Common use of Investointien pääomarahoitus Clause in Contracts

Investointien pääomarahoitus. Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoihin valtionosuutena, jäsenkunnan oman pääoman ehtoisena sijoituksena taikka lainana jäsenkunnalta tai rahoituslaitokselta. Perustamishankkeiden arvioidut kustannukset jaetaan valtion osuuden määräämiseksi jäsenkuntien osuuksiksi viimeisen peruspääoman jaon suh- teessa. Jäsenkunnan osuus valtionosuudesta on näin lasketun kunnan perustamis- hankkeen kustannusosuuden ja kunnan valtionosuusprosentin mukainen. Valtionosuuden ja –avustuksen määrällä korotetaan peruspääomaa ja kunkin kunnan osuutta peruspääomasta. Mikäli peruspääoma on savuttanut kuntayhtymälle sovitun peruspääomatason, suoritetaan investointien valtionosuus jäsenkunnille. Varautuminen kuntayhtymän tulevien investointien rahoitukseen on jäsenkuntien vas- tuulla.

Investointien pääomarahoitus. Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoihin valtionosuutena, jäsenkunnan oman pääoman ehtoisena sijoituksena taikka lainana jäsenkunnalta tai rahoituslaitokselta. Perustamishankkeiden arvioidut kustannukset jaetaan valtion osuuden valtionosuuden määräämiseksi jäsenkuntien osuuksiksi viimeisen tilinpäätöksen peruspääoman jaon suh- teessasuhteessa. Jäsenkunnan osuus valtionosuudesta on näin lasketun kunnan perustamis- hankkeen perustamishankkeiden kustannusosuuden ja kunnan valtionosuusprosentin mukainen. Valtionosuuden Mahdollisen erillisen valtionosuuden ja –avustuksen -avustuksen määrällä korotetaan peruspääomaa ja kunkin kunnan osuutta peruspääomasta. Mikäli peruspääoma on savuttanut saavuttanut kuntayhtymälle sovitun peruspääomatason, suoritetaan mahdollinen erillinen investointien valtionosuus jäsenkunnille. Varautuminen Varustautuminen kuntayhtymän tulevien investointien rahoitukseen on jäsenkuntien vas- tuullavastuulla.

Investointien pääomarahoitus. Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoihin valtionosuutena, jäsenkunnan jäsen- kuntien oman pääoman ehtoisena sijoituksena taikka lainana jäsenkunnalta tai rahoituslaitokseltarahoituslai- tokselta. Perustamishankkeiden arvioidut kustannukset jaetaan valtion osuuden valtionosuuden määräämiseksi jäsenkuntien osuuksiksi viimeisen tilinpäätöksen peruspääoman jaon suh- teessasuhteessa jäsenkuntien osuuksiksi. Jäsenkunnan Jäsen- kunnan osuus valtionosuudesta on näin lasketun kunnan perustamis- hankkeen kustannusosuuden perustamishankkeen kustan- nusosuuden ja kunnan jäsenkunnan valtionosuusprosentin mukainen. Valtionosuuden ja –avustuksen -avustuksen määrällä korotetaan peruspääomaa ja kunkin kunnan osuutta peruspääomasta. Mikäli peruspääoma on savuttanut saavuttanut kuntayhtymälle sovitun peruspääomatasonpe- ruspääomatason, suoritetaan investointien valtionosuus jäsenkunnille. Varautuminen kuntayhtymän tulevien investointien rahoitukseen on jäsenkuntien vas- tuullavastuul- la.

Investointien pääomarahoitus. Kuntayhtymä Liikelaitoskuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoihin valtionosuutena, jäsenkunnan jäsenen oman pääoman ehtoisena sijoituksena taikka lainana jäsenkunnalta jäseneltä tai rahoituslaitokselta. Perustamishankkeiden arvioidut kustannukset jaetaan valtion osuuden määräämiseksi jäsenkuntien jäsenten osuuksiksi viimeisen peruspääoman jaon suh- teessasuhteessa. Jäsenkunnan Jäsenen osuus valtionosuudesta on näin lasketun kunnan perustamis- hankkeen perustamishankkeen kustannusosuuden ja kunnan valtionosuusprosentin mukainen. Valtionosuuden ja –avustuksen määrällä korotetaan peruspääomaa ja kunkin kunnan osuutta peruspääomasta. Mikäli peruspääoma on savuttanut kuntayhtymälle sovitun peruspääomatason, suoritetaan investointien valtionosuus jäsenkunnille. Varautuminen kuntayhtymän tulevien investointien rahoitukseen on jäsenkuntien vas- tuullajäsenten vastuulla. Liikelaitoskuntayhtymä voi varautua investointeihin myös tulorahoituksen kautta.

Investointien pääomarahoitus. Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoihin valtionosuutena, jäsenkunnan jäsen- kunnan oman pääoman ehtoisena sijoituksena taikka lainana jäsenkunnalta tai rahoituslaitokseltarahoitus- laitokselta. Perustamishankkeiden arvioidut kustannukset jaetaan valtion osuuden valtionosuuden määräämiseksi jäsenkuntien jä- senkuntien osuuksiksi viimeisen peruspääoman jaon suh- teessatilinpäätöksen peruspääomanjaon suhteessa. Jäsenkunnan osuus valtionosuudesta on näin lasketun kunnan perustamis- hankkeen perustamishankkeen kustannusosuuden ja kunnan valtionosuusprosentin mukainen. Valtionosuuden Mahdollisen erillisen valtionosuuden ja –avustuksen -avustuksen määrällä korotetaan peruspääomaa ja kunkin kunnan osuutta peruspääomasta. Mikäli peruspääoma on savuttanut saavuttanut kuntayhtymälle sovitun peruspääomatason, suoritetaan mahdollinen erillinen investointien valtionosuus jäsenkunnille. Varautuminen Varustautuminen kuntayhtymän tulevien investointien rahoitukseen on jäsenkuntien vas- tuulla.