Jäsenkunnan ottaminen ja eroaminen sekä toimintaa jatkavien jäsenkuntien asema Mallilausekkeet

Jäsenkunnan ottaminen ja eroaminen sekä toimintaa jatkavien jäsenkuntien asema. Uuden jäsenkunnan ottaminen edellyttää kuntayhtymän perussopimuksen muuttamista kuntalain mukaisesti. Uuden jäsenkunnan jäsenyys kuntayhtymässä alkaa, ellei toisin määrätä, perussopimuksen muutoksen hyväksymistä seuraavan kalenterivuoden alusta. Jäsenkunnan, joka haluaa erota kuntayhtymästä, tulee ilmoittaa siitä kun- tayhtymän hallitukselle. Eroaminen tapahtuu kalenterivuoden päättyessä jäsenkunnan ilmoitettua eroamisesta vähintään vuotta aikaisemmin. Jäsenkunnan erotessa kuntayhtymästä sille suoritetaan valtuuston päätök- sellä kunnan osuus tai osa nettovarallisuudesta, ottaen huomioon sekä eroavan jäsenkunnan että toimintaa jatkavien jäsenkuntien asema. Mikäli muut kunnat eivät lunasta eroavan kunnan osuutta nettovarallisuudesta tai osaa siitä, alennetaan peruspääomaa. Mikäli kuntayhtymän nettovaralli- suus on negatiivinen, eroava jäsenkunta on valtuuston päätöksellä velvolli- nen suorittamaan kuntayhtymälle kunnan osuuden negatiivisesta nettova- rallisuudesta. Korvaus jäsenkuntaosuudesta ja kunnan korvaus kuntayhtymälle suorite- taan tasasuuruisina erinä kolmen (3) vuoden aikana eron voimaantulosta lukien.
Jäsenkunnan ottaminen ja eroaminen sekä toimintaa jatkavien jäsenkuntien asema. Uuden jäsenkunnan ottaminen edellyttää kuntayhtymän perussopimuksen muuttamista kuntalain mukaisesti. Uuden jäsenkunnan jäsenyys kuntayhtymässä alkaa, ellei toisin määrätä, perussopimuksen muutoksen hyväksymistä seuraavan kalenterivuoden alusta. Yhtymävaltuusto päättää kuntayhtymän jäseneksi tulevan kunnan peruspääomaosuuden sekä sen suoritusajankohdan. Tässä perussopimuksessa muualla säädetystä poiketen yhteistoiminta-alueen laajentuessa paikat kuntayhtymän toimielimissä jaetaan suhteellisuuden perusteella ja siten, että jokaisella kunnalla on vähintään yksi (1) edustaja. Äänivalta toteutetaan tällöin kuntalain määräysten mukaisesti. Jäsenkunnan, joka haluaa erota kuntayhtymästä, tulee ilmoittaa siitä kuntayhtymän hallitukselle. Eroaminen tapahtuu kalenterivuoden päättyessä jäsenkunnan ilmoitettua eroamisesta vähintään vuotta aikaisemmin. Jäsenkunnan erotessa kuntayhtymästä sille suoritetaan yhtymävaltuuston päätöksellä kunnan osuus tai osa nettovarallisuudesta, ottaen huomioon sekä eroavan jäsenkunnan että toimintaa jatkavien jäsenkuntien asema. Mikäli muut kunnat eivät lunasta eroavan kunnan osuutta nettovarallisuudesta tai osaa siitä, alennetaan peruspääomaa. Mikäli kuntayhtymän nettovarallisuus on negatiivinen, eroava jäsenkunta on yhtymävaltuuston päätöksellä velvollinen suorittamaan kuntayhtymälle kunnan osuuden negatiivisesta nettovarallisuudesta. Mikäli jäsenkunnan eroaminen koskee vain osaa kuntayhtymän toiminnasta, koskee edellä tarkoitettu jäsenkunnan osuus vastaavasti tätä toimintaa. Korvaus jäsenkuntaosuudesta ja kunnan korvaus kuntayhtymälle suoritetaan tasasuuruisina erinä viiden (5) vuoden aikana eron voimaantulosta lukien. Eläkevastuut huomioidaan erillisellä sopimuksella.
Jäsenkunnan ottaminen ja eroaminen sekä toimintaa jatkavien jäsenkuntien asema. Kunnan, joka haluaa tulla kuntayhtymän jäseneksi, on tehtävä siitä esitys kuntayhtymälle. Kun- tayhtymän valtuusto päättää uuden jäsenkunnan ottamisesta. Uuden jäsenkunnan ottaminen edellyttää kuntayhtymän perussopimuksen muuttamista kunta- lain mukaisesti. Uuden jäsenkunnan jäsenyys kuntayhtymässä alkaa, ellei toisin määrätä, pe- russopimuksen muutoksen hyväksymistä seuraavan kalenterivuoden alusta. Uuden jäsenkunnan liittyessä kuntayhtymään määritetään jäsenkunnan edustus kuntayhtymän toimielimissä, peruspääomaosuus sekä vastuu kuntayhtymän velvoitteista. Jäsenkunnan, joka haluaa erota kuntayhtymästä, tulee ilmoittaa siitä kuntayhtymän hallituk- selle. Eroaminen tapahtuu kalenterivuoden päättyessä jäsenkunnan ilmoitettua eroamisesta vähintään vuotta aikaisemmin. Jäsenkunnan erotessa kuntayhtymästä sille voidaan suorittaa yhtymävaltuuston päätöksellä sen osuus nettovarallisuudesta tai osa siitä. Korvaus peruspääomaosuudesta suoritetaan tasa- suuruisina erinä (10) vuoden aikana eron voimaantulosta lukien ellei muusta aikataulusta xxxx- seen sovita. Eläkevastuut siirtyvät eroavalle kunnalle peruspääoman suhteessa. Mikäli muut kunnat eivät lunasta eroavan kunnan osuutta nettovarallisuudesta tai osaa siitä, alennetaan peruspääomaa. Mikäli kuntayhtymän nettovarallisuus on negatiivinen, eroava jä- senkunta on yhtymävaltuuston päätöksellä velvollinen suorittamaan kuntayhtymälle kunnan osuuden negatiivisesta nettovarallisuudesta. Kuntayhtymästä eroava kunta voi luovuttaa osuutensa ja jäsenkunta voi luovuttaa osan osuuk- sistaan kuntayhtymän varoihin toiselle jäsenkunnalle sen mukaan kuin asianomaisten kuntien kesken sovitaan. Luovutuksesta on ilmoitettava kuntayhtymälle. Jos jäsenkunta eroaa kuntayhtymästä tai luopuu osasta osuuksiaan, kuntayhtymä voi yhtymä- valtuuston päättämien perusteiden mukaisesti lunastaa osuudet kunnalta. Mikäli jäsenkunnan eroaminen koskee vain osaa kuntayhtymän toiminnasta, koskee edellä tar- koitettu jäsenkunnan osuus vastaavasti tätä toimintaa. Luovutettuihin osuuksiin liittyvät oikeudet ja velvollisuudet alkavat tai siirtyvät luovutusta seu- raavan kalenterivuoden tammikuun 1 päivänä, jollei yhtymävaltuuston päätöksen mukaan toisin sovita.
Jäsenkunnan ottaminen ja eroaminen sekä toimintaa jatkavien jäsenkuntien asema. Kuntayhtymään voi liittyä muita jäsenkuntia, jos vähintään kaksi kolmasosaa jäsenkunnista sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta. Uuden jäsenkunnan peruspääoman suuruus määrätään samoilla asukasluvun suhteen määräytyvillä perusteilla kuin perustajajäsenkuntien peruspääomien suuruus. Jos uuden kunnan liittyminen kuntayhtymään aiheuttaa muutoksen jonkun muun jäsenkunnan peruspääomassa tar‐ vitaan asianomaisen jäsenkunnan suostumus.
Jäsenkunnan ottaminen ja eroaminen sekä toimintaa jatkavien jäsenkuntien asema. Uuden jäsenkunnan ottaminen edellyttää kuntayhtymän perussopimuksen muuttamista kuntalain mukaisesti. Uuden jäsenkunnan jäsenyys kuntayhtymässä alkaa, ellei toisin määrätä, perussopimuksen muutoksen hyväksymistä seuraavan kalenterivuoden alusta. Jäsenkunnan, joka haluaa erota kuntayhtymästä, tulee ilmoittaa siitä kuntayhtymän hallitukselle. Eroaminen tapahtuu kalenterivuoden päättyessä jäsenkunnan ilmoitettua eroamisesta vähintään vuotta aikaisemmin. Eroavalle kunnalle suoritetaan yhtymäkokouksen päätöksellä kunnan osuus peruspääomasta tai osa siitä. Päätöstä tehtäessä yhtymäkokouksen tulee varmistaa, että kuntayhtymällä säilyy kyky jatkaa koulutustoimintaa. Eroavalle kunnalle korvattavalla määrällä alennetaan peruspääomaa ja kunnan peruspääomaosuuden mahdollisesti alittava määrä kirjataan yli-/alijäämään. Korvaus suoritetaan tasasuuruisina erinä kolmen vuoden aikana eron voimaantulosta lukien.

Related to Jäsenkunnan ottaminen ja eroaminen sekä toimintaa jatkavien jäsenkuntien asema

  • Sopimusehtojen ja hintojen muuttaminen 15.1. Sopijapuolet voivat yhdessä sopia yksilöllisen verkkosopimuksen muuttamisesta. Jos muuta ei ole sovittu, noudatetaan mitä kohdissa 2.6-2.6.5 on määrätty.

  • Sopimusehtojen muuttaminen Laitoksella on oikeus tehdä sopimukseen lainsäädännön muutoksista, viranomaisten päätöksistä tai olosuhteiden olennaisista muutoksista johtuvia muutoksia. Lisäksi laitoksella on oikeus tehdä vähäisiä sopimusehtojen muutoksia, jotka eivät vaikuta sopimussuhteen keskeiseen sisältöön. Maksujen muuttamisesta on sanottu kohdassa 4.2. Laitos lähettää asiakkaalle hyvissä ajoin ennen sopimuksen muuttamista ilmoituksen siitä, miten ja mistä ajankohdasta sopimusehdot muuttuvat ja mikä on muutoksen peruste. Jos muutoksen perusteena on muu kuin lainsäädännön muutos tai viranomaisen siihen perustuva päätös, muutos saa tulla voimaan aikaisintaan yhden kuukauden kuluttua ilmoituksen lähettämisestä.

  • Vakuutustapahtuman aiheuttaminen (28 §, 30 § ja 34 §)

  • Vakuutusmaksun suorittaminen Vakuutusmaksut on maksettava viimeistään sovittuina eräpäivinä. Mikäli eräpäivän ja laskun päiväyksen erotus on alle 30 vuorokautta, tulee vakuutusmaksu maksaa 30 vuorokauden kuluessa laskun päiväyksestä. Poikkeuksena ovat tilanteet, joissa vakuutuskautta koskevan maksun suorittaminen on vakuutuksenantajan vastuun alkamisen edellytyksenä. Vakuutusehdot Jos vakuutusmaksusta maksetaan maksun erääntyessä vain osa, jaetaan osasuoritus vakuutussopimuksen eri vakuutusturvien kesken. Kunkin vakuutusturvan osaksi tuleva summa lasketaan tällöin sen mukaan, kuinka suuri on kyseisen vakuutusturvan maksun osuus koko vakuutusmaksusta. Jos vakuutuksenottajan maksama maksu ei riitä kaikkien vakuutusturvien maksamiseen vakuutuksenottajalla on oikeus maksun suorittamisen yhteydessä määrätä mitä vakuutusturvien maksuja suorituksella lyhennetään. Jos vakuutuksenottaja on kokonaan tai osittain laiminlyönyt vakuutusmaksun maksamisen maksun erääntyessä tilanteessa, jossa hän on jo aiemmin suorittanut tulevaan aikaan kohdistuvia muita vakuutusmaksuja, vakuutusyhtiöllä on oikeus kohdistaa jo maksetut vakuutusmaksut myös laiminlyötyjen vakuutusmaksujen kattamiseen, ellei vakuutuksenottaja maksun maksamisen laiminlyötyään viipymättä nimenomaisesti ilmoita vakuutusyhtiölle, ettei hän halua jo maksettua maksua jaettavaksi eri vakuutusturvien kesken. Jos koko vakuutusmaksua ei makseta eräpäivään mennessä, erääntyvät kaikki vakuutussopimuksen vakuutuskauden jäljellä olevat maksuerät heti, jos vakuutusyhtiö niin haluaa. Erääntyvien maksuerien laskentaperusteet eivät muutu.

  • Keskeytyksistä ja rajoituksista tiedottaminen Ennalta arvaamattomista ja äkillisesti syntyneistä vedentoimituksen tai viemäriveden vastaanoton keskeytyksistä tai rajoituksista laitos tiedottaa olosuhteet huomioon ottaen viipymättä asiakkaalle. Huolto-, korjaus- ym. töiden takia tapahtuvista, etukäteen tiedossa olevista keskeytyksistä tai rajoituksista laitos tiedottaa hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista: rajoitettuja alueita koskevista keskeytyksistä ja rajoituksista liittyjäkohtaisesti ja laaja-alaisista keskeytyksistä ja rajoituksista lehdistön välityksellä.

  • Johtojen, laitteiden ja merkkikilpien sijoittaminen Laitoksella on oikeus kiinteistön omistajaa tai haltijaa kuultuaan korvauksetta sijoittaa tarpeellisia johtoja, laitteita ja merkkikilpiä liittyjän kiinteistöön tarkoituksenmukaiseen, kiinteistön käyttöä mahdollisimman vähän haittaavaan paikkaan. Tällaiset johdot, laitteet ja merkkikilvet on tarkoitettu vedentoimitusta, veden laadun tarkkailua, viemäriveden poisjohtamista, verkostojen huoltoa tai palo- ja pelastustoimen tarvitsemaa sammutusveden ottamista varten.

  • Vahingon torjuminen ja rajoittaminen Sopijapuolen tulee vahingon estämiseksi, sen sattuessa tai sen uhatessa ryhtyä kaikkiin sellaisiin toimiin vahingon torjumiseksi tai rajoittamiseksi, joita häneltä voidaan kohtuudella vaatia ja edellyttää. Jos asiakas omalla toiminnallaan aiheuttaa vahingon, ei laitoksella ole velvollisuutta korvata sitä. Vahinko, joka on aiheutunut sopijapuolelle näiden ehtojen mukaan korvattavan vahingon rajoittamisesta, on korvattava.

  • Vakuutussopimuksen Muuttaminen 15.1 Vahinkovakuutuksen sopimusehtojen muuttaminen vakuutuskauden aikana (VSL 18 §)

  • Sopimuksen muuttaminen Tätä sopimusta voidaan muuttaa vain molempien sopijaosapuolten asianmukaisesti allekirjoittamalla asiakirjalla.

  • Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus 1. Työnantajan antaessa työntekijöille ammatillista koulutusta tai lähdettäessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat kustannukset ja säännöllisen työajan ansiomenetys. Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset. Ennen koulutustilaisuuteen ilmoittautumista todetaan, onko kysymyksessä tämän pykälän mukainen koulutus.