Eriävä mielipide. Päätöksentekoon osallistuneella, jos hän on tehnyt vastaehdotuksen tai äänestänyt päätöstä vastaan, sekä asian esittelijällä, jos päätös poikkeaa päätösehdotuksesta, on oikeus ilmoittaa päätöksestä eriävä mielipide. Ilmoitus on tehtävä heti kun päätös on tehty. Ennen pöytäkirjan tarkastamista esitetyt kirjalliset perustelut liitetään pöytäkirjaan.
Eriävä mielipide. Yhdistyksen varsinainen jäsen voi jättää eriävän mielipiteen yhdistyksen kokouksen päätöskohtaan. Eriävä mielipide pitää ilmoittaa ja ilmoitus vastalauseen jättämisestä antaa välittömästi päätöksen syntymisen jälkeen ennen asian käsittelyn lopettamista. Eriävän mielipiteen jättämisestä tehdään merkintä kokouspöytäkirjaan. Eriävän mielipiteen jättämisen edellytys on, että on aidosti vastustanut päätöstä eli siis vastustanut esitystä ja äänestänyt sitä vastaan. Mikäli eriävän mielipiteen jättäjä haluaa perustella mielipiteensä kirjallisesti, tulee kirjallinen vastalause toimittaa seitsemän päivän kuluessa kokouksesta yhdistyksen hallitukselle pöytäkirjaan liitettäväksi.
Eriävä mielipide. Xxxxxxxx ja Xxxxxxx ilmoittivat eriävänä mielipiteenään seuraavaa: ”Kaupungin omaisuutta tulee hoitaa suunnitelmallisesti, yhdenvertaisesti ja tehokkaasti. Veinin alueen vuokrasopimusten uudistamisessa virkamiesten pohjaesitys perustui hyvään valmisteluun ja toteutti kaupunkilaisten yhdenvertaisen kohtelun määritellessä Veinin alueen tonttien arvon käypään arvoon. Äänestyksen jälkeen syntynyt päätös ei riittävästi toteuta hyvää hallintoa, kaupunkilaisten yhdenvertaista kohtelua eikä asianmukaista omaisuuden hoitoa. Veinin alueen vuokrasopimusten osalta tonttien arvot on arvioitu alle käyvän arvon ja siirtymäaika uudelle vuokralle on kohtuuttoman pitkä.
Eriävä mielipide. Asiassa on kyse siitä, sovelletaanko ruokalähettien työhön työaikalakia. Sitä sovelletaan työsopimuslain 1 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitetun työsopimuksen perusteella tehtävään työhön. Asiassa on näin ollen ratkaistava ensin, työskentelevätkö ruokalähetit työsopimuslaissa tarkoitetussa työsuhteessa vai itsenäisinä yrittäjinä tai ammatinharjoittajina. Jos työsuhdetta koskeva vaatimus ei täyty, työaikalaki ei voi tulla sovellettavaksi. Tällöin ei ole tarpeen pohtia erikseen työaikalain omien soveltamisedellytysten täyttymistä. Työsuhteen tunnusmerkit on määritelty työsopimuslain 1 luvun 1 §:n 1 momentissa, kun taas yrittäjyydelle ei ole kattavaa, lakiin perustuvaa määritelmää. Määritelmä kuuluu seuraavasti: Tätä lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti tekemään työtä työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Ruokalähetin ja yhtiön välistä oikeussuhdetta on pidettävä työsuhteena, jos kaikki työsopimuslain 1 luvun 1 §:n 1 momentin kriteerit täyttyvät. Jos joku tunnusmerkeistä jää täyttymättä, oikeussuhdetta ei pidetä työsuhteena vaan jonakin muuna oikeussuhteena. On selvää, että ruokalähetit ovat tehneet työtä yhtiön lukuun vastiketta vastaan. He ovat sitoutuneet työhön henkilökohtaisesti, ja vaikka sijaisen käyttö olisi sopimuksen perusteella joissakin tilanteissa sallittuakin, se ei välttämättä estä pitämästä oikeussuhdetta työsuhteena. Ratkaisevaa on siis, onko työtä tehty yhtiön johdon ja valvonnan alaisena. Asiassa on kiinnitettävä huomiota myös yhtiön ja lähetin välisen sopimuksen sisältöön ja sanamuotoon. Työsuhteen yksittäisten tunnusmerkkien tarkastelun ohella oikeussuhdetta on tarkasteltava vielä kokonaisuutena työsuhteen olemassaoloa ratkaistaessa. Työn johto- ja valvontaoikeus tarkoittaa, että työnantaja määrää, mitä työtä tehdään, milloin työtä tehdään ja millä tavalla sitä tehdään. Työnantaja valvoo työsuoritusta, jonka seurauksena syntyy työnantajan haluama lopputulos. Yrittäjäsuhteessa valvonta kohdistuu pikemminkin työn lopputulokseen kuin työsuoritukseen. Työneuvoston käytännössä ja oikeuskirjallisuudessa on kiinnitetty huomiota myös siihen, onko työn suorittajalla oikeus kieltäytyä tarjotusta työtehtävästä. Kieltäytymisoikeus viittaa lähtökohtaisesti muuhun oikeussuhteeseen kuin työsuhteeseen. Asiassa on selvää, että yhtiö ei ole määrännyt eikä ole voinut määrätä työn tekemisestä, sen ajankohdasta tai suor...
Eriävä mielipide. Jäsenet Xxxxx Xxxxxxxx, Xxxxx-Xxxxx Xxxxxxx ja Xxxxxx Xxxxxx