Yleinen palkkausjärjestelmä Mallilausekkeet

Yleinen palkkausjärjestelmä. Yleisen palkkausjärjestelmän mukaan määriteltyä viranhaltijan ja kuukausipalkkaisen työntekijän täyden työajan mukaista peruspalkkaa tarkistetaan 2,0 %:n yleiskorotuksella 1.6.2022 lukien. Yleisen palkkausryhmän vaativuusryhmien vähimmäispalkkoja on tarkistettu vastaavasti 1.6.2022 lukien (KirVESTES liite 1). Yleisen palkkausjärjestelmän mukaisia kokemuslisiä tarkistetaan liitteen 1 mukaisesti. Jos viran- haltijan/työntekijän kokemuslisä on pienempi kuin tarkistettujen kokemuslisien vähimmäismäärä liitteessä 1, kokemuslisä tarkistetaan vähimmäismäärään 1.6.2022 lukien.
Sample 1Sample 2See All (4)
Law Insider
+
Microsoft® Word Add-in

Get the Official Word Add-in

Open in AppSource
Add to Word Now
Yleinen palkkausjärjestelmä. Yleisen palkkausjärjestelmän mukaan määriteltyä viranhaltijan ja kuukausipalkkaisen työntekijän täyden työajan mukaista peruspalkkaa tarkistetaan 1,9 %:n yleiskorotuksella 1.5.2021 lukien. Yleisen palkkausryhmän vaativuusryhmien vähimmäispalkkoja on tarkistettu vastaavasti 1.5.2021 lukien (KirVESTES liite 1). Yleisen palkkausjärjestelmän mukaisia kokemuslisiä ei tarkisteta (KirVESTES 24 § ja liite 1). Yleisen palkkausjärjestelmän mukaisia suorituslisiä ei tarkisteta (KirVESTES 26 §).
Sample 1
Yleinen palkkausjärjestelmä. Yleisessä palkkausjärjestelmässä täyttä työaikaa tekevän viranhal- tijan ja kuukausipalkkaisen työntekijän peruspalkkaa tarkistetaan 20 eurolla 1.8.2014 lukien. Yleisen palkkausjärjestelmän vaativuusryhmien vähimmäispalk- koja (KirVESTES liite 4*1) tarkistetaan vastaavasti 20 eurolla 1.8.2014 lukien. Korotetut vähimmäispalkat ilmenevät liitteestä 4*. Osa-aikatyössä 20 euron korotus on samassa suhteessa alempi kuin osa-aikatyötä tekevän työaika on täyttä työaikaa alempi.
Sample 1
Yleinen palkkausjärjestelmä. Yleisessä palkkausjärjestelmässä viranhaltijan ja kuukausipalk- kaisen työntekijän peruspalkkaa tarkistetaan 0,4 prosentilla 1.8.2015 lukien. Yleisen palkkausjärjestelmän vaativuusryhmien vähimmäispalk- koja tarkistetaan vastaavasti 0,4 %:lla 1.8.2015 lukien. Korotetut vähimmäispalkat ilmenevät liitteestä 4*.
Sample 1
Yleinen palkkausjärjestelmä. Yleiskorotus: Seurakunta tarkistaa yleisessä palkkausjärjestelmässä olevien viranhaltijoiden ja kuukausipalkkaisten työntekijöiden peruspalkkoja 2,0 %:n suuruisella yleiskorotuksella 1.6.2022 lukien. Kirkon pääsopijaosapuolet ovat tarkistaneet yleiskorotusta vastaavasti Kir- VESTES:n liitteen 1 vaativuusryhmien vähimmäispalkkoja 1.6.2022 lukien. Kokemuslisät: Yleisen palkkausjärjestelmän mukaisia kokemuslisiä on tarkistettu kokemusli- sätaulukosta ilmenevällä tavalla 1.6.2022 lukien (KirVESTES liite 1.1.). Jos viranhaltijan/työn- tekijän kokemuslisäajan kertymä on 5, 10 tai 15 vuotta, mutta hänelle maksettavan kokemus- lisän euromäärä on pienempi kuin tarkistettujen kokemuslisien vähimmäismäärä liitteessä 1, kokemuslisä tarkistetaan vähimmäismäärään 1.6.2022 lukien.
Sample 1
Yleinen palkkausjärjestelmä. Yleiskorotus: Seurakunta tarkistaa yleisessä palkkausjärjestelmässä olevien viranhaltijoiden ja kuukausipalkkaisten työntekijöiden peruspalkkoja 5,0 %:n suuruisella yleiskorotuksella 1.4.2023 lukien. Peruspalkkojen tarkistaminen 5,0 %:lla eli suuremmalla korotusprosentilla kuin kirkon muissa palkkausjärjestelmissä, johtuu siitä, että 1.4.2023 kokemuslisiä tai suorituslisiä ei tarkisteta. Sovitulla 5,0 %:n peruspalkkojen tarkistuksella yleisessä palkkausjärjestelmässä palkansaajan varsinainen palkka (”kokonaispalkka”) nousee saman verran kuin muissa palkkausjärjestelmissä. Kirkon pääsopijaosapuolet ovat tarkistaneet yleiskorotusta vastaavasti KirVESTES:n liitteen 1 vaativuusryhmien vähimmäispalkkoja 1.4.2023 lukien. Kokemuslisätaulukon 10 ja 15 vuoden kokemuslisäajan perusteella maksettavaa kokemuslisää ei ole tarkistettu. Jos viranhaltijan/työntekijän kokemuslisäajan kertymä on 3 tai 5 vuotta 1.9.2023, mutta hänelle maksettavan kokemuslisän euromäärä on pienempi kuin tarkistettujen kokemuslisien vähimmäismäärä liitteessä 1, kokemuslisä tarkistetaan vähimmäismäärään 1.9.2023 lukien. Muutoin palkansaajan kokemuslisiä tarkistetaan entiseen tapaan sen kuukauden alusta, kun hän saavuttaa kokemuslisään oikeuttavat 3, 5, 10 tai 15 vuotta ja hänen vanha kokemuslisänsä on pienempi kuin taulukon mukainen kokemuslisä.
Sample 1

Related to Yleinen palkkausjärjestelmä

  • Palkkausjärjestelmä Luottamusmiehille varataan mahdollisuus perehtyä toimialueellaan kulloinkin voimassa oleviin puusepänteollisuuden toimihenkilösopimuksen soveltamisalueella työskenteleviin toimihenkilöstöä koskeviin palkanmääräytymis- ja palkanlaskentajärjestelmiin kuten eri palkkausmuotoihin ja niissä käytettäviin vuorotyölisien määräytymis- ja laskentasääntöihin. Lisäksi luottamusmiehellä on oikeus perehtyä toimialueensa toimihenkilöiden osalta hätä- ja ylityöstä sekä niistä maksetusta korotetusta palkasta työlainsäädännön mukaisesti laadittuun luetteloon.

  • Korvauksen maksaminen 9.1 Vakuutusyhtiö suorittaa korvauksen vakuutetun oikeuden- käyntikuluista ja asianajokuluista oikeusasteittain. Lopullinen korvaus suoritetaan tuomioistuimen lainvoimaisen päätöksen tai sovinnon syntymisen jälkeen.

  • Yleiseen viemäriin johdettavan veden määrän ja laadun rajoitukset Asiakas ei saa johtaa yhtiön viemäriin sellaisia vesiä tai sellaisia haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä vesiä, joiden osalta on erikseen valtioneuvoston päätöksissä tai viranomaismääräyksissä säädetty tai määrätty tai, jotka ovat vahingollisia viemäreiden, pumppaamoiden ja puhdistamoiden toiminnalle tai jätevesilietteen käsittelylle ja hyötykäytölle tai vastaanottovesistölle. Viemärivettä ei saa jäähdyttää niin kylmäksi, että se aiheuttaa viemäriverkostossa jäätymisen vaaraa tai haittaa puhdistamon toimintaa. Yhtiön viemäriin ei saa johtaa bensiiniä, liuottimia tai palo- ja räjähdysvaaraa aiheuttavia aineita tai muita ongelmajätteitä. Yhtiön viemäriin ei saa johtaa haittaa tai vahingon vaaraa tuottavasti: • esineitä, tekstiilejä, metalleja, hiekkaa, multaa, lasia, kumia, muovia, rasvaa, öljyä tai muita sellaisia yhdyskunta- tai teollisuusjätteitä, jotka saattavat aiheuttaa viemärin tukkeutumista tai vaikeuttaa viemärivesien käsittelyä tai ainetta, joka reagoidessaan viemäriveden kanssa voi aiheuttaa tukkeutumista, myrkkyjä, syöpymistä tai viemäriveden merkittävää lämmön nousua, • myrkkyjä tai myrkyllisiä kaasuja muodostavia aineita, happoja tai viemäriyhtiön rakenteita syövyttäviä aineita, • viemärivettä, jonka pH luku (happamuusarvo) yleisen viemärin liitoskohdassa on pienempi kuin 6,0 tai suurempi kuin 11, • suurta hetkellistä vesimäärää tai suurta määrää vettä, jonka lämpö¬tila ylittää +40 °C, • viemäriyhtiön tai purkuvesistön kannalta muita vahin¬gollisia tai myrkyllisiä aineita tai aineita, jotka häiritsevät viemäriverkoston tai jätevedenpuhdistamon toimintaa tai vaarantavat työntekijöiden terveyden. Huleveden ja/tai perustusten kuivatusveden johtaminen jätevesiviemäriin samoin kuin jäteveden johtaminen hulevesiviemäriin on kielletty, ellei johtamisesta ole sovittu erillisellä sopimuksella.

  • Sovellettava laki ja erimielisyyksien ratkaiseminen Tähän sopimukseen sovelletaan Suomen lakia. Sopimuksesta johtuvat mahdolliset erimielisyydet pyritään ensisijaisesti ratkaisemaan sopija- puolten välisin neuvotteluin. Mikäli erimielisyyttä ei saada ratkaistuksi neuvotteluteitse, asia saatetaan käsiteltäväksi Helsingin käräjäoikeudessa.

  • Korvausoikeuden vanhentuminen Vakuutuskorvausta on haettava vakuutusyhtiöltä vuoden ku- luessa siitä, kun korvauksen hakija sai tietää vakuutuksen voi- massaolosta, vakuutustapahtumasta ja vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta. Korvausvaatimus on joka tapauksessa esitettävä 10 vuoden kuluessa vakuutustapahtumasta tai jos vakuutus on otettu vahingonkorvausvelvollisuuden varal- ta, vahinkoseuraamuksen aiheutumisesta. Korvausvaatimuksen esittämiseen rinnastetaan ilmoituksen tekeminen vakuutustapah- tumasta. Jos korvausvaatimusta ei esitetä tässä ajassa, korvauk- sen hakija menettää oikeutensa korvaukseen.

  • Kauppahinnan maksaminen Kauppahinta maksetaan kokonaisuudessaan tässä kaupantekotilaisuudessa ja kuitataan maksetuksi tämän kauppakirjan allekirjoittamisella.

  • Vuorokausilepo 7.1 Työntekijälle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin pituinen keskeytymätön lepoaika, ellei kysymyksessä ole varallaoloai- kana tehty työ. Jos työn tarkoituksenmukainen järjestely edellyttää, voidaan paikallisesti sopia tilapäisestä vuorokausilevon lyhentämisestä. Sopimus tehdään työehtosopimuksen 35 §:n menettelytapojen mukaisesti. Vuorokausilepoa voidaan lyhentää myös liukuvassa työajassa työntekijän päättäessä työhön tulonsa ja lähtönsä ajankohdista.

  • Johtojen, laitteiden ja merkkikilpien sijoittaminen Laitoksella on oikeus kiinteistön omistajaa tai haltijaa kuultuaan korvauksetta sijoittaa tarpeellisia johtoja, laitteita ja merkkikilpiä liittyjän kiinteistöön tarkoituksenmukaiseen, kiinteistön käyttöä mahdollisimman vähän haittaavaan paikkaan. Tällaiset johdot, laitteet ja merkkikilvet on tarkoitettu vedentoimitusta, veden laadun tarkkailua, viemäriveden poisjohtamista, verkostojen huoltoa tai palo- ja pelastustoimen tarvitsemaa sammutusveden ottamista varten.

  • Vuokran maksaminen Vuotuinen vuokra on maksettava Turun Kiinteistöliikelaitoksen tilille kahtena eränä puolivuosittain toukokuun ja marraskuun kuluessa. Ellei vuokraerää eräpäivänä suoriteta, vuokramies on velvollinen maksa- maan erääntyneelle vuokralle eräpäivästä maksupäivään asti viivästys- korkoa korkolain säännösten mukaisesti ja saamisen velkomisesta aiheu- tuvien kulujen kattamiseksi kaupungin vahvistaman viivästysmaksun.

  • Yhteinen koulutus Työpaikan yhteistoimintaa edistävän koulutuksen järjestävät keskusjärjestöt tai niiden jäsenliitot yhteisesti, keskusjärjestöjen tai niiden jäsenliittojen yhteistoimintaelimet tai työnantaja- ja työntekijäpuoli yhteisesti työpaikalla tai muussa paikassa. Osapuolet toteavat, että yhteinen koulutus yleensä tapahtuu tarkoituksenmukaisimmalla tavalla työpaikkakohtaisesti, jolloin paikalliset olosuhteet tulevat parhaiten huomioonotetuiksi. Työsuojelun yhteistoiminnan peruskurssit ja työsuojeluyhteistyön kannalta tarpeelliset erikoiskurssit ovat tässä tarkoitettua yhteistä koulutusta. Peruskurssille voivat tämän sopimuksen edellytyksin osallistua työsuojelutoimikunnan jäsen, työsuojeluvaltuutettu, varavaltuutettu ja työsuojeluasiamies sekä erikoiskurssille työsuojeluvaltuutettu. Koulutukseen osallistuvalle suoritetaan korvaus kuten 7.1 kohdassa on määrätty. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikallisesti koulutuksen luonteesta riippuen kysymykseen tulevassa yhteistyöelimessä tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osallistumisjärjestelmiä ja paikallista sopimista koskevaan koulutukseen. Koulutukseen osallistumisesta voidaan sopia myös työnantajan ja asianomaisen henkilön kesken. Osapuolet suosittelevat, että niiden ja jäsenliittojen koulutuslaitokset sekä jäsenliitot ryhtyvät yhteistyössä toimenpiteisiin osallistumisjärjestelmiä ja paikallista sopimista koskevan koulutustarjonnan järjestämiseksi. Osapuolten koulutustyöryhmä seuraa em. koulutustarjonnan toteutumista.