Esteettömyys. Erityiset sisällölliset oikeudet, jotka vastaavat muita YK:n ihmisoikeussopimusten artiklojen ihmisoikeuksia, mutta tässä yhteydessä vammaisnäkökulmasta: artiklat 10–30
Esteettömyys. Kuvateksti: YK:n vammaissopimukseen kirjattu yhden- vertaisuus (art. 5 ja art. 12) ja esteettömyys (art. 9) ovat edellytyksiä vammaisen henkilön itsenäiselle elämälle ja osallisuudelle yhteisössä (art. 19). Kuvio osoittaa, että vammaisille kuuluvat ihmisoikeudet liittyvät toisiinsa saumattomasti.
Esteettömyys. Ylläpidon tuotekorteissa on täsmennetty ne esteettömyysvaatimukset (tuotanto-osien kohdassa laatuvaatimukset), joita noudatetaan ylläpitotehtävissä.
Esteettömyys. 1. Jotta vammaiset henkilöt voisivat elää itse- näisesti ja osallistua täysimääräisesti kaikilla elämänalueilla, sopimuspuolet toteuttavat asianmukaiset toimet varmistaakseen vam- maisille henkilöille muiden kanssa yhdenver- taisen pääsyn fyysiseen ympäristöön, kulje- tukseen, tiedottamiseen ja viestintään, muun muassa tieto- ja viestintäteknologiaan ja -jär- jestelmiin, sekä muihin yleisölle avoimiin tai tarjottaviin järjestelyihin ja palveluihin sekä kaupunki- että maaseutualueilla. Näitä toimia, joihin sisältyy saavutettavuuden esteiden tun- nistaminen ja poistaminen, sovelletaan muun muassa:
a) rakennuksiin, teihin, kuljetukseen sekä muihin sisä- ja ulkotiloihin, koulut, asunnot, terveydenhuoltoyksiköt ja työpaikat mukaan lukien;
b) tiedottamiseen, viestintään ja muihin pal- veluihin, sähköiset palvelut ja pelastuspalve- lut mukaan lukien.
Esteettömyys. Jos sopimuskaudella liikenteeseen hankitaan uutta kalustoa, Liikenteenharjoittajan tulee ottaa sen hankinnassa huomioon esteettömyystarpeet.
Esteettömyys. Pääoven välittömässä läheisyydessä (alle 10 m) on as- faltoidulla pihalla 5 invapaikoituspaikkaa. Rakennuksessa on hissi, useampia invamitoitettuja WC- tiloja molemmissa kerroksissa, invamitoitettu puku- huone liikuntasalin perällä. Aitiossa 5 on paikka myös pyörätuolille. Liikuntasalin katsomoelementeissä on lattiatasossa pyörätuoleille paikkoja.
Esteettömyys. Hyvässä kaupunkiympäristössä on tilaa niin liikkumisesteisille ja näkövammaisille kuin lastenvaunuja työntäville kaupunkilaisille. Helsingin kaupunki noudattaa vuonna 2012 vahvistettuja HELSINKI KAIKILLE–projektin mukaisia esteettömyyslinjauksia. Myös terassialueiden sopimuksia laadittaessa on tavoitteena esteetön ja turvallinen sekä laadukas kaupunkiympäristö kaikille. Helsinki kaikille projektista saat lisää tietoa osoitteesta: xxxxx://xxx.xxx.xx/xxxxxxxxxxxxxxxx/xx
Esteettömyys. Ostoliikenteessä on tavoitteena liikuntarajoitteisten matkustamiseen so- veltuvan kaluston käyttäminen. Muunlaisella kalustolla liikennöitäessä VR tiedottaa asiakkaille kaluston puutteesta. VR huolehtii siitä, että sen asiakaspalveluhenkilökunta on saanut riittävän koulutuksen erityisryhmi- en palvelemiseen.
Esteettömyys. Asiakas takaa varmistaneensa kansallisten ja kansainvälisten lakien ja määräysten ja säännösten sekä suorittamiensa tarkastusprosessien perusteella BDO:n olevan esteetön suorittamaan Palvelun Asiakkaalle.
Esteettömyys. Kuopion kaupunki on tehnyt yhteistyötä vanhus- ja vammaisjärjestöjen sekä pyöräilijöiden kanssa laatiessaan suunnittelun esteettömyysratkaisuja. Perustana on käytetty SuRaKu-ohjeistusta ja mate- riaalivalintoja ja ratkaisuja on testattu eri kokemusasiantuntijoiden kanssa suoritetuilla testikävelyillä. Esteettömyysratkaisuja on esitetty tyyppipiirustuksissa. Katu2020 ohjeessa viitataankin kaupunkien omiin tyyppipiirustuksiin. Ohjeessa on listattu suunnitte- lussa keskeisimmät huomioitavat esteettömyysperiaatteet. Keskeisimmät esteettömyysperiaatteet ovat huomioitu hyvin kaupungin ohjeistuksessa ja mallikuvissa.