Vapaiden pitäminen Mallilausekkeet

Vapaiden pitäminen. Lähtökohtana työaikapankkijärjestelmissä on työn ja vapaa-ajan mahdolli- simman hyvä yhteensovittaminen työyhteisön toiminnallisten ja työntekijän yksilöllisten tarpeiden kanssa, ottaen huomioon yrityksen työtilanne ja hen- kilöstöresurssit. Tähän järjestelyn pitkäjänteisyys antaa lisää mahdollisuuk- sia. Järjestelmästä yritystasolla sovittaessa on samalla sovittava myös säästä- misen ja käytön periaatteista sekä menettelytavoista, joita noudattaen yk- sittäisten, mahdollisesti hyvinkin erimittaisten vapaiden pitämisen ajankoh- dasta sovitaan työnantajan edustajan ja työntekijän kesken. Mikäli ajan- kohdasta ei päästä sopimukseen työnantajan ja työntekijän kesken, sovel- letaan menettelytapoja, joita noudattaen järjestelmän soveltaminen yksilö- tasolla lakkaa henkilön työsuhteen jatkuessa. Yritystasolla on syytä myös harkita, onko tarvetta sopia periaatteista, joiden mukaan pääsääntöisesti vapaana annettavat työaikapankkikertymät voi- daan nollata tai korvata myös rahana, esimerkiksi työtehtävien tai palkka- perusteiden olennaisesti muuttuessa. Työaikapankkivapaat eivät muuta työsuhteessa noudatettavia ehtoja. Tä- män vuoksi yrityskohtaisesti tulee tarvittaessa selvittää vapaiden vaikutus työsuhteen perusteella kertyviin etuuksiin lainsäädännön sekä työehtoso- pimusten määräykset huomioon ottaen. Pankkivapaa-ajaksi luetaan työntekijän työvuoroluettelon mukaiset työtun- nit tai -päivät. Esimerkiksi lauantai ja sunnuntai eivät kuluta työaikapankin saldoa paitsi, jos ne ovat työntekijän työvuoroluettelon mukaisia työpäiviä. Tuntitiliä käytettäessä pankin saldoa vähentäviksi tunneiksi luetaan ne tun- nit, jotka muutoin olisivat olleet säännölliseen työaikaan laskettavia tunteja. Jos työpäivän pituus on 7,50 tuntia, pidetty vapaapäivä vähentää saldoa saman verran. Työehtosopimusten soveltamisen osalta neuvotteluosapuolet toteavat, että työaikapankkivapaat ovat työssäolon veroista aikaa vuosilomaoikeutta las- kettaessa samoin kuin määriteltäessä oikeutta lisä- ja ylityökorvauksiin. Yrityskohtaisesti on syytä sopia menettelyistä, joita noudatetaan, jos henki- lö on työaikapankkijärjestelmään perustuvan vapaan aikana työkyvytön tai muusta syystä estynyt työnteosta. Tilanteissa noudatetaan ns. aikapriori- teettiperiaatetta, ellei yrityskohtaisesti ole muuta sovittu. Työaikapankkivapaata ei tule sopia päällekkäin muun ennalta tiedossa ole- van palkallisen vapaan kanssa. Tällaisia palkallisia vapaita voivat olla vuo- siloma, äitiys- ja isyysvapaa ja työajan lyhennysv...
Vapaiden pitäminen. Lähtökohtana työaikapankkijärjestelmissä on työn ja vapaa-ajan mah- dollisimman hyvä yhteensovittaminen työyhteisön toiminnallisten ja työntekijän yksilöllisten tarpeiden kanssa. Työnantaja ja työntekijä sopivat työaikapankkivapaiden pitämisajan- kohdasta joko järjestelmästä sovittaessa tai järjestelmän kuluessa.
Vapaiden pitäminen. Pankkivapaan ajankohdasta sovitaan työnantajan ja toimihenkilön kesken. Mikäli ajankohdasta ei päästä sopimukseen työnantajan ja toimihenkilön kesken, toimihenkilön on ilmoitettava työnantajalle pankkivapaan pitämi- sestä viimeistään neljä kuukautta ennen vapaan alkamista, ellei paikalli- sesti toisin sovita. Sovitun pankkivapaan perumisesta tai aloituksen siirtämisestä sekä pank- kivapaan ennen aikaisesta keskeyttämisestä sovitaan työnantajan ja toimi- henkilön kesken. Sopimuksessa tulee sopia pelisäännöt sen varalta, jos toimihenkilö tulee työkyvyttömäksi ennen sovitun tai ilmoitetun pankkivapaan alkamista tai sen aikana. Ratkaistavaksi tulee, siirretäänkö sovittu tai jo aloitetun pank- kivapaan jäljellä oleva osa myöhempään ajankohtaan vuosilomalain 25 §:n säännöksiä vastaavasti tai muulla sovitulla tavalla, kuten aikaprioriteettipe- riaatteella.
Vapaiden pitäminen. Lähtökohtana työaikapankkijärjestelmissä on työn ja vapaa-ajan mahdollisimman hyvä yhteensovitus työyhteisön toiminnallisten ja työntekijän yksilöllisten tarpeiden kanssa. Työaikapankkiin kertyneiden vapaiden pitoajankohdasta ja muista käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti ottaen huomioon kulloisenkin työtilanteen ja työntekijän tarpeet vapaan pitämiseen. Mikäli yksittäisen työntekijän ja työnantajan tarpeet vapaan pitämisestä ja sen ajankohdasta ovat ristiriitaiset, sopijaosapuolet suosittavat paikallisesti sovittavaa menettelyä jossa työntekijä voi päättää puolesta työaikapankkiin kertynen vapaan ajankohdasta ja työnantaja toisesta puolesta. Jommankumman osapuolen päättämän vapaan yhdenjaksoinen aika on enintään kolme viikkoa ja siitä on ilmoitettava vähintään viikkoa ennen vapaajakson alkua.
Vapaiden pitäminen. Pankkivapaan pitämisestä on sovittava esihenkilön kanssa. Vapaata voi pitää yksittäisinä tasatunteina, osapäivinä tai kokonaisina päivinä, enintään yhden viikon pituisessa jaksossa kerrallaan. Pankkivapaapäivän arvo on työaikamuodon mukainen säännöllinen työaika. Työaikapankkiin kertynyt saldo maksetaan rahana vain poikkeustapauksissa esim. työsuhteen päättyessä.
Vapaiden pitäminen. Lähtökohtana työaikapankkijärjestelmissä on työn ja vapaa-ajan mahdollisim- man hyvä yhteensovittaminen työyhteisön toiminnallisten ja työntekijän yksilöl- listen tarpeiden kanssa, ottaen huomioon yrityksen työtilanne ja henkilöstöre- surssit. Tähän järjestelyn pitkäjänteisyys antaa lisää mahdollisuuksia. Järjestelmästä yritystasolla sovittaessa on samalla sovittava myös säästämisen ja käytön periaatteista sekä menettelytavoista, joita noudattaen yksittäisten, mahdollisesti hyvinkin erimittaisten vapaiden pitämisen ajankohdasta sovitaan työnantajan edustajan ja työntekijän kesken. Mikäli ajankohdasta ei päästä so- pimukseen työnantajan ja työntekijän kesken, sovelletaan menettelytapoja, joita noudattaen järjestelmän soveltaminen yksilötasolla lakkaa henkilön työsuhteen jatkuessa. Yritystasolla on syytä myös harkita, onko tarvetta sopia periaatteista, joiden mu- kaan pääsääntöisesti vapaana annettavat työaikapankkikertymät voidaan nol- lata tai korvata myös rahana, esimerkiksi työtehtävien tai palkkaperusteiden olennaisesti muuttuessa.
Vapaiden pitäminen. Pankkivapaiden pitämisestä on aina sovittava esimiehen kanssa. Jaksotyössä esimies voi suunnitelmavaiheessa tasata jakson tunteja työaikapankin tunneilla enintään kahdeksalla tunnilla suunniteltavaa jaksoa kohti työntekijän suostumuksella. Xxxxxxxxxxx käyttämi- sestä on aina sovittava työntekijän kanssa. Pankkivapaapäivän arvo on työaikamuodon mukainen säännöllinen työaika. Vapaata voidaan joko yksittäisinä tasatunteina tai kokonaisina päivinä. Saldovapaa merkitään Titaniaan kautta -viivalla /. Kun on kyse yhden päivän tai useamman päivän tai tuntien pitämisestä vapaana, työntekijän tulee ilmoittaa toiveestaan saldovapaan pitämiseen ja vapaan pituuteen työnantajalle viikkoa ennen vapaan alkamista tai siten kun työaikatoiveiden jättämisestä työvuorolistaan on yksikössä sovittu. Esimies voi työtilanteen niin salliessa myöntää pankkivapaata suunnitellusta työvuoroluettelosta poi- keten vaikka samalle päivälle tai ns. toteutumamuutoksena. Työvuoroluettelosta tulee ilmetä millä viikolla ja kuinka paljon vapaata pidetään. Vapaan antaminen huomioidaan työvuoroluettelon suunnittelussa siten, että pankista otettavat tun- nit vähentävät vastaavasti tehtävää työaikaa. Lisä- ja ylityökynnykset eivät kuitenkaan muutu. Saldo- vapaa merkitään Titaniaan kauttaviivalla /.
Vapaiden pitäminen. Työaikapankkiin siirretyt tunnit annetaan vastaavana korottamattomana vapaana eivätkä ne ole lisä- tai ylityötä. Esimies ja asianomainen henkilö sopivat tässä sopimuksessa tarkoitetun vapaa-ajan ajankohdan ottaen huomioon kulloinenkin työtilanne ja henkilön yksilölliset tarpeet. Ellei vapaa- ajan ajankohdasta päästä sopimukseen, työnantajan on ilmoitettava vapaa- ajan ajankohta asianomaiselle henkilölle viimeistään kuukautta aikaisemmin tai painavasta syystä viimeistään kahta viikkoa ennen vapaa-ajan alkamista. Jos tällöin poiketaan alkuperäisistä vapaa-ajan pitämissuunnitelmista, tulee tähän työnantajan yksipuoliseen päätökseen olla painava syy. Työaikapankkivapaata ei sovita päällekkäin muun ennalta tiedossa olevan palkallisen vapaan kanssa (esimerkiksi vuosiloma, äitiys- ja isyysvapaa, työajan lyhennysvapaa). Vapaaksi annettavat työaikapankkitunnit lasketaan kyseisen viikon tai työjakson työajan lisäykseksi säännöllisen työajan täyttymiseen saakka.

Related to Vapaiden pitäminen

  • Lomautuksen keskeyttäminen Työnantaja voi saada tilapäisen työn lomautuksen jo alettua. Lomauttamisen keskeyttämisen, mikäli lomautuksen on uutta ilmoitusta antamatta tarkoitus jatkua välittömästi työn tekemisen jälkeen, tulee perustua työnantajan ja työntekijän väliselle sopimukselle. Tällainen sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamista. Samassa yhteydessä on syytä selvittää tilapäisen työn arvioitu kestoaika. Edellä esitetty koskee vain työnantajan ja työntekijän välistä suhdetta eikä sillä ole otettu kantaa työttömyysturvaa koskevien lakien säännöksiin.

  • Työsuhteen päättyminen Jos lisän soveltamispiiriin kuuluvan työntekijän työsuhde päättyy ennen lisän vuosittaista maksua, maksetaan työntekijälle loppu- tilin yhteydessä edeltävän joulukuun alusta laskettuna kultakin sellaiselta kuukaudelta, jolta työntekijä on ansainnut vuosilomaa, 1/12 siitä summasta, joka hänelle viimeksi palvelusvuosilisänä maksettiin.

  • Sopimuksen päättyminen Sopimus on voimassa toistaiseksi, ellei muuta ole sovittu. Asiakas saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen ilmoittamalla siitä Toimittajalle. Sopimus päättyy tällöin irtisanomiskuukauden lopussa, mikäli irtisanominen on tehty viimeistään kuukauden 20. päivä. Jos irtisanominen on tehty kuukauden 20. päivän jälkeen, sopimus päättyy irtisanomista seuraa-van kuukauden lopussa. Määräaikaista sopimusta ei voi irtisanoa päättymään kesken sopimuskauden, ellei toisin ole sovittu. Asiakkaalla on kuitenkin oikeus irtisanoa sopimus ennen määräaikaisen sopimuskauden päättymistä, mikäli asiakas muuttaa Toimittajan toimialueelta, taikka asiakas joutuu omaa syyttään työttömäksi, pitkäaikaissairaaksi tai asiakkaan taloudellinen asema muutoin heikkenee vastaavasta syystä olennaisesti. Asiakas on velvollinen asianmukaisesti osoittamaan edellä mainitun syyn olemassaolon. Toimittaja ei tällöin peri takaisin asiakkaan mahdollisesti saamia kestotilausetuja. Toimittajalla on oikeus irtisanoa kokonaan tai osittain tietyn ohjelmapalvelun osalta sopimus, mikäli Toimittaja lopettaa tietyn ohjelmapalvelun, jonka asiakas on tilannut. Tässä tapauksessa asiakkaan jo suorittama ohjelmapalvelumaksu palautetaan siltä osin kuin maksu kohdistuu irtisanomisen voimaantuloajankohdan jälkeiseen aikaan. Asiakas on velvollinen palauttamaan Laitteen viimeistään viikon kuluessa sopimuksen päättymisestä Toimittajalle. Laitteen tulee palautettaessa olla sen käyttöikään nähden normaaliksi katsottavassa kunnossa. Mikäli asiakas ei palauta Laitetta, Toimittaja on oikeutettu perimään asiakkaalta kulloinkin voimassa olevan Laitteen uushankintahinnan. Mikäli Laite noudetaan Toimittajan toimesta asiakkaalta, on asiakas velvollinen korvaamaan noudosta aiheutuneet kustannukset.

  • Johtojen, laitteiden ja merkkikilpien sijoittaminen Laitoksella on oikeus kiinteistön omistajaa tai haltijaa kuultuaan korvauksetta sijoittaa tarpeellisia johtoja, laitteita ja merkkikilpiä liittyjän kiinteistöön tarkoituksenmukaiseen, kiinteistön käyttöä mahdollisimman vähän haittaavaan paikkaan. Tällaiset johdot, laitteet ja merkkikilvet on tarkoitettu vedentoimitusta, veden laadun tarkkailua, viemäriveden poisjohtamista, verkostojen huoltoa tai palo- ja pelastustoimen tarvitsemaa sammutusveden ottamista varten.

  • Yhteinen koulutus Työpaikan yhteistoimintaa edistävän koulutuksen järjestävät keskusjärjestöt tai niiden jäsenliitot yhteisesti, keskusjärjestöjen tai niiden jäsenliittojen yhteistoimintaelimet tai työnantaja- ja työntekijäpuoli yhteisesti työpaikalla tai muussa paikassa. Osapuolet toteavat, että yhteinen koulutus yleensä tapahtuu tarkoituksenmukaisimmalla tavalla työpaikkakohtaisesti, jolloin paikalliset olosuhteet tulevat parhaiten huomioonotetuiksi. Työsuojelun yhteistoiminnan peruskurssit ja työsuojeluyhteistyön kannalta tarpeelliset erikoiskurssit ovat tässä tarkoitettua yhteistä koulutusta. Peruskurssille voivat tämän sopimuksen edellytyksin osallistua työsuojelutoimikunnan jäsen, työsuojeluvaltuutettu, varavaltuutettu ja työsuojeluasiamies sekä erikoiskurssille työsuojeluvaltuutettu. Koulutukseen osallistuvalle suoritetaan korvaus kuten 7.1 kohdassa on määrätty. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikallisesti koulutuksen luonteesta riippuen kysymykseen tulevassa yhteistyöelimessä tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osallistumisjärjestelmiä ja paikallista sopimista koskevaan koulutukseen. Koulutukseen osallistumisesta voidaan sopia myös työnantajan ja asianomaisen henkilön kesken. Osapuolet suosittelevat, että niiden ja jäsenliittojen koulutuslaitokset sekä jäsenliitot ryhtyvät yhteistyössä toimenpiteisiin osallistumisjärjestelmiä ja paikallista sopimista koskevan koulutustarjonnan järjestämiseksi. Osapuolten koulutustyöryhmä seuraa em. koulutustarjonnan toteutumista.

  • Vakuutussopimuksen Päättyminen Y-16.1 Vakuutuksenottajan oikeus irtisanoa vakuutus Yritysten ja yhteisöjen vakuutukset Vakuutuksenottajalla on oikeus irtisanoa jatkuva vakuutus kirjallisella ilmoituksella – yhtä kuukautta ennen vakuutuskauden päättymistä, – 30 vuorokauden kuluessa ehtojen muutoksesta tai maksunkorotusta koskevan tiedon lähettämisestä tai – vakuutuksen kohteena olevan omaisuuden vaihtaessa omistajaa niin, että vakuutuksenottajan vakuuttamistarve lakkaa. (Vakuutus voidaan tällöin päättää omistusoikeuden siirtymispäivästä.) Mikäli irtisanomista ei suoriteta kirjallisesti, irtisanominen on mitätön. Määräaikainen vakuutus päättyy ilman irtisanomista määräajan kuluttua. Vakuutuksenottajalla ei ole oikeutta irtisanoa vakuutusta päättymään aiemmin, ellei toisin sovita.

  • Lomautuksen siirtäminen Lomautusilmoitusaikana ilmaantuva työ voi kuiten- kin olla luonteeltaan tilapäistä. Tällöin lomauttamisen peruuttaminen kokonaan ei ole mahdollista, vaan lo- mautuksen alkamisajankohtaa voidaan siirtää myö- hempään ajankohtaan. Lomautusta voidaan tällä pe- rusteella siirtää vain kerran uutta lomautusilmoitusta antamatta ja enintään sillä määrällä, jonka lomautus- ilmoitusaikana ilmaantunut työ kestää.

  • Lomautuksen peruuttaminen Mikäli työnantajalle lomautusilmoitusaikana ilmaantuu uutta työtä, voidaan lomautuksen peruuttaminen ilmoittaa ennen lomautuksen alkamista. Tällöin lomautusilmoituksen merkitys poistuu ja myöhemmin toimeenpantavien lomautusten on perustuttava uusiin lomautusilmoituksiin.

  • Korvausoikeuden vanhentuminen Vakuutuskorvausta on haettava vakuuttajalta vuoden kuluessa siitä, kun korvauksen hakija sai tietää vakuutuksen voimassaolosta, vakuutustapahtumasta ja vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta. Korvausvaatimus on joka tapauksessa esitettävä 10 vuoden kuluessa vakuutustapahtumasta tai jos vakuutus on otettu vahingonkorvausvelvollisuuden varalta, vahinkoseuraamuksen aiheutumisesta. Korvausvaatimuksen esittämiseen rinnastetaan ilmoituksen tekeminen vakuutustapahtumasta. Jos korvausvaatimusta ei esitetä tässä ajassa, korvauksen hakija menettää oikeutensa korvaukseen.

  • Asiakirjoihin tutustuminen Ostaja on tutustunut kiinteistöä koskeviin asiakirjoihin, joita ovat: