Common use of Yleistä Clause in Contracts

Yleistä. Kauniaisten kaupungin hallintosäännön mukaan (KV 17.9.2012, §48, voimassa 1.1.2013 alkaen) lautakuntien yleiseksi toimivallaksi on säädetty hyväksyä hallinnassaan olevien alueiden, rakennusten, huonetilojen ja näihin kuuluvien laitteiden vuokralle tai muuhun käyttöön luovuttamisen periaatteet sekä päättää hallinnassaan olevan kiinteän ja irtaimen omaisuuden vuokralle antamisesta, mikäli tehtävää ei ole määrätty jollekin muulle viranomaiselle. Sivistystoimen hallinnoimien tilojen ensisijainen käyttö on palvella sivistystoimen ydintoimintojen palvelutoimintaa omana – tai ulkoistettuna palvelumuotona, sivistystoimen muun alan toimintaa (esim. taiteen perusopetus) sekä kaupungin muiden toimialojen palvelutoimintaa. Sivistystoimen hallinnoimiin tiloihin on investoitu merkittävästi pääomaa. Sivistystoimen tavoitteena on tarjota hallinnoimansa tilat, olemassa olevien tilojen ja tulevien tilainvestointien osalta, mahdollisimman tehokkaaseen ja laajaan käyttöön niiden tilojen osalta, jotka soveltuvat myös ydintoiminnan ulkopuoliseen toimintaan. Vuokraperiaatteet noudattavat seuraavia periaatteita: − yhden luukun periaate. − täsmällinen palveluntarjonta ja yhtenevät periaatteet. − vahtimestaripalvelut järjestetään kaikissa sivistystoimen tiloissa kokonaisvaltaisemmin. − yhdellä taholla (liikuntapalveluilla) on vastuu sivistystoimen tilojen vapaa-ajankäytön vuorojaosta ja vuokrauksesta sekä siihen liittyvistä vahtimestaritoimista. − tilojen käytön tehostaminen. − laskutus ja sopimuskäytäntö ketteräksi. − lisäarvon tuottaminen käyttäjille. Sivistystoimen hallinnoimien tilojen vuokrausperiaatteet on käsitelty (käsitellään) sivistystoimen lautakunnissa seuraavasti: suomenkielinen opetus – ja varhaiskasvatuslautakunta 8.6.2016, ruotsinkielinen opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta 8.6.2016 ja sivistyslautakunta, liikuntalautakunta ja nuorisolautakunta 14.6.2016

Yleistä. Kauniaisten Jätelain 23 §:n mukaan kunnan jätehuoltoviranomaisena toimii yhteistoiminta- alueen kuntien yhteinen toimielin, jos kunta on siirtänyt jätelain 43 §:n mukai- sesti kunnan jätehuollon järjestämiseen liittyvän palvelutehtävän hoidettavaksi kuntien omistamassa yhtiössä. Rouskis Oy sulautui osakeyhtiölain 16 luvun mukaisella absorptiosulautumi- sella Turun seudun jätehuolto Oy:öön 17.6.2014 allekirjoitetulla yhdistymisso- pimuksella. Tuolloin yhtiön nimeksi tuli Lounais-Suomen Jätehuolto Oy (jäl- jempänä "LSJH"). Sulautuminen tuli voimaan 31.8.2015, minkä jälkeen LSJH on hoitanut 17 kunnan jätehuollon järjestämiseen liittyvät palvelutehtävät jäte- lain 43 §:n mukaisesti. Sulautumisen voimaantulon yhtenä edellytyksenä oli jätelain 23 §:n tarkoittaman yhteistoiminta-alueen kuntien yhteisen toimieli- men perustaminen hoitamaan jätehuoltoviranomaisen tehtäviä. Alkuperäinen sopimus yhteisestä jätehuoltolautakunnasta allekirjoitettiin 17 osakaskunnan kesken 21.5.2015. Turun kaupungin hallintosäännön mukaan 1.1.2018 voimaan tulleen organisaatiomuutoksen ja 1.6.2017 voimaan tulleen uuden kuntalain vuoksi kyseistä sopimusta päivitettiin vuonna 2018 ja samassa yhteydessä tarken- nettiin lautakunnan ja osakaskuntien välistä työnjakoa. Nyt sopimusta yhteisestä jätehuoltolautakunnasta on tarpeen päivittää, kun Uudenkaupungin kaupunki on liittynyt Lounais- Suomen Jätehuolto Oy:n osakkaaksi. Tämän sopimuksen tarkoituksena on sopia yhteisen toimielimen perustami- sesta, sen tehtävistä, vastuukunnasta, jäsenmäärästä, puheenjohtajistosta, kunkin kunnan edustajien määrästä, lautakunnan kulujen kattamisesta, asioi- den valmistelusta sekä muista tarpeellisista toimielimen toimintaan ja hallin- toon liittyvistä asioista. Sopijapuolet sopivat, että jätelain edellyttämänä yhteisenä toimielimenä toimii sopijapuolina olevien kuntien alueella Turun kaupungin (KV 17.9.2012ns. vastuukunta) or- ganisaatioon kuntalain 51 §:ssä tarkoitetulla tavalla perustettava lautakunta, §48, jonka nimenä on Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta (jäljempänä "Jäte- huoltolautakunta"). Jätehuoltolautakunta aloittaa toimintansa 1.9.2015. Jätehuoltolautakunta vastaa kulloinkin voimassa 1.1.2013 alkaen) lautakuntien yleiseksi toimivallaksi on säädetty hyväksyä hallinnassaan olevien alueiden, rakennusten, huonetilojen ja näihin kuuluvien laitteiden vuokralle tai muuhun käyttöön luovuttamisen periaatteet sekä päättää hallinnassaan olevan kiinteän ja irtaimen omaisuuden vuokralle antamisesta, mikäli tehtävää ei ole määrätty jollekin muulle viranomaisellejätelain mukaisista kunnan jätehuoltoviranomaiselle kuuluvista jätehuollon tehtävistä. Sivistystoimen hallinnoimien tilojen ensisijainen käyttö on palvella sivistystoimen ydintoimintojen palvelutoimintaa omana – tai ulkoistettuna palvelumuotona, sivistystoimen muun alan toimintaa (esim. taiteen perusopetus) sekä kaupungin muiden toimialojen palvelutoimintaa. Sivistystoimen hallinnoimiin tiloihin on investoitu merkittävästi pääomaa. Sivistystoimen tavoitteena on tarjota hallinnoimansa tilat, olemassa olevien tilojen ja tulevien tilainvestointien osalta, mahdollisimman tehokkaaseen ja laajaan käyttöön niiden tilojen osalta, jotka soveltuvat myös ydintoiminnan ulkopuoliseen toimintaan. Vuokraperiaatteet noudattavat seuraavia periaatteita: − yhden luukun periaate. − täsmällinen palveluntarjonta ja yhtenevät periaatteet. − vahtimestaripalvelut järjestetään kaikissa sivistystoimen tiloissa kokonaisvaltaisemmin. − yhdellä taholla (liikuntapalveluilla) on vastuu sivistystoimen tilojen vapaaLautakun- nan yksinomaiseen toimivaltaan toimivalta-ajankäytön vuorojaosta ja vuokrauksesta sekä siihen liittyvistä vahtimestaritoimista. − tilojen käytön tehostaminen. − laskutus ja sopimuskäytäntö ketteräksi. − lisäarvon tuottaminen käyttäjille. Sivistystoimen hallinnoimien tilojen vuokrausperiaatteet on käsitelty (käsitellään) sivistystoimen lautakunnissa seuraavasti: suomenkielinen opetus – ja varhaiskasvatuslautakunta 8.6.2016, ruotsinkielinen opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta 8.6.2016 ja sivistyslautakunta, liikuntalautakunta ja nuorisolautakunta 14.6.2016alueellaan kuuluvat jätehuoltovi- ranomaisen tehtävien lisäksi seuraavat tehtävät:

Yleistä. Kauniaisten kaupungin hallintosäännön mukaan (KV 17.9.2012, §48, voimassa 1.1.2013 alkaen) lautakuntien yleiseksi toimivallaksi on säädetty hyväksyä hallinnassaan olevien alueiden, rakennusten, huonetilojen ja näihin kuuluvien laitteiden vuokralle tai muuhun käyttöön luovuttamisen periaatteet sekä päättää hallinnassaan olevan kiinteän ja irtaimen omaisuuden vuokralle antamisestaKYSin ervan sairaalat selvittävät ensisijaisesti ervan toisten julkisten sairaa- loiden mahdollisuudet tarjota täydentäviä palveluja, mikäli tehtävää ei ole määrätty jollekin muulle viranomaiselle. Sivistystoimen hallinnoimien tilojen ensisijainen käyttö on palvella sivistystoimen ydintoimintojen palvelutoimintaa omana – niiltä tilapäisesti POHJOIS-SAVON PUIJON SAIRAALA ALAVAN SAIRAALA JULKULAN SAIRAALA KUOPION TARINAN SAIRAALA Vaihde (017) 173 311 SAIRAANHOITOPIIRIN KY PL 100 PL 200 PL 300 PSYKIATRIAN KESKUS PL 500 xxxxxxx.xxxxxxxx@xxx.xx PL 900 70029 KYS 70029 KYS 70029 KYS PL 400 70029 KYS Y-tunnus 0171495-3 70029 KYS Puijonlaaksontie 0 Xxxxxx Xxxxxxxxxx 0 Xxxxxx Xxxxxxxxxxxxxxx 00 Xxxxxx 00000 XXX Xxxxxxxxxxxxxxxxx 00 Xxxxxxxxxxxxxxx 00 Siilinjärvi toiminnallisiin tavoitteisiinsa päästäkseen puuttuu tarvittavia resursseja tai ulkoistettuna palvelumuotona, sivistystoimen muun alan toimintaa osaamista (esim. taiteen perusopetuskiireettömän leikkaustoiminnan tai hoitotakuuseen vastaa- misen haasteissa). KYSin ervalla on vuosikymmenien ajan sovittu keskitettävistä hoidoista sai- raaloiden välillä. Sopimukset on tehty erikoisaloittain. Lääketieteen kehittymi- sen myötä tutkimukset ja hoidot ovat muuttuneet ja siten työnjakoon on tehty muutoksia. Järjestämissopimus vastaa Valtioneuvoston asetusta (24.8.2017/583) kiireel- lisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä sekä kaupungin muiden toimialojen palvelutoimintaaValtioneuvoston asetusta erikoissairaanhoidon työjaosta ja eräiden teh- tävien keskittämisestä (24.8.2017/582) ja siihen tehtyä muutosta (14.1.2021/ 8). Sivistystoimen hallinnoimiin tiloihin Sosiaali- ja terveysministeriölle annetaan puolivuosittain raportti asetuksen toteutumisesta. Keskittämisasetuksen toteutumista varten on investoitu merkittävästi pääomaaasetettu Kan- sallinen koordinaatioryhmä, joka seuraa asetuksen toteutumista. Sivistystoimen tavoitteena Sosiaali- ja terveysministeriön kärkihankkeisiin kuuluu Kansallinen syöpä- keskus, joka muodostuu viidestä alueellisesta syöpäkeskuksesta ja valta- kunnallisesta koordinoivasta yksiköstä. Sosiaali- ja terveysministeriö tukee alueellisten syöpäkeskusten toimintojen käynnistystä siltarahoituksella. Alueellisen syöpäkeskuksen tarkoituksena on tarjota hallinnoimansa tilattoteuttaa Itä-Suomen ja Keski-Suomen alueella syövän ehkäisyn, olemassa olevien tilojen diagnostiikan, hoidon ja tulevien tilainvestointien osaltakuntou- tuksen sekä syöpätutkimuksen ja opetuksen kehittämistä. Alueellista toi- mintaa integroiva Itä-Suomen alueellinen syöpäkeskus (Fican East). Yh- teistyöstä on laadittu LIITTEESSÄ 3 esitetty kussakin sairaanhoitopiirissä hyväksytty sopimus. Alueelliset syöpäkeskukset toimivat osana kansallista syöpäkeskusta, mahdollisimman tehokkaaseen joi- den keskeisiä toimijoita ovat yliopistolliset sairaanhoitopiirit sekä lääketie- teellistä opetusta ja laajaan käyttöön niiden tilojen osalta, jotka soveltuvat myös ydintoiminnan ulkopuoliseen toimintaan. Vuokraperiaatteet noudattavat seuraavia periaatteita: − yhden luukun periaate. − täsmällinen palveluntarjonta ja yhtenevät periaatteet. − vahtimestaripalvelut järjestetään kaikissa sivistystoimen tiloissa kokonaisvaltaisemmin. − yhdellä taholla (liikuntapalveluilla) on vastuu sivistystoimen tilojen vapaa-ajankäytön vuorojaosta ja vuokrauksesta sekä siihen liittyvistä vahtimestaritoimista. − tilojen käytön tehostaminen. − laskutus ja sopimuskäytäntö ketteräksi. − lisäarvon tuottaminen käyttäjille. Sivistystoimen hallinnoimien tilojen vuokrausperiaatteet on käsitelty (käsitellään) sivistystoimen lautakunnissa seuraavasti: suomenkielinen opetus – ja varhaiskasvatuslautakunta 8.6.2016, ruotsinkielinen opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta 8.6.2016 ja sivistyslautakunta, liikuntalautakunta ja nuorisolautakunta 14.6.2016tutkimusta harjoittavat yliopistot.

Yleistä. Kauniaisten kaupungin hallintosäännön mukaan (KV 17.9.2012Kampin asemakaavamuutos nro 11224 käsittää yleisten alueiden lisäksi neljä tonttia, joista vain kahdelle tontille sijoittuu varsinaisia maan päälle näkyviä suu- rempia rakennuksia. Alueen kiinteistöjen omistajat ovat luovuttaneet kiinteistöis- tään yksityisoikeudellisin sopimuksin maanalaisia pysyviä käyttöoikeuksia tämän sopimuksen sopijapuolille Kampin keskuksen toiminnallisen kokonaisuuden to- teuttamiseksi. Lisäksi Helsingin kaupunki on määräaikaisilla maanvuokrasopimuksilla luovutta- nut eräitä alueita tämän sopimuksen sopijapuolille sekä alueen kiinteistöjä sopi- japuolille myydessään pidättänyt kauppakirjoissa itselleen pysyviä käyttöoikeuk- sia tarvitsemiinsa maanalaisiin tiloihin. Nämä Kampin keskuksen yhteisjärjestelyyn ja toiminnalliseen toteutumiseen liit- tyvät pysyvät käyttöoikeudet turvataan rekisteröimällä maankäyttö- ja rakennus- lain 164 §48, voimassa 1.1.2013 alkaen) lautakuntien yleiseksi toimivallaksi :n nojalla tämä yhteisjärjestelyä koskeva koko sopimus jokaisen Kam- pin asemakaavamuutoksen nro 11224 mukaisen kiinteistön ja yleisen alueen osalta kiinteistörekisteriin. Sopimuksen liitteenä olevassa liitepiirustuksissa 1.0/1-14 on säädetty hyväksyä hallinnassaan olevien alueiden, rakennusten, huonetilojen esitelty kunkin uu- den asemakaava-alueen rakennusten ja näihin kuuluvien laitteiden vuokralle tai muuhun käyttöön luovuttamisen periaatteet sekä päättää hallinnassaan olevan kiinteän ja irtaimen omaisuuden vuokralle antamisesta, mikäli tehtävää ei ole määrätty jollekin muulle viranomaiselle. Sivistystoimen hallinnoimien tilojen ensisijainen käyttö on palvella sivistystoimen ydintoimintojen palvelutoimintaa omana – tai ulkoistettuna palvelumuotona, sivistystoimen muun alan toimintaa (esim. taiteen perusopetus) sekä kaupungin muiden toimialojen palvelutoimintaa. Sivistystoimen hallinnoimiin tiloihin on investoitu merkittävästi pääomaa. Sivistystoimen tavoitteena on tarjota hallinnoimansa tilat, olemassa olevien tilojen ja tulevien tilainvestointien osalta, mahdollisimman tehokkaaseen ja laajaan käyttöön niiden tilojen osaltarakenteiden omistajat, jotka soveltuvat ovat myös ydintoiminnan ulkopuoliseen toimintaanomistamiensa rakennusten osalta niitä koskevien rakennuslupien haltijoita. Vuokraperiaatteet noudattavat seuraavia periaatteitaYleiset alueet kuuluvat Salomonkatuun, Fredrikinkatuun, Xxxx Xxxxxxxx ka- tuun, Jaakonkatuun, Annankatuun, Olavinkatuun ja Narinkka -nimiseen torialu- eeseen. Alueeseen kuuluu myös Kampin metroaseman läntinen sisääntulokiin- teistö (4 G 2). Yleiset alueet omistaa Helsingin kaupunki, Y-tunnus 0201256-6. Yleisten alueiden käyttöä rajoittavat muiden oikeudet: − yhden luukun periaate• Xxxxxxx Xxxxxxxxxx Oy:n maanvuokralain 5 ja 7 lukujen mukainen vuokraoi- keus yleisiin alueisiin 4 K 100 ja 4 K (Salomonkatu) kuuluviin maanalaisiin ti- loihin tasolla –1,00 pysäköintilaitoksen rakentamista varten. − täsmällinen palveluntarjonta Vuokraoikeus perustuu Helsingin kaupungin ja yhtenevät periaatteetSalomon Pysäköinti Oy:n välillä 1.6.2004 al- lekirjoitettuun maanvuokrasopimukseen; • Helsingin Kamppi Center Oy:n maakaaren 3 luvun 8 §:n mukainen pysyvä hallinta- ja käyttöoikeus yhteensä noin 2 290 m2:n suuruisiin maanalaisiin ti- loihin tasolla +9,80. − vahtimestaripalvelut järjestetään kaikissa sivistystoimen tiloissa kokonaisvaltaisemminTilat kuuluvat Salomonkatuun ja Annankatuun (luiska) kuuluviin yleisiin alueisiin 4 K 100 ja 4 K. Oikeus perustuu Helsingin kaupungin ja Helsingin Kamppi Center Oy:n välillä 1.6.2004 allekirjoitettuun sopimukseen maanalaisten tilojen pysyvästä käyttöoikeudesta; • Helsingin Kamppi Center Oy:n maakaaren 3 luvun 8 §:n mukainen pysyvä hallinta- ja käyttöoikeus yhteensä noin 861 m2:n suuruisiin maanalaisiin tiloi- hin tasoilla +9,80 ja +12,80. − yhdellä taholla Tilat kuuluvat Xxxx Xxxxxxxx katuun kuuluviin yleisiin alueisiin 4 K 100 ja 4 G 100. Oikeus perustuu Helsingin kaupungin ja Helsingin Kamppi Center Oy:n välillä 1.6.2004 allekirjoitettuun sopimukseen maanalaisten tilojen pysyvästä käyttöoikeudesta; • Helsingin Kamppi Center Oy:n maakaaren 3 luvun 8 §:n mukainen pysyvä hallinta- ja käyttöoikeus yhteensä noin 2 324 m2:n suuruisiin maanalaisiin ti- loihin tasoilla +2,90, +6,20, +9,80 ja +12,80. Tilat kuuluvat Fredrikinkatuun kuuluvaan yleiseen alueeseen 4 K 100. Oikeus perustuu Helsingin kaupun- gin ja Helsingin Kamppi Center Oy:n välillä 1.6.2004 allekirjoitettuun sopi- mukseen maanalaisten tilojen pysyvästä käyttöoikeudesta; • Helsingin Kamppi Center Oy:n maakaaren 3 luvun 8 §:n mukainen pysyvä hallinta- ja käyttöoikeus yhteensä noin 258 m2:n suuruisiin maanalaisiin tiloi- hin tasoilla +3,70 ja +5,70. Tilat kuuluvat Jaakonkatuun kuuluvaan yleiseen alueeseen 4 K. Oikeus perustuu Helsingin kaupungin ja Helsingin Kamppi Center Oy:n välillä 1.6.2004 allekirjoitettuun sopimukseen maanalaisten tilo- jen pysyvästä käyttöoikeudesta; • Kiinteistö Oy Espoon terminaalin maanvuokralain 5 ja 7 lukujen mukainen vuokraoikeus noin 3 642 m2:n suuruisiin maanalaisiin tiloihin tasolla +9,80. Tilat kuuluvat Salomonkatuun, Fredrikinkatuun ja Jaakonkatuun kuuluviin yleisiin alueisiin 4 K, 4 K 100 ja 4 G 2. Vuokraoikeus perustuu Helsingin kau- pungin ja Kiinteistö Oy Espoon terminaalin välillä 31.1. 2005 allekirjoitettuun maanvuokrasopimukseen. Alueen omistaa Helsingin kaupunki, Y-tunnus 0201256-6. Alueen käyttöä rajoittavat muiden oikeudet: • Xxxxxxx Xxxxxxxxxx Oy:n maanvuokralain 5 ja 7 lukujen mukainen vuokraoi- keus tontin nro 1 korttelissa 194 ja yleiseen alueeseen 4 G 100 kuuluvaan maanalaiseen tilaan tasolla –1,00 pysäköintilaitoksen rakentamista varten. Vuokraoikeus perustuu Helsingin kaupungin ja Salomon Pysäköinti Oy:n vä- lillä 1.6. 2004 allekirjoitettuun maanvuokrasopimukseen; • Helsingin Kamppi Center Oy:n maakaaren 3 luvun 8 §:n mukainen pysyvä hallinta- ja käyttöoikeus yhteensä noin 586 m2:n suuruisiin maanalaisiin tiloi- hin tasoilla –1,00, +2,90 ja +9,80. Oikeus perustuu Helsingin kaupungin ja Helsingin Kamppi Center Oy:n välillä 1.6.2004 allekirjoitettuun sopimukseen maanalaisten tilojen pysyvästä käyttöoikeudesta. • Helsingin Kamppi Center Oy:n maakaaren 3 luvun 8 §:n mukainen pysyvä hallinta- ja käyttöoikeus noin 1 389 m2:n suuruiseen maanalaiseen tilaan ta- solla +9,80 pääasiassa liiketilojen rakentamista varten. Oikeus perustuu Hel- singin kaupungin ja Helsingin Kamppi Center Oy:n välillä 1.6.2004 allekirjoi- tettuun sopimukseen maanalaisten tilojen pysyvästä käyttöoikeudesta; • Helsingin Kamppi Center Oy:n maanvuokralain 5 ja 7 lukujen mukainen vuokraoikeus tontin nro 8 maanpäälliseen alueeseen. Vuokraoikeus perus- tuu Helsingin kaupungin ja Helsingin Kamppi Center Oy:n välillä 1.6.2004 allekirjoitettuun maanvuokrasopimukseen; • Kiinteistö Oy Espoon terminaali –nimisen yhtiön maanvuokralain 5 ja 7 luku- jen mukainen vuokraoikeus noin 3 930 m2:n suuruiseen maanalaiseen alu- eeseen tasolla +9,80. Vuokraoikeus perustuu Helsingin kaupungin vuok- ranantajana ja Kiinteistö Oy Espoon terminaalin vuokralaisena 31.1.2005 al- lekirjoittamaan maanvuokrasopimukseen. Tontin omistaja Helsingin Kamppi Center Oy, Y-tunnus 1867812-7. Tontin nro 7 käyttöä rajoittavat muiden oikeudet: • Helsingin kaupungin pysyvä oikeus sijoittaa, käyttää ja huoltaa tontin nro 7 maanalaiseen osaan tason + 9,80 alapuolelle tasolta +2,90 alkaen kaukolii- kenteen bussiterminaalia ja siihen liittyviä tiloja. Oikeus perustuu kaupungin 26.3.2002 ja 15.4.2004 allekirjoitettujen kiinteistökauppojen sekä 31.1.2005 allekirjoitetun kiinteistökaupan täydennystä koskevien asiakirjojen yhteydes- sä myyjänä itselleen pidättämään oikeuteen; • Helsingin kaupungin pysyvä oikeus sijoittaa, käyttää ja huoltaa kaukoliiken- neterminaaliin tasolle +3.50 johtavia koneportaita tasolta +9,80. Oikeus pe- rustuu Helsingin kaupungin ja SRV Viitoset Oy välillä 14.6.2002 allekirjoitet- tuun perussopimukseen, jonka tontin omistaja on hyväksynyt itseään sito- vaksi. • Helsingin kaupungin pysyvä oikeus sijoittaa, käyttää ja huoltaa Kampin met- roasemalle tasolle –12,00 johtavaa koneporraskuilua ja koneportaita tontin nro 7 alueella tasolta +9,80 alaspäin. Oikeus perustuu Helsingin kaupungin ja SRV Viitoset Oy:n välillä 14.6.2002 allekirjoitettuun perussopimukseen, jonka tontin omistaja on hyväksynyt itseään sitovaksi ja 31.1.2005 allekirjoi- tettuun, 26.3.2003 allekirjoitetun kiinteistökaupan täydennystä koskevaan asiakirjaan; • Helsingin kaupungin pysyvä oikeus pitää, käyttää ja huoltaa tontin nro 7 maanalaisella alueella tason –2,00 alapuolella olevia kunnallistekniikan ja metron maanalaisia tiloja ja niihin kuuluvia rakenteita ja laitteita. Oikeus pe- rustuu kaupungin 15.4.2004 allekirjoitetun kiinteistökaupan yhteydessä myy- jänä itselleen pidättämään oikeuteen. Tontin omistaa Helsingin Kamppi Center Oy. Tontin nro 1 käyttöä rajoittavat muiden oikeudet: • Helsingin kaupungin pysyvä oikeus sijoittaa, käyttää ja huoltaa tontin nro 1 alueella kaukoliikenteen bussiterminaaliin ja matkakeskukseen kuuluvia tiloja tasoilla +2,90 ja +6,20. Oikeus perustuu kaupungin 1.6.2004 allekirjoitetun kiinteistökaupan yhteydessä myyjänä itselleen pidättämään oikeuteen; • Helsingin kaupungin pysyvä oikeus sijoittaa, käyttää ja huoltaa tontille nro 1 rakennettavaan rakennukseen kaukoliikenneterminaaliin johtavat konepor- taat ja hissit. Oikeus perustuu kaupungin 1.6.2004 allekirjoitetun kiinteistö- kaupan yhteydessä myyjänä itselleen pidättämään oikeuteen; • Xxxxxxx Xxxxxxxxxx Oy:n maanvuokralain 5 ja 7 lukujen mukainen vuokraoi- keus tontin nro 1 maanalaiseen tilaan tasolla –1,00 pysäköintilaitoksen ra- kentamista varten. Vuokraoikeus perustuu Helsingin kaupungin ja Salomon Pysäköinti Oy:n välillä 1.6.2004 allekirjoitettuun maanvuokrasopimukseen; • Helsingin kaupungin pysyvä oikeus pitää, käyttää ja huoltaa tontin maanalai- sella alueella tason –2,00 alapuolella olevia kunnallistekniikan ja metron maanalaisia tiloja ja niihin kuuluvia rakenteita ja laitteita. Oikeus perustuu kaupungin 1.6.2004 allekirjoitetun kiinteistökaupan yhteydessä myyjänä itsel- leen pidättämään oikeuteen. Tontti on yhteisomistuksessa muodostaen kiinteistöyhtymän, josta käytetään nimeä Kiinteistöyhtymä Xxxx Xxxxxxxx kadun tontti. Tontin omistavat seuraavat seitsemän (liikuntapalveluilla7) yhtiötä: • Helsingin Kamppi Center Oy, omistusosuus 348/1000, Y-tunnus 1867812-7; • Asunto Oy Helsingin Anna, omistusosuus 77/1000, Y-tunnus 1868598-4; • Asunto Oy Helsingin Salomo, omistusosuus 76/1000,Y-tunnus 1868596-8; • Asunto Oy Helsingin Fredrik, omistusosuus 76/1000, Y-tunnus 1868600-4; • Kiinteistö Oy Helsingin Simontorni, omistusosuus 143/1000, Y-tunnus 1867797-6; • Kiinteistö Oy Helsingin Urhontorni, omistusosuus 140/1000, Y-tunnus 1867801-2; • Kiinteistö Oy Helsingin Kampintorni, omistusosuus 140/1000, Y-tunnus 1867803-9. Tontin seitsemän yhteisomistajaa ovat tehneet tonttia koskevan keskinäisen hal- linnanjakosopimuksen. Siinä on vastuu sivistystoimen tilojen vapaasovittu tontin alueen jakamisesta selkeisiin hal- linta-ajankäytön vuorojaosta alueisiin ja vuokrauksesta määritelty sopijapuolten yksinomaiseen omistukseen ja hallin- taan tulevat rakennukset ja rakennusten osat. Omistuksen pysyvyyden turvaa- miseksi tämä sopimus on kirjattu käräjäoikeuteen maakaaren 14 luvun 3 §:n mukaisena oikeutena. Mikäli lainsäädäntö muuttuisi niin, että kävisi mahdolliseksi jakaa yhteisomistaji- en hallinnanjakosopimuksella määrittämät tontin määräosat itsenäisiksi tonteiksi tai muiksi erillisiksi rekisteriyksiköiksi, tulee mahdollinen jako suorittaa hallinnan- jakosopimuksessa sovittuja oikeuksia loukkaamatta ja noudattaen soveltuvin osin tätä Kampin keskuksen yhteisjärjestelyä koskevaa sopimusta. Tontin nro 6 käyttöä rajoittavat muiden oikeudet: • Helsingin kaupungin pysyvä oikeus rakennuttaa, pitää, käyttää ja huoltaa maan alla tason +9,80 alapuolella + 2,90 alkaen kaukoliikenteen bussitermi- naalia ja siihen liittyviä tiloja. Oikeus perustuu kaupungin 31.1.2005 allekirjoi- tetun, 26.3.2003 tehdyn kiinteistökaupan täydennystä koskevan asiakirjan yhteydessä myyjänä itselleen pidättämään oikeuteen; • Helsingin kaupungin pysyvä oikeus rakennuttaa, pitää, käyttää ja huoltaa maan alla tason +9.80 alapuolella Kampin kallioväestösuojaan johtavaa Jaa- konkadun tunnelia. Oikeus perustuu kaupungin 31.1.2005 allekirjoitetun, 26.3.2003 tehdyn kiinteistökaupan täydennystä koskevan asiakirjan yhtey- dessä myyjänä itselleen pidättämään oikeuteen; • Helsingin kaupungin pysyvä oikeus rakennuttaa, pitää, käyttää ja huoltaa tonttiin nro 6 kuuluvaa huoneistoalaltaan noin 195 m2:n suuruista aluetta ta- solla +9,80 Espoo bussiterminaalin tarvitsemia ovirakenteita varten. Oikeus perustuu kaupungin 31.1.2005 allekirjoitetun, 26.3.2003 tehdyn kiinteistö- kaupan täydennystä koskevan asiakirjan yhteydessä myyjänä itselleen pidät- tämään oikeuteen. Helsingin kaupunki on luovuttanut Kiinteistö Oy Espoon Terminaalille alueen määräaikaisen käyttöoikeuden tontin 4007/8 maanalai- sen maanvuokrasopimuksen yhteydessä; • Helsingin kaupungin pysyvä oikeus toteuttaa tontin nro 6 maanalaiselle alu- eelle tason +/- 0 alapuolelle Kamppiparkin laajennuksen tai muu paikoitusti- lan ja väestönsuojan sekä siihen liittyvistä vahtimestaritoimistaniiden vaatimia kulkuyhteyksiä. − tilojen käytön tehostaminenOikeus perustuu kaupungin 31.1.2005 allekirjoitetun, 26.3.2003 tehdyn kiinteistökaupan täy- dennystä koskevan asiakirjan yhteydessä myyjänä itselleen pidättämään oi- keuteen; • Helsingin kaupungin pysyvä oikeus pitää, käyttää ja huoltaa tontin maanalai- sella alueella tason –2,00 alapuolella olevia kunnallistekniikan ja metron maanalaisia tiloja ja niihin kuuluvia rakenteita ja laitteita. − laskutus ja sopimuskäytäntö ketteräksi. − lisäarvon tuottaminen käyttäjille. Sivistystoimen hallinnoimien tilojen vuokrausperiaatteet on käsitelty (käsitellään) sivistystoimen lautakunnissa seuraavasti: suomenkielinen opetus – ja varhaiskasvatuslautakunta 8.6.2016, ruotsinkielinen opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta 8.6.2016 ja sivistyslautakunta, liikuntalautakunta ja nuorisolautakunta 14.6.2016Oikeus perustuu kaupungin 26.3.2003 allekirjoitetun kiinteistökaupan yhteydessä myyjänä it- selleen pidättämään oikeuteen.

Yleistä. Kauniaisten kaupungin hallintosäännön mukaan (KV 17.9.2012, §48, voimassa 1.1.2013 alkaen) lautakuntien yleiseksi toimivallaksi on säädetty hyväksyä hallinnassaan olevien alueiden, rakennusten, huonetilojen ja näihin kuuluvien laitteiden vuokralle tai muuhun käyttöön luovuttamisen periaatteet sekä päättää hallinnassaan olevan kiinteän ja irtaimen omaisuuden vuokralle antamisestaKYS-ervan sairaalat selvittävät ensisijaisesti ervan toisten julkisten sairaaloi- den mahdollisuudet tarjota täydentäviä palveluja, mikäli tehtävää ei ole määrätty jollekin muulle viranomaiselle. Sivistystoimen hallinnoimien tilojen ensisijainen käyttö on palvella sivistystoimen ydintoimintojen palvelutoimintaa omana – niiltä tilapäisesti toi- minnallisiin tavoitteisiinsa päästäkseen puuttuu tarvittavia resursseja tai ulkoistettuna palvelumuotona, sivistystoimen muun alan toimintaa osaamista (esim. taiteen perusopetuskiireettömän leikkaustoiminnan tai hoitotakuuseen vastaa- misen haasteissa). KYS-ervalla on vuosikymmenien ajan sovittu keskitettävistä hoidoista sairaa- loiden välillä. Sopimukset on tehty erikoisaloittain. Lääketieteen kehittymisen myötä tutkimukset ja hoidot ovat muuttuneet ja siten työnjakoon on tehty muutoksia. Järjestämissopimus vastaa Valtioneuvoston asetusta (24.8.2017/583) kiireel- lisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä sekä kaupungin muiden toimialojen palvelutoimintaapääosin Valtioneuvoston asetusta erikoissairaanhoidon työjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä (248.2017/582). Sivistystoimen hallinnoimiin tiloihin Vuonna 2018 voimaan as- tunut keskittämisasetus on investoitu merkittävästi pääomaaaiheuttanut keskustelua valtakunnallisestikin kes- kussairaaloiden ja yliopistosairaalan välillä joillakin erikoisaloilla. Sivistystoimen tavoitteena ”Keskittä- misasetusta” ollaankin parhaillaan muuttamassa asetuksen 6§ ja 7§ osalta. Nämä pykälät koskevat yliopistosairaalaan keskitettävää hoitoa ja toimenpi- teiden vähäisen määrän perusteella keskitettävää hoitoa. Tästä on tarjota hallinnoimansa tilatSTM esi- tys ollut lausuntokierroksella ja uudistetun asetuksen oli tarkoitus tulla voi- maan 1.6.2020. Nyt asetusmuutos on kuitenkin viivästynyt eikä lopullinen asetusteksti ole vielä selvillä. Sosiaali- ja terveysministeriölle annetaan puolivuosittain raportti asetuksen toteutumisesta. Keskittämisasetuksen toteutumista varten on asetettu Kan- sallinen koordinaatioryhmä, olemassa olevien tilojen joka seuraa asetuksen toteutumista. Alueellinen syöpäkeskus Sosiaali- ja tulevien tilainvestointien osaltaterveysministeriön kärkihankkeisiin kuuluu Kansallinen syöpä- keskus, mahdollisimman tehokkaaseen joka muodostuu viidestä alueellisesta syöpäkeskuksesta ja laajaan käyttöön niiden tilojen osaltavalta- kunnallisesta koordinoivasta yksiköstä. Sosiaali- ja terveysministeriö tukee alueellisten syöpäkeskusten toimintojen käynnistystä siltarahoituksella. Alueellisen syöpäkeskuksen tarkoituksena on toteuttaa Itä-Suomen ja Keski-Suomen alueella syövän ehkäisyn, jotka soveltuvat myös ydintoiminnan ulkopuoliseen toimintaandiagnostiikan, hoidon ja kuntou- tuksen sekä syöpätutkimuksen ja opetuksen kehittämiseksi alueellista toi- mintaa integroiva yksikkö. Vuokraperiaatteet noudattavat seuraavia periaatteita: − yhden luukun periaateYhteistyöstä on laadittu LIITTEESSÄ 3 esitetty kussakin sairaanhoitopiirissä hyväksytty sopimus. − täsmällinen palveluntarjonta Alueelliset syöpäkeskukset toimivat osana kansallista syöpäkeskusta, joi- den keskeisiä toimijoita ovat yliopistolliset sairaanhoitopiirit sekä lääketie- teellistä opetusta ja yhtenevät periaatteet. − vahtimestaripalvelut järjestetään kaikissa sivistystoimen tiloissa kokonaisvaltaisemmin. − yhdellä taholla (liikuntapalveluilla) on vastuu sivistystoimen tilojen vapaa-ajankäytön vuorojaosta ja vuokrauksesta sekä siihen liittyvistä vahtimestaritoimista. − tilojen käytön tehostaminen. − laskutus ja sopimuskäytäntö ketteräksi. − lisäarvon tuottaminen käyttäjille. Sivistystoimen hallinnoimien tilojen vuokrausperiaatteet on käsitelty (käsitellään) sivistystoimen lautakunnissa seuraavasti: suomenkielinen opetus – ja varhaiskasvatuslautakunta 8.6.2016, ruotsinkielinen opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta 8.6.2016 ja sivistyslautakunta, liikuntalautakunta ja nuorisolautakunta 14.6.2016tutkimusta harjoittavat yliopistot.

Yleistä. Kauniaisten kaupungin hallintosäännön mukaan (KV 17.9.2012Tasavallan presidentti Xxxxx Xxxxxxxx on vahvistanut sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelas- tustoimen uudistamista koskevat lait 29.6.2021. Eduskunta äänesti lakien hyväksymisen puo- lesta 23.6.2021. Lait tulevat porrastetusti voimaan siten, §48että ensimmäiset niistä jo 1.7.2021 alkaen. Lakien vahvistaminen jälkeen hyvinvointialueet perustettiin 1.7.2021. Tästä päivämäärästä lähtien aluevaalien toimittamiseen saakka toiminnasta vastaa kunkin hyvinvointialueen väliai- kaishallinto. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen väliaikainen valmistelutoimielin koostuu 22 jäsenestä. Jäsenet edustavat hyvinvointialueen kuntia, voimassa 1.1.2013 perusterveydenhuollon ja sosiaali- toimen yhteistoiminta-alueita, sairaanhoitopiiriä, erityishuoltopiiriä ja alueen pelastustoimea. Jäsenet ovat edellä mainittujen organisaatioiden viranhaltijoita ja toimivat väliaikaisessa val- mistelutoimielimessä virkavastuulla. Jäsenet on nimetty alueittain ja tasa-arvosta annetun lain mukaisesti sekä sairaanhoitopiirin ja pelastuslaitoksen edustus huomioiden. Oulun eteläiseltä alueelta toimielimessä ovat jäseninä Xxxxxxx Xxxxxxx ja Xxxxxxx Xxxxx. Väliaikainen valmistelutoimielin valmistelee hyvinvointialueen toiminnan ja hallinnon käyn- nistämisen. Se vastaa muuan muassa henkilöstön siirtosuunnitelmasta, toiminnan ja hallinnon järjestämisen valmistelusta sekä vuosien 2021 ja 2022 talousarviosta. Xxxxxxxxx käyttää tehtä- viinsä liittyvää päätösvaltaa aluevaltuuston toimikauden alkuun saakka eli vuoden 2022 alku- puolelle. Ensimmäisten aluevaalien vaalipäivä on sunnuntaina 23.1.2022. Aluevaltuustot aloittavat työnsä 1.3.2022. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut siirtyvät hyvin- vointialueiden järjestämisvastuulle 1.1.2023 alkaen) lautakuntien yleiseksi toimivallaksi . Vuoden 2022 talousarvio on säädetty hyväksyä hallinnassaan olevien alueidenPeruspalvelukuntayhtymä Selänteen viimeinen talousarvio. Kun- tayhtymä tullaan soteuudistuksen toteutumisen myötä purkamaan ensi vuoden loppuun men- nessä perussopimuksessa päätetyllä tavalla. Jäsenkuntien valtuustot päättävät kuntayhtymän purkamisen yksityiskohtia koskevasta sopimuksesta. Yhtymähallituksen on huolehdittava lop- puselvityksestä, rakennustenelleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä. Kuntayhtymän vuoden 2022 ti- linpäätös pitää hoitaa vielä keväällä 2023. Jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät loppuselvityk- sen, huonetilojen viimeisen tilinpäätöksen ja näihin kuuluvien laitteiden vuokralle tai muuhun käyttöön luovuttamisen periaatteet sekä päättää hallinnassaan olevan kiinteän vastuuvapauden. Ensi vuotta leimaa vahvasti hyvinvointialueen valmistelu ja irtaimen omaisuuden vuokralle antamisestauudistuksen toteuttamiseen val- mistautuminen. Kuntayhtymän perustoiminta pitää kuitenkin toimia lainsäädännön vaatimalla tavalla vuoden loppuun saakka. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuullisten organisaatioiden tu- lee onnistua erityisen hyvin vuoden 2022 talousarvion laatimisessa, mikäli tehtävää koska tulevan hyvinvoin- tialueen vuoden 2023 talousarvio perustuu alueen sotejärjestäjien vuoden 2021 tilinpäätökseen ja vuoden 2022 talousarvioon. Mikäli talousarviot tehdään alueella ensi vuodelle liian tavoit- teellisiksi ja pieniksi, se tulee heijastumaan hyvinvointialueen ensimmäisen vuoden rahoitus- pohjavajeena. Se ei ole määrätty jollekin muulle viranomaiselle. Sivistystoimen hallinnoimien tilojen ensisijainen käyttö on palvella sivistystoimen ydintoimintojen palvelutoimintaa omana – tai ulkoistettuna palvelumuotona, sivistystoimen muun alan toimintaa (esim. taiteen perusopetus) sekä kaupungin muiden toimialojen palvelutoimintaa. Sivistystoimen hallinnoimiin tiloihin on investoitu merkittävästi pääomaa. Sivistystoimen tavoitteena on tarjota hallinnoimansa tilat, olemassa olevien tilojen ja tulevien tilainvestointien osalta, mahdollisimman tehokkaaseen ja laajaan käyttöön niiden tilojen osalta, jotka soveltuvat myös ydintoiminnan ulkopuoliseen toimintaan. Vuokraperiaatteet noudattavat seuraavia periaatteita: − yhden luukun periaate. − täsmällinen palveluntarjonta ja yhtenevät periaatteet. − vahtimestaripalvelut järjestetään kaikissa sivistystoimen tiloissa kokonaisvaltaisemmin. − yhdellä taholla (liikuntapalveluilla) on vastuu sivistystoimen tilojen vapaa-ajankäytön vuorojaosta ja vuokrauksesta sekä siihen liittyvistä vahtimestaritoimista. − tilojen käytön tehostaminen. − laskutus ja sopimuskäytäntö ketteräksi. − lisäarvon tuottaminen käyttäjille. Sivistystoimen hallinnoimien tilojen vuokrausperiaatteet on käsitelty (käsitellään) sivistystoimen lautakunnissa seuraavasti: suomenkielinen opetus – ja varhaiskasvatuslautakunta 8.6.2016, ruotsinkielinen opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta 8.6.2016 ja sivistyslautakunta, liikuntalautakunta ja nuorisolautakunta 14.6.2016olisi hyvä alku maakunnan hyvinvointialueelle.

Yleistä. Kauniaisten Sopijapuolet ovat allekirjoittaneet 17.6.2014 yhdistymissopimuksen, jonka mukaisesti Rouskis Oy, jonka omistajakuntia ovat Kemiönsaari, Paimio, Salo ja Sauvo, sulautuu osakeyhtiölain 16 luvun mukaisella absorptiosulautumisella Turun seudun jätehuolto Oy:öön, jonka jälkeen synty- vän uuden yhtiön nimeksi tulee Lounais-Suomen Jätehuolto Oy (jäljempänä "LSJH"). Sulautumi- sen voimaantulopäiväksi on sovittu 31.8.2015 sillä edellytyksellä, että kaikki sulautumisen voi- maansaattamiseksi tarvittavat päätökset ja toimenpiteet on tehty edellä mainittuun päivään men- nessä. Sulautumisen voimaantulon yhtenä edellytyksenä on jätelain 23 §:n tarkoittaman yhteistoiminta- alueen kuntien yhteisen toimielimen perustaminen hoitamaan jätehuoltoviranomaisen tehtäviä. Tämän sopimuksen tarkoituksena on sopia yhteisen toimielimen perustamisesta, sen tehtävistä, vastuukunnasta, jäsenmäärästä, puheenjohtajistosta, kunkin kunnan edustajien määrästä, lauta- kunnan kulujen kattamisesta, asioiden valmistelusta sekä muista tarpeellisista toimielimen toimin- taan ja hallintoon liittyvistä asioista. Tämän sopimuksen mukaisen toimielimen aloittaessa toimin- tansa päättyy Turun kaupunkiseudun jätehuoltolautakunnan sekä Rouskis Oy:n osakaskuntien yhteisen jätehuoltolautakunnan toiminta. Alkuperäinen sopimus on allekirjoitettu 21.5.2015. Turun kaupungin hallintosäännön mukaan (KV 17.9.2012, §48, voimassa 1.1.2013 alkaen) lautakuntien yleiseksi toimivallaksi 1.1.2018 voimaan tulleen or- ganisaatiomuutoksen ja 1.6.2017 voimaan tulleen uuden kuntalain vuoksi tämän sopimuksen päi- vittäminen on säädetty hyväksyä hallinnassaan olevien alueiden, rakennusten, huonetilojen tarpeellista. Samassa yhteydessä tarkennetaan lautakunnan ja näihin kuuluvien laitteiden vuokralle tai muuhun käyttöön luovuttamisen periaatteet sekä päättää hallinnassaan olevan kiinteän ja irtaimen omaisuuden vuokralle antamisesta, mikäli tehtävää ei ole määrätty jollekin muulle viranomaiselle. Sivistystoimen hallinnoimien tilojen ensisijainen käyttö on palvella sivistystoimen ydintoimintojen palvelutoimintaa omana – tai ulkoistettuna palvelumuotona, sivistystoimen muun alan toimintaa (esim. taiteen perusopetus) sekä kaupungin muiden toimialojen palvelutoimintaa. Sivistystoimen hallinnoimiin tiloihin on investoitu merkittävästi pääomaa. Sivistystoimen tavoitteena on tarjota hallinnoimansa tilat, olemassa olevien tilojen ja tulevien tilainvestointien osalta, mahdollisimman tehokkaaseen ja laajaan käyttöön niiden tilojen osalta, jotka soveltuvat myös ydintoiminnan ulkopuoliseen toimintaan. Vuokraperiaatteet noudattavat seuraavia periaatteita: − yhden luukun periaate. − täsmällinen palveluntarjonta ja yhtenevät periaatteet. − vahtimestaripalvelut järjestetään kaikissa sivistystoimen tiloissa kokonaisvaltaisemmin. − yhdellä taholla (liikuntapalveluilla) on vastuu sivistystoimen tilojen vapaa-ajankäytön vuorojaosta ja vuokrauksesta sekä siihen liittyvistä vahtimestaritoimista. − tilojen käytön tehostaminen. − laskutus ja sopimuskäytäntö ketteräksi. − lisäarvon tuottaminen käyttäjille. Sivistystoimen hallinnoimien tilojen vuokrausperiaatteet on käsitelty (käsitellään) sivistystoimen lautakunnissa seuraavasti: suomenkielinen opetus – ja varhaiskasvatuslautakunta 8.6.2016, ruotsinkielinen opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta 8.6.2016 ja sivistyslautakunta, liikuntalautakunta ja nuorisolautakunta 14.6.2016osakaskuntien vä- listä työnjakoa.

Yleistä. Kauniaisten kaupungin hallintosäännön mukaan Haastattelupyyntöjen (KV 17.9.2012STM, §48LVM, voimassa 1.1.2013 alkaenTEM, Trafi ja AVI:n työsuojelun vastuualue) lautakuntien yleiseksi toimivallaksi on säädetty hyväksyä hallinnassaan olevien alueiden, rakennusten, huonetilojen ja näihin kuuluvien laitteiden vuokralle tai muuhun käyttöön luovuttamisen periaatteet sekä päättää hallinnassaan olevan kiinteän toteutettujen haastattelujen (DNV ja irtaimen omaisuuden vuokralle antamisesta, mikäli tehtävää ei ole määrätty jollekin muulle viranomaiselle. Sivistystoimen hallinnoimien tilojen ensisijainen käyttö on palvella sivistystoimen ydintoimintojen palvelutoimintaa omana – tai ulkoistettuna palvelumuotona, sivistystoimen muun alan toimintaa (esim. taiteen perusopetusTEM) sekä kaupungin muiden toimialojen palvelutoimintaatiedustelujen (Suomen Varustamot ry) tuloksena osoittautui, että Suomessa valtion käytännön järjestelyt koskien yleissopimuksen valvontaa ovat vielä kesken, eikä järjestelyistä olla tietoisia (syyskuu 2010). Sivistystoimen hallinnoimiin tiloihin Tiedonsaanti viranomaisten puolelta oli vaikeaa. Haastattelupyyntöjen aikana osoittautui, että viranomaisten välinen vastuunjako valvonta-asioissa oli epäselvä. Asiaa valmistelevat ministeriöt: liikenne- ja viestintäministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö eivät vielä tässä vaiheessa kyenneet määrittämään vastuunjakoa esimerkiksi valvonta-asioissa ja asiantuntijahenkilöitä oli vaikea löytää. Liikenteen turvallisuusvirastosta, Trafista ja aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueelta olisin odottanut löytyvän tämän aihealueen asiantuntijatietoa. Näistä johtuen esimerkiksi valvonta-asioita koskevat tulokset ovat opinnäytetyössä pääasiassa kansainvälisellä tasolla määriteltyjä ja pohjautuvat ILO:n ohjeistukseen valvonnan toteuttamisesta. Yksityiskohtaista tietoa valvonnan järjestelyistä Suomessa ei vielä löydy. Kuitenkin merityösopimuslain luonnoksessa on investoitu merkittävästi pääomaaviittaus työsuojeluhallinnon vastuusta merityösopimuslain valvonta-asioissa: ”22 pykälä. Sivistystoimen tavoitteena Valvonta. Pykälän 1 momentin mukaan tämän lain noudattamista valvoisivat työsuojeluviranomaiset, joiden toimintaa valtakunnallisella tasolla johtaa sosiaali- ja terveysministeriö. Paikallistasolla lain valvonnasta vastaavat viiden elinkeino-, liikenne-, ja ympäristöviraston työsuojelun vastuualueen työsuojeluviranomaiset.” (Työ- ja elinkeinoministeriön www-sivut 2010b.) Samalla tavalla opinnäytetyössäni arvioidut vaikutukset on tarjota hallinnoimansa tilat, olemassa olevien tilojen määritelty pääasiassa kansainvälisellä tasolla. Yleissopimuksen odotetaan tulevan voimaan noin vuoden päästä. Suomen valtiohallinnon ja tulevien tilainvestointien osalta, mahdollisimman tehokkaaseen ja laajaan käyttöön niiden tilojen osalta, jotka soveltuvat myös ydintoiminnan ulkopuoliseen toimintaan. Vuokraperiaatteet noudattavat seuraavia periaatteita: − yhden luukun periaate. − täsmällinen palveluntarjonta ja yhtenevät periaatteet. − vahtimestaripalvelut järjestetään kaikissa sivistystoimen tiloissa kokonaisvaltaisemmin. − yhdellä taholla merenkulun hallinnon erityisesti valvontaa koskevat käytännön järjestelyt ovat tämän selvityksen perusteella toistaiseksi vielä vaiheessa (liikuntapalveluilla) on vastuu sivistystoimen tilojen vapaa-ajankäytön vuorojaosta ja vuokrauksesta sekä siihen liittyvistä vahtimestaritoimista. − tilojen käytön tehostaminen. − laskutus ja sopimuskäytäntö ketteräksi. − lisäarvon tuottaminen käyttäjille. Sivistystoimen hallinnoimien tilojen vuokrausperiaatteet on käsitelty (käsitellään) sivistystoimen lautakunnissa seuraavasti: suomenkielinen opetus – ja varhaiskasvatuslautakunta 8.6.2016, ruotsinkielinen opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta 8.6.2016 ja sivistyslautakunta, liikuntalautakunta ja nuorisolautakunta 14.6.2016syyskuu 2010).

Yleistä. Kauniaisten kaupungin hallintosäännön mukaan (KV 17.9.2012Kiinteistönhoito käsittää rakennus-, §48LVIA-, voimassa 1.1.2013 alkaen) lautakuntien yleiseksi toimivallaksi sähkö- ja teleteknisen huollon. Samoin his- sien ja nostimien huolto ja tuottajan kiinteistönhoitoyksiköiden tekemät huoltotyöt si- sältyvät tähän palveluun. Tuottajan sähkö- ja kiinteistönhoitoyksiköiden päivystykset sisältyvät palveluun samassa laajuudessa kuin ko. työt on säädetty hyväksyä hallinnassaan olevien alueidenhoidettu edellisenä vuonna. Muunlaisista järjestelyistä sovitaan tilaajan ja tuottajan välillä tarvittaessa erikseen. Teknisestä isännöinnistä ja kiinteistönhoidosta vastaavat tuottajan alueelliset kiinteis- tönhoitoyksiköt kokonaisvaltaisesti. Kiinteistönhoitoyksiköissä arkistoidaan alueen kiinteistönhoitoon liittyvät asiakirjat. Huoltopäällikkö tai tekninen isännöitsijä vastaa alueensa kiinteistönhoidon, rakennusten-huollon ja -korjausten organisoinnista, huonetilojen energian ja näihin kuuluvien laitteiden vuokralle veden kulutusseurannasta, raportoinnista sekä tavoitearvolaskelmista. Hän toimii myös alu- eensa energiavastuuhenkilönä. Xxxxxxxx isännöitsijä tai muuhun käyttöön luovuttamisen periaatteet muu tuottajan nimeämä toi- mii myös alueensa painelaitteiden käytönvalvojana ja edustaa korjausrakentamisessa teknistä käyttäjää ja tekee alueensa LVIA-, sähkö-, tele- ja rakennusteknisiä sekä päättää hallinnassaan olevan kiinteän mm. energiansäästöön tähtääviä korjausesityksiä. Kiinteistönhoitoyksiköt vastaavat osaltaan kemikaalivalvonnasta ja irtaimen omaisuuden vuokralle antamisestapaloturvallisuuden valvonnasta ja osallistuvat niiden tarkastuksiin. Kiinteistöpalvelu, mikäli tehtävää ei ole määrätty jollekin muulle viranomaisellekiinteistöihin liitty- vien vika- ja korjauspyyntöjä sekä palvelupyyntöjä vastaanotetaan keskitetysti Help- deskin kautta ympäri vuorokauden. Sivistystoimen hallinnoimien tilojen ensisijainen käyttö on palvella sivistystoimen ydintoimintojen palvelutoimintaa omana – tai ulkoistettuna palvelumuotonaTuottaja välittää tiedot tietojärjestelmän avulla asi- anomaiselle yksikölle, sivistystoimen muun alan toimintaa (esimjoka tehdyn työn jälkeen dokumentoi sen Huoltokirja järjestel- mään. taiteen perusopetus) sekä kaupungin muiden toimialojen palvelutoimintaa. Sivistystoimen hallinnoimiin tiloihin on investoitu merkittävästi pääomaa. Sivistystoimen tavoitteena on tarjota hallinnoimansa tilat, olemassa olevien tilojen ja tulevien tilainvestointien osalta, mahdollisimman tehokkaaseen ja laajaan käyttöön niiden tilojen osalta, jotka soveltuvat myös ydintoiminnan ulkopuoliseen toimintaan. Vuokraperiaatteet noudattavat seuraavia periaatteita: − yhden luukun periaate. − täsmällinen palveluntarjonta ja yhtenevät periaatteet. − vahtimestaripalvelut järjestetään kaikissa sivistystoimen tiloissa kokonaisvaltaisemmin. − yhdellä taholla (liikuntapalveluilla) on vastuu sivistystoimen tilojen vapaa-ajankäytön vuorojaosta ja vuokrauksesta sekä siihen liittyvistä vahtimestaritoimista. − tilojen käytön tehostaminen. − laskutus ja sopimuskäytäntö ketteräksi. − lisäarvon tuottaminen käyttäjille. Sivistystoimen hallinnoimien tilojen vuokrausperiaatteet on käsitelty (käsitellään) sivistystoimen lautakunnissa seuraavasti: suomenkielinen opetus – ja varhaiskasvatuslautakunta 8.6.2016, ruotsinkielinen opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta 8.6.2016 ja sivistyslautakunta, liikuntalautakunta ja nuorisolautakunta 14.6.2016Normaalin työajan ulkopuolella kiireelliset pyynnöt ilmoitetaan tekniselle päi- vystäjälle.

Yleistä. Kauniaisten kaupungin hallintosäännön mukaan Eduskunta hyväksyi 22.3.2017 uuden kalastuksesta Tenojoen vesistössä Norjan kanssa tehdyn sopi- muksen (KV 17.9.2012EV 16/2017 vp, HE 239/2016 vp), joka kumoaa voimassa olevan kalastussopimuksen (SopS 91/1989). Sopimuksen hyväksymisen yhteydessä hyväksyttiin myös laki Tenojoen vesistössä Norjan kassa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja so- veltamisesta (176/2017, jäljempänä voimaansaattamislaki). Tällä asetuksella on tarkoitus antaa tar- kempia säännöksiä ns. matkailukalastuslupien hinnoittelusta, Tenojokilaaksojen ulkopuolella asuvia kalastusoikeuden haltijoita koskevan erityisen lupakiintiön käytöstä, kalastuslupatulojen tilittämises- tä valtiolle sekä kalastuslupatulojen käytöstä voimaansaattamislain 8 §48:n 4 momentissa, voimassa 1.1.2013 alkaen) lautakuntien yleiseksi toimivallaksi 10 §:n 2 momentissa, 11 §:n 3 momentissa ja 12 §:n 4 momentissa maa- ja metsätalousministeriölle on säädetty hyväksyä hallinnassaan olevien alueidensää- dettyjen asetuksenantovaltuuksien nojalla. Kalastuslupien lupatyypit ja hinnoitteluperusteet muuttuvat toukokuussa voimaantulevan uuden Tenon kalastussopimuksen myötä. Muun muassa kalastuslupien lupatyypeissä sekä hinnoittelupe- rusteissa tapahtuu muutoksia. Kalastusmatkailuun tarkoitettujen kalastuslupien hinnoittelu on tar- koitus toteuttaa voimaansaattamislain mukaisesti niin, rakennustenettä hinta on kilpailukykyinen vastaavanlaisiin kalastuspaikkoihin verrattuna muualla ja että hinnoittelu tukisi paikallista elinkeinotoimintaa. Tenon valuma-alueen ulkopuolella asuville kalastusoikeuden omistajille voidaan varata erityinen lupakiin- tiö, huonetilojen jonka määrää ja näihin kuuluvien laitteiden vuokralle tai muuhun käyttöön luovuttamisen periaatteet sekä päättää hallinnassaan olevan kiinteän käyttöä on tarpeen tarkentaa maa- ja irtaimen omaisuuden vuokralle antamisestametsätalousministeriön määräyksillä. Ka- lastuslupatulojen tilittämiseen valtiolle liittyy käytännön yksityiskohtia, mikäli tehtävää ei ole määrätty jollekin muulle viranomaisellejoita on tarkoitus määritellä yksityiskohtaisemmin asetuksessa. Sivistystoimen hallinnoimien tilojen ensisijainen käyttö on palvella sivistystoimen ydintoimintojen palvelutoimintaa omana – tai ulkoistettuna palvelumuotona, sivistystoimen muun alan toimintaa (esim. taiteen perusopetus) sekä kaupungin muiden toimialojen palvelutoimintaa. Sivistystoimen hallinnoimiin tiloihin on investoitu merkittävästi pääomaa. Sivistystoimen tavoitteena on tarjota hallinnoimansa tilat, olemassa olevien tilojen Voimaansaattamislaki sisältää myös valtuuden säätää tarkemmin kalastuslupatulojen käytön perusteista ja tulevien tilainvestointien osalta, mahdollisimman tehokkaaseen ja laajaan käyttöön niiden tilojen osalta, jotka soveltuvat myös ydintoiminnan ulkopuoliseen toimintaan. Vuokraperiaatteet noudattavat seuraavia periaatteita: − yhden luukun periaate. − täsmällinen palveluntarjonta ja yhtenevät periaatteet. − vahtimestaripalvelut järjestetään kaikissa sivistystoimen tiloissa kokonaisvaltaisemmin. − yhdellä taholla (liikuntapalveluilla) on vastuu sivistystoimen tilojen vapaa-ajankäytön vuorojaosta ja vuokrauksesta sekä siihen liittyvistä vahtimestaritoimista. − tilojen käytön tehostaminen. − laskutus ja sopimuskäytäntö ketteräksi. − lisäarvon tuottaminen käyttäjille. Sivistystoimen hallinnoimien tilojen vuokrausperiaatteet on käsitelty (käsitellään) sivistystoimen lautakunnissa seuraavasti: suomenkielinen opetus – ja varhaiskasvatuslautakunta 8.6.2016, ruotsinkielinen opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta 8.6.2016 ja sivistyslautakunta, liikuntalautakunta ja nuorisolautakunta 14.6.2016varojen jaon menettelystä.

Yleistä. Kauniaisten Sopijapuolet ovat allekirjoittaneet 17.6.2014 yhdistymissopimuksen, jonka mukaisesti Rouskis Oy, jonka omistajakuntia ovat Kemiönsaari, Paimio, Salo ja Sauvo, sulautuu osakeyhtiölain 16 luvun mukaisella ab- sorptiosulautumisella Turun seudun jätehuolto Oy:öön, jonka jälkeen syn- tyvän uuden yhtiön nimeksi tulee Lounais-Suomen Jätehuolto Oy (jäljem- pänä "LSJH"). Sulautumisen voimaantulopäiväksi on sovittu 31.8.2015 sillä edellytyksellä, että kaikki sulautumisen voimaansaattamiseksi tarvitta- vat päätökset ja toimenpiteet on tehty edellä mainittuun päivään men- nessä. Sulautumisen voimaantulon yhtenä edellytyksenä on jätelain 23 §:n tarkoit- taman yhteistoiminta-alueen kuntien yhteisen toimielimen perustaminen hoitamaan jätehuoltoviranomaisen tehtäviä. Tämän sopimuksen tarkoituk- sena on sopia yhteisen toimielimen perustamisesta, sen tehtävistä, vas- tuukunnasta, jäsenmäärästä, puheenjohtajistosta, kunkin kunnan edusta- jien määrästä, lautakunnan kulujen kattamisesta, asioiden valmistelusta sekä muista tarpeellisista toimielimen toimintaan ja hallintoon liittyvistä asi- oista. Tämän sopimuksen mukaisen toimielimen aloittaessa toimintansa päättyy Turun kaupunkiseudun jätehuoltolautakunnan sekä Rouskis Oy:n osakaskuntien yhteisen jätehuoltolautakunnan toiminta. Alkuperäinen sopimus on allekirjoitettu 21.5.2015. Turun kaupungin hallintosäännön 1.1.2018 voimaan tulleen organisaatiomuutoksen ja 1.6.2017 voimaan tul- leen uuden kuntalain vuoksi tämän sopimuksen päivittäminen on tarpeel- lista. Samassa yhteydessä tarkennetaan lautakunnan ja osakaskuntien välistä työnjakoa. Jätelain 23 §:n mukaan kunnan jätehuoltoviranomaisena toimii yhteistoiminta- alueen kuntien yhteinen toimielin, jos kunta on siirtänyt jätelain 43 §:n mukai- sesti kunnan jätehuollon järjestämiseen liittyvän palvelutehtävän hoidettavaksi kuntien omistamassa yhtiössä. Rouskis Oy sulautui osakeyhtiölain 16 luvun mukaisella absorptiosulautumi- sella Turun seudun jätehuolto Oy:öön 17.6.2014 allekirjoitetulla yhdistymisso- pimuksella. Tuolloin yhtiön nimeksi tuli Lounais-Suomen Jätehuolto Oy (KV 17.9.2012jäl- jempänä "LSJH"). Sulautuminen tuli voimaan 31.8.2015, minkä jälkeen LSJH on hoitanut 17 kunnan jätehuollon järjestämiseen liittyvät palvelutehtävät jäte- lain 43 §48:n mukaisesti. Sulautumisen voimaantulon yhtenä edellytyksenä oli jätelain 23 §:n tarkoittaman yhteistoiminta-alueen kuntien yhteisen toimieli- men perustaminen hoitamaan jätehuoltoviranomaisen tehtäviä. Alkuperäinen sopimus yhteisestä jätehuoltolautakunnasta allekirjoitettiin 17 osakaskunnan kesken 21.5.2015. Turun kaupungin 1.1.2018 voimaan tulleen organisaatiomuutoksen ja 1.6.2017 voimaan tulleen uuden kuntalain vuoksi kyseistä sopimusta päivitettiin vuonna 2018 ja samassa yhteydessä tarken- nettiin lautakunnan ja osakaskuntien välistä työnjakoa. Nyt sopimusta yhteisestä jätehuoltolautakunnasta on tarpeen päivittää, kun Uudenkaupungin kaupunki on liittynyt on Lounais- Suomen Jätehuolto Oy:n osakkaaksi. Tämän sopimuksen tarkoituksena on sopia yhteisen toimielimen perustami- sesta, sen tehtävistä, vastuukunnasta, jäsenmäärästä, puheenjohtajistosta, kunkin kunnan edustajien määrästä, lautakunnan kulujen kattamisesta, asioi- den valmistelusta sekä muista tarpeellisista toimielimen toimintaan ja hallin- toon liittyvistä asioista. Sopijapuolet sopivat, että jätelain edellyttämänä yhteisenä toimielimenä toimii sopijapuolina olevien kuntien alueella Turun kaupungin (ns. vastuukunta) or- ganisaatioon kuntalain 51 §:ssä tarkoitetulla tavalla perustettava lautakunta, jonka nimenä on Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta (jäljempänä "Jäte- huoltolautakunta"). Jätehuoltolautakunta aloittaa toimintansa 1.9.2015. Jätehuoltolautakunta vastaa kulloinkin voimassa 1.1.2013 alkaen) lautakuntien yleiseksi toimivallaksi on säädetty hyväksyä hallinnassaan olevien alueiden, rakennusten, huonetilojen ja näihin kuuluvien laitteiden vuokralle tai muuhun käyttöön luovuttamisen periaatteet sekä päättää hallinnassaan olevan kiinteän ja irtaimen omaisuuden vuokralle antamisesta, mikäli tehtävää ei ole määrätty jollekin muulle viranomaisellejätelain mukaisista kunnan jätehuoltoviranomaiselle kuuluvista jätehuollon tehtävistä. Sivistystoimen hallinnoimien tilojen ensisijainen käyttö on palvella sivistystoimen ydintoimintojen palvelutoimintaa omana – tai ulkoistettuna palvelumuotona, sivistystoimen muun alan toimintaa (esim. taiteen perusopetus) sekä kaupungin muiden toimialojen palvelutoimintaa. Sivistystoimen hallinnoimiin tiloihin on investoitu merkittävästi pääomaa. Sivistystoimen tavoitteena on tarjota hallinnoimansa tilat, olemassa olevien tilojen ja tulevien tilainvestointien osalta, mahdollisimman tehokkaaseen ja laajaan käyttöön niiden tilojen osalta, jotka soveltuvat myös ydintoiminnan ulkopuoliseen toimintaan. Vuokraperiaatteet noudattavat seuraavia periaatteita: − yhden luukun periaate. − täsmällinen palveluntarjonta ja yhtenevät periaatteet. − vahtimestaripalvelut järjestetään kaikissa sivistystoimen tiloissa kokonaisvaltaisemmin. − yhdellä taholla (liikuntapalveluilla) on vastuu sivistystoimen tilojen vapaaLautakun- nan yksinomaiseen toimivaltaan toimivalta-ajankäytön vuorojaosta ja vuokrauksesta sekä siihen liittyvistä vahtimestaritoimista. − tilojen käytön tehostaminen. − laskutus ja sopimuskäytäntö ketteräksi. − lisäarvon tuottaminen käyttäjille. Sivistystoimen hallinnoimien tilojen vuokrausperiaatteet on käsitelty (käsitellään) sivistystoimen lautakunnissa seuraavasti: suomenkielinen opetus – ja varhaiskasvatuslautakunta 8.6.2016, ruotsinkielinen opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta 8.6.2016 ja sivistyslautakunta, liikuntalautakunta ja nuorisolautakunta 14.6.2016alueellaan kuuluvat jätehuoltovi- ranomaisen tehtävien lisäksi seuraavat tehtävät:

Yleistä. Kauniaisten Sopijapuolet ovat allekirjoittaneet 17.6.2014 yhdistymissopimuksen, jonka mukaisesti Rouskis Oy, jonka omistajakuntia ovat Kemiönsaari, Paimio, Salo ja Sauvo, sulautuu osakeyhtiölain 16 luvun mukaisella absorptiosulautumisella Turun seudun jätehuolto Oy:öön, jonka jälkeen synty- vän uuden yhtiön nimeksi tulee Lounais-Suomen Jätehuolto Oy (jäljempänä "LSJH"). Sulautumi- sen voimaantulopäiväksi on sovittu 31.8.2015 sillä edellytyksellä, että kaikki sulautumisen voi- maansaattamiseksi tarvittavat päätökset ja toimenpiteet on tehty edellä mainittuun päivään men- nessä. Sulautumisen voimaantulon yhtenä edellytyksenä on jätelain 23 §:n tarkoittaman yhteistoiminta- alueen kuntien yhteisen toimielimen perustaminen hoitamaan jätehuoltoviranomaisen tehtäviä. Tämän sopimuksen tarkoituksena on sopia yhteisen toimielimen perustamisesta, sen tehtävistä, vastuukunnasta, jäsenmäärästä, puheenjohtajistosta, kunkin kunnan edustajien määrästä, lauta- kunnan kulujen kattamisesta, asioiden valmistelusta sekä muista tarpeellisista toimielimen toimin- taan ja hallintoon liittyvistä asioista. Tämän sopimuksen mukaisen toimielimen aloittaessa toimin- tansa päättyy Turun kaupunkiseudun jätehuoltolautakunnan sekä Rouskis Oy:n osakaskuntien yhteisen jätehuoltolautakunnan toiminta. Alkuperäinen sopimus on allekirjoitettu 21.5.2015. Turun kaupungin hallintosäännön mukaan 1.1.2018 voimaan tulleen or- ganisaatiomuutoksen ja 1.6.2017 voimaan tulleen uuden kuntalain vuoksi tämän sopimuksen päi- vittäminen on tarpeellista. Samassa yhteydessä tarkennetaan lautakunnan ja osakaskuntien vä- listä työnjakoa. Sopijapuolet sopivat, että jätelain edellyttämänä yhteisenä toimielimenä toimii sopijapuolina ole- vien kuntien alueella Turun kaupungin (KV 17.9.2012ns. vastuukunta) organisaatioon kuntalain 51 §:ssä tarkoi- tetulla tavalla perustettava lautakunta, §48, jonka nimenä on Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta (jäljempänä "Jätehuoltolautakunta"). Jätehuoltolautakunta aloittaa toimintansa 1.9.2015. Jätehuoltolautakunta vastaa kulloinkin voimassa 1.1.2013 alkaen) lautakuntien yleiseksi toimivallaksi on säädetty hyväksyä hallinnassaan olevien alueiden, rakennusten, huonetilojen ja näihin kuuluvien laitteiden vuokralle tai muuhun käyttöön luovuttamisen periaatteet sekä päättää hallinnassaan olevan kiinteän ja irtaimen omaisuuden vuokralle antamisesta, mikäli tehtävää ei ole määrätty jollekin muulle viranomaisellejätelain mukaisista kunnan jätehuoltovi- ranomaiselle kuuluvista jätehuollon tehtävistä. Sivistystoimen hallinnoimien tilojen ensisijainen käyttö on palvella sivistystoimen ydintoimintojen palvelutoimintaa omana – tai ulkoistettuna palvelumuotona, sivistystoimen muun alan toimintaa (esim. taiteen perusopetus) sekä kaupungin muiden toimialojen palvelutoimintaa. Sivistystoimen hallinnoimiin tiloihin on investoitu merkittävästi pääomaa. Sivistystoimen tavoitteena on tarjota hallinnoimansa tilat, olemassa olevien tilojen ja tulevien tilainvestointien osalta, mahdollisimman tehokkaaseen ja laajaan käyttöön niiden tilojen osalta, jotka soveltuvat myös ydintoiminnan ulkopuoliseen toimintaan. Vuokraperiaatteet noudattavat seuraavia periaatteita: − yhden luukun periaate. − täsmällinen palveluntarjonta ja yhtenevät periaatteet. − vahtimestaripalvelut järjestetään kaikissa sivistystoimen tiloissa kokonaisvaltaisemmin. − yhdellä taholla (liikuntapalveluilla) on vastuu sivistystoimen tilojen vapaaLautakunnan yksinomaiseen toimivaltaan toimi- valta-ajankäytön vuorojaosta ja vuokrauksesta sekä siihen liittyvistä vahtimestaritoimista. − tilojen käytön tehostaminen. − laskutus ja sopimuskäytäntö ketteräksi. − lisäarvon tuottaminen käyttäjille. Sivistystoimen hallinnoimien tilojen vuokrausperiaatteet on käsitelty (käsitellään) sivistystoimen lautakunnissa seuraavasti: suomenkielinen opetus – ja varhaiskasvatuslautakunta 8.6.2016, ruotsinkielinen opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta 8.6.2016 ja sivistyslautakunta, liikuntalautakunta ja nuorisolautakunta 14.6.2016alueellaan kuuluvat jätehuoltoviranomaisen tehtävien lisäksi seuraavat tehtävät:

Yleistä. Kauniaisten kaupungin hallintosäännön Yleissitovuusjärjestelmään liittyvän nykyisen oikeustilan säilyttämistä kannatetaan edel- leen vahvasti. Esimerkiksi Helsingin Sanomien eduskuntavaalien 2019 alla toteuttamassa kyselyssä vain kolme eduskuntapuoluetta 11:sta katsoi, että työehtosopimusten yleissito- vuutta pitäisi osin purkaa.371 Erityisen vahvasti yleissitovuuden säilyttämisen puolesta puhuvat palkansaajajärjestöt SAK372, STTK373 ja Akava374. Palkansaajajärjestöjen vahva yleissitovuusjärjestelmän puo- lesta puhuminen on merkillepantavaa, sillä yleissitovuuden voidaan katsoa pahentavan niin sanottua vapaamatkustajaongelmaa.375 Sitä vastoin yleissitovuuden katsotaan yleisesti li- säävän yritysten kannustimia liittyä työnantajajärjestöjen jäseniksi, sillä jäsenyys työnanta- jajärjestölle antaa yritykselle mahdollisuuden vaikuttaa työehtoihin, joita siihen sovelletaan joka tapauksessa.376 Vaikka yleissitovuutta koskeva lainsäädäntö pidettäisiin ennallaan, on huomioitava, että yleissitovuusjärjestelmä saattaa muuttua johtuen järjestäytymisasteessa tapahtuvista muu- toksista. Ammattiliittojen edunvalvonnan piirissä olevien järjestäytymisaste on laskenut 71,2 %:sta vuonna 2001 59,4 %:iin vuonna 2017.377 TSL 2 luvun 7 §:n vaatiman, yleissito- vuuden edellytyksenä olevan edustavuuden kannalta järjestäytymisasteella on vaikutusta, sillä lähtökohtaisesti edustavana pidetään työehtosopimusta, jonka soveltamisen piirissä on noin puolet alan työntekijöistä. Kuitenkin, kun TEhtoL 4 §:n 2 momentin mukaan (KV 17.9.2012työnan- tajan tulee soveltaa siihen sovellettavaa työehtosopimusta kaikkiin palveluksessaan oleviin 371 Helsingin Sanomat 2019. On kuitenkin huomioitava, §48että yleissitovuuden purkamista vastustava keskusta tavoittelee silti paikallisen sopimisen lisäämistä, voimassa 1.1.2013 alkaen) lautakuntien yleiseksi toimivallaksi on säädetty hyväksyä hallinnassaan olevien alueidenmutta yleissitovuusjärjestelmän puitteissa. 372 Ks. esim. SAK 2019. 373 Ks. esim. STTK 2018. 374 Ks. esim. Akava 2016. 375 Ks. osio 4.3.2 ja Boeri – van Ours 2008, rakennustens. 54 376 Martins 2014, huonetilojen ja näihin kuuluvien laitteiden vuokralle tai muuhun käyttöön luovuttamisen periaatteet sekä päättää hallinnassaan olevan kiinteän ja irtaimen omaisuuden vuokralle antamisestas. 6. 377 Ahtiainen 2019, mikäli tehtävää s. 38. työntekijöihin, ratkaisevaa ei ole määrätty jollekin muulle viranomaiselleniinkään työntekijöiden vaan työnantajien järjestäytymis- aste. Sivistystoimen hallinnoimien tilojen ensisijainen käyttö on palvella sivistystoimen ydintoimintojen palvelutoimintaa omana – tai ulkoistettuna palvelumuotona, sivistystoimen muun alan toimintaa (esim. taiteen perusopetus) sekä kaupungin muiden toimialojen palvelutoimintaa. Sivistystoimen hallinnoimiin tiloihin on investoitu merkittävästi pääomaa. Sivistystoimen tavoitteena on tarjota hallinnoimansa tilat, olemassa Järjestäytyneiden työnantajien palveluksessa olevien tilojen ja tulevien tilainvestointien osalta, mahdollisimman tehokkaaseen ja laajaan käyttöön niiden tilojen osalta, jotka soveltuvat myös ydintoiminnan ulkopuoliseen toimintaan. Vuokraperiaatteet noudattavat seuraavia periaatteita: − yhden luukun periaate. − täsmällinen palveluntarjonta ja yhtenevät periaatteet. − vahtimestaripalvelut järjestetään kaikissa sivistystoimen tiloissa kokonaisvaltaisemmin. − yhdellä taholla (liikuntapalveluilla) on vastuu sivistystoimen tilojen vapaa-ajankäytön vuorojaosta ja vuokrauksesta sekä siihen liittyvistä vahtimestaritoimista. − tilojen käytön tehostaminen. − laskutus ja sopimuskäytäntö ketteräksi. − lisäarvon tuottaminen käyttäjille. Sivistystoimen hallinnoimien tilojen vuokrausperiaatteet on käsitelty (käsitellään) sivistystoimen lautakunnissa seuraavasti: suomenkielinen opetus – ja varhaiskasvatuslautakunta 8.6.2016, ruotsinkielinen opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta 8.6.2016 ja sivistyslautakunta, liikuntalautakunta ja nuorisolautakunta 14.6.2016työntekijöiden osuus ei ole muut- tunut radikaalisti viimeisten vuosien aikana.378