudelta. Jos työ- suhde Mikäli työsuhde on kestä- nyt lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä kestänyt vähintään yhden vuoden, työntekijä on ansainnut vuosilomaa kaksi ja puoli (2,5) ansaitsee 2,5 päivää kul- takin vuo- xxxxxxx kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudeltalomanmääräytymiskuukau- delta. Jos loman kokonaispituutta laskettaessa lomapäivien lomapäi- vien luvuksi ei tule kokonaislukua, pyöristys tapahtuu ylös- päinylöspäin. Työsuhteen yhden vuoden kestoedellytyksen tulee täyttyä kunkin lomakautta edeltävän lomanmääräytymis- vuoden lomanmääräy- tymisvuoden loppuun mennessä tai lomakorvausta mak- settaessa maksettaessa ennen työsuhteen päättymistä. Täytenä lomanmääräytymiskuukautena pidetään ka- lenterikuukautta, jolloin työntekijälle Lomanmääräytymisvuosi on kertynyt vä- hintään 14 työssäolopäivää tai työssäolon veroista päivääajanjakso edellisen vuoden huhtikuun 1. Jos osa-aikatyötä tekevä työntekijä päivästä lomavuoden maalis- kuun 31. päivään. 2. Täysi lomanmääräytymiskuukausi (vuosilomalain 6 §) on sopimuksen mukaisesti työssä niin harvoina päivinä, että hänelle ei tästä syystä kerry ainoatakaan 14 työssäolopäivää sisältävää kalenterikuukautta tai vain osa kalenteri- kuukausista sisältää 14 työssäolopäivää, täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi katsotaan jokainen sellainen kalenterikuukausi, jona aikana työntekijälle • työssäolopäiviä tai työssäolon veroisia päiviä on ker- tynyt vähintään 14 • osa-aikatyöntekijä työsopimuksensa mukaisesti säännöllisesti työskentelee alle 14 työpäivää mutta kuitenkin vähintään 35 työtuntia tai työssäolon veroista työtuntia. Työssäolon veroiset päivät määräytyvät molemmissa tapauksissa vuosilomalain 7 § mukaan. Työpäivän veroiseksi päiväksi luetaan edellä vuo- silomalain 7 §:ssä mainittujen päivien lisäksi molem- missa tapauksissa työehtosopimuksen tarkoittamat talviloma- ja työajan lyhennyspäivät ja tasoitusvapaa- päivät sekä palkallinen poissaolo työehtosopimuksen luvun 6.5 tapauksissa (lapsen sairaus). Osa-aikaisten työntekijöiden kuukausituntimäärän (35 tuntia. 35 tunnin sääntö ) mukaan määräytyvä loma on toissijainen ansaintaperuste 14 päivän sääntöön verrattunatyössäolopäivään nähden. SeSovit- tujen työsuhteen ehtojen mukaan etukäteen tiede- tään, kumman ansaintasäännön ansaintaperiaatteen piiriin työntekijä kuu- luu, ratkaistaan lähtökohtaisesti työsopimuksen pe- rusteellakuuluu. 3. Ansaintaperusteita Eri ansaintaperusteita ei sovelleta rinnakkain. Jos työ- suhteen työsuhteen ehdot muuttuvat pysyvästi kesken loman- määräytymisvuoden, sovelletaan uutta järjestelmää siihen lomanmääräytymisvuoden osaan, jota työ- sopimuksen työso- pimuksen muutos koskee. Työssäolon veroiset päivät määräytyvät vuosiloma- lain 7 §:n mukaan. Myös lomarahavapaapäivät ovat työssolon veroisia päiviä.

Vuosiloman määräytyminen. Vuosiloma määräytyy vuosilomalain mukaisesti. Lain mukaan vuosilomaa ansaitaan 1.4.–31.3. väli- senä aikana (lomanmääräytymisvuosi). Työntekijä ansaitsee kaksi (2) lomapäivää jokaisel- ta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työ- suhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä kestänyt vähintään vuoden, työntekijä on ansainnut vuosilomaa kaksi ja puoli (2,5) päivää kul- takin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos loman kokonaispituutta laskettaessa lomapäivien luvuksi ei tule kokonaislukua, pyöristys tapahtuu ylös- päin. Työsuhteen vuoden kestoedellytyksen tulee täyttyä kunkin lomakautta edeltävän lomanmääräytymis- vuoden lomanmääräytymisvuo- den loppuun mennessä tai lomakorvausta mak- settaessa maksetta- essa ennen työsuhteen päättymistä. Täytenä lomanmääräytymiskuukautena pidetään ka- lenterikuukauttakalenterikuukautta, jolloin työntekijälle on kertynyt vä- hintään vähintään 14 työssäolopäivää tai työssäolon veroista päivää. Jos osa-aikatyötä tekevä työntekijä on sopimuksen mukaisesti työssä niin harvoina päivinä, että hänelle ei tästä syystä kerry ainoatakaan 14 työssäolopäivää sisältävää kalenterikuukautta tai vain osa kalenteri- kuukausista kalente- rikuukausista sisältää 14 työssäolopäivää, täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi katsotaan sellainen kalenterikuukausi, jona aikana työntekijälle on ker- tynyt vähintään 35 työtuntia tai työssäolon veroista tuntia. 35 tunnin sääntö on toissijainen 14 päivän sääntöön verrattuna. Se, kumman ansaintasäännön piiriin työntekijä kuu- luu, ratkaistaan lähtökohtaisesti työsopimuksen pe- rusteella. Ansaintaperusteita ei sovelleta rinnakkain. Jos työ- suhteen ehdot muuttuvat pysyvästi kesken loman- määräytymisvuoden, sovelletaan uutta järjestelmää siihen lomanmääräytymisvuoden osaan, jota työ- sopimuksen työso- pimuksen muutos koskee. Työssäolon veroiset päivät määräytyvät vuosiloma- lain vuosilomalain 7 §:n mukaan. Myös lomarahavapaapäivät ovat työssolon veroisia päiviä.

Vuosiloman määräytyminen. Vuosiloma määräytyy vuosilomalain mukaisesti. Lain mukaan vuosilomaa ansaitaan 1.4.–31.3. väli- senä aikana (lomanmääräytymisvuosi)1. Työntekijä ansaitsee kaksi (2) lomapäivää jokaisel- ta päivää vuosilomaa jo- kaiselta vuosilomalain tarkoittamalta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudeltaloman- määräytymiskuukaudelta. Jos työ- suhde Mikäli työsuhde on kestä- nyt lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä kestänyt vähintään yhden vuoden, työntekijä on ansainnut vuosilomaa kaksi ja puoli (2,5) ansaitsee 2,5 päivää kul- takin vuo- silomaa kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudeltalomanmääräytymiskuukau- delta. Jos loman kokonaispituutta laskettaessa lomapäivien lomapäi- vien luvuksi ei tule kokonaislukua, pyöristys tapahtuu ylös- päinylöspäin. Työsuhteen yhden vuoden kestoedellytyksen tulee täyttyä kunkin lomakautta edeltävän lomanmääräytymis- vuoden lomanmääräy- tymisvuoden loppuun mennessä tai lomakorvausta mak- settaessa maksettaessa ennen työsuhteen päättymistä. Täytenä lomanmääräytymiskuukautena pidetään ka- lenterikuukautta, jolloin työntekijälle Lomanmääräytymisvuosi on kertynyt vä- hintään 14 työssäolopäivää tai työssäolon veroista päivääajanjakso edellisen vuoden huhtikuun 1. Jos osa-aikatyötä tekevä työntekijä päivästä lomavuoden maalis- kuun 31. päivään. 2. Täysi lomanmääräytymiskuukausi (vuosilomalain 6 §) on sopimuksen mukaisesti työssä niin harvoina päivinä, että hänelle ei tästä syystä kerry ainoatakaan 14 työssäolopäivää sisältävää kalenterikuukautta tai vain osa kalenteri- kuukausista sisältää 14 työssäolopäivää, täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi katsotaan jokainen sellainen kalenterikuukausi, jona aikana työntekijälle • työssäolopäiviä tai työssäolon veroisia päiviä on ker- tynyt vähintään 14 • osa-aikatyöntekijä työsopimuksensa mukaisesti säännöllisesti työskentelee alle 14 työpäivää mutta kuitenkin vähintään 35 työtuntia tai työssäolon veroista työtuntia. Työssäolon veroiset päivät määräytyvät molemmissa tapauksissa vuosilomalain 7 § mukaan. Työpäivän veroiseksi päiväksi luetaan edellä vuo- silomalain 7 §:ssä mainittujen päivien lisäksi molem- missa tapauksissa työehtosopimuksen tarkoittamat talviloma- ja työajan lyhennyspäivät ja tasoitusvapaa- päivät sekä palkallinen poissaolo työehtosopimuksen luvun 6.5 tapauksissa (lapsen sairaus). Osa-aikaisten työntekijöiden kuukausituntimäärän (35 tuntia. 35 tunnin sääntö ) mukaan määräytyvä loma on toissijainen ansaintaperuste 14 päivän sääntöön verrattunatyössäolopäivään nähden. SeSovit- tujen työsuhteen ehtojen mukaan etukäteen tiede- tään, kumman ansaintasäännön ansaintaperiaatteen piiriin työntekijä kuu- luu, ratkaistaan lähtökohtaisesti työsopimuksen pe- rusteellakuuluu. 3. Ansaintaperusteita Eri ansaintaperusteita ei sovelleta rinnakkain. Jos työ- suhteen työsuhteen ehdot muuttuvat pysyvästi kesken loman- määräytymisvuoden, sovelletaan uutta järjestelmää siihen lomanmääräytymisvuoden osaan, jota työ- sopimuksen työso- pimuksen muutos koskee. Työssäolon veroiset päivät määräytyvät vuosiloma- lain 7 §:n mukaan. Myös lomarahavapaapäivät ovat työssolon veroisia päiviä.

Vuosiloman määräytyminen. Vuosiloma määräytyy vuosilomalain mukaisesti. Lain mukaan vuosilomaa ansaitaan 1.4.–31.3. väli- senä aikana (lomanmääräytymisvuosi)1. Työntekijä ansaitsee kaksi (2) lomapäivää jokaisel- ta päivää vuosilomaa jokaiselta vuosilomalain tarkoittamalta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudeltalo- manmääräytymiskuukaudelta. Jos työ- suhde Mikäli työsuhde on kestänyt lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä kestänyt vähintään men- nessä yhden vuoden, työntekijä on ansainnut ansaitsee 2,5 päivää vuosilomaa kaksi ja puoli (2,5) päivää kul- takin kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudeltalomanmääräytymis- kuukaudelta. Jos loman kokonaispituutta laskettaessa lomapäivien loma- päivien luvuksi ei tule kokonaislukua, pyöristys tapahtuu ylös- päinta- pahtuu ylöspäin. Työsuhteen yhden vuoden kestoedellytyksen tulee tu- lee täyttyä kunkin lomakautta edeltävän lomanmääräytymis- vuoden lomanmää- räytymisvuoden loppuun mennessä tai lomakorvausta mak- settaessa lomakorvaus- ta maksettaessa ennen työsuhteen päättymistä. Täytenä lomanmääräytymiskuukautena pidetään ka- lenterikuukautta, jolloin työntekijälle Lomanmääräytymisvuosi on kertynyt vä- hintään 14 työssäolopäivää tai työssäolon veroista päivääajanjakso edellisen vuoden huhtikuun 1. Jos osa-aikatyötä tekevä työntekijä päivästä lomavuoden maalis- kuun 31. päivään. 2. Täysi lomanmääräytymiskuukausi (vuosilomalain 6 §) on sopimuksen mukaisesti työssä niin harvoina päivinä, että hänelle ei tästä syystä kerry ainoatakaan 14 työssäolopäivää sisältävää kalenterikuukautta tai vain osa kalenteri- kuukausista sisältää 14 työssäolopäivää, täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi katsotaan jokainen sellainen kalenterikuukausi, jona aikana työntekijälle • työssäolopäiviä tai työssäolon veroisia päiviä on ker- tynyt vähintään 14 • osa-aikatyöntekijä työsopimuksensa mukaises- ti säännöllisesti työskentelee alle 14 työpäivää mutta kuitenkin vähintään 35 työtuntia tai työssäolon veroista työtuntia. Työssäolon veroiset päivät määräytyvät molemmissa tapauksissa vuosilomalain 7 § mukaan. Työpäivän veroiseksi päiväksi luetaan edellä vuosilomalain 7 §:ssä mainittujen päivien lisäksi mo-lemmissa tapauksissa työehtosopimuksen tar- koittamat talviloma- ja työajan lyhennyspäivät sekä palkallinen poissaolo työehtosopimuksen luvun 6.5 tapauksissa (lapsen sairaus). Osa-aikaisten työntekijöiden kuukausituntimää- rän (35 tuntia) mukaan määräytyvä loma on toissijai- nen ansaintaperuste 14 työssäolopäivään nähden. 35 tunnin sääntö on toissijainen 14 päivän sääntöön verrattuna. SeSovittujen työsuhteen ehtojen mukaan etukäteen tiedetään, kumman ansaintasäännön ansaintaperiaatteen piiriin työntekijä kuu- luu, ratkaistaan lähtökohtaisesti työsopimuksen pe- rusteellatyön- tekijä kuuluu. 3. Ansaintaperusteita Eri ansaintaperusteita ei sovelleta rinnakkain. Jos työ- suhteen työsuhteen ehdot muuttuvat pysyvästi kesken loman- määräytymisvuoden, sovelletaan uutta järjestelmää siihen lomanmääräytymisvuoden osaan, jota työ- sopimuksen työso- pimuksen muutos koskee. Työssäolon veroiset päivät määräytyvät vuosiloma- lain 7 §:n mukaan. Myös lomarahavapaapäivät ovat työssolon veroisia päiviä.

Vuosiloman määräytyminen. Vuosiloma määräytyy vuosilomalain mukaisesti. Lain mukaan vuosilomaa ansaitaan 1.4.–31.3. väli- senä aikana (lomanmääräytymisvuosi)Vuosilomalaki ja mahdollinen työehtosopimus määrittävät avustajan lomat ja niiden pituuden. Työntekijä ansaitsee kaksi (2) lomapäivää jokaisel- ta lomaa kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta: ▪ 2 päivää, jos työsuhde on jatkunut maaliskuun loppuun mennessä alle vuoden tai ▪ 2,5 päivää, jos työsuhde on jatkunut samalla työnantajalla keskeytymättä koko lomanmääräytymisvuoden (1.4. Jos työ- suhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3-31.3.) mennessä kestänyt vähintään vuodentai Heta-liittoon kuuluvien työnantajien työntekijöillä, jos työntekijä on ansainnut vuosilomaa kaksi ja puoli maaliskuun loppuun mennessä työskennellyt henkilökohtaisena avustajana tai samankaltaisissa tehtävissä yhteensä kahden vuoden ajan viimeisen viiden vuoden aikana ▪ 3 päivää, kun työsuhde on kestänyt maaliskuun loppuun mennessä vähintään 15 vuotta (2,5tämä koskee, kun työnantaja kuulu Heta-liittoon) päivää kul- takin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudeltaTarkemmat tiedot lomanmääräytymisperusteista ovat vuosilomalaissa. Jos loman kokonaispituutta laskettaessa lomapäivien luvuksi ei tule kokonaislukua, pyöristys tapahtuu ylös- päin. Työsuhteen vuoden kestoedellytyksen tulee täyttyä kunkin Täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi katsotaan lomakautta edeltävän lomanmääräytymis- vuoden loppuun mennessä tai lomakorvausta mak- settaessa ennen työsuhteen päättymistä. Täytenä lomanmääräytymiskuukautena pidetään ka- lenterikuukautta, jolloin työntekijälle on kertynyt vä- hintään 14 työssäolopäivää tai työssäolon veroista päivää. Jos osa-aikatyötä tekevä työntekijä on sopimuksen mukaisesti työssä niin harvoina päivinä, että hänelle ei tästä syystä kerry ainoatakaan 14 työssäolopäivää sisältävää kalenterikuukautta tai vain osa kalenteri- kuukausista sisältää 14 työssäolopäivää, täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi katsotaan maaliskuun lopussa päättyvän lomanmääräytymisvuoden sellainen kalenterikuukausi, jona jonka aikana työntekijälle työntekijä on ker- tynyt työnantajan työssä vähintään neljänätoista päivänä tai sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijä on ollut työnantajan työssä vähintään 35 työtuntia työtuntia. Toimistosihteeriltä tai työssäolon veroista tuntiaKuopion avustajakeskukselta saa tarvittaessa ajantasaiset tiedot avustajalle kertyneestä lomaoikeudesta. 35 tunnin sääntö Lomaoikeuden voi tarkistaa myös Oima-ohjelmasta, mikäli on toissijainen 14 päivän sääntöön verrattunasaanut käyttäjätunnukset. SeErityistilanteita lukuun ottamatta avustajan lomia ei korvata rahana. Siksi on tärkeää, kumman ansaintasäännön piiriin työntekijä kuu- luuettä työnantaja suunnittelee vuosilomat hyvissä ajoin yhdessä avustajan kanssa. Vuosilomat ilmoitetaan Kuopion avustajakeskukselle tai sosiaalitoimiston toimistosihteerille. Vammaisen avustajana toimivalla perheenjäsenellä tai samassa taloudessa asuvalla henkilöllä on vuosiloman ja vuosilomapalkan sijasta oikeus saada vapaata kaksi arkipäivää kultakin kalenterikuukaudelta sekä lomakorvaus edellyttäen, ratkaistaan lähtökohtaisesti työsopimuksen pe- rusteella. Ansaintaperusteita että vammaisen palveluksessa ei sovelleta rinnakkain. Jos työ- suhteen ehdot muuttuvat pysyvästi kesken loman- määräytymisvuoden, sovelletaan uutta järjestelmää siihen lomanmääräytymisvuoden osaan, jota työ- sopimuksen muutos koskee. Työssäolon veroiset päivät määräytyvät vuosiloma- lain 7 §:n mukaanperheenjäsenen lisäksi ole muita työntekijöitä. Myös lomarahavapaapäivät ovat työssolon veroisia päiviänäiden vapaiden pitämisestä tulee ilmoittaa toimistosihteerille. Ellei avustajalla ole oikeutta vuosilomaan, hänelle maksetaan lomakorvaus, joka on työssäoloajan pituudesta riippuen 9 % tai 11,5 % lomanmääräytymisvuoden aikana maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta. Lomakorvauksen maksun ajankohdasta sopimiseksi tulee olla yhteydessä toimistosihteeriin. Työnantajalla on oikeus palkata avustajan vuosiloman ajaksi sijainen. Lomapäiviksi luetaan maanantai, tiistai, keskiviikko, torstai, perjantai ja lauantai.