Alijäämän kattaminen. Mikäli jäsenkunnat eivät ole hyväksyneet kuntalain 119 §:n 2 momentissa tarkoitettua selvityshenkilön tekemää ehdotusta alijäämien kattamisesta kuntalain 57 §:ssä säädetyllä tavalla, jäsenkunnat vastaavat alijäämän kattamisesta 13 §:n mukaisesti.
Alijäämän kattaminen. Kuntayhtymän taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kuntayhtymän tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Mikäli jäsenkunnat eivät ole hyväksyneet kuntalain 119 §:n 2 momentissa tarkoitettua selvityshenkilön tekemää ehdotusta alijäämän kattamisesta kuntalain 57 §:ssä säädetyllä tavalla, jäsenkunnat vastaavat alijäämän kattamisesta perussopimuksen 27 §:n mukaisesti.
Alijäämän kattaminen. Mikäli jäsenkunnat eivät ole hyväksyneet kuntalain 119 §:n 2 momentissa tarkoitettua selvityshenkilön tekemää ehdotusta alijäämien kattamisesta kuntalain 57 §:ssä säädetyllä tavalla, alijäämä katetaan korottamalla hintoja ja/tai sopeuttamalla kuntayhtymän ja sen konsernin toimintaa.
Alijäämän kattaminen. Mikäli jäsenkunnat eivät ole hyväksyneet kuntalain 119 §:n 2 momentissa tar- koitettua selvityshenkilön tekemään ehdotusta alijäämien kattamisesta kunta- lain 57 §:ssä säädetyllä tavalla, korotetaan palveluhintoja talousarvion ja - suunnitelman yhteydessä niin, että viimeksi päättyneen tilikauden mukainen alijäämä tulee katettua taloussuunnitelman vuosina.
Alijäämän kattaminen. Perussopimuksessa tulee kuntalain 56 §:n mukaan sopia menette- lystä, jolla kuntayhtymän alijäämä katetaan tilanteessa, jossa jäsen- kunnat eivät ole hyväksyneet kuntalain 119 §:n 2 momentissa tarkoi- tettua sopimusta kuntayhtymän talouden tasapainottamisesta. Tar- koituksena on estää tilanteet, jossa jäsenkuntien erimielisyyden vuoksi kuntayhtymän taseeseen kertynyt alijäämä jää edelleen kat- tamatta, vaikka kuntayhtymässä on jo suoritettu kuntalain 119 §:ssä tarkoitettu arviointimenettely. Kuntalain 119 §:ssä säädetään arvioin- timenettelystä kuntayhtymässä: Koska kunnille syntyy viimekätinen alijäämän kattamisvelvollisuus, olisi vastaavasti perusteltua mahdollistaa kuntayhtymän perussopi- muksessa tilikaudella kertyneen ylijäämän tai osan siitä palauttami- nen kuntayhtymän jäsenkunnille tilinpäätöskäsittelyn yhteydessä. Nykyisessä perussopimuksessa tämä on nimenomaisesti kielletty. (perussopimus 27 § 3 mom, viimeinen virke: ”Jäsenkunnilta toimin- tavuoden aikana laskutetuista palvelujen hinnoista ei kuntayhtymän tilinpäätöksen perusteella suoriteta jälkilaskutusta tai palautusta.” Käytännössä nykyisin mahdollista ylijäämää on pyritty ehkäisemään siten, että palveluhintoja on laskettu viimeistään tilikauden viimeise- nä päivänä. Huomattavasti yksinkertaisempaa ja tarkempaa olisi kui- tenkin tehdä mahdollinen palautuspäätös tilinpäätöskäsittelyn yhtey- dessä. Luku 6, 27 § 3 mom. (muutos ja lisäys nykyiseen muo- toiluun yliviivatulla ja lihavoidulla tekstillä): Valtuusto vahvistaa vuosittain talousarvion hyväksymisen yhtey- dessä myytävien palvelujen hinnoitteluperusteet. Hallitus vahvistaa valtuuston hyväksymien perusteiden mukaan lasketut palvelujen hinnat. Hallituksen päätöksellä palve- lujen hintoja voidaan muuttaa toimintavuoden aikana ja niin, että palvelujen hintoja korottava muutos voi tulla voimaan aikaisintaan ilmoitusta seuraavan toisen kuu- kauden alusta lukien. Jäsenkunnilta toimintavuoden ai- kana laskutetuista palvelujen hinnoista ei kuntayhtymän tilinpäätöksen perusteella suoriteta jälkilaskutusta tai pa- lautusta. Tilinpäätöstä käsitellessään valtuusto voi päättää, että tilikauden ylijäämä tai osa siitä palaute- taan jäsenkunnille niiden palvelujen käytön mukai- sessa suhteessa. Luku 6, 38a § (uusi pykälä) Mikäli jäsenkunnat eivät ole hyväksyneet kuntalain 119 §:n 2 momentissa tarkoitettua selvityshenkilön tekemää ehdotusta alijäämien kattamisesta kuntalain 57 §:ssä säädetyllä tavalla, jäsenkunnat maksavat alijäämän kol- men viimeksi päätt...
Alijäämän kattaminen. Mikäli jäsenkunnat eivät ole hyväksyneet kuntalain 119 §:n 2 momentissa tarkoitettua selvi- tyshenkilön tekemää ehdotusta alijäämien kattamisesta kuntalain 57 §:ssä säädetyllä tavalla, jäsenkunnat vastaavat alijäämän kattamisesta perussopimuksen 19 §:n mukaisesti.
Alijäämän kattaminen. Mikäli jäsenkunnat ja kuntayhtymä eivät ole hyväksyneet kuntalain § 119 mu- kaista sopimusta kuntayhtymän alijäämän kattamisesta, alijäämät katetaan jä- senkuntien viiden edellisen vuoden maksuosuuksien mukaisessa suhteessa.
Alijäämän kattaminen. Mikäli jäsenkunnat eivät ole hyväksyneet kuntalain 119 §:n 2 momentissa tarkoitettua selvityshenkilön laatimaa sopimusta kuntayhtymän talouden tasapainottamisesta, vastaavat kunnat alijäämän kattamisesta asukasmäärien mukaisessa suhteessa. Alijäämä on katettava vuoden kuluessa em. sopimuksen valmistumisesta.
Alijäämän kattaminen. Kuntayhtymän taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kuntayhtymän tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan.
Alijäämän kattaminen. Kuntayhtymän alijäämä on katettava kuntalain määrittelemässä ajassa. Alijäämän kattamisesta päätetään kuntien valtuustoissa. Jäsenkunnat vastaavat alijäämästä viimeksi päättyneen tilivuoden toteutuneiden kuntakohtaisten kokonaiskustannusten mukaisessa suhteessa.