Jäsenkunnan eroaminen. Milloin jäsenkunta valtioneuvoston päätöksellä määrätään kuulumaan toiseen maakuntaan, se lakkaa olemasta kuntayhtymän jäsenenä päätöksessä mainitusta ajankohdasta lukien.
Jäsenkunnan eroaminen. Jäsenkunnan, joka haluaa erota kuntayhtymästä, on ilmoitettava siitä kuntayhtymälle. Jäsenyys päättyy ilmoitusta seuraavan kalenterivuoden päättyessä, ellei kunnanvaltuustojen yhtäpitävin päätöksin asiasta toisin sovita. Jäsenkunnan erotessa peruspääoma pienenee eroavan kunnan peruspääomasijoituksen määrällä samasta ajankohdasta lukien kuin eroaminen kuntayhtymästä tapahtuu. Yhtymä maksaa eroavalle kunnalle sen osuuden jäsenyyden päättyessä vahvistettavasta peruspääomasta, sekä palauttaa sopimuksen voimaantullessa korvauksetta luovutetun omaisuuden sopijakunnalle siinä kunnossa kuin se sopimuksen päättyessä on. Yhtymähallituksen tehtävänä on laatia jäsenkunnan eroamisen vaikutuksista sopeutumista koskeva selvitys, josta käyvät ilmi muutokset kuntayhtymän toiminnassa, henkilöstöä koskevat muutokset sekä vaikutukset yhtymän talouteen.
Jäsenkunnan eroaminen. Jäsenkunnan, joka päättää erota vapaaehtoisista osatehtävistä, on ilmoitettava siitä kuntayhtymälle. Tämä tulee voimaan ilmoitusta seuraavan kalenterivuoden lopussa, jollei ajankohdasta valtuuston suostumuksella toisin sovita. Milloin jäsenkunta valtioneuvoston päätöksellä siirretään toiseen maakuntaan tai lakkautetaan kuntaliitoksen seurauksena, lakkaa kunnan jäsenyys 2 pykälän 2 momentin 2, 3 ja 4 kohdan (maakunnan liitolle säädetyt lakisääteiset tehtävät) tehtävien osalta päätöksessä mainitusta ajankohdasta alkaen.
Jäsenkunnan eroaminen. Milloin kunta valtioneuvoston päätöksellä määrätään kuulumaan toiseen maakuntaan, lakkaa kunnan jäsenyys Kainuun liitossa päätöksessä mainitusta ajankohdasta lukien.
Jäsenkunnan eroaminen. Mikäli jäsenkunta eroaa kuntayhtymästä, sille suoritetaan kunnan osuus tai osa nettovarallisuudesta siten kuin yhtymäkokous päättää. Mikäli jäsenkunnan osuus kuntayhtymän nettovarallisuudesta on jäsenkunnan peruspääomaosuutta pienempi, suoritetaan jäsenkunnalle sen osuus nettovarallisuudesta tai yhtymäkokouksen päättämä osa siitä. Mikäli muut kunnat eivät lunasta eroavan jäsenkunnan pääomaosuutta, alennetaan peruspääomaa. Korvaus kunnan osuudesta suoritetaan tasasuuruisina erinä yhtymäkokouksen päättämän aikataulun kuluessa eroamisen voimaantulosta alkaen. Jäsenyys päättyy yhtymäkokouksen päätöstä seuraavan kalenterivuoden lopussa, ellei yhtymäkokous toisin päätä.
Jäsenkunnan eroaminen. Jos jäsenkunta eroaa kuntayhtymästä, on kuntayhtymän suoritettava kunnalle korvausta eroavan kunnan osuudesta kuntayhtymän varoihin. Eroavalle kunnalle palautetaan ensisijaisesti kunnan luovuttamaa ap‐ porttiomaisuutta tai muuta omaisuutta mitä on investoitu kunnan alu‐ eella, mitä kuntayhtymä ei tarvitse. Korvauksen tulee olla vähintään 40 ja enintään 80 prosenttia kunnan osuudesta kuntayhtymän varoista vähennettynä varojen hankintaan otettujen velkojen ja saatujen valtionosuuksien suhteellisella määrällä. Lunastushinnasta päättää yhtymäkokous. Jos kuntayhtymän varat ovat 1 momentissa tarkoitettuja vähennettäviä määriä pienemmät, kuntayhtymästä eroavan kunnan on suoritettava kuntayhtymälle erotuksesta kunnan osuutta vastaava korvaus. Korvaus on suoritettava siihen ajankohtaan mennessä, kun eroavan kunnan oikeudet ja velvollisuudet 4 momentin mukaan lakkaavat. Eroavan kunnan oikeudet ja velvollisuudet lakkaavat seuraavan ka‐ lenterivuoden lopussa siitä, kun jäsenkunta on ilmoittanut eroamisesta, jollei yhtymäkokouksen yksimielisellä suostumuksella toisin sovita. Vastuu kuntayhtymän maksuista ja vastuista, jotka syntyvät tai kertyvät jäsenkunnan kuntayhtymään kuulumisen aikana, mutta realisoituvat tai erääntyvät maksettavaksi kuntayhtymästä eroamisen jälkeen, jää kuitenkin eroavalle kunnalle kuntayhtymään kuulumisen ajalta kunnan peruspääomaosuuden mukaisessa suhteessa.
Jäsenkunnan eroaminen. Mikäli jäsenkunta eroaa kuntayhtymästä, sille suoritetaan kunnan osuus nettovarallisuudesta yhtymävaltuuston päätöksellä. Eroavalle kunnalle luovutetaan yhtymävaltuuston päätöksellä ensisijaisesti paikkakunnalla sijaitsevat kiinteistöt kalustoineen edellyttäen, että niiden luovuttaminen ei muodosta kohtuutonta haittaa koko kuntayhtymän tai eroavan kunnan koulutustehtävän toteuttamiselle. Samalla eroava kunta on velvollinen ottamaan vastaan yhtymävaltuuston päättämän osuuden kuntayhtymän henkilöstöstä ns. vanhoina työntekijöinä. Eroava kunta ottaa vastattavakseen yhtymävaltuuston määrittelemän osuuden Kuntien Eläkevakuutukselle siitä eläkevastuusta, joka kuntayhtymälle on syntynyt eroamiseen saakka. Mikäli muut kunnat eivät lunasta eroavan jäsenkunnan pääomaosuutta, alennetaan peruspääomaa. Rahakorvaus suoritetaan tasaerinä viiden vuoden aikana eron voimaantulosta lukien. Jäsenyys päättyy yhtymävaltuuston päätöstä seuraavan kalenterivuoden lopussa, ellei yhtymävaltuusto toisin päätä.
Jäsenkunnan eroaminen. Yksittäisellä jäsenkunnalla on oikeus erota kuntayhtymästä. Jäsenkunnan, joka haluaa erota kuntayhtymästä, on ilmoitettava siitä kuntayhtymälle. Kunta, joka eroaa kuntayhtymästä tai luopuu joistakin oppilaspaikoistaan, vapautuu, jollei valtuusto toisin päätä, kuntayhtymän jäsenyydestä tai niihin oppilaspaikkoihin liittyvistä velvollisuuksistaan, joista se luopuu, eroamis- tai luopumisilmoituksen tekoa seuraavan kalenterivuoden päättyessä. Se jää kuitenkin edelleen 12 §:n 2 momentin mukaisesti vastuuseen niistä sitoumuksista, mitkä kuntayhtymällä silloin oli. Jäsenkunnalla, joka eroaa kuntayhtymästä, on oikeus saada kuntayhtymältä valtuuston vahvistama osuuttaan vastaava korvaus. Osuus määrätään kunnan oppilasluvun mukaisessa suhteessa laskettuna eroamispäivää edeltävien kahden lukuvuoden oppilasluvun keskiarvon mukaan, ellei valtuusto tasapuolisuus- tai kohtuullisuussyistä määrää osuutta toisin laskettavaksi. Kts. § 4-5
Jäsenkunnan eroaminen. Jäsenkunta voi erota kuntayhtymästä luovuttamalla peruspääomaosuu- tensa toiselle kunnalle. Mikäli kuntien kesken ei päästä sopimukseen peruspääomaosuuksien luovuttamisesta toiselle kunnalle tai kunnille, kuntayhtymä on velvollinen lunastamaan eroavan kunnan peruspää- omaosuudet. Yhtymävaltuusto määrää tällöin peruspääomaosuuksista maksettavan hinnan. Hinta ei kuitenkaan saa ylittää määrää, joka saa- daan kun asianomaisen kunnan peruspääomaosuuksien nimellisarvosta vähennetään asianomaisen kunnan 15. §:ssä määritelty suhteellinen osuus kuntayhtymän velkojen ja saamisten erotuksesta, jos velat ovat saamisia suuremmat tai lisätään jos saamiset ovat velkoja suuremmat. Saamisiin ja velkoihin ei lueta valtionosuussaamisia eikä velkoja valti- olle. Jäsenyys päättyy yhtymävaltuuston päätöstä seuraavan kalenterivuo- den lopussa.
Jäsenkunnan eroaminen. Jäsenkunnan, joka haluaa erota kuntayhtymästä, on ilmoitettava siitä kuntayhtymälle. Jäsenyys päättyy ilmoitusta seuraavan kalenterivuoden päätyttyä, ellei kunnanvaltuus- tojen yhtäpitävin päätöksin asiasta toisin sovita. Jäsenkunnan erotessa peruspääoma pienenee eroavan kunnan peruspääomasijoituksen määrällä eroamisajankohdasta lukien. Eroavalle jäsenkunnalle maksetaan osuus kun- tayhtymän nettovarallisuudesta tai osa siitä. Nettovarallisuus lasketaan vähentämällä taseen varoista vieras pääoma ja pakolliset varaukset. Nettovarallisuutta laskettaessa pysyvien vastaavien varat arvostetaan tasearvoon.