Vuokrattavien omakotitalotonttien hakuesite 16.6.-13.9.2022

Sisällysluettelo

1. JOHDANTO 3

2. HAKEMUS 5

3. ARVONTA JA TONTIN VARAAMINEN 6

3.1 Hakijoiden sijoittuminen hakumenettelyssä

3.2 Varauksen vahvistaminen ja varausaika

3.3 Lyhytaikainen maanvuokraus rakennusluvan hakemista varten

3.4 Varauksen raukeaminen

4. RAKENNUSLUPAPIIRUSTUSTEN TARKASTAMINEN TONTIT-YKSIKÖSSÄ 8

5. PITKÄAIKAINEN MAANVUOKRASOPIMUS 8

5.1 Vapaamuotoinen hakemus

5.2 Vuokra-aika ja tontin vuokra

5.3 Vuokraoikeuden siirto

5.4 Rakennusaika ja rakentamisaste

6. VUOKRAOIKEUDEN KIRJAAMINEN JA KIINNITYKSET 9

7. SUUNNITTELUTILANNE JA RAKENTAMISVALMIUS 10

7.1 Asemakaavatilanne, rakennustapaohjeet

7.2 Tonttien rekisteröinti ja rasitteet

7.3 Kunnallistekniikka

7.4 Vanhat rakennukset ja rakennelmat

7.5 Tontin maaperän puhdistaminen

7.6 Tontilla kasvavat puut

8. RAKENTAMINEN 12

8.1 Ennakoiva lupakäsittely - rakennuttajan etu

8.2 Pientalo-ohjeistusta helsinkiläiselle rakentajalle

8.3 Lupa ja rakentaminen

8.4 Omatoiminen rakentaminen ja rakennuttaminen

8.5 Helsinki-pientalo

8.6 Rakennusten ja rakenteiden pohjarakennussuunnittelu

8.7 Maalämpö

9. LIITTYMINEN KUNNALLISTEKNIIKKAAN 15

9.1 Vesijohto-, jätevesi- ja sadevesiviemäriliittymä

9.2 Kaukolämpöliittymä

9.3 Sähköliittymä

9.4 Johtokartat, liikennejärjestelyt ja kaivuluvat

10. TYÖMAA-ALUEEN VUOKRAUS 16

11. YHTEYSTIETOJA JA HYÖDYLLISIÄ LINKKEJÄ 17

TONTTIEN SIJAINTIKARTTA ALUEKOHTAISET TONTTITIEDOT

Tonttikohtaiset tiedot ja varausehdot Asemakaavat

Tonttijakokartat Rakennettavuusselvitykset Liitteet:

Yhteenveto tonteista (pinta-alat, maaperä, perustamistapa, kaukolämpö, Hki-pientalo, vuokra), ajantasa- asemakaavaotteet, Toimintaohje kaupungin tonttien rakennuttajalle, Helsinki-pientaloesite, Maanvuokrasopimus– malli

JOHDANTO

Kaupunki tarjoaa vuokralle 72 omakotitalotonttia omatoimiseen rakentamiseen vuonna 2022. Tontit sijaitsevat Ormuspellossa, Tapulikaupungissa, Siltamäessä, Alppikylässä, Kontulassa ja, Mellunmäessä.

Tonttien hakuaika on 16.6.2022 – 13.9.2022 klo 15:00.

Hakijan tulee hakuaikana olla helsinkiläinen ja talouteen pitää kuulua vähintään yksi lapsi, joka hakuajan alkaessa on alle 16-vuotias. Viimeistään hakuaikana päivätty raskaustodistus täyttää lapsiehdon tai voimassa oleva Valviran myöntämä adoptiolupa hakijalle.

Samaan talouteen kuuluvat voivat jättää vain yhden hakemuksen.

Vuokraajien valinta suoritetaan arpomalla. Tontinvarausjärjestys määräytyy arvonnassa saadun sijaluvun mukaan.

Tämä esite sisältää hakuohjeet, hakulomakkeen sekä varaus- ja vuokrausmenettelyn aikatauluineen. Esitteessä on lisäksi tietoa mm. tonttien sijainnista, asemakaavasta ja maaperästä.

Tontit-yksikön Omakotitalotontit 2022 –työryhmä: Xxxx Xxxxxxxx (00) 000 00000

Xxxxx Xxxxxxx (00) 000 00000

Xxxxx Xxx-Xxxxx (00) 000 00000 Sähköposti: xxxxxxx.xxxxxxxx@xxx.xx

Kaupunkiympäristön toimiala Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit Tontit-yksikkö

PL 58213

00099 Helsingin kaupunki

Käyntiosoite: Xxxxxxxxxxxx 0

Tonttiesitteen voi tulostaa internetistä osoitteesta xxx.xxx.xx/xxxxxx

Tonttihakemus täyttää ja palauttaa Xxxxxxxx.xxx.xx –internetsivuston kautta.

Esitetietojen mahdolliset täydennykset ja korjaukset julkaistaan vain tontit-yksikön internetsivuilla.

TÄRKEÄÄ HUOMIOIDA!

Tontit-yksiköllä ei ole mahdollisuuksia toimia avustajana rakennushankkeessa. Tontit-yksikkö antaa ohjeita ja valmistelee vain maanvuokrasopimukseen liittyvät asiat.

Muiden toimialojen toimivaltaan kuuluvat asiat tontin varaaja/vuokraaja sopii kyseisen palvelun kanssa.

Tonttiesitteessä ilmoitetut aikataulut kunnallistekniikan valmistumisesta, siirrettävistä johdoista, liittymismaksuista yms. perustuvat esitteen tekoaikana saatuihin tietoihin.

Tontin vuokralaisen on hankesuunnittelunsa yhteydessä itse varmistettava tontin rakentamiskelpoisuuden ajankohta sekä kaikki rakentamiseen liittyvät kustannukset.

Kustannuksia laskettaessa on huomioitava, että pelkästään maanrakennustyöt saattavat muodostaa merkittävän menoerän. Alustavan maaperätutkimuksen pohjalta ei voida antaa kutakin tonttia koskevaa arviota maanrakennustöiden kustannuksista.

Kaupunki ei poista tonteilta vanhoja rakenteita tai käytöstä poistettuja putkia ja johtoja. Tontin vuokralainen niiden huolehtii poistamisesta omalla kustannuksellaan. (Katso kohta 7.4.)

Hakemus pitkäaikaisen maanvuokrasopimuksen tekemiseksi on jätettävä vähintään kuukautta ennen toivottua sopimuksen alkamispäivää. Kesä- ja heinäkuussa jätetyt hakemukset voidaan käsitellä ehkä vasta syyskuussa.

Mikäli tarvitsette vuokraamaanne tonttia lainan vakuutena, pankki vaatii allekirjoitetun pitkäaikaisen maanvuokrasopimuksen lainan vakuudeksi. (Katso kohta 5.1.) Tässä tapauksessa pitkäaikaisen maanvuokrasopimuksen hakemus on syytä jättää ainakin 2 kuukautta ennen vakuustarvetta.

Lyhytaikainen maanvuokrauspäätös ei ole siirto- tai kiinnityskelpoinen.

2. HAKEMUS

Tontteja haetaan Asiointi.hel.fi-internetsivuston kautta täytettävällä sähköisellä lomakkeella.

Täyttöohjeita

Kohta 1a ja 1 b, Kotiosoite

Osoite hakuaikana (Hakijalla tulee olla väestörekisteriin merkitty osoite Helsingissä.) Kohta 1 b, Puolison tiedot

Puolisolla tarkoitetaan aviopuolisoa tai avopuolisoa.

Kohta 2, Lapset

Hakijan osoitteessa asuvat 16.6.2006 – 13.9.2022 syntyneet lapset.

Edellä mainittuna aikana syntyneeksi lasketaan myös lapsi, josta on esitetty viimeistään 13.9.2022 mennessä päivätty raskaustodistus.

Hakuun on oikeutettu myös hakija, jolla on voimassa Valviran myöntämä adoptiolupa hakijalle tai samassa osoitteessa asuvalle avio-/avopuolisolle.

Hakuaika ja hakemuksen palautus

Hakuaika on 16.6.2022 – 13.9.2022 klo 15:00.

Hakemusten on oltava perillä viimeistään tiistaina 13.9.2022 klo 15.00.

Sähköinen hakulomake

Hakeminen tapahtuu täyttämällä Helsingin kaupungin sähköisessä asiointipalvelussa hakulomake. Sähköisen asiointipalvelun osoite on xxxx://xxxxxxxx.xxx.xx.

Palvelun käyttö edellyttää järjestelmään rekisteröitymistä ja kirjautumista. Kirjautuminen palveluun tapahtuu pankkitunnuksin. Rekisteröitymisen jälkeen käyttäjä saa henkilökohtaisen asiointikansion, johon tallentuvat kaikki omaan asiointiin liittyvät asiakirjat ja viestit. Rekisteröitymisestä ja asiointipalvelun käytöstä on ohjeet xxxxxxxx.xxx.xx -sivustolla.

Asiointipalvelu lähettää kuittauksen, kun hakemus on vastaanotettu.

Paperinen hakulomake

Allekirjoitettu hakulomake mahdollisine liitteineen tulee toimittaa Helsingin kaupungin neuvontaan (osoite Xxxxxxxxxxxx 0, 0. krs) tai postitse osoitteeseen:

Kaupunkiympäristön toimiala Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit Tontit-yksikkö

PL 58213

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Kirjekuoreen tunnus ”Omakotitontit 2022”

Tietojen luovutus

Niiden osalta, jotka antavat hakemuksessa suostumuksen osoitetietojensa luovuttamiseen, luovutetaan ainoastaan nimi ja osoitetiedot. Muita hakemuksissa ilmeneviä tietoja tontit-yksikkö ei luovuta ulkopuolisille.

Ellei hakija täytä kyseistä kohtaa, tontit-yksikkö ei luovuta tietoja. Tontin vuokranneiden nimiä ei kuitenkaan voida pitää salaisina, joten mahdollinen suoramarkkinoija voi nimen perusteella saada väestörekisteristä ja puhelinnumerotiedustelusta hakijan osoite- ja puhelintiedot.

HUOM! Naapureiden keskinäistä yhteistyötä varten samalta alueelta tontin varanneille ilmoitetaan viereisten tonttien varaajien yhteystiedot.

Hakemuksen liitteet

Jos taloudessa ei ole alle 16-vuotiasta lasta, hakuehdon täyttää viimeistään 13.9.2022 päivätty raskaustodistus tai hakijalle myönnetty Valviran adoptiolupa.

3. ARVONTA JA TONTIN VARAAMINEN

3.1 Hakijoiden sijoittuminen hakumenettelyssä ja tontin valitseminen

Arvontaan voivat osallistua helsinkiläiset, joilla on hakijan osoitteessa asuva lapsi, joka on syntynyt 16.6.2006

– 13.9.2022, tai viimeistään 13.9.2022 mennessä päivätty raskaustodistus tai jolla on voimassa Valviran myöntämä adoptiolupa. Hakijat, jotka ovat saaneet tontin vuoden 2017 vuokrattavien omakotitalotonttien haussa ja joiden kanssa on laadittu tontista pitkäaikainen vuokrasopimus, eivät voi osallistua arvontaan. Myöskään hakijoiden, joiden luottotiedoissa on maksuhäiriömerkintä, ei voi saada tonttia tässä arvonnassa.

Määräaikaan mennessä hakemuksen jättäneiden hakijoiden tontinvalintajärjestys arvotaan.

Arvonta suoritetaan tontit-yksikössä ja se järjestetään mahdollisimman pian hakuajan päätyttyä. Kaikille hakijoille arvotaan sijanumero, jonka perusteella hakijan oikeus tontinvalintaan määräytyy. Vahvistetun arvonnan tulos eli hakuehdot täyttävän hakijan arvonnassa saama sijanumero ilmoitetaan kaikille hakijoille lokakuussa 2022. Ennen arvonnan vahvistamista tontit-yksikkö ei anna hakijoiden sijoitusta koskevia tietoja.

Tonttien valinta suoritetaan 2–4 valintatilaisuudessa loka-marraskuun aikana, jossa hakijan tulee ensisijaisesti olla itse paikalla. Tarvittaessa hakija voi valtuuttaa valtakirjalla toisen henkilön tekemään puolestaan tontin varauksen.

Arvontatuloksen perusteella hakijat saavat valintatilaisuudessa vuoron perään valita vielä vapaana olevista tonteista mieleisensä tontin.

Jos myöhemmin osoittautuu, että valintatilaisuuksien järjestäminen ei ole mahdollista (esim. koronarajoitusten takia), tonttien valinta suoritetaan valintalistojen perusteella kuten vuoden 2017 vuokrattavien omakotitalotonttien haussa.

3.2 Varauksen vahvistaminen ja varausaika

Tontin varaaminen vahvistetaan kaupungin Henkilöstökassaan suoritetulla varausmaksun (1 500 euroa) maksamisella tontinvalintatilaisuudessa.

Varaajalle lähetetään kahden kuukauden maanvuokralasku, kun varaajalle on tehty lyhytaikainen vuokrauspäätös rakennusluvan hakemista varten. Kolmannesta kuukaudesta alkaen maanvuokra on maksettava kuukausittain etukäteen laskun eräpäivään mennessä.

Mikäli hakija jättää tontin varaamatta, tontit-yksikkö tarjoaa tonttia arvontajärjestyksessä seuraavalle. Jokainen hakija voi varata tontin vain kerran, joten tehtyä varausta ei voi vaihtaa.

Varaus on voimassa 2 vuotta, mikäli varaaja maksaa maanvuokralaskun kuukausittain. Tänä aikana varauksensaajan on haettava rakennuslupaa Xxxxxxxxx.xx:n kautta. Tontit-yksikössä tutkitaan rakennusluvan käsittelyn yhteydessä, ovatko piirustukset vuokrasopimuksen mukaiset.

Varauksensaajan on varausaikana haettava pitkäaikaisen maanvuokrasopimuksen tekemistä tontit- yksiköstä alkamaan viimeistään varausajan päättymistä seuraavasta päivästä.

3.3 Lyhytaikainen maanvuokraus rakennusluvan hakemista varten

Rakennusluvan hakijalla pitää olla tontin hallinta. Päätöksellä tontin lyhytaikaisesta vuokrauksesta rakennusluvan hakija osoittaa hallitsevansa tonttia. Vuokrauspäätökseen kirjataan tonttia koskevat varausehdot.

Maanvuokra varausajalta maksetaan kuukausittain kuukauden 1. päivänä. Yhden kuukauden maanvuokra on vuosivuokra jaettuna 12:lla.

Lyhytaikainen maanvuokrauspäätös rakennusluvan hakemista varten ei oikeuta vuokralaista käynnistämään rakennustöitä tontillaan lukuun ottamatta maaperätutkimusta.

Varausajalta maksettu maanvuokra hyvitetään pitkäaikaisesta maanvuokrasta siltä osin, kun se ylittää 2 kuukauden maanvuokran. Maanvuokraa ei palauteta, mikäli pitkäaikaista maanvuokrasopimusta ei tehdä. Lisäksi hyvitetään Henkilöstökassaan suoritettu tontinvarausmaksu 1 500 euroa.

Lyhytaikainen maanvuokrauspäätös ei ole siirto- tai kiinnityskelpoinen.

3.4 Varauksen raukeaminen

Varaajan on varausaikana maksettava tontista maanvuokraa kuukausittain, jätettävä rakennuslupahakemus Xxxxxxxxx.xx:ssä ja pyydettävä pitkäaikaisen maanvuokrasopimuksen tekemistä.

Ellei varauksensaaja noudata edellä mainittuja ehtoja, varaus raukeaa, eikä maksettuja maksuja palauteta.

4. RAKENNUSLUPAPIIRUSTUSTEN TARKASTAMINEN TONTIT-YKSIKÖSSÄ

Ennen pitkäaikaisen maanvuokrasopimuksen tekemistä hankkeen piirustukset tutkitaan tontit-yksikössä. Piirustukset tutkitaan rakennusluvan hakemisen yhteydessä Xxxxxxxxx.xx:n kautta, joten piiruksia ei tarvitse erikseen toimittaa tontit-yksikölle. Rakennusluvan saaminen edellyttää tontit-yksikön hyväksymistä.

Tontit-yksikössä asiaa hoitaa tekninen asiantuntija Xxxxx Xxxxxxx, puhelin (00) 000 00000.

Suunnitelmissa on otettava huomioon mahdolliset tonttikohtaiset varausehdot, esimerkiksi tonttia koskevat rakennustapaohjeet. Suunnitelmissa tulee esittää laskelma rakennusoikeuden käytöstä.

5. PITKÄAIKAINEN MAANVUOKRASOPIMUS

Maanvuokrasopimuksen hakijoina ovat tontin varaajat. Sopimus tehdään vain varaajien nimiin.

Vuokrauksen yhteydessä tarkistetaan, että piirustukset on todettu vuokrasopimuksen mukaisiksi tontit- yksikössä.

Tontin pitkäaikainen maanvuokrasopimus on oltava voimassa ennen kuin vuokralainen saa ryhtyä rakentamistoimenpiteisiin tontillaan. Katso myös kohta 5.1., viimeinen kappale.

5.1 Pitkäaikainen vuokraushakemus

Pitkäaikaista maanvuokrausta haetaan xxx.xx/xxxxxx –sivulta löytyvällä hakemuksella, jonka huolellisesti täyttämällä kirjataan vuokrattavan tontin osoite tai kiinteistötunnus, vuokra-ajan alkamisaika (kuun 1. tai 16. päivä), maanvuokran maksupäivät (1, 2 tai 4 kertaa vuodessa, kts vuokrasopimuslomake 1.2 §), vuokralaisen nimi, laskutusosoite sekä yhteyshenkilön puhelinnumero.

Maanvuokra laskutetaan 2 kertaa vuodessa, ellei hakemuksesta muuta ilmene.

Mikäli tontti on varattu kahden henkilön nimiin, pitkäaikainen maanvuokrasopimus tehdään molempien nimiin yhtä suurella osuudella (50 % / 50 %) elleivät vuokralaiset toisin ilmoita.

Tonteilla, joilla esim. tontinrajaan kiinni rakentaminen on sallittu, rakenteiden maanalaiset perustukset, routaeristys ja salaojitus saattavat ulottua osittain viereiselle tontille tai puistoon. Mikäli tonttien vuokrasopimuksiin on tarkoitus lisätä näitä rasitteita koskevat ehdot, vuokralaisen tulisi hakemuksessaan yksilöidä kyseiset rasitteet.

HUOM! Mikäli tarvitsette vuokraamaanne tonttia lainan vakuutena, pankki vaatii allekirjoitetun maanvuokrasopimuksen lainan vakuudeksi. Rakennusluvan hakemista varten tehty lyhytaikainen vuokrauspäätös ei riitä vakuudeksi. Tämän vuoksi on tärkeä huomioida, että hakemus pitkäaikaisen maanvuokrasopimuksen tekemiseksi kannattaa jättää vähintään 2 kuukautta ennen vakuustarvetta. Kesä- ja heinäkuussa jätetyt hakemukset voidaan käsitellä ehkä vasta syyskuussa. Pitkäaikaista

maanvuokrauspäätöksen voi kuitenkin tehdä vasta sen jälkeen, kun hankkeelle on myönnetty rakennuslupa tai hankkeelle on vähintään tiedossa rakennusluvan myöntämispäivä.

5.2 Vuokra-aika ja tontin vuokra

Tontit vuokrataan alueesta riippuen 31.12.2075 - 31.12.2085 saakka. Vuokraus tehdään tämän esitteen liitteenä olevan vuokrasopimuslomakkeen mukaisena.

Maanvuokrat sidotaan elinkustannusindeksiin. Esitteessä ilmoitettu vuosivuokra on laskettu huhtikuun 2022 indeksin mukaan. Ensimmäinen maanvuokrasopimuksen tekemisen jälkeen maksettava vuosivuokra on tässä esitteessä ilmoitettu tontin vuokra lisättynä elinkustannusindeksin osoittamalla nousulla elokuusta 2022 maanvuokrasopimuksen tekoaikaan. Maanvuokran teoreettinen (laskennallinen) vaikutus asumiskustannuksiin on arvion mukaan noin 3,05–4,16 euroa / kuukausi / huoneistoneliö.

Pääsääntöisesti maanvuokra peritään kaavan salliman kerrosalan mukaan (esitteen taulukossa mainittu rakennusoikeus/maanvuokra). Mikäli suunnitellun rakennuksen kerrosala ylittää esitteessä mainitun kerrosalan, ylitystä vastaavalta osalta peritään lisämaanvuokraa. Vuokraa peritään kaikesta asemakaavan sallimasta pääkäyttötarkoituksen mukaisesta (asuminen) kerrosalasta. Esimerkiksi jos asemakaavan sallima 8 % ylitys erkkereitä tai viherhuoneita käytetään, siitä peritään vuokraa. Asunnon ulkopuolisten aputilojen kerrosalasta ei peritä vuokraa. Asunnon ulkopuolisiin tiloihin käynti on ulkokautta. Lopullisen päätöksen maanvuokraan vaikuttavan kerrosalan laskemisesta tekee tontit-yksikkö.

Tontin vuokralaiselta peritään pitkäaikaisen maanvuokrasopimuksen tekemisen yhteydessä tonttijako-, lohkomis- ja rekisteröintikuluina 1 560 euroa.

5.3 Vuokraoikeuden siirto

Vuokralaisella on vuokrasopimuksen mukaan vapaa siirto-oikeus, mikäli tontti on rakennettu. Rakentamattoman tontin vuokrasopimus päätetään ja tontti siirtyy takaisin kaupungin hallintaan. Tontti tulee olla rakennettu rakennusvalvonnan hyväksymään käyttöönottokuntoon ennen kuin tontti katsotaan rakennetuksi.

5.4 Rakennusaika ja rakentamisaste

Rakennukset on rakennettava kahden vuoden kuluessa pitkäaikaisen vuokrasopimuksen alkamisesta ja tontin rakennusoikeudesta on käytettävä vähintään 95 %. Mikäli tontilla on asemakaavassa osoitettu rakennusoikeutta enemmän kuin 180 k-m2, niin rakennusoikeudesta on käytettävä vähintään 90 %.

6. VUOKRAOIKEUDEN KIRJAAMINEN JA KIINNITYKSET

Vuokralainen on lain (maakaari) mukaan velvollinen hakemaan vuokraoikeutensa kirjaamista Maanmittauslaitokselta. Vuokraoikeus merkitään hakemuksen perusteella lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin, jossa olevat tiedot ovat julkisia. Vuokraoikeuden kirjaaminen on edellytyksenä myös sille, että vuokraoikeuteen voidaan vahvistaa kiinnityksiä.

Kaupungilla on vuokrasopimuksen mukaisesti oikeus saada parhaalle etusijalle tuleva kiinnitys (panttikirja) vuokra-alueen vuokraoikeuteen ja alueella oleviin, vuokralaiselle kuuluviin rakennuksiin vakuudeksi vuokrasopimuksen mukaisten vuokra- ym. maksujen suorittamisesta. Kaupunki hoitaa edellä mainitut

vuokrasopimukseen liittyvät velvoitteet vuokralaisen kustannuksella pitkäaikaisen maanvuokrasopimuksen allekirjoittamisen jälkeen.

Toimenpiteistä aiheutuu vuokralaiselle kustannuksia hakemusmaksuineen noin 380 euroa (kirjaus Maanmittauslaitoksella 129 e, kiinnitys 35 e, kaupungin lasku 213,44 e).

Lisätietoja antavat maaomaisuuden hallintatiimissä:

Xxxxx Xxxxxxxx puh (00) 000 00000

7. SUUNNITTELUTILANNE JA RAKENTAMISVALMIUS

7.1 Asemakaavatilanne, rakennustapaohjeet

Kaikilla tonteilla on voimassa oleva asemakaava ja tonttijako. Mellunkylän Rukatunturin sekä Alppikylän ja Malmin alueilla on asemakaavan lisäksi noudettava rakentamistapaohjetta, joka määrää asemakaavaa tarkemmin rakennuksen ja tontin rakentamista. Rakentamistapaohjeet sitovat tonttien haltijoita. Niiden noudattamista edellytetään maanvuokrasopimuksissa ja rakennuslupakäsittelyssä.

7.2 Tonttien rekisteröinti ja rasitteet

Tontit vuokrataan rekisteröityinä.

Kiinteistön hyväksi voidaan toisen kiinteistön alueelle joutua perustamaan kiinteistörasitteena pysyvä tai määräaikainen oikeus mm. ajoyhteyttä, veden johtamista, puhelin-, sähkö-, vesi-, sadevesiviemäri- ja jätevesiviemärijohtoja varten. Rasite merkitään maanvuokrasopimukseen.

Myöhemmin mahdollisesti ilmenevien erimielisyyksien välttämiseksi osapuolten tulisi keskenään erikseen sopia ajoyhteyden rakentamisesta, käyttämisestä ja kunnossapidosta sekä niiden kustannuksista. Vuokralaisten tekemä sopimus kirjataan veloituksetta maanvuokrasopimuksiin.

Joidenkin tonttien alueelle saattaa olla asemakaavaan merkitty tai maanvuokrasopimuksen rasitteena johtokuja esim. yleistä viemäriä varten.

Lohkomisen yhteydessä perustettujen rasitteiden perustamiskustannukset sisältyvät tontit-yksikölle suoritettavaan tonttijako-, lohkomis- ja rekisteröintikulujen maksuun.

Malmin Ormuspellon kaupunkipientalotontille kaupunki on esirakentanut pohjalaatan ja tonttiliittymät, josta peritään rakennusoikeuden mukaisesti korvausta 38 800 euroa edellä mainittujen lohkomismaksujen lisäksi. Kaupunki on kustantanut Alppikylän kaupunkipientalotonteille valmiiksi vesi- ja viemäriliittymät, josta se perii takaisin vuokralaiselta kulut 4 300 euroa.

Mahdollisista rasitteista on maininta jäljempänä kyseisen tontin esittelyn kohdalla.

Asemakaavaan merkitty rasite liitetään ilman eri pyyntöä maanvuokrasopimukseen. Tonttien vuokralaisten tekemä sopimus, jota ei tarvitse kirjata tai sopimus, jonka kirjaamista rakennusvalvontapalvelut vaatii, se liitetään vuokralaisten pyynnöstä pitkäaikaiseen maanvuokrasopimukseen.

Jos rakennukset rakennetaan asemakaavan mukaisesti tontin rajaan kiinni, naapurin on aina sallittava sitä palvelevien maanalaisten rakenteiden sijoittaminen osin omalle puolelleen.

7.3 Kunnallistekniikka

Kaikki tontit voidaan liittää yleiseen vesi- ja viemäriverkkoon. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä laitoksen vesijohtoon ja viemäriin vesihuoltolaissa määrätyin poikkeuksin. Kiinteistöllä ei kuitenkaan ole velvollisuutta liittyä viemäriin huleveden ja perustusten kuivatusveden poisjohtamiseksi, jos alueella ei ole erillistä verkostoa tarkoitusta varten ja kiinteistön hulevesi ja perustusten kuivatusvesi voidaan poistaa muutoin asianmukaisesti.

Kadut on rakennettu vähintään alempaan luokkaan eli päällystettyinä. Sähkö- ja puhelinverkkoihin voidaan liittyä normaalisti. Mikäli liittymisjohdot johdetaan naapuritontin kautta, maanvuokrasopimuksiin on liitettävä tähän tarvittavat rasitteenluonteiset ehdot. Kaukolämpöverkkoon liittyminen on mahdollista suurimmalle osalle tonteista, mutta eräille tonteille ei liittymää voi saada.

7.4 Vanhat rakennukset ja rakennelmat

Kaupunki purkaa tontilla sijaitsevat vanhat rakennukset, mutta perustuksia tai muita rakenteita saattaa jäädä poistamatta. Niiden poistamisesta huolehtii tontin vuokralainen omalla kustannuksellaan. Tonteilta 47293/1– 2 ja 47297/4 tai niiden läheisyydestä on purettu rakennuksia tai rakennelmia aiemmin. Lisäksi aluekohtaisissa esittelyissä on tontteja koskevia tietoja.

Rakentamisen yhteydessä tontilta saattaa löytyä muitakin vanhoja rakenteita, kuten betonia, asfalttia, johtoja, putkia, ym. Niidenkin poistamisesta huolehtii tontin vuokralainen omalla kustannuksellaan. Vuokralainen vastaa myös rakentamisen vaatimassa laajuudessa stabiloidun turpeen/saven poistamisesta aiheutuvista kustannuksista.

Mikäli näiden poistamisesta kuitenkin arvioidaan aiheutuvan erityisen merkittäviä kustannuksia, voidaan kustannusten jakamisesta vuokranantajan ja vuokralaisen välillä neuvotella edellyttäen, että asiasta neuvotellaan tontit-yksikön kanssa (ks. yhteystiedot maaperän pilaantuminen) ennen toimenpiteisiin ryhtymistä (katso vuokrasopimuslomake 22 §).

7.5 Tontin maaperän puhdistaminen

Kaupunki selvittää tonttien maaperän pilaantuneisuuden ennen alueen vuokraamista.

Alueille tehtävien toimintahistoriakartoitusten perusteella päätetään tutkimustarpeesta. Jos alue todetaan pilaantuneeksi, tontin kunnostamisesta sovitaan tapauskohtaisesti vuokraehdoissa. Maaperä kunnostetaan yleensä rakentamisen yhteydessä.

Esitteen loppuosassa on esitetty lyhyt arvio tonttien maaperän pilaantuneisuudesta. Lisäksi aluekohtaisissa esittelyissä on tontteja koskevia tietoja.

Mikäli vuokralainen epäilee puhtaaksi oletetun tontin maaperän olevan pilaantunut, hänen tulee ottaa ennen töihin ryhtymistä yhteyttä tontit-yksikön asiantuntijoihin (ks. yhteystiedot liitteestä 6).

Kaupunki maksaa maaperän pilaantumisesta aiheutuvat tavanomaiseen rakentamiseen nähden ylimääräiset kustannukset. Kustannukset korvataan siinä tapauksessa, että kaikista puhdistamiseen liittyvistä toimenpiteistä on sovittu tontit-yksikön kanssa ennen niiden toteuttamista.

Kaupunki ei siivoa vuokrattavia tontteja.

7.6 Tontilla kasvavat puut

Tontin vuokralainen on velvollinen lunastamaan rakennustyön yhteydessä kaadettavat puut tai toimittamaan ne kaupungin Staran osoittamaan paikkaan.

Kaadettavien puiden lunastuksesta tai kuljetuksesta sovitaan Staran suorittamassa puustokatselmuksessa. Tarkemmat ohjeet: Stara / Xxxx Xxxxxxx p. 0500-445579.

8. RAKENTAMINEN

8.1 Ennakoiva lupakäsittely - rakennuttajan etu

Vähäiset poikkeamiset säännöksistä tai kaavasta voivat sotkea aikataulun. Kannattaa ottaa ajoissa yhteys rakennusvalvontaan ja varmistua kaavatulkinnoista, kerrosalan laskentaperiaatteista, kaupunkikuvallisista ratkaisuista ym. neuvottelemalla lupakäsittelijän kanssa riittävän ajoissa. Ennakkopainotteisella lupakäsittelyllä varmistetaan, että luvan myöntämisedellytysten kannalta olennaiset kysymykset, esimerkiksi asemakaavamääräykset, rakentamisen vaikutukset naapureihin ja ympäristöön, kaupunkikuvalliset kysymykset, palotekniset kysymykset ja rakennusten perustamisolosuhteet tulevat käydyksi läpi hankkeen suunnittelun ja lupakäsittelyn kannalta riittävän ajoissa.

Myös suunnittelijoiden kelpoisuus- ja pätevyysvaatimusten varmistaminen ennen suunnittelijoiden valintaa ja suunnittelun aloittamista on tärkeää, muuten niiden osalta ollaan auttamattomasti myöhässä.

Käytännössä tämä merkitsee sitä, että pääosassa hakemuksia käsittely jakautuu ennakkokäsittelyyn ja varsinaiseen lupakäsittelyyn. Ennakkokäsittelyvaihe jatkuu aina siihen saakka, että edellytykset lupapäätöksen tekemiseen ovat olemassa.

xxxxx://xxx.xxx.xx/xxxxxxxx/xx/xxxxxxxx-xx-xxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxxxxx/xxxxxxxxxx- pientalon/rakennutan-pientalon

8.2 Pientalo-ohjeistusta helsinkiläiselle rakentajalle

Oman kodin suunnittelussa on hyvä keskittää huomio tilojen asuttavuuteen ja soveltumiseen perheen tarpeisiin kaikkina ikäkausina. Rakennusvalvonnan suunnittelun ohjauksella pyritään siihen, että rakennus sopisi harmonisesti ympäristöön.

Rakentamistapaohjetta noudattamalla ja Helsinki-pientalotyyppiä käyttämällä hanke etenee joutuisasti, muutoin on syytä ottaa huomioon seuraavia osatekijöitä:

Rakennuksen kokoa ei tule lisätä ylisuurilla välipohjan aukoilla. Kapeaan runkoon kannattaa pyrkiä.

Kattomuodon tulee olla mahdollisimman yksinkertainen ja räystäslinjan ehyt.

Alta verhoilematon avoräystäs ja keveä kate ovat suositeltavia, ei leveitä otsalautoja. Julkisivujen panelointia ei tule katkaista saumalla.

Yksivärisyydessä on hyvä pitäytyä.

Vierekkäisten asuinrakennusten on yleensä oltava eri sävyisiä.

Rapattujen julkisivujen väritys on määriteltävä aina paikalla tehdyistä malleista. Kaariaukkoja ja leveitä nurkkalautoja ei pidä käyttää.

Ikkunoiden ja ovien koristeellisuutta, karmi- ja puitejaotusta sekä leveitä vuorilautoja tulee välttää. Terassi ja parveke voi olla, jos se on kooltaan kohtuullinen.

Piha-alueilla on suositeltavaa käyttää hiekkapintoja ja välttää räikeitä betonilaatoituksia. Aitojen yhteyteen suositellaan istutuksia.

Autotallin tulisi olla mahdollisimman matala.

8.3 Lupa ja rakentaminen

Rakennusluvan hakemiseen ja siihen liitettäviin asiakirjoihin sekä luvan myöntämiseen ja voimassaoloaikaan liittyvät tiedot löytyvät rakennusvalvontapalvelun ”Rakennutan pientalon”–sivuilta Lupaprosessi pähkinänkuoressa. (xxx.xxx.xx/xxxxxxxx/xx/xxxxxxxx-xx- ymparisto/rakentaminen/ennakkotietoa-rakentamiseen).

8.4 Omatoiminen rakentaminen ja rakennuttaminen

Omatoimisesti eli hartiapankilla on perinteisesti rakennettu omakotitaloja. Lisääntyneet ja tiukentuneet säädökset ja monimutkaiseksi muuttunut rakennustekniikka ovat vähentäneet omatoimisen rakentamisen osuutta ja mahdollisuutta.

Nykyään onkin useimmiten kysymyksessä omatoiminen rakennuttaminen, jossa käytetään erilaisia talo- ja tuotepaketteja. Talotehtaiden talopaketit eivät yleensä sellaisenaan sovellu vuokrattaville tonteille, koska tontit ovat pieniä ja asemakaavamääräykset rajoittavia.

8.5 Helsinki-pientalo

Helsingin kaupungin rakennusvalvontaviraston ja kaupunkisuunnitteluviraston järjestämän suunnittelutarjouskilpailun tuloksena suunniteltu Helsinki-pientalo edustaa uuden ajan tyyppitaloa.

Helsinki-pientalot ovat kaksikerroksisia ja niissä on kerrosalaa 120, 140 tai 160 neliötä. Talotyyppiin voi tehdä myös kellarin (kellarin rakentamismahdollisuus vaihtelee vuokra-alueilla). Talotyyppi on kapearunkoinen ja detaljeiltaan harkittu. Pohjaratkaisussa on otettu huomioon talon avautuminen edullisiin ilmansuuntiin. Lisäämällä perusmalliin vapaasti valittavia lisäosia, kuten katoksia ja lasikuisteja, saadaan talosta tilaajansa näköinen. Tyyppivalikoimaan kuuluu myös saunaosaston, työtilan tai autotallin sisältävä talousrakennus.

Talomallisto on varsin joustava, joten vaikka Helsinki-pientalot noudattelevat ulkomuodoltaan samaa hahmoa, ei kahta samanlaista Helsinki-pientaloa varmaankaan löydy. Malli antaa myös hyvät mahdollisuudet luontevan, toimivan pihapiirin muodostamiseen. Helsinki-pientalo on lisäksi energiataloudellinen. Puuinfo Oy:n tietopalvelusta voi maksutta ladata Helsinki-pientalon suunnitelmapaketteja. Suunnitelmapakettiin sisältyvät rakennuksen malli- sekä työpiirustukset detaljeineen. Myös piharakennuksien valmiit piirustukset ovat saatavilla. Piirustuksia voi tiedustella myös rakennusvalvonnan palvelupiste Tellingistä.

Helsinki-pientalon rakennuslupakäsittely on tavallista nopeampaa, koska malli on sellaisenaan hyväksyttävissä Helsingin pienehköille tonteille.

Arkkitehdit Frondelius + Keppo + Salmenperä Oy:n suunnitteleman Helsinki-pientalon talomallistoihin voi tutustua talotoimittajien kautta.

Helsinki-pientalon voi sellaisenaan tai pituudeltaan muutettuna rakentaa useimmille tonteille. Rakennusvalvontavirasto on selvittänyt Helsinki-pientalon toimittajilta (puurakenteiset), että tarpeen tullen taloja on mahdollisuus jatkaa venyttämällä pituutta niin, että rakennusoikeus saadaan käytetyksi niin haluttaessa.

8.6 Rakennusten ja rakenteiden pohjarakennussuunnittelu

Helsingin tontit-yksikön toimeksiannosta on maa- ja kallioperäyksikössä laadittu alustava pohjarakennus- ehdotus tonteille niiden paremmuusjärjestykseen laittamisen helpottamiseksi. Tonttien pohjasuhteet on määritelty maa- ja kallioperäyksikön tietokannassa olevien maaperätietojen pohjalta.

Tässä selvityksessä esitetyt maaperäkuvaukset ovat alustavia, eivätkä tehdyt pohjarakennusehdotukset ole sitovia. Rakennusten ja rakenteiden perustuksien yksityiskohtaista suunnittelua varten tulee tonteilla teettää täydentävä pohjatutkimus sekä laatia perustamistapalausunto.

HUOM! Maa- ja kallioperäyksikön rakennettavuusselvityksissä mainitaan tonteilla kulkevista johdoista. Tonteilla kulkevat johdot poistetaan käytöstä tontin ilmoitettuun rakentamisvalmiuspäivämäärään mennessä.

Rakennusten kellarirakenteet ja pohjaveden muutokset

Kellarin rakentamismahdollisuus ja rakennuskustannukset tulee selvittää tapauskohtaisesti. Maa- ja kallio- peräyksikkö ei selvityksessään suosittele kellarin rakentamista millekään nyt vuokrattavana olevista tonteista kustannussyistä.

Joissain tapauksissa rakennuksiin saattaa olla mahdollista sisällyttää kellarikerros. Maanpinnan alapuolisen kellarikerroksen kuivana pidolla on kuitenkin aina jonkinlainen vaikutus lähiympäristöön ja pääsääntöisesti on pyrittävä sellaisiin rakenteellisiin ratkaisuihin, joilla ei ole vaikutusta pohjaveden nykyisen pinnan asemaan kyseessä olevalla alueella.

Lisätietoja pohjarakentamisesta (maaperätietoja sekä opastusta pohjarakennusasioissa) Maa- ja kallio- peräyksiköstä, asiakaspalvelu, puh. (00) 000 00000, sähköposti xxx@xxx.xx.

8.7 Maalämpö

Maalämpöjärjestelmälle tarvitaan erillinen toimenpidelupa tai se voi sisältyä omakotitalon rakennuslupa- hakemukseen. Ohjeet löytyvät kaupungin nettisivulta:

xxxxx://xxx.xxx .xx/xxxxxxxx/xx/xxxxxxxx-xx-xxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxx/xxxxxxxx/

Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelulla ei ole huomauttamista asiaan ehdolla, että vuokralainen noudattaa vuokra-alueella tehtävien kaivojen ja maalämpöpumppujärjestelmien asentamisessa rakennusvalvontapalveluiden antamaa ohjeistusta. Maalämpökaivo-/energiakaivoehdot tullaan

sisällyttämään tonttien maanvuokrasopimuksiin, eikä hankkeen tontille tarvitse pyytää erillistä maanomistajan suostumusta.

xxxxx://xxx.xxx .xx/xxxxxx/xx/xxxxxx/Xxxxxxxx/Xxxxxxxxxxx_xxxxxxx_xxxx_xxxxxxxxxxxx.xxx

Jos suunniteltu maalämpökaivo (-kaivot) aiotaan sijoittaa suositusetäisyyksiä lähemmäksi tontin rajoja, hankkeelle tarvitaan naapurien suostumukset. Jos kaupunki omistaa viereisen alueen, maalämpökaivojen naapurin suostumukset kysytään Maa- ja kallioperäyksiköstä:

xxxxx://xxx.xxx.xx/xxxxxxxx/xx/xxxxxxxx-xx-xxxxxxxxx/xxxxxx/xxxxxx/xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxxxx ja mahdolliselta naapuritontin maanvuokralaiselta.

9. LIITTYMINEN KUNNALLISTEKNIIKKAAN

9.1 Vesijohto-, jätevesi- ja sadevesiviemäriliittymä

HSY Vesi Helsinki palvelee kaikissa vesi- ja viemäriverkkoon liittymistä koskevissa kysymyksissä.

Tietoa liittymisohjeista ja hinnastosta löytyy HSY:n internet-sivuilta xxxxx://xxx.xxx.xx/xxxx-xx-xxxxxxxx/xxxxxxxxxxx-xxxx-xxxx-xx-xxxxxxxxxxxxxxxxxxx/ tai asiakaspalvelusta:

liitoskohtalausunnot ja sopimukset, puh. (00) 0000 0000

liitostyöt (00) 0000 0000 ja (00) 0000 0000.

Tontin haltija vastaa kustannuksellaan tonttikohtaisen liittymän rakentamisesta HSY Veden osoittamasta liittymiskohdasta uudisrakennukseen. Katualueen käytöstä peritään lisäksi kadunavausmaksu, joten kaikki liittymät kannattaa tehdä samalla kertaa.

9.2 Kaukolämpöliittymä

Liittymismaksun suuruus on tällä hetkellä 5 704 euroa ilman kaivutöitä (2022). Hintaan kuuluu putken rakentaminen kadulta kiinteistöön asennettavalle kaukolämpömittarille asti. Maanrakennustöistä vastaa liittyjä. Mikäli kaivuutöiden halutaan sisältyvän liittymiseen, hinta on 6 820 euroa (2022).

Lisätietoa uuden kiinteistön liittämisestä kaukolämpöverkkoon löytyy osoitteessa: xxx.xxxxx.xx/xxxxxxxxxxxx-xxxxxxxxxxx

Xxxxx Xx vastaa tarjous- ja liittymisasioissa tuleviin kysymyksiin numerossa (00) 000 0000, sähköposti: xxxxxxxxxxxxxxxxxxx@xxxxx.xx

9.3 Sähköliittymä

Omakotitaloa rakennettaessa edullisin ja helpoin tapa liittyä sähköverkkoon on tehdä jo työmaan ajaksi pysyvä liittymä. Pysyvä liittymiskaapeli kytketään tontille sijoitettavaan tonttikeskukseen. Työmaan aikana sähköä käytetään tonttikeskuksessa olevista pistorasioista ja rakennuksen valmistuttua keskus jää talon pääkeskukseksi. Tonttikeskuksen liittyjä voi tilata kustannuksellaan Helsingin Energialta tai teettää omalla sähköurakoitsijalla.

Liittymisasiat ja sähkön käytön neuvonta: Helsingin Energia liittymäpalvelut (00) 000 0000, lisätietoja ja rakentajan ohje löytyy sivulta:

xxxxx://xxx.xxx xxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxxxxxxx/xxxx-xxxxxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxx-xxxxxxxxxx

9.4 Johtokartat, liikennejärjestelyt ja kaivuu- ja sijoitusluvat

Katutyöluvat

Kun katu-, puisto- tai muulla yleisellä alueella kaivetaan tai tehdään muuta työtä, tarvitaan katutyölupa. Kaupunki perii alueen käytöstä vuokraa. Luvan myöntää alueiden käyttö ja –valvontayksikkö. xxxxx://xxx.xxx .xx/xxxxxxxx/xx/xxxxxxxx-xx-xxxxxxxxx/xxxxxx/xxxxx

Sijoitusluvat ja –suostumukset

Sijoituslupa tai suostumus tarvitaan johdoille, putkille, kaivoille, rakenteille ja laitteille, jotka sijoitetaan pysyvästi tontin ulkopuolelle kaupungin omistamille alueille.

Sijoitussuostumuksina käsitellään yhdyskuntaa palvelevat putket ja johdot kaivoineen. Sijoitussuostumus on maksuton, mutta välttämätön katujen rakenteiden ja infran kestävyyden ja yhteensovittamisen vuoksi.

Sijoituslupina käsitellään muut rakenteet, jotka ylittävät rakennusjärjestyksen sallimat. Sijoitusluvan hinta määräytyy lautakunnan vahvistaman hinnaston mukaisesti, ohjeita ja lisätietoa: xxxxx://xxx.xxx .xx/xxxxxxxx/xx/xxxxxxxx-xx-xxxxxxxxx/xxxxxx/xxxxx/xxxxxxxx-xx-xxxxxxxxxx-xxxxxxxx-xxxx

10 TYÖMAA-ALUEEN VUOKRAUS

Tontin ulkopuolisten alueiden käyttämisestä työmaa-alueena on sovittava palvelut ja luvat, alueidenkäyttö ja

–valvontayksikön kanssa sen määräämin ehdoin.

Työmaa on pidettävä jatkuvasti yleisilmeeltään siistinä ja järjestettävä siten, että se näyttää huolitellulta kaupunkikuvassa, eikä siitä saa aiheutua vaaraa alueen tuntumassa liikkuville. Ympäröiville kiinteistöille on turvattava kohtuulliset toimintaedellytykset rakennustyön aikana.

Tilapäisistä liikennejärjestelyistä on sovittava hyvissä ajoin etukäteen liikenne- ja katusuunnittelupalvelun kanssa sekä tarvittaessa myös Helsingin kaupungin liikennelaitoksen kanssa.

11. YHTEYSTIETOJA JA HYÖDYLLISIÄ LINKKEJÄ

Tontin vuokraus:

Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit Tontit-yksikkö

PL 58213, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Käyntiosoite: Xxxxxxxxxxxx 0, 00000 Xxxxxxxx

Omakotitontit 2022-työryhmä:

Xxxx Xxxxxxxx (00) 000 00000

Xxxxx Xxxxxxx (00) 000 00000

Xxxxx Xxx-Xxxxx (00) 000 00000 Sähköposti: xxxxxxx.xxxxxxxx@xxx.xx

Vuokraoikeuden kirjaaminen ja kiinnitykset:

Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit Maaomaisuuden hallintatiimi

Xxxxx Xxxxxxxx, puh (00) 000 00000

Geotekniikka:

Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit Maa- ja kallioperäyksikkö

asiakaspalvelu, puh. (00) 000 00000, xxx@xxx.x x

Maaperän pilaantuminen:

Xxxxxxx Xxxxxxx, puh. (00) 000 00000

Xxxx Xxxxxxxx, puh. (00) 000 00000 Sähköposti: xxxxxxx.xxxxxxxx@xxx.xx

Kaavoitus:

Asemakaavoitusyksikkö, käyntiosoite Xxxxxxxxxxxx 0 Yhteystiedot karttapalvelussa:

xxxxx://xxxxxx.xxx.xx/?xxxxx0XX0xX alueista vastaavat arkkitehdit:

Suutarila:

Xxx Xxxxxxxxx Xxxxxxx, (00) 000 00000

Alppikylä:

Xxxxxxx Xxxxxxx, (00) 000 00000

Malmi: Saranakuja

Xxxxx-xxxxx, Xxxxx Xxxx, (00) 000 00000

Tapulikaupunki

Xxxxxx Xxxxxxxx, (00) 000 00000

Mellunkylä: Kivikko, Kontula, Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxxxx, (00) 000 00000

Mellunkylä: Mellunmäki, Naulakallio, Rukatunturintie Xxxxx Xxxxxxx, (00) 000 00000

Rakennuslupa, neuvonta:

xxxxx://xxx.xxx.xx/xxxxxxxx/xx/xxxxxxxx-xx-xxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxx-xxxxxxxxxxxxx/xxxxxx-xx- neuvonta/palvelupiste-tellinki

Lupaneuvonta, käyntiosoite: Xxxxxxxxxxxx 0

Rakennusluvan hakeminen:

Rakennusvalvonnan ohjeet pientalon rakennuttajalle:

xxxxx://xxx.xxx.xx/xxxxxxxx/xx/xxxxxxxx-xx-xxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxxxxx/xxxxxxxxxx- pientalon/rakennutan-pientalon

Rakennusvalvonnan aukioloajat ja yhteystiedot kaupunginosittain löytyvät karttapalvelusta:

xxxxx://xxxxxx.xxx.xx/xxxx/xx0xXx

Suutarila 40

Malmi 38, Saranakuja

Suurmetsä 41, Alppikylä

Xxxxxxxxxxx 00, Xxxxxxxxxxxxxx

Mellunkylä 47

Rakennuslupakartat, maastoonmerkinnät, sijaintikatselmukset, korkeudennäytöt

Palvelut ja luvat Kaupunkimittauspalvelut Xxxxxxxxxxxx 0

puh. (00) 000 00000

Sähköposti: xxxx.xxxx.xxxxxxxxxxxxxx@xxx.xx

xxx.xxx.xx/xxx/Xxxxxxxx/xx/xxxxxxxx-xx-xxxxxxxxx/xxxxxx/xxxxxxxxxxxxxxxxxxx/Xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx/

Johtotiedot

Palvelut ja luvat Kaupunkimittauspalvelut Johtotietopalvelu

puh. (00) 000 00000

Sähköposti: xxxxxxxxxxxxxxxx x.xxx@xxx.xx

xxxxx://xxx.xxx .xx/xxxxxxxx/xx/xxxxxxxx-xx-xxxxxxxx/xxxxxxxx/xxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxx?xxx0000

Katutyölupa, sijoitusluvat- ja suostumukset Kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelu puh. (00) 000 00000

Sähköposti: xxxxxxxxxxxxxx@xxx.xx xxx.xxx.xx/xxxxxxxx/xx/xxxxxxxx-xx-xxxxxxxxx/xxxxxx/xxxxx

Kunnallistekniikan rakentaminen:

STARA (kaupunkitekniikka, rakentaminen)

Xxxxxxxxx, Alppikylä

tuotantopäällikkö Xxxx-Xxxxx Xxxxxxx puh. 310 39229

Mellunkylä

tuotantopäällikkö Xxxxx Xxxxx puh. 310 39240

Vesi- ja viemäriliittymät

HSY Vesi Helsingin asiakaspalvelu

Liittymispalvelut, liitoskohtalausunnot ja liittymissopimukset

Liitostyöt

puh. (00) 0000 0000

puh. (00) 0000 0000 ja (00) 0000 0000

xxxxx://xxx.xxx.xx/xxxx-xx-xxxxxxxx/xxxxxxx xxxx-xxxx-xxxx-xx-xxxxxxxxxxxxxxxxxxx/

Kaukolämpö:

Xxxxx Xxxxx

Asiakaspalvelu tarjous- ja liittymisasioissa puh. (00) 000 0000 Sähköposti: xxxxxxxxxxxxxxxxxxx@xxxxx.xx xxx.xxxxx.xx/xxxxxxxxxxxx-xxxxxxxxxxx

Sähköliittymä:

Xxxxx Xxxxxxxxxxx Oy puh. 09 617 8086

xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxxxxx/xxx-xxxxxxxx xxxxx://xxx.xxx xxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxxxxxxx/xxxx-xxxxxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxx-xxxxxxxxxx

Paikkatietopalvelu

Avoimessa kartta- ja paikkatietopalvelu on yksityiskohtaista ja tarkkaa tietoa koko Helsingistä, sieltä löytyy monipuolisia karttoja, ilmakuvia, lakisääteisiä suunnitelmia ja kiinteistökohtaisia tietoja.

xxxx://xxxxxx.xxx.xx

Palvelukartta

Kartalta löytyy suurin osa Helsingin palveluista ja toimipisteistä, mm. koulujen, päiväkotien ja terveyspalvelujen sijainti.

xxxx://xxx.xxx.xx/xxxxxxxxxxxxx

Rakennutan pientalon -sivusto

Pääpiirteissään Helsinkiin toteutettavan pientalohankkeen eri vaiheet verkkosivulinkkien avulla tontin hankinnasta loppukatselmukseen, jotta rakennushankkeeseen ryhtyvä hahmottaa paremmin, kuinka haastavaa rakentaminen on.

xxxxx://xxx.xxx.xx/xxxxxxxx/xx/xxxxxxxx-xx-xxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxx-xxxxxxxxxxxxx/xxxxxx-xx- neuvonta/pientalon-rakentaminen

xxxxx://xxx.xxx.xx/xxxxxxxx/xx/xxxxxxxx-xx-xxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxxxxx/xxxxxxxxxx- pientalon/rakennutan-pientalon

OMAKOTIALUEEN MAANVUOKRASOPIMUS

(jäljempänä vuokrasopimus)

VUOKRASOPIMUKSEN NUMERO

KAUPUNGIN PÄÄTÖS

VUOKRA-ALUEEN KÄYTTÖTARKOITUS

Maanvuokralain (258/1966) 3 luvun mukainen muu asun- toalueen vuokra

VUOKRANANTAJA

Y-TUNNUS

Helsingin kaupunki 0201256-6

kaupunkiympäristön toimiala

maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelu PL 58213, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Vuokrasopimuksessa ilmaisulla kaupunki tarkoitetaan so- veltuvin osin myös kaupungin muita tahoja.

(jäljempänä myös ”kaupunki”)

VUOKRALAINEN

VUOKRA-AIKA

VUOKRA-ALUE

Vuokrasopimuksessa ilmaisulla vuokralainen tarkoitetaan kaikkia vuokralaisia yhdessä, ellei jonkin kohdan osalta ole toisin nimenomaisesti mainittu.

(jäljempänä ”vuokralainen”)

Edellä mainitut vuokranantaja ja vuokralainen jäljempänä yhdessä ”sopijapuolet”.

VUOKRASOPIMUKSEN EHDOT:

§ Vuokranmaksu

§ Vuokra ja sen maksaminen

Alkuvuosivuokra on X XXX euroa (asuin X XXX k-m² x X XXX euroa/k-m² x 4 %).

Tammikuun 1. päivästä 2023 alkaen kunkin kalenterivuoden vuosivuokra sidotaan viralliseen elinkustannusindeksiin ”1951:10 = 100” siten, että alkuvuosivuokra vastaa mainitun indeksin pistelukua XXXX (XX/202X, perusindeksi). Tarkistusindeksinä käytetään edellisen vuoden in- deksin pistelukujen keskiarvoa. Vuosivuokra muodostuu jakamalla tarkistusindeksin pisteluku perusindeksin pisteluvulla ja kertomalla alkuvuosivuokra saadulla luvulla.

Kalenterivuodelta (1.1.-31.12.) perittävä vuosivuokra on 31.12.2022 saakka X XXX euroa. Vuokran maksu alkaa XX.XX.202X. Lyhytaikaisen vuokrasopimuksen perusteella yli kahden

(2) kuukauden ajalta maksettu vuokra on hyvitetty ajallisesti tämän pitkäaikaisen vuokrasopi-

muksen mukaisesta vuokrasta. Lyhytaikaisen vuokrasopimuksen vuokra-ajan jatkamisista ei suoriteta vuokran hyvitystä, ellei jatkaminen ole perustunut vuokranantajan vastuulla oleviin syihin.

Vuokralainen on velvollinen maksamaan vuokran vuosittain vuokranantajalle:

(a) yhdessä erässä, jolloin eräpäivä on 30.6.

(b) kahdessa yhtä suuressa erässä, jolloin eräpäivät ovat 15.3. ja 30.9.

§ Vuokran korotus muutostilanteissa

Vuokranantajalla on oikeus korottaa vuokraa sen lisäksi, mitä vuokrasopimuksessa on muualla mainittu, mikäli vuokra-alueelle toteutetaan asuin- ja/tai muuta pääkäyttötarkoituksen mukaista tilaa yhteensä enemmän kuin X XXX k-m².

Lisäksi vuokranantajalla on oikeus korottaa vuokraa vuokra-alueen ja/tai kunkin vuokra-alueelle toteutettavan rakennuksen tai sen osan (tilan) käyttötarkoituksessa, kaavamääräyksissä, ra- kennusoikeudessa tai muussa sellaisessa seikassa tapahtuvien muutosten perusteella edellyt- täen, että vuokralainen ryhtyy toteuttamaan muutoksen mukaista rakennusoikeutta hakemalla tarvittavia viranomaislupia.

Edellä mainituissa muutostilanteissa vuokranantajalla on oikeus määrittää muutoksen koh- teena olevan rakennusoikeuden vuokra muutoshetken markkina-arvon mukaisesti.

Vuokralainen on velvollinen välittömästi ilmoittamaan vuokranantajalle edellä mainituista muu- toksista. Tällöin vuokranantajalla on oikeus korottaa vuokraa kahden kuukauden kuluttua koh- dassa 6.2 mainittujen muutossuunnitelmien tutkimista seuraavan kuukauden alusta lukien. Mi- käli vuokralainen laiminlyö velvoitteensa muutoksista ilmoittamiseen, vuokranantajalla on oi- keus periä tältä osin vuokraa takautuvasti sen jälkeen, kun tässä kohdassa 1.2 mainittu muutos on tullut vuokranantajan tietoon.

§ Viivästysseuraamukset (viivästyskorko ja perimispalkkio)

Vuokralainen on velvollinen maksamaan vuokranantajalle erääntyneille vuokraerille ja muille vuokrasopimukseen perustuville saataville eräpäivästä lukien maksupäivään saakka viivästys- korkoa kulloinkin voimassa olevan korkolainsäädännön mukaisesti sekä korvaamaan vuokran- antajan kohtuulliset perimiskulut.

§ Tonttijako-, lohkomis- ja rekisteröintikustannukset

Vuokralainen on velvollinen kustannuksellaan hakemaan vuokra-alueen osalta tonttijaon, loh- komisen ja tontin merkitsemisen kiinteistörekisteriin. Mikäli vuokranantaja on hakenut edellä mainittuja kiinteistötoimituksia, vuokralainen on velvollinen korvaamaan tästä aiheutuneet kus- tannukset vuokranantajalle.

Lisäksi vuokralainen vastaa kustannuksellaan vuokra-aikana edellä mainittujen kiinteistötoimi- tusten hakemisesta, mikäli vuokra-alueen muutokset aiheutuvat vuokralaisen aloitteesta ja/tai palvelevat kokonaan tai pääosin vuokralaisen hanketta. Kiinteistötoimitusten hakemiseen tulee saada vuokranantajan suostumus.

§ Vapaa siirto-oikeus, vuokraoikeuden kirjaaminen ja vuokranantajalle annettava vakuus

§ Vapaa siirto-oikeus

Vuokralaisella ei ole oikeutta ilman vuokranantajan suostumusta siirtää vuokraoikeutta (vuokra- aluetta) rakentamattomana toiselle. Ellei asuinrakennusta ole toteutettu vuokra-alueelle vähin- tään rakennusvalvontapalveluiden käyttöönottokatselmuksessa edellytettävään kuntoon, niin tällöin vuokra-alue määritellään rakentamattomaksi. Mikäli vuokralainen ei noudata mainittua ehtoa, vuokralainen on velvollinen suorittamaan tämän sopimuksen 23 §:n mukaisesti vuokran- antajalle sopimussakkoa.

Vuokralaisella on oikeus vuokranantajaa kuulematta siirtää vuokraoikeus toiselle (vapaa siirto- oikeus).

Vuokra-alueella olevien rakennusten omistusoikeutta ei saa siirtää vuokraoikeudesta erillään.

§ Vuokraoikeuden kirjaaminen, kiinnityksen vahvistaminen ja pantti- kirja

Vuokralainen valtuuttaa tämän vuokrasopimuksen allekirjoittamisella vuokranantajan hake- maan vuokralaisen kustannuksella vuokraoikeuden kirjaamista sekä vuokranantajan hyväksi parhaalle etusijalle vahvistettavan kiinnityksen vuokra-alueen vuokraoikeuteen ja vuokralaiselle kuuluviin vuokra-alueella sijaitseviin/toteutettaviin rakennuksiin suuruudeltaan yhteensä enin- tään ( ) euroa.

Samalla vuokralainen määrää, että hakemus sisältää peruuttamattoman määräyksen merkitä vuokranantaja pantin saajaksi kuhunkin edellä mainitun kiinnityksen vahvistamisesta annettuun sähköiseen panttikirjaan.

Mikäli maanvuokraa korotetaan, vuokranantajalla on oikeus kaikissa tapauksissa vuokrananta- jan määrittelemään vuokran korotusta vastaavaan parhaalla mahdollisella etusijalla olevaan kiinnitykseen. Vuokralainen on velvollinen hankkimaan pantinhaltijoilta suostumukset edellä mainittuihin vuokranantajan hyväksi tehtäviin kiinnityksen enimmäismäärää koskeviin muutok- siin.

§ Panttaussitoumus

Vuokralainen panttaa kunkin edellä mainitun panttikirjan vuokranantajalle vakuudeksi tämän vuokrasopimuksen mukaisten velvoitteiden, kuten vuotuisen vuokranmaksun ja kadun tai tien vuotuisen kunnossa- ja puhtaanapitokorvauksen, suorittamisesta viivästyskorkoineen ja peri- miskuluineen.

Mikäli vuokralainen jättää tähän vuokrasopimukseen perustuvat edellä mainitut erääntyneet saatavat maksamatta, vuokranantajalla on oikeus vuokralaista enempää kuulematta voimassa olevan lain mukaisesti hakea pantin nojalla saatavansa parhaaksi katsomallaan tavalla.

§ Pantin tuotto

Vuokralaisen antama panttaussitoumus kattaa myös pantin tuoton. Tuottona pidetään esimer- kiksi huoneenvuokraa panttina olevan kiinnityksen kohteesta.

Mikäli vuokralainen on laiminlyönyt vuokrasopimukseen perustuvan maksuvelvoitteen, vuok- ranantajalla on oikeus saada esimerkiksi edellä mainittu huoneenvuokra välittömästi huoneen- vuokralaiselle tehdyn ilmoituksen jälkeen siihen saakka, kunnes vuokrasopimukseen perustu- vat maksuvelvoitteet on suoritettu kokonaisuudessaan vuokranantajalle.

§ Vuokraoikeuden siirron kirjaaminen ja ilmoittaminen

Uusi vuokralainen on velvollinen hakemaan vuokraoikeuden siirron tapahduttua vuokraoikeu- tensa siirron kirjaamista Maanmittauslaitokselta maakaaren mukaisesti.

Lisäksi uuden vuokralaisen on viipymättä siirron tapahduttua toimitettava vuokranantajalle jäl- jennös luovutusasiakirjasta tai muusta saannon perusteena olevasta asiakirjasta sekä ilmoitet- tava samalla kirjallisesti maanvuokran uusi laskutusosoite.

Tällöin vuokralainen on velvollinen myös antamaan siirronsaajana olevalle uudelle vuokralai- selle vuokraoikeuden siirtoa koskevassa luovutusasiakirjassa tai muussa saannon perusteena olevassa asiakirjassa tiedot vuokra-alueella harjoitetusta toiminnasta, joka on voinut tai voi ai- heuttaa maaperän, pohjaveden tai sedimentin pilaantumista, sekä tiedot tehdyistä pilaantunei- suustutkimuksista, puhdistustoimenpiteistä sekä maaperään sijoitetuista jätteistä kuten esimer- kiksi tuhkasta ja betonista. Tarvittaessa vuokralaisen on tutkittava vuokra-alue.

Myös edellinen vuokralainen vastaa vuokraehtojen noudattamisesta kirjaamisviranomaisen kir- jaamaan vuokraoikeuden siirtoon saakka sekä kirjaamiseen mennessä erääntyvien sopimus- velvoitteiden suorittamisesta.

Vuokranantajalla on oikeus vuokraoikeuden siirrosta huolimatta saada ja hakea mahdollisesti maksamatta olevat vuokrat ja muut vuokrasopimukseen perustuvat saatavansa pantatusta vuokraoikeudesta ja vuokralaiselle kuuluvista rakennuksista.

§ Vuokra-alueen hallinnan luovuttaminen

Vuokralainen ei saa luovuttaa vuokra-aluetta eikä sen osaa toisen hallintaan (kuten alivuokraus tai jälleenvuokraus).

Vuokralaisella on kuitenkin oikeus huoneenvuokrasopimuksin vuokrata vuokra-alueella oleva rakennus tai sen osa (huoneisto) sekä siihen liittyvä mahdollinen maa-alue toisen käytettäväksi huoneiston yhteydessä tämän vuokrasopimuksen mukaiseen käyttötarkoitukseen. Vuokralai- nen ei kuitenkaan tällöin vapaudu miltään osin tämän vuokrasopimuksen mukaisista velvoit- teista eikä vastuista suhteessa vuokranantajaan.

§ Suunnittelu- ja rakentamisvelvollisuus

Vuokralainen on velvollinen kustannuksellaan suunnittelemaan ja rakentamaan kokonaisvas- tuuperiaatteella vuokra-alueen ja kunkin vuokra-alueelle toteutettavan rakennuksen asemakaa- van, rakennusluvan ja tämän vuokrasopimuksen ehtojen mukaisesti.

Vuokra-alueen suunnittelu, rakentaminen ja muut toimenpiteet tulee suorittaa siten, ettei vuokra-alueen ja sen rakennusten toteuttamisesta, käytöstä, ylläpidosta, korjaamisesta, eikä uudistamisesta aiheudu vahinkoa, haittaa, eikä vaaraa vuokra-alueen ja sitä ympäröivien alu- eiden käyttäjille. Sama velvollisuus koskee myös vuokra-alueen alapuolella, ja sen ympäris- tössä mahdollisesti sijaitsevia tai sinne asemakaavassa tai muutoin toteutettaviksi osoitettuja rakennuksia, rakenteita, maanalaisia tiloja, yleisiä alueita, johtoja, putkia ja vastaavia.

Vuokralainen on velvollinen osaltaan kustannuksellaan yhteensovittamaan vuokra-alueen ra- kentamista koskevat suunnitelmat ja rakentamisen tarvittavilta osin yleisten alueiden sekä mui- den vuokra-aluetta ympäröivien kiinteistöjen kanssa.

Vuokra-alueen ulkopuoliset kadut, puistot ja kunnallistekniikka rakennetaan kaupungin ja mui- den niiden toteuttamisesta vastaavien tahojen päättämän aikataulun mukaisesti. Tämän vuoksi vuokralainen on velvollinen hyvissä ajoin etukäteen ennen rakentamisen aloittamista varmista- maan kadun ja muiden yleisten alueiden sekä kunnallistekniikan rakentamisen suunnitelmat ja toteutusaikataulun sekä vuokra-alueen rakentamiskelpoisuuden näistä vastaavilta tahoilta.

§ Viranomaismääräysten ja ohjeiden noudattaminen

Vuokralainen on vuokra-alueen suunnittelussa ja rakentamisessa velvollinen kustannuksellaan muun ohella noudattamaan:

• vuokra-aluetta koskevaa asemakaavaa, ellei siitä myönnetä rakennusluvan yhtey- dessä tai muutoin poikkeamispäätöstä,

• kulloinkin voimassa olevaa vuokranantajan laatimaa toimintaohjetta ”Kaivu- ja louhin- tatoimenpiteiden suorittaminen sekä kaadettavat puut”, ellei vuokranantajan kanssa toisin sovita tai vuokranantaja toisin määrää, ja

• muita mahdollisia hankkeen toteuttamisen edellyttämiä viranomaismääräyksiä ja oh- jeita.

§ Suunnitelmien esittäminen sekä lupien hankkiminen ja noudattami- nen

Kunkin vuokra-alueelle toteutettavan rakennuksen tai sen osan (tilan) suunnitelmat (pääpiirus- tukset) on sen lisäksi, mitä niiden käsittelystä on erikseen määrätty, esitettävä rakennusluvan tai muun vastaavan luvan hakemisen yhteydessä vuokranantajan (maaomaisuuden kehittämi- nen ja tontit-palvelun) tutkittavaksi.

Vuokralainen on velvollinen kustannuksellaan hankkimaan vuokra-alueen rakennus- ja muu- tostöiden edellyttämät rakennus- ja muut vastaavat luvat sekä noudattamaan niiden ehtoja ja määräyksiä.

Lisäksi muun muassa katu- ja muille yleisille alueille rakennettaessa on haettava kulloinkin voi- massa olevan lainsäädännön ja kaupunkiympäristön toimialan asukas- ja yrityspalvelujen alu- eidenkäyttö ja -valvonta yksikön (jäljempänä ”Alueidenkäyttö ja -valvonta”) ohjeistuksen mukai- sesti kaivu- ja sijoitusluvat/sijoitussopimukset sekä tarvittavat työmaa-alueiden vuokraukset. Tällöin on noudatettava edellä mainitun yksikön antamia ohjeita, päätöksiä ja niiden perusteella annettuja määräyksiä.

Mikäli vuokrasuhteen aikana esimerkiksi vuokra-alueelle rakennettujen tilojen tai niiden osien käyttötarkoitusta muutetaan toiseksi tai vuokra-alueelle rakennetaan lisää kerrosalaa, muutos- suunnitelmat (pääpiirustukset) on esitettävä edellä tässä kohdassa 6.2 mainituin tavoin vuok- ranantajan tutkittavaksi.

Vuokranantaja tutkii suunnitelmien vuokrasopimuksen mukaisuuden ja vuokran määräytymistä varten kunkin vuokra-alueelle toteutettavan rakennuksen kerrosalamäärän (k-m²) siten kuin edellä kohdassa 1.2 on mainittu.

§ Rakentamisvelvollisuus

Vuokralainen on velvollinen kustannuksellaan rakentamaan kokonaisvastuuperiaatteella vuokra-alueen ja kunkin vuokra-alueelle toteutettavan rakennuksen täysin valmiiksi viranomais- ten hyväksymään kuntoon tämän vuokrasopimuksen ehtojen mukaisesti kahden (2) vuoden kuluessa vuokra-ajan alkamisesta lukien.

Rakennusta/rakennuksia ei saa ilman vuokranantajan lupaa kokonaan eikä osittain purkaa.

Mikäli yksi tai useampi rakennus osaksi tai kokonaan palaa tai muutoin tuhoutuu, se on raken- nettava uudelleen kahden (2) vuoden kuluessa.

Vuokranantaja voi hakemuksesta pidentää mainittuja rakentamisaikoja.

Mikäli vuokralainen laiminlyö edellä määrätyn rakentamisvelvollisuuden täyttämisen, vuokran- antajalla on oikeus purkaa vuokrasopimus maanvuokralain mukaisesti. Vuokranantajalla ei ole kuitenkaan oikeutta vuokrasopimuksen purkamiseen, jos vuokralaisen laiminlyönti on vähäi- nen.

§ Muut suunnittelussa ja rakentamisessa huomioitavat asiat

Vuokralainen on lisäksi vuokra-alueen suunnittelussa ja rakentamisessa velvollinen kustannuk- sellaan huolehtimaan muun muassa seuraavista seikoista ja ryhtymään niiden edellyttämiin toimenpiteisiin:

§ Pohjaveden ja hulevesien hallinta

Vuokralainen on velvollinen kustannuksellaan huolehtimaan siitä, ettei rakennuksen toteutta- minen, käyttö, ylläpito, korjaaminen eikä uudistaminen aiheuta muutoksia orsi- ja pohjavesiolo- suhteisiin. Vuokralainen on kaupungin vaatiessa velvollinen kustannuksellaan esittämään orsi- ja pohjaveden hallinnasta sekä tarkkailusta erikseen suunnitelman rakennusvalvontapalvelui- den hyväksyttäväksi.

Samoin vuokralainen on velvollinen huolehtimaan kustannuksellaan vuokra-alueen osalta hu- levesien hallinnasta ja noudattamaan kaupungin asiasta mahdollisesti antamia ohjeita.

§ Yksityiskohtainen pohjatutkimus ja perustamistavan valinta

Vuokralainen vastaa kustannuksellaan vuokra-alueen perustamistavan suunnittelusta ja valin- nasta.

§ Maaperän radonpitoisuuteen ja alueen tulvimiseen varautuminen

Vuokralainen on velvollinen vuokra-alueen rakentamisen yhteydessä huolehtimaan viranomai- sohjeiden ja määräysten edellyttämällä tavalla siitä, ettei vuokra-alueen eikä sen ympäristön mahdollisesta maaperän radonpitoisuudesta eikä mahdollisesta tulvimisesta aiheudu vahinkoa eikä haittaa vuokra-alueelle, vuokra-alueella oleville ihmisille, rakennuksille, puustolle eikä muulle omaisuudelle.

§ Vuokra-alueen maa- ja kiviaines sekä puut

Vuokra-alueen rakentamisen yhteydessä irrotettavat maa- ja kiviainekset ovat kaupungin omai- suutta. Tämän vuoksi vuokralainen on velvollinen ilmoittamaan maa- ja kiviaineksista kaupun- gille ja korvauksetta kuljettamaan ne omalla kustannuksellaan kaupungin osoittamaan paik- kaan.

Mikäli kaupungilla ei ole osoittaa maa- ja kiviaineksille vastaanottopaikkaa, eikä kaupunki muuta ilmoita, mainittujen maa- ja kiviainesten omistusoikeus siirtyy vuokralaiselle. Tällöin vuokralainen on velvollinen kustannuksellaan huolehtimaan niistä kulloinkin voimassa olevien säännösten mukaisesti.

Vuokra-alueella tämän vuokrasuhteen alkaessa sijaitsevat puut ovat kaupungin omaisuutta. Vuokralainen on oikeutettu kaatamaan vuokra-alueella esimerkiksi rakennuksien, kulkuteiden ja johtoalueiden kohdilta puut parhaaksi katsomallaan tavalla sen jälkeen, kun säännösten ja kaupungin ohjeistuksen mukaiset luvat puiden kaatamiselle on saatu.

Vuokralainen on velvollinen lunastamaan rakennustyön yhteydessä kaadettavat puut tai toimit- tamaan ne kustannuksellaan kaupungin osoittamaan paikkaan. Kaadettavien puiden lunastuk- sesta tai kuljetuksesta sovitaan kaupungin suorittamassa puustokatselmuksessa.

Vuokra-alueen rakentamattomalla osalla kasvavia puita ei saa vahingoittaa eikä vuokrananta- jan luvatta kaataa. Kaupungilla on oikeus määrätä, että istutettaviksi määrätyt tai luonnontilaan jäävät vuokra-alueen osat on rakennustyön ajaksi tarpeellisin osin suojattava.

Asiaa koskevia tarkempia tietoja ilmenee vuokranantajan toimintaohjeesta kaupungin tonttien rakennuttajille.

§ Työmaa

Työmaa on pidettävä jatkuvasti yleisilmeeltään siistinä ja järjestettävä siten, että se näyttää huolitellulta kaupunkikuvassa, eikä siitä saa aiheutua vaaraa alueen tuntumassa liikkuville. Ym- päröiville kiinteistöille on turvattava kohtuulliset toimintaedellytykset rakennustyön aikana.

Vuokra-alueen ulkopuolisten tontti-, katu- ja muiden yleisten alueiden luovuttamisesta työmaan käyttöön on sovittava kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön ja Alueidenkäyttö ja -valvon- nan ohjeistuksen mukaisesti. Tällöin on noudatettava edellä mainitun yksikön antamia ohjeita, päätöksiä ja niiden perusteella annettuja määräyksiä.

Vuokralainen on velvollinen rakennustyön päätyttyä kustannuksellaan kunnostamaan ja siisti- mään vuokra-alueen vuokranantajan mahdollisesti antamien ohjeiden sekä hyvän rakentamis- tavan mukaisesti.

§ Johdot, viemärit, laitteet ja niiden siirrot

Vuokralainen on velvollinen kustannuksellaan erikseen selvittämään vuokra-alueen johtotiedot ennen rakentamisen aloittamista.

Vuokra-alueella sijaitsee tai saattaa sijaita käytössä olevia kunnallisteknisiä johtoja, viemäreitä, laitteita tai vastaavia, kuten valopylväitä, valaisimia, jakokaappeja tai liikenteen ohjauslaitteita.

Vuokralainen on velvollinen korvauksetta sallimaan mainittujen kunnallisteknisten johtojen, vie- märeiden, laitteiden ja vastaavien pitämisen, käyttämisen, huoltamisen sekä uudistamisen vuokra-alueella. Kaupungilla on oikeus korvauksetta erikseen sopia tämän oikeuden luovutta- misesta toiselle.

Mikäli vuokra-alueen asemakaavan mukainen rakentaminen ja/tai käyttö edellyttää mainittujen käytössä olevien kunnallisteknisten johtojen tms. siirtämistä, vuokralainen on velvollinen välit- tömästi ilmoittamaan asiasta vuokranantajalle. Tällöin vuokranantaja on velvollinen sopimaan mainittujen kunnallisteknisten johtojen tms. siirtämisestä po. johtojen omistajien kanssa ja suo- rittamaan siirroista aiheutuvat kustannukset.

Johtosiirtoehdot sekä rakenteiden ja/tai laitteiden tai vastaavien siirtoehdot määrittelee niiden omistaja. Edellä mainitut siirrot tulee ottaa huomioon rakentamisen aikatauluissa ja vaiheistuk- sissa niin, ettei haitallisia käyttökatkoksia synny.

§ Vanhojen rakenteiden ja jätteiden poistaminen

[Täydennetään tarvittaessa tonttikohtaisella ehdolla]

Vuokralainen on velvollinen kustannuksellaan poistamaan uudisrakentamisen edellyttämässä laajuudessa vuokra-alueella ja sen maaperässä mahdollisesti sijaitsevat rakennus- ja muut jät- teet sekä vanhat rakenteet, kuten johdot, putket, pylväät, asfaltoinnin, perustukset tai muut vas- taavat.

Mikäli niiden poistamisesta arvioidaan aiheutuvan rakentamishankkeen kokonaisuus huomioon ottaen erityisen merkittäviä kustannuksia, kustannusten jakamisesta vuokranantajan ja vuok- ralaisen välillä voidaan neuvotella edellyttäen, että tämä tapahtuu etukäteen ennen toimenpi- teeseen ryhtymistä. Muuten vuokralainen vastaa joka tapauksessa yksin kaikista mainituista kustannuksista.

§ Vuokranantajan ilmoitus maaperän puhtaudesta

[Täydennetään tonttikohtaisella erityisehdolla]

§ Vuokralaisen vastuu maaperästä

Vuokralainen on velvollinen huolehtimaan siitä, ettei vuokra-alueen maaperä, pohjavesi, eikä sedimentti vuokralaisen toimesta eikä muutoin pilaannu.

Mikäli vuokra-alue vuokra-aikana tapahtuneen onnettomuuden tai muun syyn vuoksi pilaantuu, vuokralainen on velvollinen viipymättä ilmoittamaan asiasta viranomaisille ja erikseen kirjalli- sesti vuokranantajalle sekä estämään pilaantumisen leviämisen. Vuokralainen on velvollinen puhdistamaan vuokra-alueen jäljempänä kohdassa 19.1 mainitun mukaisesti.

Vuokra-alueella ei saa hyödyntää jätteitä eikä luontaisista maa-aineksista poikkeavia materi- aaleja maarakentamisessa ilman vuokranantajan erillistä lupaa.

§ Hoitovelvollisuus

Vuokralainen on velvollinen pitämään vuokra-alueen ja vuokra-alueella sijaitsevat rakennukset ja muut rakenteet sekä vuokra-alueen rakentamattoman osan hyvässä kunnossa sekä noudat- tamaan vuokranantajan niiden hoidosta kulloinkin antamia määräyksiä. Lisäksi vuokralainen on velvollinen huolehtimaan kustannuksellaan haitallisten vieraslajien torjunnasta vuokra-alueella.

Vuokra-alueella kasvavia puita ei saa vahingoittaa eikä rakennusvalvontapalveluiden ohjeis- tuksen vastaisesti kaataa.

Vuokralainen on velvollinen tarkkailemaan ja huolehtimaan vuokra-alueella sijaitsevien puiden kunnosta sekä ryhtymään kustannuksellaan tarvittaviin toimenpiteisiin huonokuntoisista puista mahdollisesti aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi. Vuokralainen vastaa puista aiheutuvista kai- kista mahdollisista vahingoista ja muista seuraamuksista.

§ Kadun ja yleisen alueen kunnossa- ja puhtaanapitovelvollisuus

Vuokralaisen velvollisuus pitää kunnossa ja puhtaana vuokra-alueeseen rajoittuva katu ja ylei- nen alue määräytyy sen mukaan kuin laissa kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta sekä asianomaisessa kunnallisessa säännössä määrätään.

Siihen asti, kunnes alueen asemakaava on vahvistettu ja katu on luovutettu tai katsottava luo- vutetuksi yleiseen käyttöön (kadunpitopäätös), vuokralainen huolehtii ja vastaa siitä, että vuokra-alueen kohdalla pidetään kunnossa ja puhtaana puolet alueeseen rajoittuvaan tiemaa- han kuuluvan, yleistä liikennettä varten osoitetun tien leveydestä ja po. tieltä vuokra-alueelle johtavat tieosat. Tähän velvollisuuteen kuuluu myös lumen poistaminen ja talvihiekoitus.

§ Rasitteenluonteisista asioista, rasitteista ja yhteisjärjestelyistä sopi- minen

Vuokralainen on velvollinen vuokra-alueen toteuttamisen yhteydessä kustannuksellaan laati- maan tarvittavilta osin yhdessä muiden tonttien ja myös yleisten alueiden kanssa po. tonttien ja/tai yleisten alueiden toteuttamisen ja käytön edellyttämiä rasitteenluonteisia asioita, rasitteita

ja yhteisjärjestelyitä koskevat rasite- ja tai yhteisjärjestelysopimukset sekä esittämään sopimuk- set vuokranantajan hyväksyttäväksi.

Mainittu sopimus/sopimukset tulee liittää osapuolina olevien tonttien pitkäaikaisiin maanvuok- rasopimuksiin ja/tai muihin luovutusasiakirjoihin. Vuokranantajan niin vaatiessa rasitteet ja/tai yhteisjärjestelyt tulee myös merkitä kiinteistörekisteriin.

Mainitussa rasite- ja/tai yhteisjärjestelysopimuksessa on tällöin sovittava tonttien toteuttamisen ja käytön edellyttämistä rasitteista ja/tai yhteisjärjestelyistä, näiden kuntoonpanosta ja kunnos- sapidosta sekä näistä aiheutuvien kustannusten jakamisesta.

Rasitteenluonteiset asiat, rasitteet ja yhteisjärjestelyt tulee pyrkiä järjestämään siten, että näistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa rasitetulle kiinteistölle (vähimmän mahdollisen haitan periaate). Tonteilla ei ole puolin eikä toisin oikeutta periä tonttien rakentamisen ja käytön edel- lyttämien välttämättömien rasitteenluonteisten asioiden, rasitteiden eikä yhteisjärjestelyiden so- pimisesta/perustamisesta mitään korvausta, elleivät osapuolet keskenään toisin sovi tai vuok- ranantaja toisin määrää sen omistuksessa olevien tonttien osalta tai myymällä luovutettavien tonttien luovutusasiakirjoissa.

Lisäksi kaupungilla on pysyvä oikeus korvauksetta rakentaa, pitää, käyttää, ylläpitää ja uusia vuokra-alueella sijaitsevia tai sinne toteutettavia viemäritunneleita, maanalaisia johtoja tai vas- taavia asemakaavassa niitä varten merkityillä/varatuilla vuokra-alueen osilla edellyttäen, ettei- vät nämä estä eivätkä rajoita vuokra-alueen asemakaavan eivätkä tämän sopimuksen mu- kaista toteuttamista eivätkä käyttöä. Tällöin kaupungilla on kuitenkin oikeus tarvittaessa rajoit- taa energiakaivojen toteuttamista vuokra-alueelle. Vuokranantajan tulee suorittaa edellä mai- nittuja rasitteita ja rasitteenluonteisia asioita koskevat rakentamistoimenpiteet aiheuttaen mah- dollisimman vähäistä haittaa vuokralaiselle. Kaupungilla on oikeus korvauksetta erikseen sopia tämän oikeuden luovuttamisesta kolmannelle.

Yleisten alueiden osalta vuokralainen on velvollinen sopimaan vuokra-alueen toteuttamisen ja käytön edellyttämistä rasitteenluonteisista asioista, rasitteista ja yhteisjärjestelyistä vuokranan- tajan kanssa sekä sijoitusluvista/sijoitussopimuksista tai muista vastaavista luvista Alueiden- käytön ja -valvonnan kanssa.

Mikäli kaupungin myymällä luovuttamat tontit, vuokranantajan omistuksessa olevat tontit ja/tai yleiset alueet eivät pääse edellä mainituista rasitteenluonteisista asioista, rasitteista ja yhteis- järjestelyistä sopimukseen, vuokranantajalla on oikeus päättää näistä siten, että osapuolten kohtuulliset intressit tulevat huomioiduksi sekä sisällyttää niitä koskevat ehdot tonttien maan- vuokrasopimuksiin ja muihin luovutusasiakirjoihin ja mainittuihin sopimuksiin. Sijoituslupien/si- joitussopimusten tai muiden vastaavien lupien osalta ehdot päättää Alueidenkäyttö ja -valvonta.

Vuokranantaja ei vastaa mistään po. rasitteenluonteisista asioista, rasitteista eikä yhteisjärjes- telyistä aiheutuvista vahingoista, haitoista eikä kustannuksista eikä rasitteiden ja yhteisjärjes- telyiden perustamisesta aiheutuvista kustannuksista.

Vuokranantaja ei vastaa myöskään vahingoista, haitoista eikä kustannuksista, mikäli maini- tussa sopimuksessa havaitaan vastaisuudessa virheitä ja/tai puutteita eikä vahingoista, hai- toista eikä kustannuksista, mikäli kyseisten tonttien välillä ei ole sovittu kaikista kiinteistön to- teuttamisen ja/tai käytön edellyttämistä rasitteista.

§ Yhdyskuntatekniset laitteet

Vuokralainen on velvollinen kaupungin vaatimuksesta korvauksetta sallimaan tarpeellisten joh- tojen, laitteiden, laitteistojen ja kiinnikkeiden sijoittamisen vuokra-alueelle tai sen yli.

Vuokralainen on velvollinen kaupungin niin vaatiessa korvauksetta sallimaan yhdyskuntatek- nistä huoltoa palvelevan jakokaapin tai muuntamon rakentamisen, käytön, ylläpidon ja uudis- tamisen vuokra-alueella. Xxxxx Xxxxxxxxxxx Oy vastaa jakokaapin tai muuntamon osalta kai- kista kustannuksista, ellei kaupungin kanssa asiassa muuta sovita.

§ Maanalaiset hankkeet

Vuokranantajalla ja/tai sen määräämillä on pysyvä oikeus korvauksetta pitää ja toteuttaa vuokra-alueelle ja sen ympäristöön maanalaisia tiloja ja hankkeita sekä käyttää ja ylläpitää sekä kehittää niitä edellyttäen, etteivät nämä estä eivätkä rajoita vuokra-alueen asemakaavan ei- vätkä tämän sopimuksen mukaista toteuttamista eivätkä käyttöä.

§ Energiakaivot

Vuokralaisella on oikeus maalämmön hyödyntämiseksi ja rakennusten viilentämiseksi toteut- taa vuokra-alueelle tavanomaisia enintään noin 1 000 metrin syvyisiä energiakaivoja laitteis- toineen kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön, viranomaisohjeiden ja tätä varten myön- nettävien viranomaislupien mukaisesti. Energiakaivojen sijoittamisessa tulee lisäksi noudattaa vuokranantajan mahdollisesti antamia tarkempia ohjeita.

Vuokralainen on tietoinen ja hyväksyy sen, että vuokra-alueen alapuolella sijaitsevat tunnelit, tilat, tilavaraukset tai tärkeät pohjavesialueet tai vastaavat saattavat estää energiakaivojen si- joittamisen vuokra-alueelle. Ilman naapurikiinteistöjen omistajien suostumusta energiakaivoja ei myöskään saa sijoittaa siten, että se vaarantaa tai estää naapurikiinteistöjen mahdollisuuk- sia hyödyntää maalämpöä alueillaan. Tämän vuoksi vuokralainen on velvollinen etukäteen ennen toimenpiteisiin ryhtymistä huolellisesti selvittämään kaupungilta vuokra-alueen osan, johon energiakaivot voidaan mahdollisesti sijoittaa.

Mikäli vuokralainen on tahallaan tai huolimattomuuttaan toteuttanut energiakaivot edellä mai- nittujen ehtojen vastaisesti, vuokralainen on vuokranantajan ja/tai naapurin ja/tai maanalaisen esteen/tilan omistajan vaatimuksesta kustannuksellaan velvollinen välittömästi poistamaan energiakaivoihin asentamansa keruulaitteistot ja täyttämään mainitut kaivot vuokranantajan antamien ohjeiden mukaisesti.

Vuokranantajalla on oikeus irtisanoa energiakaivojen käyttöoikeus kahden (2) vuoden kulues- sa vuokranantajan vuokralaiselle toimittamasta kirjallisesta käyttöoikeuden irtisanomisilmoi- tuksesta.

Vuokranantaja korvaa edellä mainitussa irtisanomistilanteessa energiakaivojen käytön esty- misestä ja poistamisesta johtuvat välittömät vahingot edellyttäen, että toimenpiteistä ja kus- tannuksista sovitaan vuokranantajan kanssa etukäteen ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Kor- vattavia kustannuksia ovat energiakaivojen keruulaitteiston poistamisesta ja täyttämisestä sekä korvaavan vastaavan tasoisen energiajärjestelmän toteuttamisesta aiheutuvat kohtuulli- set kustannukset. Selvyyden vuoksi todetaan, ettei vuokranantaja korvaa asiassa mahdolli- sia välillisiä vahinkoja, kuten korvaavasta järjestelmästä aiheutuvaa energian käyttökustan- nusten ja/tai energiajärjestelmän ylläpitokustannusten nousua.

Vuokranantajalla on oikeus siirtää edellä mainitun korvauksen maksamista koskeva velvolli- suus kolmannelle.

§ Katselmukset

Vuokranantajalla on oikeus toimittaa vuokra-alueella katselmuksia. Vuokralaiselle ilmoitetaan katselmuksesta etukäteen. Samalla ilmoitetaan, onko vuokralaisen tai tämän edustajan läsnä- olo katselmuksessa tarpeen. Katselmuksessa tarkastetaan, onko vuokra-alue rakennuksineen hyvässä kunnossa ja onko vuokrasopimuksen määräyksiä muutoin noudatettu.

Vuokralaisen on katselmuksen toimittamista varten järjestettävä vuokranantajalle tai tämän edustajalle pääsy kaikkiin tiloihin.

Mikäli katselmus on aiheuttanut muistutuksia, vuokranantaja ilmoittaa vuokralaiselle ajan, jonka kuluessa puutteellisuudet on korjattava.

§ Vuokra-alueen osan luovuttaminen yleistä tarvetta varten

Mikäli vuokranantaja tarvitsee vuokra-aikana osaa vuokra-alueesta katu- tai liikennealueeksi tai muuta yleistä tarvetta varten, vuokralainen on velvollinen kolmen (3) kuukauden kuluttua irtisanomisesta luovuttamaan sitä varten tarvittavan alueen. Tämä ei kuitenkaan koske vuokra- alueen osaa, jolla vuokralaisen omistama rakennus sijaitsee.

Vuokranantaja korvaa vuokralaiselle edellä mainituista toimenpiteistä aiheutuvan vahingon tek- nisen arvon mukaan. Mikäli sopijapuolet eivät pääse yhteisymmärrykseen korvauksen mää- rästä, sitoutuvat sopijapuolet hankkimaan asiasta ulkopuolisen asiantuntijan lausunnon ja nou- dattamaan lausunnossa esitettyä.

Korvausta ei makseta ylellisyyslaitteista eikä vuokra-alueen pinta-alan pienentymisestä.

§ Uudelleen vuokraus

Vuokralaisella on etuoikeus vuokra-ajan päättyessä saada vuokra-alue uudelleen vuokralle sa- maan käyttötarkoitukseen vuokranantajan tuolloin määrittelemin uusin ehdoin edellyttäen, että

• vuokra-alue päätetään vuokrata samanlaiseen käyttötarkoitukseen,

• vuokralainen on täyttänyt kaikki tämän vuokrasopimuksen mukaiset velvoitteensa ja

• vuokralainen on ilmoittanut kirjallisesti vuokranantajalle viimeistään yhtä (1) vuotta en- nen vuokra-ajan päättymistä haluavansa käyttää tässä tarkoitettua etuoikeuttaan maini- tun oikeuden menettämisen uhalla.

§ Toimenpiteet vuokrasuhteen päättyessä

§ Maaperän pilaantuminen sekä vuokra-alueen puhdistaminen ja sii- voaminen

Vuokralainen on vuokra-ajan päättymiseen mennessä velvollinen esittämään vuokranantajalle riittävän selvityksen vuokra-alueella harjoitetusta toiminnasta sekä siellä säilytetyistä jätteistä ja aineista, jotka voivat aiheuttaa maaperän, pohjaveden tai sedimentin pilaantumista. Mikäli edellä mainitun selvityksen tai muun syyn vuoksi on syytä epäillä pilaantumista, vuokralaisen on kustannuksellaan teetettävä ulkopuolisella asiantuntijalla tutkimukset koskien vuokra-alueen maaperän, pohjaveden ja sedimentin pilaantuneisuutta sekä toimitettava tutkimustulokset vuokranantajalle.

Vuokralainen on vuokrasuhteen päättyessä velvollinen puhdistamaan vuokra-alueen maape- rän, pohjaveden ja sedimentin siten, ettei niiden pilaantumisesta myöhemminkään voi aiheu- tua lisäkustannuksia alueen rakentamiselle eikä sen käytölle. Vuokralainen on velvollinen esittämään vuokranantajalle puhdistamisesta loppuraportin.

[TÄTÄ EHTOA NOUDATETAAN VAIN LUOVUTUKSISSA, JOISSA VUOKRA-ALUE ON PUHDISTETTU RISKINARVION PERUSTEELLA JA JOISSA VUOKRA-ALUEELLE ON JÄ- TETTY PILAANTUNUTTA MAATA (PIMA):

Edellä mainittu puhdistamisvelvollisuus koskee vuokrasuhteen aikana aiheutuneen pi- laantumisen puhdistamista. Lisäksi puhdistamisvelvollisuus koskee ennen vuokrasuh- teen alkamista aiheutunutta pilaantumista, jos pilaantuminen on aiheutunut vuokralai- sen ja/tai vuokralaisen lukuun toimineen toiminnasta.]

Mikäli vuokra-alueella vuokra-aikana harjoitetusta toiminnasta tai vuokralaisen taikka vuokra- laisen lukuun toimineen toiminnasta ennen vuokrasuhteen alkamista aiheutunut pilaantunei- suus jatkuu vuokra-alueen ulkopuolelle, vastaa vuokralainen kustannuksellaan myös tämän

tutkimisesta ja puhdistamisesta. Mikäli vuokra-alueen maaperään on sijoitettu jätteitä tai luon- taisista maa-aineksista poikkeavia materiaaleja, vuokralainen on velvollinen poistamaan ne kustannuksellaan vuokrasuhteen päättyessä.

Vuokralainen on vuokrasuhteen päättyessä velvollinen myös siivoamaan vuokra-alueen.

Mikäli vuokralainen ei kolmen (3) kuukauden kuluessa vuokra-ajan päättymisestä ole täyttä- nyt edellä mainittuja velvollisuuksiaan, vuokranantajalla on oikeus tehdä tai teettää velvolli- suuksien täyttämiseksi tarpeelliset toimenpiteet vuokralaisen lukuun ja periä toimenpiteistä aiheutuvat kustannukset ja muut vuokrasopimukseen perustuvat saatavat vuokralaiselta ja kohdassa 19.2 §:ssä mainitusta lunastushinnasta.

§ Kaupungin lunastusvelvollisuus

Vuokra-ajan päättyessä vuokranantaja on velvollinen lunastamaan vuokra-alueella sijaitsevat vuokralaisen omistamat rakennukset vuokra-alueen tultua sopimusehtojen mukaan puhdiste- tuksi ja siivotuksi. Kaupunki maksaa lunastuskorvauksena vuokralaiselle 80 % rakennusten markkina-arvosta vuokra-ajan päättymisen ajankohtana oletuksella, että maanvuokrasopimus olisi jatkettavissa vuokrasopimuksen päättymisen ajankohtana kaupungin vastaavilla asuin- tonteilla muutoinkin käytettävin tavanomaisin vuokrasopimusehdoin ja käypään maanvuok- raan sijainti, käyttötarkoitus ja ominaisuudet huomioon ottaen.

Markkina-arvon määrittelyssä rakennukset huomioidaan siinä kunnossa, missä rakennukset vuokrasuhteen päättymisen ajankohtana ovat, eikä määrittelyssä huomioida ylellisyyslaitteita eikä laitteita ja/tai rakennelmia, jotka eivät palvele välittömästi vuokrasopimuksen mukaista käyttötarkoitusta.

Mikäli sopijapuolet eivät kuuden (6) kuukauden kuluessa siitä, kun vuokranantaja on tehnyt vuokralaiselle kirjallisen ehdotuksen lunastuskorvauksesta, saa sovittua lunastuskorvauksen määrää, kaupunki suorittaa lunastuskorvauksena vuokralaiselle 60 % rakennusten teknisestä nykyarvosta vuokra-ajan päättymisen ajankohtana. Tällöin teknistä arvoa määritettäessä ei oteta huomioon maan arvon kohoamista, rakennusten mahdollista tuottoa, eikä ylellisyyslait- teita.

Lunastuskorvauksen maksamisen edellytyksenä on, että vuokralainen on täyttänyt kaikki tä- män vuokrasopimuksen mukaiset velvoitteensa. Kaupungilla on oikeus kuitata lunastuskor- vauksesta mahdolliset tähän sopimukseen perustuvat erääntyneet saatavat, mikä jälkeen mah- dollinen ylijäämä tulee vuokralaiselle tai jäljempänä kohdassa 19.3 mainituin tavoin pantinhal- tijoille.

Lunastuskorvausta ei suoriteta, mikäli vuokrasuhde päätetään vuokralaisen vuokrasopimuksen ehtojen rikkomisen perusteella.

Mikäli vuokra-aikaa maanvuokralain 9 §:n 2 momentin mukaisesti pidennetään, siirtyy vuokran- antajan velvollisuus maksaa edellä mainittu lunastus pidennetyn vuokra-ajan loppuun tai siihen saakka, kunnes sopimus muutoin lakkaa.

Mikäli vuokraoikeuteen ja vuokra-alueella sijaitseviin rakennuksiin on vahvistettu velan vakuu- deksi kiinnityksiä, vuokranantaja suorittaa pantinhaltijoille edellä mainitun lunastushinnan, vuokranantajan tämän vuokrasopimuksen perusteella olevat saatavat siitä ensin vähennettynä, etuoikeusjärjestyksen mukaisesti, todellisia saatavia vastaan, kuitenkin enintään kiinnitetyn saamisen määrän, minkä jälkeen mahdollinen ylijäämä tulee vuokralaiselle.

Selvyyden vuoksi todetaan, että vuokralainen on velvollinen kustannuksellaan vuokrasuhteen päättyessä vuokra-alueelta poistamaan lunastamatta jäävät rakennukset ja muun vuokra-alu- eella sijaitsevan omaisuutensa ottaen huomioon kohdassa 19.3. mainitut ehdot rakennusten poistamisesta ja suojelluista rakennuksista.

§ Lunastusvelvollisuudesta vapautuminen ja rakennusten poistami- nen vuokra-alueelta

Mikäli vuokranantaja tarjoaa ennen vuokra-ajan päättymistä vuokralaiselle vuokra-ajan piden- tämistä tuolloin kaupungin vastaavanlaisissa maanvuokrauksissa käyttämin tavanomaisin eh- doin ja käyvällä vuokralla vuokra-alueen sijainti, käyttötarkoitus ja ominaisuudet huomioon ot- taen vähintään kymmeneksi (10) vuodeksi, mutta vuokralainen ei hyväksy tarjousta, vuokran- antaja ei ole velvollinen suorittamaan rakennuksista lunastusta.

Tällöin vuokralainen on vuokra-ajan päättyessä velvollinen viemään pois myös omistamansa rakennukset, rakenteet, laitteet ja laitokset perustuksineen sekä muun vuokra-alueella sijaitse- van omaisuuden. Vuokralainen on velvollinen myös siivoamaan vuokra-alueen ja tasaamaan sen kaupungin antamien ohjeiden mukaisesti.

Mikäli kuitenkin rakennusta ei saa purkaa suojelumääräyksen tai muun syyn vuoksi, vuokralai- nen on tällöin velvollinen luovuttamaan rakennuksen korvauksetta vuokranantajan omistuk- seen.

Mikäli vuokralainen ei kolmen (3) kuukauden kuluessa vuokra-ajan päättymisestä ole poistanut vuokra-alueella sijaitsevaa omaisuuttaan sekä puhdistanut ja siivonnut vuokra-aluetta, vuok- ranantajalla on oikeus tehdä tai teettää velvollisuuksien täyttämiseksi tarpeelliset toimenpiteet vuokralaisen lukuun ja periä toimenpiteistä aiheutuvat kustannukset ja muut vuokrasopimuk- seen perustuvat saatavat vuokralaiselta ja lunastushinnasta.

Tällöin vuokranantajalla on oikeus viedä pois vuokra-alueella sijaitseva vuokralaisen omai- suus ja menetellä sen suhteen parhaaksi katsomallaan tavalla. Jos omaisuuden arvo ylittää sen myymisestä aiheutuvat kulut, vuokranantajalla on tällöin oikeus myydä se vuokralaisen lukuun julkisella huutokaupalla tai muulla omaisuuden laatu ja arvo huomioon ottaen tarkoi- tuksenmukaisella tavalla. Vuokranantajalla on oikeus käyttää omaisuuden myynnistä kertyvät varat edellä mainituista toimenpiteistä aiheutuvien kustannustensa ja muiden vuokrasopimuk- seen perustuvien saataviensa kattamiseen.

§ Käyttökorvaus

Vuokralainen on velvollinen suorittamaan kaksinkertaista vuokraa vastaavaa korvausta vuokra- alueen käytöstä myös vuokra-ajan päättymisen jälkeiseltä ajalta siihen saakka, kunnes vuokra- alue on puhdistettuna ja siivottuna jätetty vuokranantajan vapaaseen hallintaan.

§ Lisäehdot

§ Ilmoitukset ja tiedoksiannot

Vuokralaisen on viivytyksettä ilmoitettava kirjallisesti vuokranantajalle nimeään, kotipaikkaa sekä posti-, sähköposti- ja laskutusosoitettaan koskevat muutokset.

Vuokranantajalla on oikeus antaa vuokralaiselle tähän sopimukseen perustuvat tiedoksiannot, ilmoitukset, kuten vuokrasopimuksen päättämistä koskevat ilmoitukset, ja kehotukset lähettä- mällä ne vuokralaisen viimeksi vuokranantajalle ilmoittamaan posti-, sähköposti- tai laskutus- osoitteeseen. Tiedoksiannon katsotaan tällöin saapuneen vastaanottajalle viimeistään seitse- mäntenä päivänä lähettämisen jälkeen, jos se on lähetetty vuokranantajalle viimeksi ilmoitet- tuun posti-, sähköposti- tai laskutusosoitteeseen.

Vuokranantajalla on oikeus antaa tähän vuokrasopimukseen perustuvia tietoja kolmannelle.

§ Vastuuvapauslausekkeet

Vuokranantaja ei vastaa mistään vuokralaisen hankkeen toteuttamisen eikä vuokrakohteen tai sen käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista, haitoista eikä kustannuksista.

Vuokranantaja ei myöskään vastaa vuokralaiselle eikä kolmannelle mahdollisesti aiheutuvista vahingoista, haitoista tai kustannuksista, mikäli vuokralaisen hankkeen aloittaminen, rakenta- minen tai käyttöönotto viivästyy esimerkiksi vuokra-aluetta ympäröivien kiinteistöjen, yleisten alueiden tai kunnallistekniikan suunnittelun tai rakentamisen viivästymisen johdosta.

Vuokranantaja ei myöskään vastaa vahingoista, mikäli viivästyminen johtuu vuokra-alueella si- jaitsevien käytössä olevien kunnallisteknisten johtojen, viemäreiden, laitteiden tai muiden vas- taavien rakenteiden siirtämisistä.

Lisäksi vuokranantaja ei vastaa vahingoista, jotka aiheutuvat vuokra-alueella tai sen maape- rässä olevien rakenteiden, jätteiden tai muiden vastaavien poistamisen tai maaperän ja veden ym. puhdistamisen johdosta tai mikäli vuokra-aluetta ei muista syistä saada rakennuskel- poiseksi vuokralaisen hankkeen edellyttämässä aikataulussa taikka vuokralainen joutuu tällais- ten viivästymisten tms. seikkojen johdosta suorittamaan väliaikais- tai muita järjestelyjä vuokra- alueensa osalta.

Vuokranantaja ei myöskään vastaa vuokralaiselle aiheutuvista kustannuksista ja mahdollisista vahingoista, kuten suunnittelu- ja muista kuluista, joita vuokralaiselle saattaa aiheutua esimer- kiksi siitä, että vuokralaisen hanketta koskevat luvat tai muut päätökset oikaisuvaatimuksen,

ylemmän toimielimen päätöksen tai valituksen johdosta muuttuvat tai kumoutuvat tai niiden hy- väksyminen tai lainvoimaistuminen viivästyy. Tällöin vuokralainen on velvollinen kaupungin niin vaatiessa kustannuksellaan ennallistamaan alueen luovutusta edeltävään kuntoon.

§ Sopimussakko

Mikäli vuokralainen laiminlyö kohdassa 6.3 sovitun rakentamisvelvoitteen määräaikojen suh- teen, vuokranantajalla on oikeus periä vuokra-alueesta kaksinkertaista vuokraa siltä ajalta, kun rakentamisvelvollisuus on täyttämättä.

Mikäli vuokralainen siirtää ilman vuokranantajan suostumusta vuokraoikeuden (vuokra-alueen) rakentamattomana toiselle tai mikäli vuokralainen muutoin ei noudata tämän vuokrasopimuk- sen ehtoja tai sen nojalla annettuja määräyksiä, eikä vuokranantajan kirjallisesta kehotuksesta huolimatta korjaa rikkomustaan kohtuullisessa ajassa, vuokralainen on velvollinen suoritta- maan vuokranantajalle sopimussakkoa kustakin rikkomuksesta enintään (50 000) euroa.

Edellä mainitun sopimussakon enimmäismäärä korottuu kaksinkertaiseksi 20 vuoden välein vuokrasuhteen alkamisesta lukien.

§ Vahingonkorvaus

Edellä kohdassa 23 sovitun sopimussakon lisäksi vuokralainen on velvollinen korvaamaan vuokranantajalle tämän vuokrasopimuksen ehtojen rikkomisesta tai noudattamatta jättämi- sestä aiheutuneet välittömät ja välilliset vahingot täysimääräisesti.

§ Vuokrasopimuksen ehtojen muuttaminen

Vaikka jokin tämän vuokrasopimuksen ehto katsotaan pätemättömäksi, mitättömäksi tai täy- täntöönpanokelvottomaksi lainsäädännön, verotuksen muutoksen, viranomaismääräyksen tai tai muun syyn takia, se ei vaikuta vuokrasopimuksen tai sen muiden ehtojen lainmukaisuuteen, pätevyyteen tai täytäntöönpanokelpoisuuteen.

Sopijapuolet sitoutuvat kuitenkin tämän kohdan 26 tarkoittamissa tilanteissa neuvottelemaan vuokrasopimuksen muuttamisesta ja mainitun ehdon/ehtojen korvaamisesta siten, että sopija- puolten alkuperäinen yhteinen sopimustahto sekä vuokrasopimuksen tarkoitus ja luonne to- teutuvat mahdollisimman tarkasti.

§ Sovellettava laki ja erimielisyyksien ratkaiseminen

Vuokrasopimukseen sovelletaan Suomen lakia. Vuokrasopimuksesta aiheutuvat riidat on pyrit- tävä ensisijaisesti ratkaisemaan vuokranantajan ja vuokralaisen välisin neuvotteluin. Mikäli neuvotteluissa ei päästä sopimukseen, niin vuokrasopimuksesta aiheutuvat riidat voidaan saat- taa ensimmäisenä oikeusasteena Helsingin käräjäoikeuden ratkaistavaksi.

§ Organisaationimikkeet

Tähän vuokrasopimukseen on merkitty kaupungin tahot sellaisina kuin ne ovat vuokrasopimuk- sen allekirjoitushetkellä. Mainitut tiedot voivat muuttua vuokrasuhteen aikana.

§ Päiväys ja allekirjoitukset

Tätä sopimusta on tehty kaksi yhtäpitävää kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle. Helsingissä kuun päivänä 20

Helsingin kaupunki

Document Metadata

Table of Contents

Vuokrattavien omakotitalotonttien hakuesite 16.6.-13.9.2022

Document Metadata