Yleiset ohjeet. Kouvolan kaupungin liikunta- ja kulttuurilautakunta jakaa vuosittain kulttuuritoimintaan koh- dennettuja harkinnanvaraisia avustuksia. Vuosittainen avustus riippuu käytettävissä ole- vasta määrärahasta, hakemusten määrästä ja lautakunnan harkinnasta. Kouvolan avustustoiminnan tavoitteena on edistää kuntalaisten hyvinvointia, mahdollistaa kaupungin ja toimijoiden välistä yhteistyötä sekä korostaa vapaan kansalaistoiminnan mer- kitystä ja moniarvoisuutta. Avustustoiminnan keskeisiä tehtäviä ovat yhteisöllisyyden ja va- paaehtoistoiminnan vahvistaminen, aktiivisen harrastustoiminnan lisääminen sekä hyvin- voinnin ja kumppanuuden vahvistaminen. Avustusta saaneen yhteisön edellytetään julkistavan joko toimintakertomuksessaan tai ta- pahtumatiedottamisella ja kotisivuilla, että yhteisö on saanut Kouvolan kaupungilta avus- tusta. Avustuksia jaetaan kouvolalaisille, aktiivisesti kulttuuritoimintaa harjoittaville yhdistyksille, yhteisöille ja järjestöille seuraavasti:
Yleiset ohjeet. Venepaikan, veneen talvi- tai kesäsäilytyspaikan sekä kalastusvälinevajan voi vuokrata Sai- maan Satamat Oy:ltä henkilö, yritys tai yhteisö. Vuokralaisen tulee olla veneen omistaja tai haltija. Vuokrauksellaan vuokralainen antaa Saimaan Satamat Oy:lle oikeuden tarvittaessa veneenomistajaa kuulematta tämän sopimuksen mukaisiin toimenpiteisiin. Vuokrauksen kohteena on Saimaan Satamat Oy:n osoittama venepaikka, veneen talvisäilytys- paikka, kesäsäilytyspaikka tai kalastusvälinevaja. Venepaikan vuokrasopimus on voimassa yhden veneilykauden kerrallaan. Veneilykausi on kunkin kalenterivuoden 1.5. - 31.10. välinen aika. Venepaikan vuokrakausi alkaa, kun maksu on saapunut yhtiön tilille. Vuokralainen voi vuosittain uusia vuokrasopimuksen maksamalla venepaikkavuokran eräpäivään mennessä. Mikäli venepaikan vuokraaja ei maksa venepaikkamaksua eräpäivään mennessä, venepaikka vapautuu muiden vuokrattavaksi. Saimaan Satamat Oy vastaa venesatamien sekä talvi- ja ke- säsäilytysalueiden kunnossapidosta. Saimaan Satamat Oy ei järjestä venesatamiin tai säilytys- alueille vartiointia eikä vastaa venesatamissa tai talvisäilytysalueilla oleviin veneisiin kohdis- tuneesta ilkivallasta, varkauksista tms. Vuokralainen, veneenomistaja tai muu venesatamassa tai säilytysalueella toimiva vastaa Saimaan Satamat Oy:lle tai muille alueen käyttäjille aiheut- tamastaan vahingosta. Vuokralaisen on annettava itsestään henkilö-, osoite- ja kotipaikkatiedot sekä veneestään Sai- maan Satamat Oy:n pyytämät tiedot. Vuokralaisen on itse huolehdittava yhteystietojensa tai veneensä tietojen oikeellisuudesta. Saimaan Satamat Oy voi luovuttaa tietoja viranomaiselle. Vuokranantajalla on oikeus antaa vuokralaiselle tiedonannot, ilmoitukset ja kehotukset lähet- tämällä ne postitse, sähköpostitse tai tekstiviestillä vuokralaisen viimeksi Saimaan Satamat Oy:lle ilmoittamiinsa yhteystietoihin. Tiedoksiannon katsotaan tällöin saapuneen vastaanotta- jalle viimeistään seitsemäntenä päivänä lähettämisen jälkeen. Vuokralaista tai venettä koskevien väärien tai virheellisten tietojen antamisesta tai muusta sääntöjen tai vuokrasopimuksen vastaisesta menettelystä seuraa vuokrapaikan, veneen talvi- ja kesäsäilytyspaikan tai kalastusvälinevajan vuokraoikeuden menetys. Vuokralainen on vel- vollinen varmistumaan ja huolehtimaan siitä, että osoitettu venepaikka soveltuu hänen veneel- leen syväyksen, leveyden, pituuden ja korkeuden suhteen.
Yleiset ohjeet. Lapin ELY-keskuksen rahoittama prosenttiosuus hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista on päätöksen etusivulla. Hankkeen hyväksyttävät kustannukset raportoidaan täysimääräisinä (ei ainoastaan Lapin ELY-keskuksen osuutta). Myönnetty rahoitus maksetaan toteutuneiden kustannusten mukaan yhdessä tai useammassa erässä maksatushakemusta vastaan. Jos rahoitus on myönnetty useammalle kuin yhdelle taholle, päätöksessä ensimmäisenä mainittu taho (koordinaattori) hoitaa hankkeen rahaliikenteen ja taloushallinnon eli kokoaa maksatushakemukset kirjanpitoraportteineen muilta osapuolilta ja välittää muille rahoituksen saajille heidän rahoitusosuutensa. Kultakin organisaatiolta tarvitaan oma maksatushakemus ja hankkeen koordinaattori tekee näiden perusteella yhden koontihakemuksen. Maksatushakemuksen allekirjoittaa tutkimuksen vastuullinen johtaja ja rahoituksen saajan taloushallinnosta vastaava yhdessä. Koordinaattorin ja/tai hankkeen vastuullisen johtajan on huolehdittava siitä, että rahoituksen saajat sopivat rahoituksen jaosta osapuolten kesken, ja että kukin rahoituksen saaja saa sovitun osuuden. Rahoitusta ei saa osaksikaan siirtää muun kuin rahoituspäätöksessä määrätyn tahon käytettäväksi. Hankkeen viimeinen erä, joka on vähintään 15 % koko hankkeelle myönnetystä rahoituksesta, maksetaan vasta loppuraportin tai muun vastaavan tuotoksen valmistumisen jälkeen.
Yleiset ohjeet. Vakuutuksenottaja tai urakoitsija on velvollinen huolehtimaan siitä, että tämän ohjeen sisältö on työsuorituk- sesta vastaavan työnjohdon, urakoitsijoiden ja turvallisuuskoordinaattorin tiedossa. • Työnjohdon on huolehdittava työntekijöiden opastuksesta ja koulutuksesta siten, että työmaalla noudate- taan tämän suojeluohjeen määräyksiä.
Yleiset ohjeet. Työnantajat suorittavat ensi askeleena työpaikan riskien arvioinnin kuten hyvä käytäntö -oppaassa kuvataan, tunnistaakseen missä työntekijät saattavat joutua erityiseen vaaraan hengitettävään kiteiseen piidioksidiin liittyvien terveysriskien suhteen. Terveysvalvontaprotokollan toimeenpano riippuu riskien arvioinnin tuloksista. Kaikki terveydenvalvonta tulee hoitaa ammattimaisesti pätevän lääkintähenkilökunnan toimesta ja noudatten voimassaolevia kansallisia lainsäädännöllisiä vaatimuksia. Työntekijöillä tai ulkoisella lääketieteellisellä neuvonantajalla, joka on vastuussa turvallisuus- ja terveysohjelmasta, tulisi olla käytännön tuntemus lääketieteelliseen hengitysvalvontaohjelmaan liittyvistä tekijöistä. Erityisen hengitettyyn kiteiseen piidioksidiin liittyvän terveysvalvonnan tavoitteet ovat: • Havaita haitalliset terveysvaikutukset ajoissa; • Määrittää peruslinja, jonka perusteella arvioida mahdollisesti kehittyviä muutoksia; • Estää lisäongelmien syntyminen. Potentiaaliset hyödyt ovat: • Sairastuneiden yksilöiden tunnistaminen; • Potentiaalisesti vaarallisten työolosuhteiden tunnistaminen ja työpaikan valvontatoimenpiteidentehokkuuden tarkistaminen; • Palautteen antaminen riskien arvioinnin tarkkuudesta; • Epidemiologiset tutkimukset mahdollistavan datan kerääminen.
Yleiset ohjeet