Jäsenkunnan eroaminen. Milloin kunta valtioneuvoston päätöksellä määrätään kuulumaan toiseen maakuntaan, lakkaa kunnan jäsenyys maakuntaliitossa päätöksessä mainitusta ajankohdasta lukien.
Jäsenkunnan eroaminen. Milloin jäsenkunta valtioneuvoston päätöksellä määrätään kuulumaan toiseen maakuntaan, se lakkaa olemasta kuntayhtymän jäsenenä päätöksessä mainitusta ajankohdasta lukien. Kuntayhtymä kuuluu aluekehityslain 12 §:ssä mainittujen yhteistoiminnassa hoidettavien tehtävien hoitamista varten yhteistoiminta-alueeseen, jonka jäsenkunnat ovat Hämeen, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan (sekä vuonna 2010 Itä-Uudenmaan) liittojen jäsenkuntia. Aluekehityslain 11 §:ssä tarkoitetun yhteistoiminta-alueen päätöksenteko tapahtuu maakunnan liittojen yhtäpitävin päätöksin. Muusta yhteistyöstä maakunnan liitot voivat sopia aluekehityslain 16 §:n mukaisesti.
Jäsenkunnan eroaminen. Milloin kunta valtioneuvoston päätöksellä määrätään kuulumaan toiseen maakuntaan, lakkaa kunnan jäsenyys Kainuun liitossa päätöksessä mainitusta ajankohdasta lukien.
Jäsenkunnan eroaminen. Jäsenkunnan, joka haluaa erota kuntayhtymästä, on ilmoitettava siitä kuntayhtymälle. Jäsenyys päättyy ilmoitusta seuraavan kalenterivuoden päätyttyä, ellei valtuustojen yhtäpitävin päätöksin asiasta toisin sovita. Jäsenkunnan erotessa peruspääoma pienenee eroavan kunnan peruspääomasijoituksen määrällä samasta ajankohdasta lukien kuin eroaminen kuntayhtymästä tapahtuu. Kuntayhtymä voi maksaa eroavalle kunnalle sen osuuden jäsenyyden päättyessä vahvistettavasta peruspääomasta. Päätettäessä osuuden maksamisesta huomioon otetaan kuntayhtymän taloudellinen tilanne. Lähtökohtana tällöin on kuntayhtymän nettovarallisuus. Yhtymähallituksen tehtävänä on laatia jäsenkunnan eroamisen vaikutuksista sopeutumista koskeva selvitys, josta käyvät ilmi muutokset kuntayhtymän toiminnassa, henkilöstöä koskevat muutokset sekä vaikutukset yhtymän talouteen.
Jäsenkunnan eroaminen. Jäsenkunnan, joka haluaa erota kuntayhtymästä, on ilmoitettava siitä kuntayhtymälle. Jäsenyys päättyy ilmoitusta seuraavan kalenterivuoden päättyessä, ellei kunnanvaltuustojen yhtäpitävin päätöksin asiasta toisin sovita. Jäsenkunnan erotessa peruspääoma pienenee eroavan kunnan peruspääomasijoituksen määrällä samasta ajankohdasta lukien kuin eroaminen kuntayhtymästä tapahtuu. Yhtymä maksaa eroavalle kunnalle sen osuuden jäsenyyden päättyessä vahvistettavasta peruspääomasta, sekä palauttaa sopimuksen voimaantullessa korvauksetta luovutetun omaisuuden sopijakunnalle siinä kunnossa kuin se sopimuksen päättyessä on. Eroavan jäsenkunnan tulee suorittaa velvoitteensa ja osuuten- sa taseeseen kertyneestä alijäämästä sekä osuutensa velasta ja velan korosta palvelumaksuineen kuntayhtymälle. Maksettava erä määräytyy jäsenkunnan eroilmoitusta seuraavan kalenterivuoden kuntayhtymän tilinpäätöksen mukaisesti. Maksettava erä on suoritettava 30 vuorokauden kuluessa jäsenkunnan eroilmoitusta seuraavan kalenterivuoden kuntayhtymän tilinpäätöksen hyväksymises- tä. Yhtymähallituksen tehtävänä on laatia jäsenkunnan eroamisen vaikutuksista sopeutumista koskeva selvitys, josta käyvät ilmi muutokset kuntayhtymän toiminnassa, henkilöstöä koskevat muutokset sekä vaikutukset yhtymän talouteen.
Jäsenkunnan eroaminen. Jäsenkunnan, joka haluaa erota kuntayhtymästä, on ilmoitettava siitä kuntayhtymälle. Jäsenyys päättyy ilmoitusta seuraavan kalenterivuoden päätyttyä, ellei kunnanvaltuus- tojen yhtäpitävin päätöksin asiasta toisin sovita. Jäsenkunnan erotessa peruspääoma pienenee eroavan kunnan peruspääomasijoituksen määrällä eroamisajankohdasta lukien. Eroavalle jäsenkunnalle maksetaan osuus kun- tayhtymän nettovarallisuudesta tai osa siitä. Nettovarallisuus lasketaan vähentämällä taseen varoista vieras pääoma ja pakolliset varaukset. Nettovarallisuutta laskettaessa pysyvien vastaavien varat arvostetaan tasearvoon.
Jäsenkunnan eroaminen. Mikäli jäsenkunta eroaa kuntayhtymästä, sille suoritetaan kunnan osuus nettovarallisuudesta yhtymävaltuuston päätöksellä. Eroavalle kunnalle luovutetaan yhtymävaltuuston päätöksellä ensisijaisesti paikkakunnalla sijaitsevat kiinteistöt kalustoineen edellyttäen, että niiden luovuttaminen ei muodosta kohtuutonta haittaa koko kuntayhtymän tai eroavan kunnan koulutustehtävän toteuttamiselle. Samalla eroava kunta on velvollinen ottamaan vastaan yhtymävaltuuston päättämän osuuden kuntayhtymän henkilöstöstä ns. vanhoina työntekijöinä. Eroava kunta ottaa vastattavakseen yhtymävaltuuston määrittelemän osuuden Kuntien Eläkevakuutukselle siitä eläkevastuusta, joka kuntayhtymälle on syntynyt eroamiseen saakka. Mikäli muut kunnat eivät lunasta eroavan jäsenkunnan pääomaosuutta, alennetaan peruspääomaa. Rahakorvaus suoritetaan tasaerinä viiden vuoden aikana eron voimaantulosta lukien. Jäsenyys päättyy yhtymävaltuuston päätöstä seuraavan kalenterivuoden lopussa, ellei yhtymävaltuusto toisin päätä.
Jäsenkunnan eroaminen. Jäsenkunta voi erota kuntayhtymästä luovuttamalla peruspääomaosuu- tensa toiselle kunnalle. Mikäli kuntien kesken ei päästä sopimukseen peruspääomaosuuksien luovuttamisesta toiselle kunnalle tai kunnille, kuntayhtymä on velvollinen lunastamaan eroavan kunnan peruspää- omaosuudet. Yhtymävaltuusto määrää tällöin peruspääomaosuuksista maksettavan hinnan. Hinta ei kuitenkaan saa ylittää määrää, joka saa- daan kun asianomaisen kunnan peruspääomaosuuksien nimellisarvosta vähennetään asianomaisen kunnan 15. §:ssä määritelty suhteellinen osuus kuntayhtymän velkojen ja saamisten erotuksesta, jos velat ovat saamisia suuremmat tai lisätään jos saamiset ovat velkoja suuremmat. Saamisiin ja velkoihin ei lueta valtionosuussaamisia eikä velkoja valti- olle. Jäsenyys päättyy yhtymävaltuuston päätöstä seuraavan kalenterivuo- den lopussa.
Jäsenkunnan eroaminen. Jäsenkunnan, joka päättää erota vapaaehtoisista osatehtävistä, on ilmoitettava siitä kuntayhty- mälle. Tämä tulee voimaan ilmoitusta seuraavan kalenterivuoden lopussa, jollei ajankohdasta valtuuston suostumuksella toisin sovita. Milloin jäsenkunta valtioneuvoston päätöksellä siirretään toiseen maakuntaan tai lakkautetaan kuntaliitoksen seurauksena, lakkaa kunnan jäsenyys 2 pykälän 2 momentin 2., 3. ja 5. kohdan (maakunnan liitolle säädetyt lakisääteiset tehtävät) sekä 4. kohdan (maakunnan liiton tehtäväksi otettu lakisääteinen tehtävä) tehtävien osalta päätöksessä mainitusta ajankohdasta alkaen.