Ilmoitusmenettely Fennialla on oikeus vakuutuskauden vaihtuessa muuttaa vakuutusehtoja, -maksua sekä muita sopimusehtoja, kun perusteena on - uusi tai muuttunut lainsäädäntö tai viranomaisen määräys - oikeuskäytännön muuttuminen - ennalta arvaamaton olosuhteiden muutos (esim. kansainvälinen kriisi, poikkeuksellinen luonnontapahtuma tai suuronnettomuus) - vakuutusmaksuun ja/tai omavastuun euromäärään vaikuttavan, vakuutuskirjassa tai vakuutusehdossa mainitun indeksin muutos - korvausmenon muutos. Korvausmenon muutosta voidaan tarkastella esimerkiksi tilastokeskuksen määrittelemän toimialaluokituksen mukaisesti. - hoitokustannusten muutos - yleisen kustannustason muutos - vakuutuksen kohteena olevan rakennuksen tai sen putkiston ikä. Korotus on tällä perusteella enintään 15 % siitä alkaen, kun rakennuksen valmistumisesta tai putkiston uusimisesta kulunut aika on vähintään 10 vuotta. Ajan ylittäessä 20 vuotta korotus on enintään 30 % ja ajan ylittäessä 30 vuotta korotus on enintään 50 %. Tässä kohdassa tarkoitettu korotus tehdään riippumatta muista vakuutusmaksuun vaikuttavista muutosperusteista. - muutos sellaisessa seikassa tai olosuhteessa, jolla on Fennian mukaan riskiä ja vakuutusmaksua korottava vaikutus. Tällaisia muutoksia voivat olla esimerkiksi - toimialan muutos - omaisuuden laadun tai käyttötarkoituksen muutos - vakuutusmäärän muutos - liikevaihdon, laskutuksen, palkkasumman, henkilömäärän, tilavuuden, pinta-alan tai muun vastaavan, vakuutetun toiminnan, omaisuuden tai etuuden määrää tai laajuutta kuvaavan tunnusluvun muutos - rakennuksen paloluokan muutos - sammutuslaitteiston, paloilmoittimen, hälytysjärjestelmän, toimintavalmiuden tai muun vastaavan, vahingontorjunnan teknisen tai operatiivisen tason muutos - vakuutuksen voimassaoloalueen, voimassaoloajan tai omavastuun muutos. Fennialla on lisäksi oikeus tehdä vakuutusehtoihin vähäisiä muutoksia, joilla ei ole vaikutusta vakuutussopimuksen keskeiseen sisältöön. Jos Fennia tekee vakuutussopimukseen edellä kuvattuja muutoksia, se lähettää laskun yhteydessä vakuutuksenottajalle ilmoituksen siitä, miten vakuutusmaksu tai muut sopimusehdot muuttuvat. Ilmoituksessa mainitaan, että vakuutuksenottajalla on oikeus irtisanoa vakuutus. Muutos tulee voimaan sen vakuutuskauden alusta lukien, joka ensiksi seuraa kuukauden kuluttua ilmoituksen lähettämisestä.
Korvausmenettely Haettaessa korvausta tämän vakuutuksen nojalla on otettava yhteyttä AIG:n asiakaspalveluun mahdollisimman pian vahingon tapahduttua. AIG:lle on varattava tilaisuus vahingon tarkastamiseen. Rikoksesta on viipymättä ilmoitettava poliisiviranomaiselle. Xxxxxxxxxx hakijan tulee täyttää korvaushakemuslomake, ja häntä voidaan pyytää käymään lääkärintarkastuksessa hakemuksen tueksi. Hakijan on annettava AIG:lle lupa saada nähtäväkseen kaikki sellaiset hakijaa hoitaneiden lääkäreiden antamat todistukset ja tarvittavat poti- lasasiakirjat, jotka ovat tarpeen AIG:n vastuun selvittämiseksi. Muussa tapauksessa korvaus voidaan evätä. Xxxxxxxxxx hakijan on annettava AIG:lle omalla kustannuksellaan kaikki sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen AIG:n vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen huomioon AIG:n mahdollisuudet hankkia selvitys. AIG maksaa kuitenkin kaikki kulut, jotka aiheutuvat sen pyytämistä tutki- muksista ja näihin tutkimuksiin liittyvistä lääkärintodistuksista ja potilas- asiakirjoista. Vakuutettu on velvollinen korvauksen saamiseksi suostu- maan tällaisiin tutkimuksiin. Jos vakuutettu kuolee, AIG:llä on oikeus pyytää kuolinsyyn selvittämistä ruumiinavauksella. Jos korvauksen hakija on vakuutustapahtuman jälkeen vilpillisesti antanut AIG:lle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä AIG:n vastuun arvioimisen kannalta, hänen korvaustaan voidaan alentaa tai se voidaan evätä sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista. Mikäli korvauksen hakijalle on jo maksettu vakuutuskorvausta virheellis- ten tietojen perusteella, on korvauksen hakija velvollinen palauttamaan saamansa korvauksen AIG:lle. Korvaus maksetaan vakuutetulle, ja kuolemantapauksessa määrätylle edunsaajalle tai omaisille.
Irtisanomisaika 1. Työnantajan noudattama irtisanomisaika on, ellei pidemmästä irtisano- misajasta ole sovittu, enintään 5 vuotta yli 5–enintään 10 vuotta yli 10–enintään 15 vuotta yli 15 vuotta 1 kuukausi 2 kuukautta 3 kuukautta 4 kuukautta
Neuvottelumenettely Neuvottelut käydään liittoja sitovan tai ennen uuden työehtosopimuksen solmimista viimeksi sitoneen työ- ehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.
Irtisanomisajat Työnantajan noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat: Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika 1. enintään vuoden 14 päivää 2. yli vuoden mutta enintään 4 vuotta 1 kuukausi 3. yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta 2 kuukautta 4. yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta 4 kuukautta 5. yli 12 vuotta 6 kuukautta Työntekijän noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat: Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika 1. enintään 5 vuotta 14 päivää 2. yli 5 vuotta 1 kuukausi Laskettaessa työsuhteen kestoaikaa, jonka perusteella irtisanomisaika määräytyy, otetaan huomioon vain se aika, jonka työntekijä on ollut keskeytyksettä työnantajan palveluksessa samassa työsuhteessa. Esimerkiksi liikkeen luovutus, äitiys- ja vanhempainloma sekä hoitovapaa, asevelvollisuus tai opintovapaa eivät katkaise työsuhdetta. Työsuhteen keskeytymättömyyden ohella on selvitettävä, mikä aika kerryttää irtisanomisaikoja pidentävää työsuhteen kestoaikaa. Asevelvollisten osalta tällaista aikaa on vain se aika, jonka työntekijä on yhtäjaksoisesti ollut työnantajan palveluksessa ennen asevelvollisuuslain (452/1950) mukaista asevelvollisuuden suorittamista ja sen jälkeinen aika edellyttäen, että työntekijä on em. lain nojalla palannut työhön. Työsuhteen kestoaikaan ei siis lueta varsinaista asevelvollisuusaikaa. Määräaikojen laskemisesta ei ole erityissäännöksiä työoikeudellisessa lainsäädännössä eikä määräyksiä työehtosopimuksissa. Säädettyjen määräaikain laskemisesta annetussa laissa (150/30) olevia määräaikojen laskemissääntöjä noudatetaan vakiintuneesti työsuhteeseen liittyviä määräaikoja, kuten irtisanomisaikaa ym. laskettaessa. Irtisanomissuojasopimukseen sisältyviä määräaikoja laskettaessa noudatetaan siten, ellei toisin ole sovittu, seuraavia sääntöjä.
Jatkuva neuvottelumenettely Sopijaosapuolet noudattavat sopimuskauden aikana jatkuvan neuvottelu- menettelyn periaatteita osapuolten esille ottamissa virka- ja työehto- sopimusasioissa.
Irtisanomisen toimittaminen Irtisanominen on toimitettava kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun irtisanomisen peruste on tullut työnantajan tietoon.
Tuomioistuinkäsittely Jollei työsopimuksen irtisanomista koskevassa riidassa ole päästy sovintoon, työnantaja- tai työntekijäliitto voi saattaa asian työtuomioistuimen käsiteltäväksi. Työtuomioistuimesta annetun lain (646/74) 15 §:n mukainen haastehakemus on toimitettava työtuomioistuimelle kahden vuoden kuluessa siitä, kun työsuhde on päättynyt.
Soveltamisala ja määritelmät 1.1. Näitä suurjännitteisen jakeluverkon verkkopalveluehtoja (SJVPE) sovelletaan suurjännitteiseen jakeluverkkoon liitetylle verkonhaltijalle, sähkönkäyttäjälle tai sähköntuottajalle (asiakas) tapahtuvassa sähköverkkopalvelussa ja ne ovat osa tätä palvelua koskevaa, suurjännitteisen jakeluverkonhaltijan ja asiakkaan välistä sähköverkkosopimusta (verkkosopimusta).
Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen Työnantajan, joka on irtisanonut työsopimuksen noudattamatta irtisanomisaikaa, on maksettava työntekijälle korvauksena täysi palkka irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta. Työntekijä, joka ei ole noudattanut irtisanomisaikaa on velvollinen suorittamaan työnantajalle kertakaikkisena korvauksena irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Työnantaja saa pidättää tämän määrän työntekijälle maksettavasta lopputilistä, noudattaen mitä työsopimuslain 2:17 §:ssä on säädetty työnantajan kuittausoikeuden rajoituksista. Jos irtisanomisajan noudattaminen on laiminlyöty vain osittain, korvausvelvollisuus rajoittuu noudattamatta jääneen irtisanomisajan osan palkkaa vastaavaksi. Sopimuskohdan tarkoittamissa rikkomustapauksissa on kysymys toisen sopimuspuolen laiminlyönnistä. Palkka lasketaan tällaisessa tapauksessa alakohtaisen työehtosopimuksen sairausajan palkkamääräysten mukaisesti. Tässä yhteydessä ei ole puututtu sellaisiin tapauksiin, joissa työntekijä työsuhteen kestäessä joutuu olemaan vailla työtä. Tällöin noudatetaan alakohtaisia työehtosopimusmääräyksiä tai -käytäntöä.