Yleinen palkkausjärjestelmä Mallilausekkeet

Yleinen palkkausjärjestelmä. Yleisen palkkausjärjestelmän mukaan määriteltyä viranhaltijan ja kuukausi- palkkaisen työntekijän täyden työajan mukaista peruspalkkaa tarkistetaan 2,0 %:n yleiskorotuksella 1.6.2022 lukien. Yleisen palkkausryhmän vaativuusryhmien vähimmäispalkkoja on tarkistet- tu vastaavasti 1.6.2022 lukien (KirVESTES liite 1). Yleisen palkkausjärjestelmän mukaisia kokemuslisiä tarkistetaan liitteen 1 mukaisesti. Jos viranhaltijan/työntekijän kokemuslisä on pienempi kuin tar- kistettujen kokemuslisien vähimmäismäärä liitteessä 1, kokemuslisä tarkis- tetaan vähimmäismäärään 1.6.2022 lukien.
Yleinen palkkausjärjestelmä. Yleisen palkkausjärjestelmän mukaan määriteltyä viranhaltijan ja kuukausipalkkai- sen työntekijän täyden työajan mukaista peruspalkkaa tarkistetaan 5,0 prosentin yleiskorotuksella 1.4.2023 lukien. Yleisen palkkausryhmän vaativuusryhmien vähimmäispalkkoja on tarkistettu vas- taavasti 1.4.2023 lukien (KirVESTES liite 1). Yleisen palkkausjärjestelmän mukaisia kokemuslisiä tai suorituslisiä ei tarkisteta 1.4.2023.
Yleinen palkkausjärjestelmä. Yleisessä palkkausjärjestelmässä täyttä työaikaa tekevän viranhal- tijan ja kuukausipalkkaisen työntekijän peruspalkkaa tarkistetaan 20 eurolla 1.8.2014 lukien. Yleisen palkkausjärjestelmän vaativuusryhmien vähimmäispalk- koja (KirVESTES liite 4*1) tarkistetaan vastaavasti 20 eurolla 1.8.2014 lukien. Korotetut vähimmäispalkat ilmenevät liitteestä 4*. Osa-aikatyössä 20 euron korotus on samassa suhteessa alempi kuin osa-aikatyötä tekevän työaika on täyttä työaikaa alempi.
Yleinen palkkausjärjestelmä. Yleisessä palkkausjärjestelmässä viranhaltijan ja kuukausipalk- kaisen työntekijän peruspalkkaa tarkistetaan 0,4 prosentilla 1.8.2015 lukien. Yleisen palkkausjärjestelmän vaativuusryhmien vähimmäispalk- koja tarkistetaan vastaavasti 0,4 %:lla 1.8.2015 lukien. Korotetut vähimmäispalkat ilmenevät liitteestä 4*.
Yleinen palkkausjärjestelmä. Yleiskorotus: Seurakunta tarkistaa yleisessä palkkausjärjestelmässä olevien viranhaltijoiden ja kuukausipalkkaisten työntekijöiden peruspalkkoja 5,0 %:n suuruisella yleiskorotuksella 1.4.2023 lukien. Peruspalkkojen tarkistaminen 5,0 %:lla eli suuremmalla korotusprosentilla kuin kirkon muissa palkkausjärjestelmissä, johtuu siitä, että 1.4.2023 kokemuslisiä tai suorituslisiä ei tarkisteta. Sovitulla 5,0 %:n peruspalkkojen tarkistuksella yleisessä palkkausjärjestelmässä palkansaajan varsinainen palkka (”kokonaispalkka”) nousee saman verran kuin muissa palkkausjärjestelmissä. Kirkon pääsopijaosapuolet ovat tarkistaneet yleiskorotusta vastaavasti KirVESTES:n liitteen 1 vaativuusryhmien vähimmäispalkkoja 1.4.2023 lukien. Kokemuslisätaulukon 10 ja 15 vuoden kokemuslisäajan perusteella maksettavaa kokemuslisää ei ole tarkistettu. Jos viranhaltijan/työntekijän kokemuslisäajan kertymä on 3 tai 5 vuotta 1.9.2023, mutta hänelle maksettavan kokemuslisän euromäärä on pienempi kuin tarkistettujen kokemuslisien vähimmäismäärä liitteessä 1, kokemuslisä tarkistetaan vähimmäismäärään 1.9.2023 lukien. Muutoin palkansaajan kokemuslisiä tarkistetaan entiseen tapaan sen kuukauden alusta, kun hän saavuttaa kokemuslisään oikeuttavat 3, 5, 10 tai 15 vuotta ja hänen vanha kokemuslisänsä on pienempi kuin taulukon mukainen kokemuslisä.
Yleinen palkkausjärjestelmä. Yleiskorotus: Seurakunta tarkistaa yleisessä palkkausjärjestelmässä olevien viranhaltijoiden ja kuukausipalkkaisten työntekijöiden peruspalkkoja 2,0 %:n suuruisella yleiskorotuksella 1.6.2022 lukien. Kirkon pääsopijaosapuolet ovat tarkistaneet yleiskorotusta vastaavasti Kir- VESTES:n liitteen 1 vaativuusryhmien vähimmäispalkkoja 1.6.2022 lukien. Kokemuslisät: Yleisen palkkausjärjestelmän mukaisia kokemuslisiä on tarkistettu kokemusli- sätaulukosta ilmenevällä tavalla 1.6.2022 lukien (KirVESTES liite 1.1.). Jos viranhaltijan/työn- tekijän kokemuslisäajan kertymä on 5, 10 tai 15 vuotta, mutta hänelle maksettavan kokemus- lisän euromäärä on pienempi kuin tarkistettujen kokemuslisien vähimmäismäärä liitteessä 1, kokemuslisä tarkistetaan vähimmäismäärään 1.6.2022 lukien.
Yleinen palkkausjärjestelmä. Yleisen palkkausjärjestelmän mukaan määriteltyä viranhaltijan ja kuukausipalkkai- sen työntekijän täyden työajan mukaista peruspalkkaa tarkistetaan vähintään 2,5 prosentin yleiskorotuksella 1.2.2024 lukien. Yleisen palkkausjärjestelmän mukaisia kokemuslisiä tai suorituslisiä ei tarkisteta vuonna 2024.

Related to Yleinen palkkausjärjestelmä

  • Palkkausjärjestelmä 1. Teknisen toimihenkilön palkka määräytyy hänen palkkaryhmänsä, toimen asettaman vastuun ja vaati- musten sekä hänen koulutuksensa, pätevyytensä, ky- kynsä, kokemuksensa, työsuoritustensa ja muiden hen- kilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella. 2. Teknisten toimihenkilöiden palkat tarkistetaan yleis- korotusten suorittamisen jälkeen kokemus- ja koulutus- tekijöiden mukaan määräytyvien ohjelukujen avulla, sil- loin kun palkkaneuvotteluissa niin sovitaan. 3. Kokemuksella tarkoitetaan nykyisen työsuhteen kes- toaikaa sekä runkosopimuksen tarkoittamana teknisenä toimihenkilönä oloaikaa. 1.3.1983 jälkeen solmittuihin työsopimuksiin luetaan kokemusvuosiksi kaikki alan am- matissaolovuodet. Kokemusvuosia laskettaessa oikeuttaa teknikon tutkinto kolmeen kokemusvuoteen ja tätä korkeampi teknillinen tutkinto neljään kokemusvuoteen. Fakto- rikoulun tutkinto oikeuttaa kahteen kokemusvuoteen tapauksissa, jolloin faktorikoulun suorittamisen aika ei muuten oikeuta kokemusvuosiin. Kun kokemusvuodet ja koulutusryhmä muuttuvat siten, että tekniseen toimihenkilöön sovellettava ohje- luku muuttuu, suoritetaan ohjelukuvertailu ja mahdolli- nen puolitus muutosta seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien. Teknisen toimihenkilön tulee ohjelukuvertailua var- ten ilmoittaa koulutus- ja kokemusvuositiedot sekä niis- sä tapahtuvat muutokset. 4. Tekniset toimihenkilöt sijoitetaan toimihenkilötilaston mukaisiin koulutussivistystasoihin seuraavalla tavalla: Koulutusryhmä 1 oppivelvollisuuskoulutuksen suorittaneet Koulutusryhmä 2 keskikoulun tai ammattikoulun käyneet tai alan ammattiopin suorittaneet Koulutusryhmä 3 faktorikoulun tai faktorin erikois- ammattitutkinnon suorittaneet tai teknillisen oppilaitoksen (koulun) käyneet Koulutusryhmä 4 koulutusryhmää 3 korkeampi teknillinen tutkinto.

  • Korvauksen maksaminen Fennia maksaa korvauksen, kun vakuutuksenottaja on selvittänyt, ettei omaisuutta ole kiinnitetty velan vakuudeksi tai kun kiinnityksen haltijat ovat antaneet Fennialle tiedot korvauksen maksamiseksi. Ensiksi maksetaan korvaus, jonka määrä saadaan vähentämällä päivänarvon mukaisesta vahingon määrästä, mutta kuitenkin enintään omaisuuden käyvästä arvosta omavastuu ja ottamalla huomioon mahdollinen alivakuutus kohdan 1.13 mukaisesti sekä suojeluohjeiden mahdollisen laiminlyönnin ja yleisten sopimusehtojen perusteella tehtävät korvauksen vähennykset mainitussa järjestyksessä. Jos omaisuuden päivänarvo on alle 50 % jälleenhankinta-arvosta, mutta käypää arvoa suurempi, Fennia maksaa päivänarvoon ja käypään arvoon perustuvan korvauksen erotuksen, jos Fennia on kahden vuoden kuluessa vahingon tapahtumisesta saanut selvityksen korjaus- tai jälleenhankintatoimenpiteistä ja siitä, että ensiksi maksettu korvaus on käytetty korjaamiseen tai jälleenhankintaan. Jos omaisuuden päivänarvo on vähintään 50 % jälleenhankinta-arvosta, Fennia maksaa jälleenhankinta-arvoon ja käypään arvoon perustuvan korvauksen erotuksen, jos Fennia on kahden vuoden kuluessa vahingon tapahtumisesta saanut selvityksen korjaus- tai jälleenhankintatoimenpiteistä ja siitä, että ensiksi maksettu korvaus on käytetty korjaamiseen tai jälleenhankintaan. Oikeus jälleenhankinta-arvon mukaiseen korvaukseen on vain sillä, joka oli vakuutettuna vakuutustapahtuman sattuessa. Oikeutta ei voi siirtää kolmannelle osapuolelle. Kolmannella osapuolella on oikeus vain päivänarvon mukaiseen korvaukseen. Jos rakentaminen viivästyy viranomaisen pakottavan määräyksen vuoksi, määräyksestä välittömästi aiheutuva viivästysaika lisätään kahden vuoden määräaikaan. Jos vakuutustapahtuma on kohdistunut omaisuuteen, johon voidaan vahvistaa kiinteistö- tai yrityskiinnitys, korvausta maksettaessa noudatetaan maakaaren ja yrityskiinnityslain määräyksiä. Jos vakuutustapahtuma on kohdistunut leasing-vuokrattuun omaisuuteen, korvaus maksetaan omaisuuden omistajalle.

  • Yleiseen viemäriin johdettavan veden määrän ja laadun rajoitukset Asiakas ei saa johtaa laitoksen viemäriin sellaisia vesiä tai sellaisia haitta-ainepitoi- suuksia sisältäviä vesiä, joiden osalta on erikseen valtioneuvoston päätöksissä tai vi- ranomaismääräyksissä säädetty tai määrätty tai, jotka ovat vahingollisia viemäreiden, pumppaamoiden ja puhdistamoiden toiminnalle tai jätevesilietteen käsittelylle ja hyö- tykäytölle tai vastaanottovesistölle. Viemärivettä ei saa jäähdyttää niin kylmäksi, että se aiheuttaa viemäriverkostossa jäätymisen vaaraa tai haittaa puhdistamon toimintaa. Laitoksen viemäriin ei saa johtaa bensiiniä, liuottimia tai palo- ja räjähdysvaaraa ai- heuttavia aineita tai muita vaarallisia jätteitä. Laitoksen viemäriin ei saa johtaa haittaa tai vahingon vaaraa tuottavasti: • esineitä, tekstiilejä, metalleja, hiekkaa, multaa, lasia, kumia, muovia, rasvaa, öljyä tai muita sellaisia yhdyskunta- tai teollisuusjätteitä, jotka saattavat ai- heuttaa viemärin tukkeutumista tai vaikeuttaa viemärivesien käsittelyä tai ai- netta, joka reagoidessaan viemäriveden kanssa voi aiheuttaa tukkeutumista, myrkkyjä, syöpymistä tai viemäriveden merkittävää lämmön nousua, • myrkkyjä tai myrkyllisiä kaasuja muodostavia aineita, happoja tai viemärilai- toksen rakenteita syövyttäviä aineita, • viemärivettä, jonka pH-luku (happamuusarvo) yleisen viemärin liitoskohdassa on pienempi kuin 6,0 tai suurempi kuin 11, • suurta hetkellistä vesimäärää tai suurta määrää vettä, jonka lämpötila ylittää +40 oC, • viemärilaitoksen tai purkuvesistön kannalta muita vahingollisia tai myrkyllisiä aineita tai aineita, jotka häiritsevät viemäriverkoston tai jätevedenpuhdistamon toimintaa tai vaarantavat työntekijöiden terveyden. Huleveden ja/tai perustusten kuivatusveden johtaminen jätevesiviemäriin samoin kuin jäteveden johtaminen hulevesiviemäriin on kielletty, ellei johtamisesta ole sovittu erilli- sellä sopimuksella.

  • Sovellettava laki ja erimielisyyksien ratkaiseminen Tähän sopimukseen sovelletaan Suomen lakia. Sopimuksesta johtuvat mahdolliset erimielisyydet pyritään ensisijaisesti ratkaisemaan sopija- puolten välisin neuvotteluin. Mikäli erimielisyyttä ei saada ratkaistuksi neuvotteluteitse, asia saatetaan käsiteltäväksi Helsingin käräjäoikeudessa.

  • Korvausoikeuden vanhentuminen Vakuutuskorvausta on haettava vakuuttajalta vuoden kuluessa siitä, kun korvauksen hakija sai tietää vakuutuksen voimassaolosta, vakuutustapahtumasta ja vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta. Korvausvaatimus on joka tapauksessa esitettävä 10 vuoden kuluessa vakuutustapahtumasta tai jos vakuutus on otettu vahingonkorvausvelvollisuuden varalta, vahinkoseuraamuksen aiheutumisesta. Korvausvaatimuksen esittämiseen rinnastetaan ilmoituksen tekeminen vakuutustapahtumasta. Jos korvausvaatimusta ei esitetä tässä ajassa, korvauksen hakija menettää oikeutensa korvaukseen.

  • Kauppahinnan maksaminen Kauppahinta maksetaan kokonaisuudessaan kaupantekotilaisuudessa ja kuitataan maksetuksi tämän kauppakirjan allekirjoittamisella.

  • Henkilötietojen käsittelyn päättyminen 9.1. Sopimuksen voimassaoloaikana Palveluntuottaja ei saa poistaa Xxxxxxxx lukuun käsittelemiään henkilötietoja ilman Tilaajan nimenomaista pyyntöä. 9.2. Sopimuksen päättyessä tai purkautuessa Palveluntuottaja palauttaa Tilaajalle kaikki Tilaajan puolesta käsitellyt henkilötiedot sekä hävittää omilta taltioiltaan mahdolliset kopiot henkilötiedoista, ellei muuta ole sovittu. Tietoja ei saa poistaa, jos lainsäädännössä tai viranomaisen määräyksellä on edellytetty, että Palveluntuottaja säilyttää henkilötiedot.

  • HENKILÖSTÖN KESKINÄINEN TIEDOTUSTOIMINTA JA KOKOUSTEN JÄRJESTÄMINEN Työpaikalla sovellettavan työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla tai työhuonekunnalla on oikeus järjestää työpaikalla tai muussa sovitussa tilassa kokouksia työmarkkina-asioissa tai työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä siten kuin keskusjärjestöjen kesken tai alakohtaisesti tai työpaikalla vakiintuneen käytännön mukaisesti on sovittu. Edellisessä kappaleessa mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä on oikeus työajan ulkopuolella, joko ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai työajan päättymisen jälkeen jakaa jäsenilleen kokousilmoituksiaan, työpaikan työsuhteisiin tai yleensä työmarkkinakysymyksiin liittyviä kirjallisia tiedonantoja, ruokalassa, pukusuojassa tai muussa työnantajan kanssa sovittavassa vastaavanlaisessa tilassa varsinaisen työpaikan, kuten tehdassalin tms. ulkopuolella. Tiedonannossa tulee olla merkittynä sen liikkeellepanija. Mikäli työpaikalla ilmestyy henkilöstölle tarkoitettu tiedotuslehti, on edellä mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä oikeus käyttää sitä edellä mainittujen kokousilmoitusten tai tiedonantojen julkaisemiseen tai julkaista ne työnantajan työntekijöiden käyttöön osoittamalla ilmoitustaululla. Ilmoitustaulun sisällöstä ja hoidosta vastaa ilmoittaja.

  • Liittämiskohdan yksilöiminen Liittämiskohta yksilöidään sopimuksessa sanallisesti tai laitos merkitsee sen raken- nuslupa-asiakirjoihin ja sopimuksen liitteenä olevaan karttaan. Jos merkinnät poik- keavat toisistaan, sovelletaan sopimuksessa olevaa merkintää.

  • Vuorokausilepo 7.1 Työntekijälle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin pituinen keskeytymätön lepoaika, ellei kysymyksessä ole varallaoloai- kana tehty työ. Jos työn tarkoituksenmukainen järjestely edellyttää, voidaan paikallisesti sopia tilapäisestä vuorokausilevon lyhentämisestä. Sopimus tehdään työehtosopimuksen 35 §:n menettelytapojen mukaisesti. Vuorokausilepoa voidaan lyhentää myös liukuvassa työajassa työntekijän päättäessä työhön tulonsa ja lähtönsä ajankohdista.