Palta-YTN

Allekirjoittaneet osapuolet ovat 4.4.2023 saavuttamassaan neuvottelutuloksessa ja tällä al- lekirjoituspöytäkirjalla sopineet PALTA-YTN ylempien toimihenkilöiden runkosopimuksen uudistamisesta seuraavasti:

1. Muutetaan työehtosopimuksen 11 § kuulumaan seuraavasti

11 § Perhevapaat sekä tilapäinen vapaa

Ylemmälle toimihenkilölle annetaan kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön mukaiset perhevapaat.

Synnyttävälle ylemmälle toimihenkilölle maksetaan palkkaa raskausvapaan ajalta 40 arki- päivää.

Vanhemmalle, joka täyttää sairausvakuutuslain (28/2022) 5 § 1–3 momentin mukaiset edel- lytykset (lapsen huoltaja, lapsen vanhemmuuden tunnustanut henkilö tai muun kuin avio- puolison lapsen adoptoinut henkilö), maksetaan palkkaa 32 päivän ajalta vanhempainraha- kauden alusta lukien.

Työnantajalla, joka suorittaa edellä mainitut palkkaetuudet, on oikeus saada ylemmän toi- mihenkilön sijasta tälle samalta ajalta tuleva sairausvakuutuslain mukainen päiväraha.

Palkallisen perhevapaan edellytyksenä on kuuden kuukauden mittainen yhdenjaksoinen työsuhde ennen lapsen syntymää.

Perhevapaalta palaavalla ylemmällä toimihenkilöllä on oikeus palata ensisijaisesti aikaisem- paan tai siihen rinnastettavaan työhön. Jos tämä ei ole mahdollista, on ylemmälle toimihen- kilölle tarjottava muuta työsopimuksen mukaista työtä.

Pöytäkirjamerkintä: Tätä määräystä sovelletaan 4.4.2023 alkaen niihin ylempiin toimihenkilöihin, joiden oikeus raskaus- ja vanhem- painrahaan määräytyy Kelan päätöksen mukaan 1.8.2022 voimaan tulleiden sairausvakuutuslain säännösten perusteella. Mahdolliset ennen 4.4.2023 pidetyt palkalliset perhevapaat vähennetään tä- män työehtosopimuksen perhevapaamääräysten mukaisista pal- kallisista vapaista.

Mikäli ylempään toimihenkilöön noudatetaan 31.7.2022 voimassa olleita perhevapaita koskevia sairausvakuutuslain säännöksiä,

noudatetaan työsuhteessa 3.4.2023 voimassa olleita työehtosopi- muksen äitiys- ja isyysvapaan määräyksiä.

Xxxxxxxxx toimihenkilön alle 10-vuotiaan oman lapsen tai muun samassa taloudessa pysy- västi asuvan alle 10-vuotiaan lapsen äkillisesti sairastuessa, annetaan lapsen kanssa sa- massa taloudessa asuvalle vanhemmalle lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämätöntä tilapäistä palkallista vapaata enintään kolme kalenteripäivää. Sama oikeus on myös lapsen vanhemmalla, joka ei asu tämän kanssa samassa taloudessa. Vapaan anta- minen palkallisena edellyttää, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä tai kyseessä on yksinhuoltaja, ja että lapsen sairaudesta esitetään vastaava selvitys kuin toimihenkilön omasta sairaudesta vaaditaan. Lapsen sairastuessa uudelleen 30 päivän kuluessa edellisen poissaolon päättymisestä, noudatetaan palkanmaksun edellytyksenä samaa menettelyta- paa kuin henkilön itse sairastuessa.

Ylemmän toimihenkilön perheen piirissä sattuvan äkillisen sairaustapauksen tai läheisen omaisen kuoleman takia annettavaa lyhyttä tilapäistä vapaata (yleensä 1-2 päivää) ei vä- hennetä ylemmän toimihenkilön palkasta.

Läheisellä omaisella tarkoitetaan puolisoa, omia ja puolison xxxxxxxxx, perheen lapsia sekä veljiä ja sisaria. Lyhyen tilapäisen vapaan pituus on määrättävä suhteessa edellä mai- nittuihin tilanteisiin ja tarvittavaan matka-aikaan.

Osapuolet suosittelevat, että yritykset maksaisivat toimihenkilölle kertausharjoitusten ajalta niin suuren osan palkasta, että reserviläinen saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut.

Ylemmälle toimihenkilölle annetaan vapaata työpäiväksi sattuvaksi 50- vuotispäiväksi palk- kaa vähentämättä.

2. Muutetaan 13 §:ää seuraavasti:

13 § Työsuhteen päättäminen

Jollei muusta ole sovittu, toimihenkilön noudatettavat irtisanomisajat työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä ovat:

Irtisanomisaika	Työsuhteen kesto
1 kuukausi	Enintään 4 vuotta
2 kuukautta	Yli 4 vuotta

3. Korotetaan luottamusmieskorvauksia 6,0 % 1.5.2023 alkaen Uudet taulukot:

Ylempien toimihenkilöiden määrä	Korvaus, euroa/kk
5-9	80,56
10-24	127,20
25-50	162,18
yli 50	218,36

Muutoksilla ei ole vaikutusta liityntäpöytäkirjoihin, joissa sopimuskausi on kesken tai neu- vottelutulos on jo saavutettu tällä neuvottelukierroksella.

Helsingissä, 19.4.2023

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY

Xxxxxx Xxxxx Minna Ääri

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxxxx Xxxx Xxxxxx Xxxxxxxxxx

Palvelualojen työnantajat PALTA ry Ylemmät toimihenkilöt YTN ry

YLEMPIÄ TOIMIHENKILÖITÄ KOSKEVA RUNKOSOPIMUS

1 § Soveltamisala

Tätä työehtosopimusta sovelletaan siten kuin siitä on erillisellä allekirjoituspöy- täkirjalla YTN:n kanssa sovittu Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n jäseninä olevien yritysten palveluksessa oleviin ylempiin toimihenkilöihin.

Ylemmän toimihenkilön tehtävissä edellytetään korkeakoulu- tai ammatillisen korkea-asteen koulutuksen tasoista tiedollista ja taidollista valmiutta. Koulutuk- sen mukanaan tuoma muodollinen pätevyys tai sen puuttuminen ei kuitenkaan sinänsä ratkaise, kuuluuko henkilö ylempien toimihenkilöiden piiriin tai ei. Ku- vaavaa ylemmän toimihenkilön tehtävälle on suhteellisen suuri itsenäisyys ja vastuu. Käytännössä yrityksessä ylemmän toimihenkilön tehtävä on asiantun- tijatehtävä tai yritysjohtoa avustava keskijohtoon kuuluva esimiestehtävä.

Työehtosopimus ei koske toimitusjohtajaa eikä henkilöä, joka edustaa yritystä suhteessa ylempiin toimihenkilöihin.

Pöytäkirjamerkintä:

Tällä runkosopimuksella ei ole vaikutusta olemassa oleviin PAL- TAn ja YTN:n solmimiin valtakunnallisiin tai yrityskohtaisiin työeh- tosopimuksiin.

2 § Työn johto ja jakaminen sekä työsopimus

Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa toimihenkilöitä.

Liitot suosittelevat, että työnantajan ja ylemmän toimihenkilön välisessä työ- suhteessa käytetään työehtosopimuksen liitteenä olevaa allekirjoittajaliittojen laatimaa työsopimusmallia.

3 § Palkat

Toimihenkilön palkka sovitaan yksilökohtaisesti työsopimuksella ottaen huo- mioon tehtävän vaativuus, koulutus ja ammattipätevyys. Osa kokonaisansi- osta voi muodostua työpaikkakohtaisesti määritettyjen muuttuvien palkkateki- jöiden perusteella.

4 § Osa-ajan palkka

Osa-ajan palkka palkattomista poissaoloista tai vajaasta kuukaudesta laske- taan kuukauden säännöllisten työtuntien suhteessa. Laskettaessa osa-ajan palkkaa, saadaan tunnilta tai päivältä maksettava palkka jakamalla kuukausi- palkka asianomaisen kuukauden säännöllisten työtuntien tai työpäivien luku- määrällä. Kuukausipalkan käsite sisältää rahapalkan sekä mahdolliset luon- toisedut (verotusarvo). Poissaolopäivien palkka vähennetään kuukausipal- kasta.

5 § Työaika

1. Säännöllinen työaika on enintään 7,5 tuntia vuorokaudessa ja enintään 37,5 tuntia viikossa, ellei paikallisesti toisin sovita. Työajan enimmäis- määrän tasoittumisjakso on 12 kuukautta.

2. Työaika voidaan sopia myös keskimääräisenä työaikana. Paikallisesti sovitaan säännöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan enimmäisra- joista. Tällöin on laadittava etukäteen ohjeellinen suunnitelma työajan ta- saamisesta vähintään ajaksi, jonka kuluessa säännöllinen työaika tasoit- tuu 1. kohdassa sovittuun työaikaan.

Työajan tasaaminen voidaan toteuttaa enintään vuoden mittaisena ajan- jaksona. Ellei paikallisesti toisin sovita, muutoksesta edellä olevan koh- dan mukaiseen työaikajärjestelmään ilmoitetaan asianomaisille toimihen- kilöille, mikäli mahdollista, viikkoa ennen muutoksen toimeenpanoa, kui- tenkin viimeistään kolmantena muutoksen toimeenpanoa edeltävänä päi- vänä.

3. Liukuva työaika

Paikallisesti voidaan sopia liukuvan työajan enimmäiskertymästä työai- kalaista poiketen kuitenkin niin, että enimmäiskertymä voi olla enintään 120 tuntia. Liukuvan työajan seurantajakso on 12 kuukautta.

Työtilanteen niin edellyttäessä työnantaja voi velvoittaa toimihenkilön pi- tämään kertyneitä plustunteja vapaana ja tarvittaessa myös kokonaisina päivinä ilmoittamalla siitä yhtä viikkoa aikaisemmin asianomaiselle toimi- henkilölle ja vastaavasti toimihenkilö voi työtilanteen niin salliessa pitää plustunteja kokonaisina päivinä ilmoittamalla siitä yhtä viikkoa aikaisem- min työnantajalle.

4. Työaikapankki

Työaikapankin käyttöönotosta sovitaan paikallisesti. PALTA ja YTN ovat laatineet työehtosopimuksen liitteenä olevan työaikapankkia koskevan ohjeen, joka ei ole työehtosopimusmääräys.

5. Joustotyöaika

Joustotyöajan tasoittumisjakso on 26 viikkoa.

6. Työaikamääräyksistä poikkeaminen

6.1 Työnantajan osoituksella

Työnantaja voi työehtosopimuksen ja työsopimuksen estämättä ja niissä sovitun lisäksi osoittaa kullekin ylemmälle toimihenkilölle kalenterivuoden aikana säännöllistä työaikaa enintään 16 tuntia. Työtä osoitetaan perus- tellun tuotannollisen tarpeen edellyttämissä tilanteissa. Työaikaa ei voi osoittaa arkipyhäpäiville eikä arkipyhäviikon lauantaille. Lisätyltä sään- nölliseltä työajalta maksetaan kuukausipalkan lisäksi peruspalkka. Ylem- mällä toimihenkilöllä on asiallisista ja painavista henkilökohtaisista syistä mahdollisuus tapauskohtaisesti kieltäytyä tämän kappaleen mukaisista työaikamuutoksista.

6.2 Koulutus- ja kehittämistilaisuudet

Työnantaja voi osoittaa ylemmälle toimihenkilölle säännöllisen vuosittai- sen työajan lisäksi työn suorittamisen kannalta tarpeellista lisä-, täyden- nys-, laitteisto-, työhyvinvointi- tai turvallisuuskoulutusta tai tuottavuuden, tehokkuuden ja laadun parantamiseksi työpaikalla tai työnantajan osoit- tamassa paikassa järjestettäviä kehittämistilaisuuksia enintään 8 tuntia kalenterivuodessa. Koulutusta tai kehittämistilaisuutta osoitettaessa ote- taan mahdollisuuksien mukaan huomioon ylemmän toimihenkilön henki- lökohtaiset työaikatarpeet.

Tämä aika on säännöllistä työaikaa, joka voidaan teettää työehtosopi- muksessa sovitun säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi. Koulutuksen tai kehittämistilaisuuden ajalta maksetaan peruspalkan mukainen kor- vaus. Koulutus tai kehittämistilaisuus voidaan toteuttaa myös kokonai- sena päivänä. Koulutusta tai kehittämistilaisuutta ei voida sijoittaa arkipy- häpäiville.

6 § Yli- ja lisätyö

Ylityö korvataan työaikalain mukaan. Laskettaessa ylityöstä maksettavaa ko- rotettua palkkaa peruspalkka lasketaan siten, että kuukausipalkka luon- toisetuineen jaetaan luvulla 158 silloin, kun säännöllinen viikoittainen työaika on 37,5 tuntia.

Lisätyöllä tarkoitetaan työtä, jota ylemmän toimihenkilön suostumuksella teh- dään yli sovitun työajan sen kuitenkaan ylittämättä työaikalaissa säädetyn säännöllisen työajan enimmäismäärää. Lisätyö ei ole ylityötä. Lisätyöstä mak- setaan yksinkertainen tuntipalkka.

7 § Arkipyhät

Ellei paikallisesti toisin sovita, arkipyhäviikolla on arkipäiväksi sattuvan juhla- päivän aaton säännöllinen työaika sama kuin muina arkipäivinä. Vapaapäiviä, jotka lyhentävät arkipyhäviikon säännöllistä työaikaa, ovat seuraavassa luetel- lut arkipyhät ja niitä seuraavat lauantait: uudenvuodenpäivä, loppiainen, pitkä- perjantai, 2. pääsiäispäivä, vapunpäivä, helatorstai, juhannusaatto, itsenäi- syyspäivä, jouluaatto, 1. joulupäivä ja 2. joulupäivä.

8 § Työajan käyttösuunnitelma

Työpaikalla on laadittava työajan käyttösuunnitelma, josta käyvät ilmi säännöl- lisen työajan alkamisen ja päättymisen ajankohdat sekä viikoittaiset vapaapäi- vät.

Ellei paikallisesti toisin sovita, työajan käyttösuunnitelman muutoksesta ilmoi- tetaan asianomaisille ylemmille toimihenkilöille, mikäli mahdollista viikkoa en- nen muutoksen toimeenpanoa, kuitenkin viimeistään kolmantena muutoksen toimeenpanoa edeltävänä päivänä.

Työajan käyttösuunnitelma on pyrittävä laatimaan myös osa-aikatyötä tai vaih- televia ja tilapäisiä työvuoroja koskien.

9 § Työkyvyttömyys

Toimihenkilölle maksetaan palkkaa sairauden tai tapaturman aiheuttaman työ- kyvyttömyyden ajalta kalenterivuoden kuluessa seuraavasti:

Työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti	Palkka
vähintään 1 kuukauden, mutta vähemmän kuin 1 vuoden	4 viikolta
1 vuoden mutta vähemmän kuin 5 vuotta	5 viikolta
5 vuotta tai kauemmin	3 kuukaudelta

Palkanmaksun edellytyksenä on, että työkyvyttömyyttä ei ole aiheutettu omalla tahallisella tai törkeällä tuottamuksella, ja että sairautta ei ole tieten salattu työ- sopimusta solmittaessa. Lisäksi edellytyksenä on, että toimihenkilö valtuuttaa työnantajan nostamaan itselleen sen sairausvakuutuslain mukaisen päivära- haosuuden, johon hänellä olisi oikeus paikallisen työkyvyttömyysjakson ai- kana.

Toimihenkilö on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle työkyvyttö- myydestä ja sen arvioidusta kestosta. Työnantajan vaatiessa on toimihenkilön esitettävä yrityksen työterveyslääkärin antama tai työnantajan hyväksymä muu lääkärintodistus sairaudestaan.

Jos toimihenkilön työkyvyttömyys saman sairauden johdosta alkaa uudelleen 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jolta hänelle viimeksi suoritettiin sairausajan palkkaa tai sairauspäivärahaa, ei toimihenkilö ole oikeutettu uuteen edellä sa- nottuun sairausajanpalkan ajanjaksoon, vaan sairausajan palkka maksetaan

yhteensä enintään edellä mainitulta ajanjaksolta. Jos työnantajan palkanmak- suvelvollisuus on jo täyttynyt edellisen työkyvyttömyysjakson aikana, suorittaa työnantaja kuitenkin palkan sairausvakuutuslain mukaiselta yhden päivän odo- tusajalta.

10 § Lääkärintarkastukset

Ylemmän toimihenkilön palkkaa ei vähennetä ajalta, jonka työntekijä menettää työhön liittyvissä lakisääteisissä tai työnantajan määräämissä terveystarkas- tuksissa tai niihin liittyvissä matkoissa

11 § Perhevapaat sekä tilapäinen vapaa

Ylemmälle toimihenkilölle annetaan kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön mukaiset perhevapaat.

Synnyttävälle ylemmälle toimihenkilölle maksetaan palkkaa raskausvapaan ajalta 40 arkipäivää.

Vanhemmalle, joka täyttää sairausvakuutuslain (28/2022) 5 § 1–3 momentin mukaiset edellytykset (lapsen huoltaja, lapsen vanhemmuuden tunnustanut henkilö tai muun kuin aviopuolison lapsen adoptoinut henkilö), maksetaan palkkaa 32 päivän ajalta vanhempainrahakauden alusta lukien.

Työnantajalla, joka suorittaa edellä mainitut palkkaetuudet, on oikeus saada ylemmän toimihenkilön sijasta tälle samalta ajalta tuleva sairausvakuutuslain mukainen päiväraha.

Palkallisen perhevapaan edellytyksenä on kuuden kuukauden mittainen yh- denjaksoinen työsuhde ennen lapsen syntymää.

Perhevapaalta palaavalla ylemmällä toimihenkilöllä on oikeus palata ensisijai- sesti aikaisempaan tai siihen rinnastettavaan työhön. Jos tämä ei ole mahdol- lista, on ylemmälle toimihenkilölle tarjottava muuta työsopimuksen mukaista työtä.

Pöytäkirjamerkintä: Tätä määräystä sovelletaan 4.4.2023 alkaen niihin ylempiin toimihenkilöihin, joiden oikeus raskaus- ja vanhem- painrahaan määräytyy Kelan päätöksen mukaan 1.8.2022 voimaan tulleiden sairausvakuutuslain säännösten perusteella. Mahdolliset ennen 4.4.2023 pidetyt palkalliset perhevapaat vähennetään tä- män työehtosopimuksen perhevapaamääräysten mukaisista pal- kallisista vapaista.

Mikäli ylempään toimihenkilöön noudatetaan 31.7.2022 voimassa olleita perhevapaita koskevia sairausvakuutuslain säännöksiä, noudatetaan työsuhteessa 3.4.2023 voimassa olleita työehtosopi- muksen äitiys- ja isyysvapaan määräyksiä.

Xxxxxxxxx toimihenkilön alle 10-vuotiaan oman lapsen tai muun samassa ta- loudessa pysyvästi asuvan alle 10-vuotiaan lapsen äkillisesti sairastuessa, an- netaan lapsen kanssa samassa taloudessa asuvalle vanhemmalle lapsen hoi- don järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämätöntä tilapäistä palkallista vapaata

enintään kolme kalenteripäivää. Sama oikeus on myös lapsen vanhemmalla, joka ei asu tämän kanssa samassa taloudessa. Vapaan antaminen palkalli- sena edellyttää, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä tai kyseessä on yksinhuoltaja, ja että lapsen sairaudesta esitetään vastaava selvitys kuin toi- mihenkilön omasta sairaudesta vaaditaan. Lapsen sairastuessa uudelleen 30 päivän kuluessa edellisen poissaolon päättymisestä, noudatetaan palkanmak- sun edellytyksenä samaa menettelytapaa kuin henkilön itse sairastuessa.

Läheisellä omaisella tarkoitetaan puolisoa, omia ja puolison vanhempia, per- heen lapsia sekä veljiä ja sisaria. Lyhyen tilapäisen vapaan pituus on määrät- tävä suhteessa edellä mainittuihin tilanteisiin ja tarvittavaan matka-aikaan.

Osapuolet suosittelevat, että yritykset maksaisivat toimihenkilölle kertaushar- joitusten ajalta niin suuren osan palkasta, että reserviläinen saa valtion mak- saman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut.

Ylemmälle toimihenkilölle annetaan vapaata työpäiväksi sattuvaksi 50- vuotis- päiväksi palkkaa vähentämättä.

12 § Lomapalkka ja lomaraha

Vuosilomapalkka maksetaan yrityksen säännönmukaisena palkanmaksupäi- vänä, ellei paikallisesti toisin sovita.

Lomarahana maksetaan 50 % toimihenkilön lakimääräisen vuosiloman pal- kasta. Ellei paikallisesti toisin sovita, lomaraha maksetaan vuosilomapalkan maksamisen yhteydessä tai paikallisen käytännön mukaan.

13 § Työsuhteen päättäminen

Jollei muusta ole sovittu, työnantajan noudatettavat irtisanomisajat työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä ovat:

Irtisanomisaika	työsuhteen kesto
14 päivää	enintään 1 vuosi
1 kuukausi	>1...4 vuotta
2 kuukautta	>4...8 vuotta
4 kuukautta	>8...12 vuotta
6 kuukautta	yli 12 vuotta

Jollei muusta ole sovittu, toimihenkilön noudatettavat irtisanomisajat työsuh- teen jatkuttua keskeytyksettä ovat:

Irtisanomisaika	Työsuhteen kesto
1 kuukausi	Enintään 4 vuotta
2 kuukautta	Yli 4 vuotta

Työsopimuslain 6 luvun 6 §:n mukaisesta työntekijän takaisinottovelvollisuu- desta voidaan poiketa työnantajan ja ylemmän toimihenkilön välisellä sopi- muksella. Sopimus tehdään työsopimuksen irtisanomis- ja päättämistilan- teessa kirjallisesti.

14 § Matkakustannukset ja päivärahat

Matkakustannusten korvausten ja päivärahojen suuruuden osalta noudate- taan, ellei paikallisesti toisin ole sovittu, kulloinkin voimassa olevaa verohalli- tuksen päätöstä verovapaista matkakustannusten korvauksista.

15 § Säännöllisen työajan ulkopuolella matkustaminen

Säännöllisen työajan ulkopuolella matkustamisen korvaamisesta sovitaan pai- kallisesti. Xxxxxx toimihenkilöiden osalta on suositeltavaa sopia korvauksesta jo työsopimuksella.

Matka-ajan korvaaminen voidaan järjestää esimerkiksi seuraavilla tavoilla:

1. Säännöllisen työajan ulkopuolella matkustamiseen käytetyn ajan korvaa- misesta rahana tai vapaana sovitaan tarvittaessa työnantajan ja toimi- henkilön välillä. Mikäli on kysymys runsaasta tilapäistä tai projektiluon- toista työtä koskevasta matkustamisesta, seurataan toimihenkilölle ker- tyvän matka-ajan määrää. Tämä voidaan korvata esimerkiksi määrävä- lein maksettavalla kertakorvauksella.

2. Mikäli työtehtäviin kuuluu olennaisena osana jatkuva tai säännöllisesti toistuva matkustaminen säännöllisen työajan ulkopuolella ja toimihenkilö voi tehtäviensä luonteen vuoksi itse päättää matkojensa suorittamisesta ja työaikansa käytöstä, tämä seikka otetaan huomioon paikassa.

Matkaan käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, ellei sitä samalla ole pidettävä työ- suorituksena. Kuitenkin matka-aika luetaan työajaksi siltä osin kuin se yhdessä tehdyn työajan kanssa ei ylitä sovittua säännöllistä vuorokautista työaikaa.

16 § Paikallinen sopiminen

Paikallisen sopimuksen osapuolia ovat työnantaja ja toimihenkilö tai luotta- musmies. Luottamusmiehen kanssa tehty sopimus sitoo niitä toimihenkilöitä, joita luottamusmiehen on katsottava edustavan. Sopimus voidaan solmia mää- räajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopi- mus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa käyttäen, ellei toi- sin sovita. Sopimus solmitaan kirjallisena, jos sopijapuoli sitä pyytää.

Luottamusmiehen kanssa tehty paikallinen sopimus on työehtosopimuksen osa. Sitä sovelletaan senkin jälkeen, kun työehtosopimuksen voimassaolo muutoin on lakannut. Tänä aikana ja kuukauden kuluessa uuden työehtosopi- muksen voimaantulon jälkeen voidaan määräajaksikin solmittu sopimus irtisa- noa.

17 § Työrauhavelvoite

Työrauhavelvoitteesta sovitaan allekirjoituspöytäkirjassa seuraavasti: Työeh- tosopimuksen voimassa ollessa kiellettyjä ovat työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat työehtosopimukseen tai johonkin sen määräykseen. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät myöskään niiden jä- seninä olevat työnantajat tai toimihenkilöt, joita sopimus koskee, ryhdy kiellet- tyihin työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutenkaan riko sopimuksen määräyk- siä.

18 § Neuvottelujärjestys

Mikäli tämän työehtosopimuksen tulkinnasta tai noudattamisesta syntyy eri- mielisyyttä, eikä asiaa sovita paikallisesti, on menettelystä laadittava muistio, jos toinen osapuolista sitä vaatii. Paikalliset erimielisyysneuvottelut on käyn- nistettävä kolmen viikon kuluessa siitä, kun jompikumpi sitä pyytää. Ellei asiaa saada ratkaistua paikallisella tasolla, erimielisyyttä koskeva asia siirretään liit- totasolla neuvoteltavaksi Palvelualojen Työnantajat PALTA ry:n ja Ylemmät toimihenkilöt YTN ry:n välillä, mikäli molemmat tai toinen erimielisyyden osa- puolista sitä esittää.

19 § Jatkuva neuvottelu

Osapuolet korostavat jatkuvan neuvottelun tärkeyttä.

20 § Liitesopimus

Tämän runkosopimuksen osana noudatetaan liitteenä olevaa yhteistoiminta- sopimusta

21 § Sopimuksen voimassaolo

Tämä sopimus on voimassa 1.11.2013 alkaen ja on voimassa toistaiseksi kah- den kuukauden irtisanomisajoin.

Helsingissä 11.11.2013

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

YHTEISTOIMINTASOPIMUS

1. Yhteistoiminta

Yhteistoimintaelin

Paikallisesti voidaan sopia sellaisen yhteistoimintaelimen perustamisesta, joka käsittelee muun muassa kehittämistoimintaan sisältyviä asioita. Yhteistoimin- taelin voi korvata erilliset yhteistoiminta- ja työsuojelutoimikunnat sekä muut vastaavat toimikunnat. Sama yhteistoimintaelin voi vastata myös yhteistoimin- talain, työsuojeluvalvontalain, työterveyshuollon ja tasa-arvolain mukaisista toimista ja suunnitelmista paikallisesti sovittavassa laajuudessa.

Organisaatiomuutokset

Työpaikan toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa taikka liikkeen luovutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen or- ganisaatiomuutoksen johdosta saatetaan yhteistoimintaorganisaatio vastaa- maan muuttunutta kokoa ja rakennetta.

2. Työsuojeluyhteistoiminta ja työsuojeluvaltuutettu

Työsuojeluyhteistoiminta

Työsuojeluyhteistoimintaa koskevia määräyksiä sovelletaan työpaikassa, jossa työskentelee yhteensä vähintään 20 toimihenkilöä. Työsuojeluvaltuu- tettu on kuitenkin valittava, kun toimihenkilöiden lukumäärä on yhteensä vä- hintään kymmenen.

Työsuojeluvaltuutetun irtisanomis- ja lomautussuoja

Työsuojeluvaltuutetulla on työsopimuslain 7 luvun 10 §:n mukainen irtisa- nomis- ja lomautussuoja.

Työsuojeluvaltuutetun korvaus

Työnantaja maksaa työsuojeluvaltuutetulle, ellei paikallisesti toisin sovita, eril- lisen kuukausikorvauksen samoin periaattein kuin luottamusmiehelle.

Osallistuminen työsuojelukoulutukseen

Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus osallistua sopimusosapuolten yhdessä hy- väksymään työsuojelukoulutukseen samoin periaattein kuin luottamusmies osallistuu ay-koulutukseen.

3. Luottamusmies

Luottamusmiehen valinta

Luottamusmies ja varaluottamusmies valitaan tähän sopimukseen sidottujen yrityksen tai työpaikan ylempien toimihenkilöiden keskuudesta ja heidän tulee olla perehtynyt työpaikan olosuhteisiin. Kaikilla työpaikan ylemmillä

toimihenkilöillä tulee olla mahdollisuus osallistua valintaan. Luottamusmies va- litaan määräajaksi, yleensä kahdeksi vuodeksi. Kaikki työehtosopimuksen pii- rissä olevat toimihenkilöt voivat osallistua luottamusmiehen valintaan.

Luottamusmiehen tarpeesta samoin kuin paikallisesta yhteydenpito- ja neuvot- telumenettelyn täsmentämisestä keskustellaan ensin yrityksen johdon ja ylem- pien toimihenkilöiden edustajien kesken. Luottamusmiehen asettamisen tarve todetaan yhdessä yrityksen johdon kanssa ottaen huomioon erityisesti yrityk- sen koko, organisaatio ja toiminnan luonne. Edellä tarkoitetulla keskusteluvel- voitteella ei kuitenkaan tarkoiteta rajoittaa luottamusmiehen valintaoikeutta.

Jos paikallisesti on tarve siihen, että luottamusmies edustaa myös joidenkin muiden toimipaikkojen ylempiä toimihenkilöitä, niin yhteisestä luottamusmie- hestä tulee sopia paikallisesti kaikkien mukana olevien toimipaikkojen tai yri- tysten ylempien toimihenkilöiden ja johdon kanssa.

Varaluottamusmies

Vähintään kymmenen ylemmän toimihenkilön työpaikalla voidaan valita vara- luottamusmies. Varaluottamusmies toimii luottamusmiehen sijaisena tämän ollessa estynyt hoitamasta luottamusmiehen tehtäviä.

Luottamusmiestä koskevia määräyksiä sovelletaan varaluottamusmieheen sinä aikana, kun hän tämän sopimuksen edellyttämän ilmoituksen mukaisesti toimii luottamusmiehen sijaisena.

Ilmoitukset

Valituista luottamusmiehistä, varamiehistä ja varamiehen toimimisesta luotta- musmiehen sijaisena on ilmoitettava työnantajalle. Työnantaja ilmoittaa luotta- musmiehelle, ketkä käyvät yrityksen puolesta neuvotteluja luottamusmiehen kanssa.

Luottamusmiehen tehtävät ja toimintaedellytykset

Luottamusmies edustaa ylempiä toimihenkilöitä työsuhdeasioissa ja tämän so- pimuksen soveltamista koskevissa kysymyksissä. Hänelle annetaan asioiden hoidon kannalta tarpeelliset tiedot ja toimintamahdollisuudet.

Luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle annetaan oikeus käyttää yrityk- sen tavanomaisia toimisto- yms. välineitä, kuten yrityksessä yleisesti käytössä olevat atk-laitteet ja niihin liittyvät ohjelmat sekä internet-yhteys (sähköposti). Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti. Arvioinnissa voidaan ottaa huo- mioon mm. yrityksen ja yhteisön koko, luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuu- tetun tehtävien laajuus ja edellyttämä tarve sekä ajankäytön määrä.

Työstä vapautus luottamusmies tehtävän hoitamista varten Luottamusmiehen kanssa sovitaan paikallisesti kohtuullisesta työstä vapau- tuksesta luottamusmiestehtävien hoitamista varten. Tällöin on kiinnitettävä huomiota muun muassa ao. henkilöstöryhmään kuuluvien toimihenkilöiden

lukumäärään, toiminnan luonteeseen ja tämän sopimuksen mukaisten tehtä- vien määrään.

Tässä sopimuksessa tarkoitetun henkilöstön edustajan palkkaa ei vähennetä, jos hän työaikana neuvottelee työnantajan edustajien kanssa tai toimii muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

Luottamusmieskorvaus

Työnantaja maksaa luottamusmiehenä toimivalle ylemmälle toimihenkilölle, ellei työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjalla tai paikallisesti muusta ole sovittu, erillisen kuukausikorvauksen, jonka suuruus 1.5.2023 lukien on:

Ylempien toimihenkilöiden määrä	Korvaus, euroa/kk
5-9	80,56
10-24	127,20
25-50	162,18
yli 50	218,36

Osallistuminen ay-koulutukseen

Luottamusmiehelle ja varaluottamusmiehelle annetaan palkkaa menettämättä oikeus osallistua YTN:n ja sen jäsenliittojen järjestämille, henkilöstön edusta- jan tehtävien hoidon kannalta tarpeellisille luottamusmieskursseille ja -koulu- tukseen, ellei se aiheuta tuntuvaa haittaa yrityksen toiminnalle.

Henkilöstön edustaja ja työnantaja toteavat etukäteen, onko kyseessä sellai- nen koulutustilaisuus, johon osallistuminen ei vaikuta henkilöstön edustajan kuukausipalkkaan. Tällöin ei koulutukseen osallistuminen myöskään aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä. Hen- kilöstön edustajalla on oikeus ansiota menettämättä osallistua vain kerran sa- maan tai sisällöltään vastaavaan koulutustilaisuuteen.

Pöytäkirjamerkintä:

Edellä mainittua tuntuvaa haittaa arvioitaessa kiinnitetään huo- miota työpaikan kokoon, toiminnan laatuun, tehtävien hoitoon ja si- jaisjärjestelyihin. Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Kielteisessä tapauksessa ilmoitetaan luottamusmiehelle viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka takia vapaan myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Tällöin olisi suotavaa yhteisesti pyrkiä selvittämään muu mahdollinen ajan- kohta, jolloin kurssille osallistumiselle ei olisi estettä.

Edellä mainituksi koulutukseksi on katsottava YTN:n ja PALTA:n vuosittain edellisen vuoden marraskuun loppuun mennessä yh- dessä sopimat koulutukset.

Ammatillinen koulutus

Lähtökohtana on luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun yhtäläiset mahdol- lisuudet kehittyä ammatissa kuin muilla toimihenkilöillä. Työnantajan ja luotta- musmiehen/työsuojeluvaltuutetun on selvitettävä luottamustehtävän aikana, edellyttääkö hänen ammattitaitonsa ylläpitäminen sellaisen ammatillisen kou- lutuksen antamista, jota järjestetään myös muille toimihenkilöille. Vastaava selvitys on tehtävä luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun toimikauden jäl- keen.

Luottamusmiehen irtisanomis- ja lomautussuoja

Luottamusmies katsotaan työsopimuslain 7 luvun 10 §:n tarkoittamaksi luotta- musmieheksi ja hänet voidaan lomauttaa tai irtisanoa vain, jos hänelle ei voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai jos niiden toimihenkilöiden enemmistö, joita hän edustaa, antaa siihen suostu- muksensa.

Luottamusmiehelle annettavat tiedot

Työnantajan tulee huolehtia siitä, että luottamusmiehelle ilmoitetaan mahdolli- simman aikaisessa vaiheessa asianomaisen työpaikan toimihenkilöitä välittö- mästi tai välillisesti koskevista asioista.

Milloin syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä toimihenkilön palkasta tai muusta työsuhteeseen liittyvistä asioista, on luottamusmiehelle annettava kaikki vali- tuksen alaisen tapauksen selvittämiseksi tarpeelliset tiedot.

Luottamusmiehellä on oikeus saada kirjallisesti seuraavat tiedot toimialueensa toimihenkilöistä:

1. Toimihenkilöiden suku- ja etunimet

2. Työsuhteen alkamisaika

3. Koulutustaso

4. Työpaikka (organisatorinen osasto)

Edellä mainitut tiedot annetaan kerran vuodessa. Uusista toimihenkilöistä an- netaan kohdissa 1-4 mainitut tiedot niin pian kuin mahdollista, kuitenkin vii- meistään neljän kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta.

Luottamusmiehelle annetaan tieto hänen toimialueensa ylempien toimihenki- löiden säännöllisen työajan keskimääräisestä kuukausiansiosta. Lisäksi anne- taan keskimääräiset kuukausipalkat (luontoisetuineen) tilastonimikkeittäin (esim. EK:n tilastonimikkeittäin) ja yhteenvetona työpaikkakohtaisesti. Paikal- lisesti voidaan sopia muusta tilastojaottelusta. Tiedot annetaan lokakuun pal- koista. Samalla ilmoitetaan myös toimihenkilöiden lukumäärät. Luottamusmies ei ole oikeutettu saamaan keskimääräisiä palkkatietoja viittä henkilöä pienem- mistä ryhmistä.

Luottamusmiehelle varataan mahdollisuus perehtyä toimialueellaan työaika- lainsäädännön mukaiseen työaikakirjanpitoon.

Luottamusmiehelle on annettava ilmoitus koeajaksi ja määräaikaiseen työsuh- teeseen otetusta toimihenkilöstä. Erikseen pyydettäessä on luottamusmiehelle ilmoitettava myös määräaikaisen työsopimuksen solmimisen peruste.

Helsingissä 11.11.2013

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

PALTA-YTN 11.11.2013

TYÖAIKAPANKKIOHJE

OHJE TYÖAIKAPANKKIJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖÖNOTTOON

Palvelualan työnantajat PALTA ry ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry ovat yh- dessä laatineet nämä ohjeet yritysten käyttöön edistämään työaikapankkien käyttöönottoa.

Näissä ohjeissa esitetyt työaikapankkeja ja niiden palkkahallinnollista käsitte- lyä koskevat ohjeet ovat suosituksia. Työaikapankeista ja niiden palkkahallin- nosta voidaan sopia paikallisesti myös näistä ohjeista poiketen, mutta aina lainsäädännön ja työehtosopimusten määräysten puitteissa.

Ylemmän toimihenkilön osalta työaikapankkijärjestelmän käyttäminen on va- paaehtoista.

1. Työaikapankkia koskevia määritelmiä

Työaikapankilla tarkoitetaan yritys- tai työpaikkatasolla kirjallisesti sovit- tuja toimihenkilöiden työaikajärjestelyjä, joilla työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia voidaan sopimalla säästää sekä yhdistää toisiinsa ja nostaa palkallista vapaa-aikaa tai ra- hakorvausta.

Työaikapankkitilillä tarkoitetaan toimihenkilökohtaista tiliä tai muuta lu- etteloa, jolle säästettävä aika- tai palkkaerä kirjataan ja jonka saldosta pidettävä vapaa-aika tai rahakorvaus vähennetään.

Säästöllä tarkoitetaan aika- tai palkkaerän säästämistä työaikapankkiin.

Saldolla tarkoitetaan pankin tilillä olevaa tuntimäärää. Saldo on massa- velkaa, joka pidetään vapaa-aikana tai korvataan rahana työaikapankkia koskevien sääntöjen mukaan.

Pankkivapaalla tarkoitetaan työaikapankista pidettävää palkallista va- paa-aikaa.

Nostolla tarkoitetaan vapaa-ajan käyttämistä työaikapankista tai raha- korvauksen nostoa.

Rahakorvauksella tarkoitetaan työaikapankista nostettua palkkaa, jota vastaavaa vapaa-aikaa ei ole pidetty.

Työaikapankin osatekijällä tarkoitetaan jäljempänä tässä ohjeessa mainittuja säästettäviä työaikoja, vapaa-aikoja sekä vapaa-ajaksi muun- nettuja rahamääräisiä etuuksia.

2. Järjestelmän käyttöönotto

Työaikapankkijärjestelmä voidaan ottaa yritys- tai työpaikkakohtaisesti käyttöön sopimalla siitä kirjallisesti työnantajan ja luottamusmiehen vä- lillä. Jos yrityksessä tai työpaikalla ei ole luottamusmiestä, voidaan sopi- mus solmia ylempien toimihenkilöiden tähän erikseen valtuuttamien hen- kilöiden ja työnantajan välillä. Sopimuksesta annetaan tieto PALTAlle ja YTN:lle.

Säännöllisen työajan järjestäminen on pidettävä erillään työaikapankki- järjestelmästä. Työaikapankki ei myöskään muuta eikä korvaa voimassa olevia työaikajärjestelmiä, kuten mahdollisesti käytössä olevaa liukuma- järjestelmää tai työajan tasoittumisjärjestelmää.

Vuosilomalain tarkoittamaa säästövapaata koskevien pakottavien sään- nöksien johdosta ei suositella säästövapaan liittämistä osaksi työaika- pankkia.

Työaikapankkijärjestelmä on tarkoitettu käytettäväksi näiden lisäksi ja rinnalla pyrittäessä sovittamaan yhteen työ- ja vapaa-aikaa pitkäjäntei- sesti.

Työaikapankkijärjestelmästä sovittaessa on huomioitava, että työlainsää- dännön ja työehtosopimusten säännöksiä on noudatettava.

Järjestelmä voi olla rajattu koskemaan vain osaa toimihenkilöistä. Ra- jauksilla ei tule kuitenkaan asettaa ketään perusteettomasti eriarvoiseen asemaan.

3. Järjestelmään liittyminen ja siitä irtautuminen

Työaikajärjestelyjen, palkkahallinnon sekä palkka- ja työaikakirjanpidon kannalta on välttämätöntä tietää, ketkä kulloinkin ovat järjestelmän pii- rissä. Tämän vuoksi on sovittava menettelytavoista, joilla yksittäisen toi- mihenkilön mukanaolo järjestelmässä todetaan.

Yksittäisen toimihenkilön kuulumisen työaikapankkijärjestelmän piiriin tu- lee olla todennettavissa kirjallisesti, sähköisesti tai muulla todennetta- vissa olevalla tavalla. Käytännössä tällä tarkoitetaan sitä, että palkka- tai työaikapankkikirjanpitoon tulee merkintä, kuka kuuluu työaikapankkijär- jestelmän piiriin ja mistä alkaen.

Tällä ei kuitenkaan tarkoiteta sitä, että kunkin toimihenkilön tulisi tehdä erillinen sopimus järjestelmään liittymisestä. Edellytys täyttyy, kun

työaikapankkikirjanpidosta käy ilmi toimihenkilön ensimmäinen (ja viimei- nen) tilitapahtuma ja sen ajankohta.

On huomattava, että työaikapankin käyttäminen on yksittäiselle toimihen- kilölle vapaaehtoista.

Sopimusta työaikapankista tehtäessä on sovittava, miten yksittäinen toi- mihenkilö irtautuu sopimuksesta omalta osaltaan ja miten työaikapankin saldo korvataan rahana ja/tai käyttämällä vapaat pois.

Yrityskohtaisesti on myös sovittava menettelytavoista, joita noudattaen järjestelmän soveltaminen yksilötasolla lakkaa toimihenkilön työsuhteen jatkuessa. Mikäli se katsotaan tarpeelliseksi, voidaan yritystasolla sopia ilmoitusajasta (esim. 1 kk), jonka puitteissa henkilö voi irtautua järjestel- män soveltamispiiristä. Tällöin on myös sovittava siitä, että saldo nolla- taan työaikajärjestelyin 4 kk kuluessa, tai mikäli tämä ei ole mahdollista, saldo korvataan vastaavana rahasuorituksena.

4. Työaikapankin osatekijät

Yrityskohtaisesti on sovittava selkeästi työaikapankkijärjestelmässä kul- loinkin käytössä olevista osatekijöistä.

Ellei paikallisesti toisin sovita, voidaan työaikapankkiin sopia siirrettä- väksi seuraavat osatekijät tai joitain seuraavista osatekijöistä:

Työaikaa:

− tehdystä lisä- tai ylityöstä maksettavan korvauksen peruspalkka ja ko- rotusosa

− sunnuntaityölisä ja sunnuntain peruspalkka

− viikkolepokorvaus

Vapaa-aikaa:

− työajan lyhennysvapaat

Rahaa:

− vapaana annettavaksi sovittu lomaraha tai sen osa

− vapaa-aikana matkustamisen korvaus

− tulos-, bonus- tai voittopalkkio

− vuorolisät

− muut mahdolliset palkkaerät (esimerkiksi hälytysraha, varallaolokor- vaus, olosuhdelisät)

Toimihenkilöllä on oikeus siirtää työaikapankkiin hänen henkilökohtai- selle tililleen edellisessä kohdassa mainittuja eriä joko osin tai

kokonaisuudessaan. Rahaperusteiset korvaukset muutetaan ajaksi so- vittujen sääntöjen mukaisesti.

5. Työaikapankin enimmäisrajat

Työaikapankin saldo muuttuu jatkuvasti sen mukaan, miten työtunteja siirretään pankkiin tai vapaa-aikaa otetaan käyttöön pankista. Henkilö- kohtaiselle saldolle on sovittava enimmäisraja, jota ei saa ylittää. Suosi- tus enimmäisrajaksi on 6 kuukauden suuruinen säästö (palkkaturvan enimmäismäärä). Enimmäisrajoista sovittaessa on otettava huomioon, että työaikapankkijärjestelmän tavoitteena on mahdollistaa tarvittaessa pitkäaikaisenkin vapaan pitäminen.

6. Aikamääräinen kokonaisuus ja työaikapankkiin siirrettävät erät

Riippumatta käytettävistä osatekijöistä työaikapankki on syytä muodos- taa aikaperustaiseksi, tuntimääräiseksi ja/tai päiväperustaiseksi kokonai- suudeksi. Siirrettävät osatekijät merkitään palkka- ja työaikakirjanpitoon ja muutetaan tarvittaessa ajaksi sekä siirretään työaikapankkiin. Vastaa- vasti purettaessa toimihenkilökohtaista työaikapankkia vähennetään käytettävää aikaa tunteina ja/tai päivinä vastaava määrä toimihenkilön henkilökohtaisesta saldosta.

Osatekijöiden siirrot työaikapankkijärjestelmään on todettava ja kirjattava toimihenkilökohtaisesti.

Järjestelyn toimivuudelle tärkeitä ovat selkeästi todetut ja asianmukai- sesti tiedotetut menettelytavat siitä, kuinka työaikapankin kerryttäminen tai käyttö todetaan palkka- ja työaikakirjanpidossa ja kuinka yksilöllisen työaikapankkikertymän saldo on todettavissa. Saldon ilmoittaminen toi- mihenkilölle voidaan sopia esimerkiksi tehtäväksi kuukausittain tai silloin, kun saldo muuttuu (säästö tai nosto). Saldo voidaan ilmoittaa esimerkiksi palkkakuitissa.

Vapaa säilyy vanhentumattomana työaikapankissa koko toimihenkilön työsuhteen ajan. Työsuhteen päättyessä työaikapankkisaatavat vanhe- nevat kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymispäivästä kuten palkkasaatavat.

7. Vapaiden ajalta maksettavien ansioiden määräytyminen ja palkan maksuajankohta

Työaikapankkiin perustuvia vapaita pidettäessä määräytyy vapaan ajalta suoritettava palkka vapaan pitämisajankohtana voimassa olevan palkan mukaisesti, ellei painavasta syystä toisin sovita. Esimerkiksi jos yrityk- sessä on käytössä useita eri palkkaperusteita tai palkkaustapoja (kuten merkittävät tulospalkkiot), on syytä ennalta täsmentää, miten vapaan pi- tämisajankohdan palkka määritellään.

Yritys- tai työpaikkakohtaisesti voidaan harkita, onko paikallisesti tarpeen sopia periaatteista, joiden mukaan pääsääntöisesti vapaana annettavat työaikapankkikertymät voidaan nollata tai korvata myös rahana silloin, kun esimerkiksi toimihenkilön työtehtävät tai palkkaperusteet muuttuvat olennaisesti.

Pankkivapaa-ajan palkka maksetaan palkkakauden tavanomaisena pal- kanmaksupäivänä, ellei toisin ole sovittu.

8. Vapaiden pitäminen

Pankkivapaan ajankohdasta sovitaan työnantajan ja toimihenkilön kes- ken. Mikäli ajankohdasta ei päästä sopimukseen työnantajan ja toimihen- kilön kesken, toimihenkilön on ilmoitettava työnantajalle pankkivapaan pi- tämisestä viimeistään neljä kuukautta ennen vapaan alkamista, ellei pai- kallisesti toisin sovita.

Sovitun pankkivapaan perumisesta tai aloituksen siirtämisestä sekä pankkivapaan ennen aikaisesta keskeyttämisestä sovitaan työnantajan ja toimihenkilön kesken.

Sopimuksessa tulee sopia pelisäännöt sen varalta, jos toimihenkilö tulee työkyvyttömäksi ennen sovitun tai ilmoitetun pankkivapaan alkamista tai sen aikana. Ratkaistavaksi tulee, siirretäänkö sovittu tai jo aloitetun pank- kivapaan jäljellä oleva osa myöhempään ajankohtaan vuosilomalain 25

§:n säännöksiä vastaavasti tai muulla sovitulla tavalla, kuten aikapriori- teettiperiaatteella.

9. Päällekkäiset poissaolosyyt

Lähtökohtaisesti pankkivapaa katsotaan pidetyksi ennalta sovittuna ajan- kohtana normaalien sopimusperiaatteiden mukaisesti. Sovittu pankkiva- paa siirtyy, jos tästä on nimenomaan sovittu. Tilanteen arviointiin voidaan soveltaa myös aikaprioriteettiperiaatetta (ensin alkanut poissaolosyy rat- kaisee).

Pankkivapaalla lapsen tilapäinen hoitovapaa ei tule kyseeseen.

Työaikapankkivapaata ei tule sopia päällekkäin muun ennalta tiedossa olevan palkallisen vapaan kanssa (vuosiloma, äitiys- ja isyysvapaa ja työ- ajan lyhennysvapaa).

Osapuolet suosittavat, että pankkivapaapäivät siirtyvät, jos toimihenkilö varhentaa äitiys- ja isyysvapaan ajankohtaa.

10. Vapaiden luonne ja yhteensovittaminen muiden poissaoloperustei- den kanssa

Työaikapankkivapaat eivät muuta työsuhteessa noudatettavia ehtoja. Tämän vuoksi yritys- ja työpaikkakohtaisesti tulee tarvittaessa selvittää vapaiden vaikutus työsuhteen perusteella kertyviin etuuksiin lainsäädän- nön ja työehtosopimuksen määräykset huomioon ottaen.

Pankkivapaan kerryttäminen ja käyttö eivät vaikuta toimihenkilön vuosi- loman ansaintaan, lisä- tai ylityökorvauksiin eikä luontois- ja henkilökun- taetuihin.

11. Pankkivapaan pitäminen tai korvaaminen työsuhteen päättyessä

Jos työnantaja irtisanoo toimihenkilön työsuhteen ja hänellä on työaika- pankissa kertynyttä saldoa, voidaan sitä toimihenkilön niin halutessa käyttää irtisanomisaikaan kuuluvaksi. Muutoin saldo korvataan rahana viimeistään lopputilin maksamisen yhteydessä.

Jos toimihenkilö itse irtisanoo työsuhteensa, maksetaan kertynyt saldo rahana viimeistään lopputilin maksamisen yhteydessä, ellei toisin sovita.

12. Työaikapankkijärjestelmän muuttaminen tai lakkauttaminen

Yritys- tai työpaikkakohtaisesti sovittava työaikapankkijärjestelmä ja sen ylläpito perustuvat paikalliseen sopimukseen, minkä mukaisesti työaika- pankkijärjestelmän sisältöä voidaan muuttaa sopimalla.

Järjestelmän lakkauttamiselta ei edellytetä erityisiä perusteita. Mikäli jompikumpi yritys- tai työpaikkakohtaisen sopimuksen osapuoli haluaa lakkauttaa työpankkijärjestelmän soveltamisen, on lakkaamisen ajankoh- dasta ilmoitettava vähintään 3 kuukautta ennen tarkoitettua ajankohtaa. Mikäli työaikapankkiin kertynyttä saldoa ei voida nollata vapaana viimeis- tään 3 kuukauden kuluessa työaikapankin lakkaamisesta, nollataan saldo rahakorvauksena.

Mahdollisten erimielisyyksien ratkaisemisessa noudatetaan työehtosopi- muksen mukaista erimielisyyksien neuvottelumenettelyä.

13. Muita työaikapankkiin liittyviä asioita

Pankkivapaa-aika ei ole työaikalain tarkoittamaa työaikaa. Mikäli toimi- henkilö tekee työtä pankkivapaaviikolla, on etukäteen sovittava mahdol- lisesta vapaapäivänä tehtävän työn korvaamisesta (Esimerkki: henkilö on pankkivapaalla maanantaista perjantaihin ja tulee töihin lauantaina, tulee sopia, miten lauantaina tehty työ korvataan.)

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

TYÖSOPIMUSMALLI

PALTA, YTN

Alla mainittu työnantaja ja ylempi toimihenkilö ovat työsopimuslain sekä PALTAn ja YTN:n välisen ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen perusteella sopineet seuraavista palkka- ja työehdoista.

TYÖNANTAJA TOIMIHENKILÖ

Nimi

Osoite

Nimi

Osoite

1. TOIMI JA TOIMIPAIKKA TAI -PAIKAT

Toimi ja toimipaikka tai -paikat työsuhteen alkaessa

2. TYÖSUHDE

Työsuhteen alkamispäivä

Työsuhde on voimassa kuukauden koeajan jälkeen

□ toistaiseksi □ saakka □ kunnes alla mainittu tehtävä on suoritettu

Määräaikaisen työsuhteen peruste:

Tehtävä

3. IRTISANOMISAIKA

Irtisanomisaika

Työnantajan irtisanoessa kuukautta tai □ työehtosopimuksen mukainen

Toimihenkilön irtisanoutuessa kuukautta tai □ työehtosopimuksen mukainen

4. PALKKA

Palkka työsuhteen alkaessa	Palkan kehitys määräytyy työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla ottamalla eri- tyisesti huomioon toimen vaativuus ja henkilökohtaiset tekijät.
Muu kuin aikapalkka määräytyy seuraavin perustein
Muut palkkaukseen liittyvät tekijät
Palkka maksetaan
□ pankkitilille. Tili:
Työsuhteen päättyessä lopputili maksetaan □ työsuhteen päättymistä seuraavana normaalina palkanmaksupäivänä □ työsuhteen päättyessä

5. TYÖAIKA

Työaika

Tässä mainitun työajan ylittävältä osalta maksettava korvaus

□ maksetaan rahassa tai annetaan vapaana työaikalain mukaisesti (ks. täyttöohje kohta 5.2).

□ maksetaan erillisenä kuukausikorvauksena seuraavasti (ks. täyttöohje kohta 5.3):

□ on otettu huomioon palkan muodostuksessa (sopimusehtoa voidaan soveltaa vain henkilöihin, jotka eivät

kuulu työaikalain soveltamispiiriin. Ks. täyttöohje kohta 5.4).

Vuosiloman pituus määräytyy lain mukaan.

Lomaraha, ks. kohta 11

6. VUOSILOMA

7. SAIRAUSAJAN PALKKA

Sairausajan palkka määräytyy työehtosopimuksen mukaan.

8. KEKSINNÖT JA TEKIJÄNOIKEUDET

Sen lisäksi, mitä laissa oikeudesta työntekijän tekemiin keksintöihin ja tekijänoikeuksiin on säädetty, sovitaan:

9. KOULUTUS

Koulutuksesta on sovittu seuraavaa:

10. MATKUSTAMINEN JA MATKAKUSTANNUKSET

Matkustamisesta on sovittu seuraavaa:

Matkakustannusten korvaukset määräytyvät

□ työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla

□ yrityksen matkustussäännön mukaan

□ seuraavasti:

11. MUUT TYÖEHDOT

- lomaraha ja vanhempainvapaan palkka määräytyvät työehtosopimuksen mukaan

- kertausharjoitusajan palkka:

- työnantajan vastuuvakuutus:

- matkavakuutukset:

Ellei toisin ole sovittu edellä mainitut työehdot määräytyvät työnantajaa kulloinkin sitovan työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla.

Tätä sopimusta on tehty kaksi samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle.

Paikka ja aika
Työnantajan allekirjoitus	Toimihenkilön allekirjoitus

Tämän sopimuksen soveltamisesta aiheutuvat erimielisyydet ratkaistaan noudattaen edellä mainitun työehto- sopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.

TYÖSOPIMUSLOMAKKEEN TÄYTTÖOHJE

Työsopimuslomakkeen täyttämisessä kiinnitämme erityistä huomiota seuraaviin kohtiin:

1. Toimi ja toimipaikka ja -paikat

Tähän kohtaan merkitään toimi ja siihen sisältyvät keskeiset tehtävät. Mikäli mahdollista, tulee samalla määritellä myös toimen pääasiallinen vastuualue. Tä- hän kohtaan voidaan myös merkitä lähimmän esimiehen nimi. Toimipaikka on se paikkakunta tai ne paikkakunnat, josta tointa hoidetaan.

2. Työsuhde ja koeaika

Koeaika edellyttää työsopimuslain 1 luvun 4 §:n mukaan sopimista ja se voidaan sopia enintään kuudeksi kuukaudeksi. Kahtatoista kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaikaa saa olla enintään puolet työsopimuk- sen kestosta.

Kohta "Määräaikaisen työsuhteen peruste" täytetään tässä silloin, kun kyseessä on määräaikainen työsopimus.

Kohta "Tehtävä" täytetään tässä silloin, kun kyseessä on määräaikainen työso- pimus, jonka kesto on määritelty muutoin kuin kalenteriaikana.

3. Irtisanomisaika

Irtisanomisajan pituus voidaan sopia riippumatta työsuhteen pituudesta, ja se voi olla pidempi työnantajalla kuin toimihenkilöllä. Irtisanomisaika voidaan sopia enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Jollei muusta sovita, työnantajan noudatettavat irtisanomisajat työsuhteen jat- kuttua keskeytyksettä ovat:

Irtisanomisaika	työsuhteen kesto
14 päivää	enintään 1 vuosi
1 kuukausi	>1…4 vuotta
2 kuukautta	>4…8 vuotta
4 kuukautta	>8…12 vuotta
6 kuukautta	yli 12 vuotta

Jollei muusta sovita, toimihenkilön noudatettavat irtisanomisajat työsuhteen jat- kuttua keskeytyksettä ovat:

Irtisanomisaika	työsuhteen kesto
1 kuukausi	enintään 4 vuotta
2 kuukautta	yli 4 vuotta

4. Palkka

Kohtaan "Muut palkkaukseen liittyvät tekijät" voidaan kirjoittaa esimerkiksi mah- dollisesti sovittavat luontoisedut.

Työsuhteen päättyessä lopputili voidaan sopia maksettavaksi esimerkiksi työ- sopimuksen päättymistä seuraavana normaalina palkanmaksupäivänä.

5. Työaika

5.1 Työsopimusta solmittaessa sovitaan, mikä on toimihenkilön säännöllinen työ- aika ja selvitetään työaikalain soveltaminen (työaikakysymysten osalta katso runkosopimus ja/tai työsuhteessa noudatettava ylempien toimihenkilöiden työ- ehtosopimus).

5.2 Työaikalain mukaan ylityö korvataan lain määrittelemällä ylityökorvauksella. Ylityö voidaan erikseen sovittaessa korvata myös vastaavalla vapaalla. Ellei muusta ole sovittu, maksetaan ylityökorvaus rahassa. Korvattava ylityö edellyt- tää työnantajan määräystä ja työntekijän suostumusta.

5.3 Työaikalain mukaan yli- ja sunnuntaityöstä maksettava korotettu palkka voi- daan esimiesasemassa olevien kanssa sopia maksettavaksi erillisenä kuukau- sikorvauksena. Sovittaessa erillisestä kuukausikorvauksesta, kirjataan sopi- mukseen sen peruste ja suuruus.

5.4 Työaikalain soveltamisalan ulkopuolelle jäävät toimitusjohtajan työ ja työ, joka siihen kuuluvien tehtävien ja muutoin työntekijän aseman perusteella on pidet- tävä yrityksen, yhteisön tai säätiön taikka sen itsenäisen osan johtamisena tai tällaiseen johtamistehtävään välittömästi rinnastettavana itsenäisenä tehtä- vänä. Työaikalain soveltamisalan ulkopuolelle jäävien osalta voidaan ylityön korvaaminen ottaa huomioon myös palkan muodostuksessa. Tällöin tulisi työnantajan ja toimihenkilön välillä selvittää se, miten ao. korvaukset on otettu huomioon ja millä tavalla ne otetaan työsuhteen kestäessä huomioon palkan kehityksessä.

7. Sairausajan palkka

Sairausajan palkka määräytyy runkosopimuksen ja/tai työehtosopimuksen mu- kaan.

8. Keksinnöt ja tekijänoikeudet

Työnantajan oikeus työntekijän tekemään keksintöön määräytyy sen mukai- sesti, mitä laissa oikeudesta työntekijän tekemiin keksintöihin (656/67) on sää- detty. Jos em. lain mahdollistamalla tavalla sovitaan joistakin asioista toisin, merkitään se työsopimukseen.

9. Koulutus

Poikkeuksellisen kalliin koulutuksen osalta saatetaan joissakin tapauksissa so- pia esimerkiksi kustannusten jakamisesta.

10. Matkustaminen ja matkakustannukset

Työsopimusta laadittaessa on syytä keskustella työtehtävien edellyttämästä matkustamisesta, matkustamisen arvioidusta yleisyydestä, matkojen kestosta sekä kohteista koti- ja ulkomailla.

Ellei muusta ole sovittu, määräytyvät matkakustannusten korvaukset runkoso- pimuksen ja/tai työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla.

11. Muut työehdot

Xxxxxxxx ja äitiysvapaan palkka määräytyvät runkosopimuksen ja/tai työehto- sopimuksen mukaisesti.

Ellei muusta ole sovittu, määräytyvät työnantajan velvollisuus ottaa tarvittava vastuuvakuutus ja matkavakuutukset perussopimuksen edellyttämällä tavalla siten, että noudatetaan toimihenkilöiden yleisiä työehtoja.

Ellei muusta ole sovittu, määräytyy työnantajan velvollisuus ottaa tarvittava vas- tuuvakuutus siten, että noudatetaan toimihenkilöiden yleisiä työehtoja.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Eteläranta 10, 6. krs

PL 62, 00131 Helsinki

Vaihde 020 595 5000 xxx.xxxxx.xx

Ylemmät Toimihenkilöt YTN

Xxxxxxxxxxxxxxxx 0 X, 00000 Xxxxxxxx xxx.xxx.xx

JÄLKIPAINOS KIELLETÄÄN.

Document Metadata

Table of Contents

Palta-YTN

Document Metadata