Vuosittaiset tavoitteet ja niiden arviointi Mallilausekkeet

Vuosittaiset tavoitteet ja niiden arviointi. Kunnanhallituksen puheenjohtaja kunnanjohtajan esimiehenä vastaa siitä, että kunnan- johtajan kanssa käydään vuosittain tavoite- ja kehityskeskustelut osana tilinpäätökseen kuuluvan toimintakertomuksen valmistelua toukokuun loppuun mennessä. Arviointi- kausi on päättynyt kalenterivuosi. Keskusteluissa arvioidaan kunnanjohtajan työsken- telyn tavoitteiden toteutuminen ja (tuolloin meneillään olevan) seuraavan kauden tavoitteet sekä tarvittaessa palkkaus. Keskusteluihin osallistuvat kunnanhallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Kehityskeskustelusta informoidaan tarvittavilta osin lautakuntien ja valtuustoryhmien puheenjohtajia. Palkkauksen taso ja vastaavuus vertailukohteisiin tarkastetaan samassa yhteydessä siten kuin jäljempänä on sovittu (kohta 2.3). Johtoryhmältä, luottamushenkilöiltä ja viraston työntekijöiltä on suositeltavaa kerätä palautetta keskustelun tueksi. Kunnan- johtajan työn vuosittaiset painopistealueet ja tulostavoitteet kirjataan tämän sopimuk- sen liitteeksi, jonka hyväksyy kunnanhallitus. Vuoden 2020 (sisältää koeajan 6 kk) tavoitteista ja painopisteistä sovitaan tämän sopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä. Vuotta 2021 koskevat painopistealueet ja tulostavoitteet kirjataan keskustelussa lokakuussa 2020, ja sitä seuraavien vuosien painopistealueet ja tulostavoitteet aina keskustelujen yhteydessä toukokuun loppuun mennessä.
Vuosittaiset tavoitteet ja niiden arviointi. Kunnanhallituksen puheenjohtaja vastaa siitä, että kunnanjohtajan kanssa käydään vuosittain sovittavana ajankohtana tavoite- ja arviointikeskustelu. Tavoite- ja arviointikeskustelun kun- nanjohtajan kanssa käy valtuuston puheenjohtaja ja kunnanhallituksen puheenjohtaja. Val- tuuston hyväksymien strategisten linjausten sekä talousarviossa asetettujen tavoitteiden mu- kaisesti kunnanjohtajan työn painopistealueet ja tulostavoitteet sovitaan tavoite- ja arviointi- keskustelussa ja ne dokumentoidaan kunnanjohtajasopimuksen liitteeksi. Liitteen hyväksyy kunnanhallitus.
Vuosittaiset tavoitteet ja niiden arviointi. Kunnanhallituksen ja valtuuston puheenjohtaja käyvät kunnanjohtajan kanssa kehityskeskus- telun toukokuun loppuun mennessä. Ennen kehityskeskustelua kunnanhallitus antaa kokouk- sessaan saatteita kehityskeskustelun toteuttamista varten. Kehityskeskustelussa arvioidaan edellisen vuoden tavoitteiden toteutuminen sekä määritellään painopistealueet ja tavoitteet kyseiselle vuodelle. Tavoitteiden asettamisessa otetaan huomioon kuntastrategia, talousarvion toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä käytettävissä olevat resurssit. Kunnanhallitus hyväksyy kunnan- johtajan vuosittaiset painopistealueet ja tavoitteet. Tavoitekeskustelua käydään jatkuvasti mm. kunnanhallituksen iltakoulun yhteydessä ja tavoitekeskustelu voidaan käydä hallituksen kanssa.
Vuosittaiset tavoitteet ja niiden arviointi. Kunnanhallituksen puheenjohtaja käy kunnanjohtajan kanssa kerran vuodessa tavoite- ja kehitys- keskustelun, jossa määritellään kunnanjohtajan työn painopisteet ja tulostavoitteet. Alustava kes- kustelu käydään kesäkuussa. Kehityskeskustelusta informoidaan kunnanhallitusta ja valtuusto- ryhmien puheenjohtajistoa. Seurantakeskustelu käydään marraskuussa.
Vuosittaiset tavoitteet ja niiden arviointi. Hyvinvointialueen strategian perusteella määritellään sen toimeenpanoon liittyvät hyvinvointialuejohtajan tavoitteet. Strategiaan liittyvien ja vuosittaisten tavoitteiden kirjaaminen toteutetaan erillisessä johtajasopimuksen liitteeksi otettavassa asiakirjassa, jota voidaan tarkistaa vuosittain. Tässä liitteessä voidaan myös määrittää tarkemmin myös tavoitteiden saavuttamisen arviointia. Vuoden 2022 toiminnan tavoite on varmistaa sujuva ja turvallinen toimintojen siirtymä nykyisiltä toiminnan järjestäjiltä hyvinvointialueelle. Ensimmäiset uuden strategian toimeenpanoon liittyvät tavoitteet määritellään tammikuussa 2023. Hyvinvointialuejohtaja ja aluehallituksen puheenjohtaja sekä tarpeen mukaan hallituksen varapuheenjohtajat käyvät vuosittain tammi-huhtikuussa tavoite- ja kehityskeskustelun, jossa arvioidaan edellisen vuoden tavoitteiden toteutumista, linjataan tulevia tavoitteita sekä arvioidaan koulutus- ja kehitystarpeita sekä palkkausta. Hallituksen puheenjohtajan vastuulla on käydä koko hallituksen kanssa tarpeelliset ennakkokeskustelut ja raportoida keskustelun johtopäätökset hallitukselle. Johtajasopimuksen liitteet hyväksytään aluehallituksessa.
Vuosittaiset tavoitteet ja niiden arviointi. Kaupunginjohtajalle asetettavista yksityiskohtaisista strategiaan perustuvista tavoitteista sovitaan kehityskeskusteluissa ja niistä laaditaan erillinen asiakirja, jonka osapuolet allekirjoittavat. Kehityskeskustelu käydään vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Keskusteluun osallistuvat kaupunginjohtaja ja kaupunginhallituksen puheenjohtajisto. Kehityskeskustelussa arvioidaan edellisen vuoden tavoitteiden toteutumista.
Vuosittaiset tavoitteet ja niiden arviointi. Kaupunginhallituksen puheenjohtajat käyvät kaupunginjohtajan kanssa vuo- sittain helmikuun aikana luottamuksellisen kehityskeskustelun, jonka yhtey- dessä suoritetaan arviointi edellisen vuoden tavoitteiden toteutumisesta ja so- vitaan tulevan vuoden painopistealueista ja tavoitteista sekä arvioidaan kau- punginjohtajan ja luottamushenkilöjohdon yhteistyön toimivuutta. Kaupungin- hallituksen puheenjohtaja informoi keskustelun sisällöstä kaupunginhallitusta. Kehityskeskustelun yhteydessä arvioidaan vuosittain palkkauksen taso ja huolehditaan siitä, että palkkaus säilyy Naantalin kannalta vertailukelpoisiin kaupunkeihin nähden kilpailukykyisenä. Kaupunginhallitus päättää kaupungin- johtajan palkasta ja sen muuttamisesta.
Vuosittaiset tavoitteet ja niiden arviointi käytännöt tavoitteiden asettamiseen ja työn arviointiin • tavoite ja arviointikeskustelu sekä sen ajankohta ja osallistujat (johtajasopimuksen liite ja sen päivitys tavoitekeskusteluissa)
Vuosittaiset tavoitteet ja niiden arviointi. Kunnanjohtajan työn tavoitteet määritellään vuosittain käytävissä kunnanhallituksen, kunnanvaltuuston puheenjohtajan ja kunnanjohtajan välisessä kehityskeskustelussa sekä kunnanhallituksessa käytävässä tavoite- ja arviointikeskustelussa. Nämä keskustelut käydään vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Kehityskeskusteluissa arvioidaan kunnanjohtajan työn onnistumista, johtajasopimuksen noudattamista ja kunnan tulevaisuudennäkymiä. Kehityskeskusteluista laaditaan luottamuksellinen muistio, joka saatetaan kunnanhallituksen jäsenten tietoon. Koollekutsujana toimii kunnanhallituksen puheenjohtaja. Lisäksi kunnanjohtajan työn painopistealueet määritetään valtuustokausittain, kunkin valtuustokauden ensimmäisen vuoden loppuun mennessä samassa yhteydessä, kun valtuusto hyväksyy kuntastrategian päivityksen omalle valtuustokaudelleen.

Related to Vuosittaiset tavoitteet ja niiden arviointi

  • Toiminnan kehittämissuunnitelma ja strategiset painopisteet Strategisen sopimuksen mukaan.

  • Kaupungin yhteiset tavoitteet Henkilöstöohjelman painopistealue Toimialan tavoite TA 2020 Palvelualueen tavoite TA 2020 Turussa jokaisen tulee voida kokea, että työ lisää hyvinvointia. Sivistystoimiala säilyy kyselyissä kärkipaikalla Turussa Palvelualueen tulokset paranevat kyselyissä. Aktiivinen osaamisen ennakointi Riittävän ja monipuolisen sisäisen koulutustarjonnan turvaaminen Seurantajärjestelmä kehittynyt. Turku on vetovoimainen työnantaja Hakijoiden määrä pysyy vähintään nykytasolla Hakijoiden määrä pysyy vähintään ennallaan. Lisätietoja:

  • Sopimuksen voimassaoloaika 1. Tämä sopimus on voimassa 1.2.2018- 31.3.2020 saakka jatkuen senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään yhtä kuukautta ennen sen päättymistä ole kummankaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.

  • Asiakkaan kvv-laitteen käyttö poikkeustilanteissa Poikkeustilanteessa laitoksella on oikeus toimittaa tilapäisesti vettä asiakkaan kiinteistön tonttivesijohdon kautta toiselle asiakkaalle tai johtaa asiakkaan viemäreitä käyttäen toisen asiakkaan viemärivettä yleisiin viemäreihin. Asiakkaalla on oikeus saada todetusta haitasta mittaukseen tai arviointiin perustuvaa käyttömaksua vastaava hyvitys. Laitoksen toimintahäiriön aikana tai välittömästi sen jälkeen laitoksella on oikeus käyttää asiakkaan kvv-laitteistoja yleisen vesijohdon huuhtelemiseen. Asiakkaalla on oikeus saada mittaukseen tai arviointiin perustuvaa käyttömaksua vastaava hyvitys.

  • Sopimuksen tausta ja tarkoitus Helsingin Jätkäsaaren uuden asuin- ja toimitila-alueen (jäljempänä: ”Jätkäsaari”) jätteen kerääminen on tarkoitus järjestää keskitettynä jätteen keräämisenä siten, että alueelle rakennetaan pääosin katualueille sijoitettava maanalainen jätteen putkikeräysjärjestelm ä, jossa jätteet siirretään alipaineisella imulla alueella sijaitsevien kiinteistöjen jätepisteistä jäteasemalle (jäljempänä: ”Putkikeräysjärjestelm ä”). Helsingin kaupungin käyttämien varaus- ja tontinluovutusehtojen mukaisesti Jätkäsaaren kiinteistöt ovat pääsääntöisesti velvollisia järjestämään jätteenkerääm isensä Putkikeräysjärjestelmällä. Jäteyhtiö on perustettu Jätkäsaaren alueen Putkikeräysjärjestelmän runkoputkisto n, kiinteistöliittymien ja jäteterminaalin, tilaamista, rakennuttamista, omistamista sekä koko Putkikeräysjärjestelm än myöhempää operointia, ylläpitoa, huoltoa ja peruskorjauksia varten. Jäteyhtiön tarkoituksena on ottaa kokonaisvastuu Putki- keräysjärjestelmän runkoputkiston, kiinteistöliittymien ja jäteterminaalin rakennut - tamisesta ja Putkikeräysjärjestelm än rahoituksen sekä sen myöhemmän operoinnin järjestämisestä sekä mahdollisesta lisärakentamisesta ja laajentamisesta. Jäteyhtiöllä on oikeus Hankintasopimuksesta ilmenevin periaattein laajentaa mainittua järjestelmää alkuperäisen toiminta-alueen ulkopuolelle. Putkikeräysjärjestelmän toteuttaminen rahoitetaan siten, että kukin järjestelmään osalliseksi tuleva kiinteistö/kiinteistönomistaja tai vuokralainen tulee myös Jäteyhtiön osakkaaksi. Näin jokainen järjestelmään osalliseksi tuleva kiinteistö/kiinteistönomistaja tai vuokralainen on velvollinen merkitsemään Jäteyhtiön osakkeita tässä sopimuksessa todettujen periaatteiden mukaisesti. Tällä sopimuksella -sovitaan Osapuolten kesken niistä ehdoista, joilla Merkitsijä sitoutuu merkitsemään Jäteyhtiön B-osakkeita ja joilla Merkitsijä tulee näin Jäteyhtiön osakkeenomistajaksi. -sovitaan Osapuolten kesken niistä periaatteista, joiden mukaan Jäteyhtiö sitoutuu toteuttamaan Putkikeräysjärjestelm än ja osana sitä Merkitsijän tai Merkitsijää palvelevan kiinteistöliittymän sekä vastaamaan Putkikeräysjärjestelm än operoinnis ta, ylläpidosta ja korjauksista Putkikeräysjärjestelm än käyttöönoton jälkeen. -Merkitsijä sitoutuu niihin toimintatapoihin ja periaatteisiin, joilla muut Putkike - räysjärjestelmään liittyvät kiinteistöt/kiinteistönomistajat tai vuokralaiset tulevat myös Jäteyhtiön B-osakkeiden omistajiksi. Lisäksi tällä sopimuksella sovitaan Jäteyhtiön hallinnon järjestämisestä sekä Jä- teyhtiön toiminnan periaatteista.

  • Vakuutuksen voimassaolo Vakuutussopimus syntyy, kun vakuutuksenottaja on hyväksynyt AIG:n vakuutustarjouksen jollain seuraavista tavoista: a) vakuutuksenottaja on valinnut AIG:n laskuttajaksi verkkopankissa b) vakuutuksenottaja on tehnyt suoramaksusopimuksen AIG:n lähettämästä vakuutusmaksusta pankissa tai c) vakuutuksenottaja on hyväksynyt AIG:n vakuutustarjouk- sen muulla AIG:n kanssa sovitulla tavalla. Vakuutussopimus on ensimmäisen vakuutuskauden päätyttyä voimassa sovitun vakuutuskauden kerrallaan, jollei vakuutuksenottaja tai AIG irti- sano sopimusta. Vakuutussopimus voi päättyä myös muista jäljempänä mainituista syistä. Vakuutusturva ja vakuutussopimus päättyvät siitä hetkestä lukien, kun vakuutettu ei enää asu vakinaisesti Suomessa.

  • Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus 1. Työnantajan antaessa työntekijöille ammatillista koulutusta tai lähdettäessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat kustannukset ja säännöllisen työajan ansiomenetys. Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset. Ennen koulutustilaisuuteen ilmoittautumista todetaan, onko kysymyksessä tämän pykälän mukainen koulutus.

  • Kuluttajien ja kuluttajiin rinnastettavien vakuutuksenottajien vakuutukset Jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on täyttäessään edellä mai- nittua velvollisuuttaan menetellyt vilpillisesti, vakuutussopimus ei sido vakuutusyhtiötä. Vakuutusyhtiöllä on oikeus pitää suorite- tut vakuutusmaksut, vaikka vakuutus raukeaisi. Jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on tahallisesti tai huolimat- tomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt tiedon- antovelvollisuutensa, korvausta voidaan alentaa tai se voidaan evätä. Harkittaessa onko korvausta alennettava tai se evättävä, otetaan huomioon, mikä merkitys seikalla, jota vakuutuksenotta- jan tai vakuutetun antama väärä tai puutteellinen tieto koskee, on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi otetaan huomioon vakuutuk- senottajan ja vakuutetun tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin. Jos vakuutusmaksu on vakuutuksenottajan tai vakuutetun anta- man väärän tai puutteellisen tiedon takia sovittu pienemmäksi kuin se olisi ollut, jos oikeat ja täydelliset tiedot olisi annettu, otetaan korvausta alennettaessa huomioon sovitun vakuutusmak- sun suhde vakuutusmaksuun, joka olisi peritty, jos tiedot olisivat olleet oikeita ja täydellisiä. Vähäinen poikkeama annetun tiedon ja täydellisen tiedon välillä ei kuitenkaan oikeuta vakuutuskor- vauksen alentamiseen.

  • Yritysten ja yhteisöjen vakuutukset Vakuutuksenottajalla tarkoitetaan tässä ehtokohdassa myös vakuutettua sekä vakuutuksenottajan tai vakuutetun edustajaa. Jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on täyttäessään edellä mainittua velvollisuuttaan menetellyt vilpillisesti, vakuutussopimus ei sido Fenniaa. Fennialla on oikeus pitää maksetut vakuutusmaksut, vaikka vakuutus raukeaisi. Jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt tiedonantovelvollisuutensa, korvausta voidaan alentaa tai se voidaan evätä. Harkittaessa, onko korvausta alennettava tai se evättävä, otetaan huomioon, mikä merkitys seikalla, jota vakuutuksenottajan tai vakuutetun antama väärä tai puutteellinen tieto koskee, on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi otetaan huomioon vakuutuksenottajan tai vakuutetun tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä muut olosuhteet. Jos vakuutusmaksu on vakuutuksenottajan tai vakuutetun antaman väärän tai puutteellisen tiedon takia sovittu pienemmäksi kuin se olisi ollut, jos oikeat ja täydelliset tiedot olisi annettu, otetaan korvausta alennettaessa huomioon sovitun vakuutusmaksun suhde vakuutusmaksuun, joka olisi peritty, jos tiedot olisivat olleet oikeita ja täydellisiä. Vähäinen poikkeama annetun tiedon ja täydellisen tiedon välillä ei kuitenkaan oikeuta vakuutuskorvauksen alentamiseen.

  • Sopimuksen voimassaolo Tämä sopimus tulee voimaan 1.4.2020 ja on voimassa 28.2.2022 saakka. Sopimuksen voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, siltä osin kuin sitä ei jonkun sopimusosapuolen toimesta irtisanota vähintään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden tai jatkovuoden päättymistä.